1,720,979 research outputs found
Maahanmuuttajien kotoutuminen ja liikuntapalvelut Turussa ja sen lähialueilla
No full textTutkimuksessa käsitellään maahanmuuttajien kotoutumista, liikunnan merkitystä siinä sekä liikuntapalveluita Turun, Salon ja Helsingin seuduilla kysely- ja haastatteluaineistojen perusteella. Näitä asuinalueita verrataan toisiinsa ja lisäksi Turun seudun tilannetta käsiteltiin erikseen useiden taustamuuttujien (Suomeen muuton syy, Suomeen saapumisikä, Suomessa oloaika, syntymämaanosa, sukupuoli ja ikä) perusteella.
Turun seudun maahanmuuttajia taustamuuttujien perusteella tutkittaessa huomio kiinnittyy ensinnäkin pakolaistaustaisten muita vaikeampaan kotoutumiseen. He, erityisesti Afrikasta kotoisin olevat ja yksittäisistä maista Somaliassa sekä Irakissa tai Iranissa syntyneet, ovat kokeneet muita yleisemmin rasismia yleensä elämässä ja syrjintää seuratoiminnassa. Tästä huolimatta pakolaistaustaiset kuitenkin uskovat työperäisiä muuttajia yleisemmin liikunnan ja urheilun hyötyyn rasismin ehkäisyssä, kielen oppimisessa ja kansojen välisen ystävyyden edistämisessä. Liikunta näyttää olevan erityisen tärkeää varsinkin pakolaistaustaisten kotoutumisessa, koska muut keinot siihen heti maahan saapumisen jälkeen ovat usein rajalliset.
Pakolaistaustaisten liikunnan lisäksi erityishuomiota tulisi kiinnittää maahanmuuttajanaisten liikuntaan. Tämä siksi, että he ovat kokeneet Suomeen kotoutumisen, kielen oppimisen ja muihin tutustumisen miehiä vaikeammaksi. Lisäksi he mieltävät liikuntamahdollisuudet huonommiksi kuin miehet. Myös seuratoimintaan osallistuminen on miehiä harvinaisempaa. Niin ikään muun muassa perheen tarpeet ja ajanpuute haittaavat naisten liikuntaa miehiä enemmän. Toisaalta naiset ovat kohdanneet miehiä harvemmin rasismia elämässä ja liikunnassa, mikä tosin saattaa johtua heidän vähäisemmistä kontakteistaan muihin.1. Johdanto
2. Maahanmuuttajaväestön huomiointi kunnissa on vaihtelevaa
2.1. Monikulttuurisuusstrategiat ovat kunnissa harvinaisia ja myös tiedonkulussa on puutteita
2.2. Monikulttuurisen liikunnan ja liikuntapalveluiden merkitys nousee
2.3. Esimerkkejä monikulttuurisista liikuntapalveluista
3. Aineisto ja menetelmät
4. Kotoutumisessa on suuria eroja
4.1. Elämään Suomessa ollaan pääosin tyytyväisiä
4.2. Suomeen sopeutuminen ja kotoutuminen vaihtelevat
4.3. Kielen oppiminen on vaikeaa
4.4. Nuoret ja nuorina maahan muuttaneet rasismin kohteina
4.5. Suomalaisiin tutustuminen on hankalaa
5. Liikunnalla monipuolinen rooli kotoutumisessa
5.1. Maahanmuuttajilla on myönteisiä kokemuksia liikunnasta
5.2. Liikunnalla on sijansa kielen oppimisen ja ystävien saannin välineenä
5.3. Ehkäisevätkö liikunta ja urheilu rasismia?
5.4. Organisoidun liikunnan mahdollisuuksissa on eroja
5.5. Maahanmuuttajien omilla liikuntaryhmillä on merkityksensä
6. Liikuntapalvelut ja -mahdollisuudet vaihtelevat
6.1. Liikuntamahdollisuudet koetaan kohtalaisen hyviksi
6.2. Rahan ja ajan puute merkittävimpiä liikunnan esteitä
6.3. Ystävien puute, suomen kieli ja laiskuus jonkinlaisia liikunnan esteitä
6.4. Miesten ja naisten liikuntaryhmät sekä pukeutuminen kohtuullisen pieniä liikunnan esteitä
6.5. Liikunnasta tiedottamiseen ja sen järjestämiseen tulisi kiinnittää huomiota
7. Yhteenveto ja johtopäätökset
7.1. Helsingin seudulla kotoutuminen on koettu tietyissä asioissa helpoimmaksi
7.2. Pakolaistaustaisilla ja työn tai opiskelun vuoksi muuttaneilla on hyvin erilaisia kokemuksia kotoutumisesta ja liikunnasta
7.3. Myös miehillä ja naisilla selviä eroja kotoutumisessa ja liikunnassa
7.4. Kotoutuminen ja liikunta eroavat iän perusteella
7.5. Erinäisiä toimenpiteitä tarvitaan
Lähteet
Liitteet.ei tietoa saavutettavuudest
Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen. Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos
Get PDFTutkimuksessa tarkastellaan suomalaisia liikuntasukupolvia ja niiden liikuntasuhdetta. Tarkastelu kytketään yhteiskunnassa ja liikuntakulttuurissa tapahtuneisiin muutoksiin. Liikuntakulttuurin muutosta analysoidaan nelitasoisen liikuntasuhde -käsitteen avulla, joka koostuu: 1) omakohtaisesta liikunnasta 2) liikunnan seuratoiminnasta 3) urheilun seuraamisesta 4) liikuntaan liittyvästä kuluttamisesta.
Tutkimuksen aineistona on 3000:lle vuosina 1923-1988 syntyneelle satunnaisotannalla valitulle suomalaiselle keväällä 2004 lähetetty kysely, jossa he muistelivat liikuntasuhdettaan elämänsä eri vaiheissa. Kyselyyn vastasi 1477 henkilöä. Näyte edustaa melko hyvin vuosina 1923-1988 syntynyttä suomalaista väestöä.
Tutkimustulosten perusteella Suomessa on viisi liikuntasukupolvea: 1) Perinteisen liikunnan sukupolvi (vuosina 1923-1949 syntyneet), 2) Kuntoliikunnan läpimurron sukupolvi (1950-luvulla syntyneet), 3) Liikuntakulttuurin murroksen sukupolvi (1960-luvulla syntyneet) 4) Teknistyneen liikuntakulttuurin nousun sukupolvi (1970-luvulla syntyneet) ja 5) Eriytyneen liikuntakulttuurin sukupolvi (vuosina 1980-1988 syntyneet).
Ensimmäinen liikuntasukupolvi on elämänsä aikana harrastanut runsaasti arkiliikuntaa sekä liikuntaa, joka ei vaadi juurikaan rakennettuja sisäliikuntapaikkoja, maksullisia liikuntapaikkoja tai liikuntavälineitä. Penkkiurheilussa se on seurannut perinteisiä yksilölajeja, kuten yleisurheilua ja hiihtoa. Toisen liikuntasukupolven elämässä fyysiset arkitoimet ovat edeltäjiinsä verrattuna vähentyneet ja keventyneet, mutta tämän vastapainona kuntoliikunnan harrastaminen on yleistynyt massatapahtumineen. Kolmannen liikuntasukupolven nuoruudesta alkaen liikuntakulttuuri on kokenut murroksen niin omakohtaisen liikunnan, liikunnan seuratoiminnan, urheilun seuraamisen kuin liikuntaan liittyvän kuluttamisenkin osalta. Neljännen liikuntasukupolven elämässä liikuntaa on harrastettu yhä yleisemmin rakennetuissa liikuntapaikoissa erilaisten välineiden avulla. Perinteisten yksilölajien tilalle suureen suosioon etenkin urheilun seuraamisessa on noussut jääkiekko. Myös moottoriurheilun suosion on noussut selvästi. Viidennen sukupolven elämässä liikuntakulttuuri on moninaistunut voimakkaasti. Lajien ja lajiliittojen, liikuntaseurojen, penkkiurheilulajien sekä liikuntavarusteiden ja liikuntavälineiden määrä on ollut suuri. Liikuntapaikat ovat monipuolistuneet. Kilpaurheilu ja muu liikunta ovat selkeästi erottuneet toisistaan. Urheilun seuraamisessa joukkue- ja moottoriurheilulajit ovat olleet selvästi suositumpia kuin perinteiset yksilölajit.Siirretty Doriastaei tietoa saavutettavuudest
Urheilu ja yhteiskunta - veljekset kuin ilvekset
Get PDFKirja-arvostelu: Sports worlds : a sociological perspective / Joseph Maguire...[et al.]. Champaign, 2002.Sport & society : a student introduction / Barrie Houlihan (ed.). London, 2003
Liikuntaan ja urheiluun liittyvät merkitykset suomalaisten elämän aikana
Get PDFThe article concerns the importance of different meanings of physical activity during the life span of Finns. The study material was a retrospective enquiry sent to randomly selected Finns, born between 1923 and 1988. 1,490 people responded, representing adequately the Finnish population. With factor analysis, 10 physical activity meanings from 55 propositions were created. These meanings were competition, health / welfare, physical toughness, sociality, relaxation, fashionableness, masculinity, mental growth, lonely slogging and economic affordability. Sociality, health and welfare, relaxation and physical toughness have been the most important meanings of physical activity. On the contrary, masculinity, lonely slogging, fashionableness and competition have been the least important. There were 354 people in the study (born between 1923 and 1944) who were old enough to think back the meanings of their physical activity all the way from youth to retirement age. The value of health and relaxation has increased and the value of competition and masculinity has decreased during their life span.Artikkeli käsittelee erilaisten liikuntaan ja urheiluun liittyvien merkitysten tärkeyttä suomalaisten elämässä retrospektiivisen kyselyaineiston avulla. Tärkeimpiä liikuntaan ja urheiluun kuuluvia merkityskokonaisuuksia suomalaisten elämän aikana ovat olleet sosiaalisuus, terveys ja hyvinvointi, rentoutuminen sekä fyysisyys. Vähiten tärkeitä ovat puolestaan olleet miehisyys, yksinäinen puurtaminen, muodikkuus ja kilpailu. Terveys ja rentoutuminen ovat tulleet tärkeämmiksi elämänkaaren aikana, mutta kilpailu ja miehisyys vähemmän tärkeiksi
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
- …
