National Library of Finland DSpace Services
Not a member yet
86391 research outputs found
Sort by
Where do Russia’s mobilized soldiers come from? Evidence from regional bank deposits.
No full textRussia does not release information on numbers of mobilized and recruited men nor on casualties of war in Ukraine. In this small note, I propose to use information from regional banking data as additional proxy for analysing the regional incidence of Russian mobilization
Tools and mechanisms of Russia's alliance-building strategy
No full textTools and mechanisms of Russia's alliance-building strategy after the outbreak of war in
Ukraine: major achievements and miscalculations
Changing the international cooperation vector of Russia to achieve goals in the war with Ukraine
No full textThe main problems of the international policy of the Russian Federation caused by the consequences of the Russian-Ukrainian war are studied; possible directions of development of international cooperation of the Russian Federation to strengthen its own positions in the international arena are analyzed. An attempt is made to predict the directions of further diplomatic efforts of Russia to establish international cooperation and the consequences of such cooperation for Russia, Ukraine and the world
Loneliness and Living Arrangements Among Emerging Adults
No full textEnsamhet beskriver individers upplevelse av brist på kommunikation med andra. Känslor av ensamhet har blivit vanligare än för tio år sedan och det vore viktigt för människans välmående att ha social kontakt med andra. Tidigare studier har hittat samband mellan boendeform och ensamhet. Denna studie strävade efter att undersöka sambandet mellan ensamhet och boendeform med hypotesen att personer som bor ensamma upplever mer ensamhet än de som bor med någon annan. Samplet bestod av 159 deltagare i åldern 18–29 år. Deltagarna besvarade ett frågeformulär som inkluderade demografiska frågor. Ensamhet, socialt nätverk och boendeform mättes också med frågeformuläret. Jag genomförde analyser först med en 2x2x2 ANCOVA och efter detta genomförde jag en 2x2 ANCOVA som ett post-hoc test. En signifikant negativ association mellan ensamhet och kovariatet socialt nätverk hittades. Inget signifikant samband mellan ensamhet och någon av de oberoende variablerna hittades. Det fanns inte heller några signifikanta interaktioner. I framtiden skulle det vara viktigt att vidare undersöka vilken inverkan socialt nätverk har på sambandet mellan boendeform och ensamhet
Vattendragsarbetet i Kyro älv : Obligatorisk kontroll år 2024
No full textKyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupa-päätöksissä on velvoite tarkkailla Kyrönjokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta Kyrönjoen tilaan. Lisäksi on tarkkailtava mm. vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin ja kalastukseen. Tämä on vuosiraportti vuoden 2024 tarkkailutuloksista.
Kyrönjoessa Mustasaaren Skatilassa ei ollut kovin hapanta vettä vuonna 2024, sillä alimmillaan pH oli 5,9. Malka-kosken padon yläpuolisella suvanto-osuudella happipitoisuudet olivat tavanomaiset Malkakosken padon valmistu-misen eli vuoden 2003 jälkeiselle ajalle. Kevättalvella 2024 vesi oli eliöstölle hyvin hapanta Liikapuron tekojär-vessä (pH 4,8) edellisvuosien tapaan. Hapen puutetta oli syvänteen pohjalla Liikapuron ja Kyrkösjärven tekojär-vissä kevättalvella ja Pitkämön tekojärvessä loppukesällä, mikä aiheutti sisäistä ravinnekuormitusta.
Huhtikuussa 2024 Kyrönjoen vedenpinta nousi niin korkealle Ilmajoella, että osalle pengerrysalueista jouduttiin päästämään vettä nykyisen vesiluvan mukaisesti. Vesinäytteiden perusteella jokiveden mukanaan tuomaa kiintoai-netta jäi peltoalueelle. Tulvavesien pumppauksen loppuvaiheessa näkyi kuitenkin selvästi, kuinka pumpatut vedet samensivat Kyrönjokea. Pengeralueiden kuivatusvedet nostivat Kyrönjoen fosfori- ja typpipitoisuutta. Huhtikuussa 2024 pumpattiin poikkeuksellisen paljon Seinänsuun, Tieksin ja Halkosaaren pengerpumppaamoilla, koska penge-ralueilta jouduttiin pumppaamaan tavanomaisten sulamisvesien lisäksi sinne kevättulvan aikaan päästetyt jokive-det. Myös syyskuussa pumpattiin hyvin paljon runsaiden sateiden vuoksi. Kuivatusvesi oli hyvin hapanta syys-kuussa kaikilla tarkkailluilla pumppaamoilla ja koko vuoden Pajuluomalla, jossa pH oli 3,8–4,3.
Poikasnuottasaaliissa vuonna 2024 ahven oli valtalaji Kitinojalla tavanomaiseen tapaan, mutta ahvensaalis oli en-nätyksellisen pieni. Pitkällä aikavälillä vesistötyöt ovat ilmeisesti heikentäneet kalojen ja erityisesti särjen poikas-tuotantoa Kitinojalla ja laajemmin Malkakosken yläpuolisella jokialueella ulpukan vähentymisen vuoksi. Vuonna 2024 sähkökoekalastussaaliit koskista olivat melko vähäisiä. Harvinaisin saalis oli ankerias (68 cm, 405 g), joka saatiin Voitilankoskesta. Vuonna 2024 koeverkkokalastussaaliit olivat Kitinojalla tavanomaista pienemmät. Seinä-joen alaosan koeravustuksissa saatiin täplärapuja. Täpläravun esiintyminen Seinäjoessa estää Seinäjoen ja ala-puolisen Kyrönjoen jokirapukannan elpymisen.ei tietoa saavutettavuudest
Työvaihesuunnittelun prosessin kehittäminen ratasuunnitelmavaiheessa
No full textRautateiden rakentamisen vaiheistusta ja sen yhteensovittamista liikenteeseen ei ole tutkittu juurikaan Suomessa tai muualla maailmalla. Työvaihesuunnittelua kuitenkin tehdään Suomessa ja muissa maissa osana käytännön suunnittelua. Tämä diplomityön tarve johtui puutteista nykyisessä ohjeistuksessa. Tässä diplomityössä selvitettiin työvaihesuunnittelun nykytilaa Suomessa ja hahmoteltiin sen mahdollisia kehityssuuntia. Tutkimusmetodit olivat suunnitelma-aineiston analyysi ja asiantuntijahaastattelut. Diplomityö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysin aikana myös kvantifioitiin tuloksia.
Tutkimuskysymykset keskittyivät selvittämään, millainen työvaihesuunnittelun prosessi on sopiva ratasuunnitelmavaiheeseen Suomessa ja miten loppuaineisto voisi palvella paremmin seuraavaa suunnitteluvaihetta ja kapasiteetin suunnittelua. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nykyiseen loppuaineistomuotoon ollaan pääosin tyytyväisiä. Rakentamissuunnittelun näkökulmasta aineistoa voisi paran-taa tuomalla ilmi suunnittelussa käytetyt oletukset ja suunnittelussa käytetyt reunaehdot. Kapasiteetin suunnittelun näkökulmasta tarkempi katkojen suunnittelu ja liikennevaikutusten ilmoittaminen taulukkomuodossa edistäisi toimintaa. Myös tulevat EU lainsäädännön muutokset ajavat ratasuunnitelmavaiheen työvaihesuunnittelua tarkemmalle tasolle.
Työssä tunnistettiin myös sidosryhmäyhteistyötä kehittäviä keinoja. Osana diplomityötä toteutettiin sidosryhmäanalyysi perustuen empiiriseen tutkimukseen, teoriakirjallisuuteen ja diplomityöntekijän omaan asiantuntemukseen. Tärkeimmiksi sidosryhmiksi tunnistettiin Väyläviraston rakentamissuunnitteluvaiheen projektipäälliköt, Väyläviraston kapasiteettiasiantuntijat, Fintrafficin liikennesuunnitteluosaajat ja kunnat. Työssä tunnistettiin myös näkökulmat, joiden kautta suunnittelua tulisi kehittää. Tällaisia näkökulmia olivat turvallisuus ja ympäristöasiat, kuten ympäristöluvat
