UTUPub
Not a member yet
55238 research outputs found
Sort by
Essays in space ethics
No full textIn five articles and an introduction, this dissertation contributes to the emerging field of space ethics by exploring questions about environmental ethics in outer space, considered from a long-term perspective.
In particular, it examines directed panspermia, which refers to the deliberate introduction of rudimentary lifeforms onto uninhabited celestial bodies in order to initiate biospheres beyond Earth. Such an act, if possible, could constitute humanity's most significant biological cosmic footprint.
The central claims of this study are the following. Given uncertainty surrounding life beyond Earth, and given the fact that life on Earth will eventually end, we have compelling reasons to use directed panspermia as a way to safeguard life originating on Earth—either to efficiently promote value, or to conserve what is valuable. But there are major objections to this proposal, including the risks of interfering with potential indigenous life at a target planet and propagating suffering if, over time, sentient beings arise on the seeded planet. The objections’ strength depends on unresolved empirical and moral uncertainties. As a result, directed panspermia may turn out either extremely good or extremely bad. In light of this difficult choice, I ague for caution regarding biological contamination.
Along the way I also consider two other objections to directed panspermia: appeals to the “unnaturalness” of planetary seeding, and the values of abiotic environments. While these factors may impact the permissibility of exoplanetary seeding, I argue that they are not as weighty as concerns about interference and suffering, especially when we measure them against the potential value of preserving the story of Earthoriginating life in the cosmos.-----
Viidestä artikkelista ja johdantoesseestä koostuva väitöskirjani edistää avaruuseettistä keskustelua tutkimalla ulkoavaruuteen liittyviä ympäristöeettisiä kysymyksiä pitkän aikavälin näkökulmasta.
Tutkimus käsittelee erityisesti suunnattua panspermiaa, jolla tarkoitetaan alkeellisten elämänmuotojen tarkoituksellista levittämistä elottomalle taivaankappaleelle pyrkimyksenä muodostaa elonkehä Maan ulkopuolelle. Tällainen elämän kylväminen Maan ulkopuolelle voisi muodostaa ihmiskunnan merkittävimmän biologisen kosmisen jalanjäljen.
Väitöskirjan keskeiset väitteet voidaan tiivistää seuraavasti. Ottaen huomioon epävarmuuden elämän esiintymisestä Maan ulkopuolella sekä tiedon siitä, että elämän edellytykset Maassa tulevat lopulta lakkaamaan, on olemassa painavia syitä elämän levittämiselle keinona turvata Maasta peräisin oleva elämän jatkuvuus. Nämä syyt kumpuavat siitä, että suunnattu panspermia voidaan nähdä tapana luoda hyvää tehokkaasti tai tapana suojella sitä, mikä on arvokasta. Tästä huolimatta suunnatulle panspermialle on merkittäviä vastaväitteitä. Näitä ovat riski vahingon aiheuttamisesta kohdeplaneetan mahdolliselle alkuperäiselle elämälle sekä mahdollisuus levittää kärsimystä, jos ajan myötä kylvetylle planeetalle syntyy tuntoisia olentoja. Näiden vastaväitteiden painoarvo riippuu empiirisistä ja moraalisista epävarmuuksista, jotka ovat vielä ratkaisematta. Näin ollen elämän levittämisen arvo voi osoittautua joko erittäin hyväksi tai huonoksi. Tästä epävarmuudesta johtuen argumentoin, että biologista kontaminaatiota tulisi toistaiseksi välttää.fi=Navigointi mahdollista|en=Structural navigation|fi=Kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|en=Alternative textual descriptions|fi=Taulukot saavutettavia|en=Tables accessible|fi=Looginen lukemisjärjestys|en=Logical reading orde
Prediction of the Aggressiveness of the Pancreatic Neuroendocrine Neoplasms Using Positron Emission Tomography and Immunohistochemical Biomarkers
No full textPredicting the aggressive behavior of a heterogeneous group of pancreatic neuroendocrine neoplasms (panNENs) remains a clinical challenge. Some panNENs are indolent, and some behave aggressively and metastasize to regional lymph nodes or distant organs. Prediction of the aggressiveness of panNEN is the main goal of diagnostic workup and an essential basis for treatment planning.
This thesis was designed to assess prognostic factors of panNENs. The main aim was to investigate, in a prospective setting, whether the malignant potential of nonfunctional (NF) panNENs could be predicted using dual-tracer functional imaging with [68Ga]-DOTANOC and [18F]-FDG positron emission tomography/computed tomography (PET/CT). Further, the second aim of this study was to correlate immunohistochemical tissue levels of all five somatostatin receptors with the receptor density generated from [68Ga]-DOTANOC uptake in a prospective series of NF-panNENs. The third aim of this study was to evaluate prognostic clinical factors predicting recurrence and survival in a large, immunohistochemically confirmed, national cohort of panNENs (FinPanNET study).
[18F]-FDG uptake in the tumor correlated positively with the Ki-67 proliferation index (PI) and serves as a poor prognostic marker in patients with NF-panNEN. [18F]-FDG-avidity in NF-panNEN indicates a preference for surgical management. Further, SSTR5 expression in tumor samples correlated positively with Ki-67 PI and is associated with better prognosis. When all five SSTRs were analysed, SSTR2 had the highest impact on [68Ga]-DOTANOC PET signaling of panNENs.
In the 373 immunohistochemically confirmed panNEN patients, a tumor size ≥2.4 cm predicted poorer prognosis. After re-evaluation, the Ki-67 PI changed in one-third of cases, demonstrating the importance of immunohistochemical analysis for establinshing high-quality study cohorts of panNENs.Haiman neuroendokriinisten kasvainten aggressiivisuuden arvionti käyttäen positroniemissiotomografiaa ja immunohistokemiallisia biomarkkereita
Haiman neuroendokriiniset kasvaimet (panNEN) ovat heterogeeninen ryhmä kasvaimia, joiden aggressiivisen käyttäytymisen ennustaminen on edelleen merkit-tävä kliininen haaste. Osa panNEN:sta on hyvänlaatuisia sattumalöydöksiä ja osa käyttäytyy aggressiivisesti ja leviää paikallisiin imusolmukkeisiin tai muihin elimiin. Diagnostiikan päätavoitteena on selvittää mitkä kasvaimet ovat aggressiivisia ja mitkä eivät, ja hoitoratkaisut perustuvat tähän arvioon.
Väitöskirjan tarkoitus oli selvittää panNEN-kasvainten ennusteellisia tekijöitä. Päätavoitteena oli arvioida prospektiivisesti, voidaanko toimimattomien panNEN-kasvainten (NF-panNEN) aggressiivisuutta ennustaa kaksoismerkkiaine-PET/TT-kuvantamisella, jossa käytettiin [68Ga]-DOTANOC ja [18F]-FDG merkkiaineita. Toisena tavoitteena oli verrata kaikkien viiden somatostatiinireseptorin (SSTR) immunohistokemiallista ilmentymistä [68Ga]-DOTANOC merkkiaineen osoitta-maan reseptoritiheyteen. Kolmantena tavoitteena oli arvioida panNEN-kasvainten uusiutumista ja potilaiden eloonjäämistä ennustavia kliinisiä tekijöitä suuressa, immunohistokemiallisesti varmistetussa kansallisessa panNEN-aineistossa (FinPanNET-tutkimus).
Kasvaimen [18F]-FDG-kertymä korreloi positiivisesti Ki-67 proliferaatio-indeksin (PI) kanssa ja osoittautui huonon ennusteen merkiksi NF-panNEN-potilailla. Kävi ilmi että [18F]-FDG-positiivisuus puoltaa kasvaimen kirurgista hoitoa. Lisäksi SSTR5-reseptorin ilmentyminen kasvaimessa liittyi korkeaan Ki-67 PI:in ja parempaan ennusteeseen. Kaikkien viiden somatostatiinireseptorin tarkastelu vahvisti, että SSTR2 on merkittävin reseptori panNEN-kasvainten [68Ga]-DOTANOC PET-signaalin kannalta.
Kansallisessa 373 panNEN-potilaan tutkimuksessa ≥2.4 cm:n koko oli yhtey-dessä panNEN-potilaan heikompaan ennusteeseen ja suurempaan uusiutumisriskiin verrattuna sitä pienempiin kasvaimiin. Lisäksi uudelleenarvioinnin jälkeen Ki-67 PI muuttui kolmasosassa tapauksista, mikä osoittaa immunohistokemiallisen analyysin tärkeyden laadukkaassa panNEN-tutkimuksessa.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Anaesthesia for electroconvulsive therapy in Finland – Variation in clinical practices and the management of adverse effects
No full textElectroconvulsive therapy (ECT) is a well-established treatment for severe depression and remains the most effective option when rapid symptom relief is required, such as in acutely suicidal patients. This thesis aims to examine variations in ECT anaesthesia practices across Finnish neuromodulation units and to explore their potential consequences for the treatment of severely depressed patients.
The thesis comprises three substudies. The first two are based on a survey conducted in Finnish neuromodulation units, which included 72 questions covering staff qualifications, the selection of anaesthetic agents and adjuvants, patient monitoring methods, and reported adverse effects (AEs). The first substudy focused on differences in anaesthesia practices, while the second explored the reported AEs, their perceived frequency, and the medications used to manage them.
The first substudy revealed considerable variation, particularly in the anaesthetists’ educational backgrounds, the choice of general anaesthetics, and the management of AEs. Propofol and methohexital were the most commonly used anaesthetic agents. The second substudy found headache to be the most frequently reported AE, followed by confusion, hypertension, muscle pain, and nausea. Notably, the recognition and pharmacological treatment of AEs differed between units, raising concerns that some may go unnoticed or untreated.
The third substudy, a systematic literature review and meta-analysis, was informed by the survey findings and the traditional view of methohexital as the gold standard in ECT anaesthesia. The review found that propofol and methohexital appear to be equally effective in terms of treatment response; however, the included studies were dated and generally of low quality, highlighting the need for further research on the topic.Aivojen sähköhoidon anestesia Suomessa – kliiniset käytännöt ja haittavaikutusten hoito
Aivojen sähköhoito eli electroconvulsive therapy (ECT) on tehokas hoitomuoto vaikeaan masennukseen. Se on edelleen tehokkain vaihtoehto tilanteissa, kun tarvitaan nopeaa hoitovastetta, esimerkiksi akuutisti itsetuhoisilla potilailla. Tämä väitöskirja tarkastelee ECT-hoitoihin liittyvän anestesian hoitokäytäntöjen vaihtelua ja vaihtelun aiheuttamia mahdollisia seurauksia vakavasti masentuneiden potilaiden saamassa hoidossa Suomessa.
Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Kaksi ensimmäistä perustuvat suomalaisissa ECT-yksiköissä toteutettuun kyselytutkimukseen. Kysely sisälsi 72 kysymystä koskien mm. henkilökunnan koulutustaustaa, hoidossa käytettyjen nukutusaineiden ja muiden lääkkeiden valintaa, potilaiden monitorointimenetelmiä sekä sähköhoidon yhteydessä raportoituja haittavaikutuksia.
Ensimmäisessä osatutkimuksessa keskityttiin anestesiakäytäntöjen eroihin eri yksiköiden välillä. Merkittävää vaihtelua havaittiin etenkin anestesiasta vastaavien lääkäreiden koulutustaustassa, nukutusaineiden valinnassa ja haittavaikutusten raportoinnissa. Propofoli ja metoheksitaali olivat yleisimmin käytetyt nukutusaineet. Toisessa osatyössä selvitettiin raportoituja haittavaikutuksia, niiden yleisyyttä ja haittavaikutusten estoon ja hoitoon käytettyjä lääkevalintoja. Yleisimmin raportoitu haittavaikutus oli päänsärky. Lisäksi esiintyi sekavuutta, verenpaineen nousua, lihaskipua ja pahoinvointia. Haittavaikutusten raportoinnissa ja lääkehoidossa ilmeni merkittäviä eroja yksiköiden välillä. Tämä herättää huolta, sillä osa haittavaikutuksista saattaa jäädä havaitsematta ja hoitamatta.
Kolmas osatutkimus oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Katsauksen perusteella propofoli ja metoheksitaali vaikuttavat olevan yhtä tehokkaita nukutusaineita potilaan saaman hoitovasteen kannalta aivojen sähköhoidon yhteydessä. Katsaukseen valikoituneet tutkimukset olivat kuitenkin vanhoja ja pääosin heikkolaatuisia, mikä korostaa lisätutkimuksen tarvetta aiheesta.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Alkava huoltoriita ja vanhemman tuen tarpeet
No full textTämä tutkimus tarkastelee alkavaa huoltoriitaa ja vanhemman tuen tarpeita. Tutki-musta ohjaa postmoderni viitekehys, jossa erilaiset tieteenalojen rajat ja teoriat yhdistyvät korostaen monimuotoisuutta ja merkitysten kontekstuaalisuutta. Tarkastelua ohjaavat salutogeeninen malli, kriisiteoria, kiintymyssuhdeteoria ja motivaatioteorioihin kuuluva itsemääräämisen teoria. Teorioille on yhteistä niiden linkittyminen yksilön psykologisiin perustarpeisiin. Ero ja alkava huoltoriita horjuttavat monesti näitä psykologisia perustarpeita.
Tutkimuksen empiirinen osa perustuu erovanhemmilta kerättyyn kyselyaineistoon (N=270) ja teemahaastatteluaineistoon (N=20) sekä erovanhempien kirjoituksiin (N=5). Tutkimusasetelma on poikkileikkaustutkimus ja kerätty aineisto on harkinnanvarainen näyte, jossa havaintoyksikkönä on erovanhempi, joka on kokenut alkavan huoltoriidan. Aineiston avulla on etsitty vastausta neljään tutkimuskysymykseen: Miten alkava huoltoriita ilmenee vanhempien havainnoissa ja mitä merkityksiä sille annetaan? Millä tavoin vanhemmat kokevat eroprosessin ja alkavan huoltoriidan olevan yhteydessä mielialaan ja koherenssin tunteeseen ja miten se ilmenee? Millaisia tuen tarpeita vanhempien näkökulmasta eroprosessiin ja alkavaan huoltoriitaan liittyy? Mikä on vanhemman sukupuolen merkitys eroprosessin, alkavan huoltoriidan ja tuen tarpeiden kokemuksissa? Analyysimenetelminä on käytetty suoria jakaumia, ristiintaulukointia, khiin neliö -testiä ja keskiarvoihin perustuvia analyysejä sekä teoriasidonnaista sisällönanalyysia ja teemoittelua.
Tulokset osoittavat eroprosessin ja alkavan huoltoriidan heikentävän vanhemman mielialaa ja koherenssin tunnetta sekä aiheuttaen tuen tarvetta. Tutkimuksen mukaan naiset toipuivat erosta ja alkavasta huoltoriidasta keskimäärin miehiä paremmin tutkimushetkeen tultaessa. Naiset hakivat aktiivisemmin ulkopuolista apua ja heillä oli monesti laajempi sosiaalinen tukiverkosto. Miesten toipumista heikensi erityisesti yhteyden katkeaminen lapseen.
Alkava huoltoriita näyttäytyi jatkumona, missä vanhempien keskinäisen kommunikaation haasteet johtivat useimmiten viranomaisavun hakemiseen. Erimieli-syyttä syntyi etenkin lapsen tapaamisajoista, lapsen edun huomioimisesta sekä lapsesta aiheutuvista kustannuksista ja niiden jakamisesta. Alkavan huoltoriidan ilmenemismuodoissa oli havaittavissa myös sukupuolistuneita kokemuksia. Miehet kertoivat naisia useammin yhteydenpidon estymistä lapseensa, naiset puolestaan suostuivat vastentahtoisesti lapsen ja toisen vanhemman tapaamisiin, vaikka he eivät pitäneet sitä lapsen edun mukaisena. Lisäksi erityisenä huomiona ilmeni, miten tarkoituksellista huoltoriitakiusaamista esiintyi myös osassa alkavia huoltoriitoja. Tietoisuus siitä, että huoltoriitakiusaamista voi esiintyä missä tahansa konfliktin vaiheessa, nostaa esille väkivallan tunnistamisen tärkeyden.
Alkavassa huoltoriitatilanteessa vanhemmat hakivat useimmiten aktiivisesti apua viranomaisten kautta. Enemmistö vanhemmista toivoi saavansa apua matalalla kynnyksellä noin seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Viranomaisten rea-gointi alkavassa huoltoriitatilanteessa koettiin usein puutteellisena. Vanhempien ko-kemusten mukaan viranomaisilla oli vaikeuksia reagoida väkivallan uhkaan, lapsen ja vanhemman tapaamisten estymiseen sekä huoltoriitakiusaamiseen.
Alkavan huoltoriitatematiikan kannalta yksi tutkimuksen merkittävimmistä löydöksistä liittyy vanhemman motivaatioon sopia lapsen asioista toisen vanhemman kanssa. Vanhempien kokemusten mukaan heidän sopimismotivaationsa oli selvästi korkeampi eroprosessin aikana kuin tutkimushetkenä. Sopimismotivaatiossa ei ollut myöskään havaittavissa eroja sukupuolten välillä. Eroauttamispalveluissa olisi tä-keää huomioida, miten vanhemmilla on useimmiten parempi sopimismotivaatio heti erotessa. Tulosten perusteella nopean tuen tarjoamisen ja yhteistyövanhemmuuteen kannustavan sopimisen tulisi olla keskeistä alkavassa huoltoriidassa.Emerging custody dispute and parent´s support needs
This study examines the emerging custody disputes and parental support needs. The research is guided by a postmodern frame of reference, in which different disciplinary boundaries and theories come together, emphasizing diversity and the contextuality of meanings. The analysis is guided by the salutogenic model, crisis theory, attachment theory and self-determination theory, which is part of motivational theories. The theories have in common that they are linked to the basic psychological needs of the individual. Divorce/separation and the beginning of custody dispute often undermine these basic psychological needs.
The empirical part of the study is based on questionnaire data collected from divorced/separated parents (N=270) and thematic interview data (N=20) and writings of divorced/separated parents (N=5). The research design is a cross-sectional study and the data collected is a discretionary sample, where the unit of observation is a divorced/separated parent who has experienced the emerging custody dispute. With the help of the data, an answer to four research questions has been sought: How does the emerging custody dispute manifests itself in the parents’ observations and what meanings are given to it? In what ways do the parents feel that the separation process and emerging custody dispute are connected to the mood and the sense of coherence, and how does it manifest itself? From the parents’ point of view, what kind of support needs are related to the separation process and the emerging custody dispute? What is the significance of parent´s gender in the experiences of the divorce/separation process, the emerging custody dispute, and the need for support? Direct distributions, cross-tabulation, chi-square test and analyzes based on averages as well as theory-related content analysis and theming have been used as analysis methods.
The result shows that the separation process and the emerging custody dispute weaken the parent´s mood and sense of coherence and cause the need for support. According to the study, women recovered better than men at the time of the study, on average, from the breakup and the emerging custody dispute. Women more actively sought outside help and often had a wider social support network. Men´s recovery was particularly weakened by the loss of contact with the child.
The emerging custody dispute appeared as a continuum, where the parents’ mutual communication challenges most often led to seeking help from the authorities. Disagreement arose especially regarding the child’s meeting times, consideration of the child’s interests, and the cost incurred by the child and their sharing. Gendered experiences were also noticeable in the manifestations of the emerging custody dispute. Men reported being prevented from contacting their child more often than women, while women reluctantly agreed to meetings between the child and the other parent, even though they did not consider it to be in the child's best interests. In addition, as a special consideration, it became clear how intentional bullying also occurred in some of the emerging custody disputes. The awareness that custodial bullying can occur at any stage of the conflict highlights the importance of recognizing the violence.
In the beginning of the emerging custody dispute, parents most often sought help from the authorities. Most parents hoped to receive help with a low threshold within about seven days of contact. The reaction of the authorities at the beginning of an emerging custody dispute was often perceived as insufficient. According to the parents’ experiences, the authorities had difficulty reacting to the threat of violence, the prevention of child-parent meetings, and emerging custody disputes.
In terms of the emerging custody dispute, one of the most significant findings of the study is related to the parents’ motivation to agree on the child’s issues with the other parent. The parents’ agreement motivation was clearly higher during the separation process than at the time of the study. There were also no noticeable differences between the sexes in the motivation to agreement. In family-child protection and divorce/separation services, it is important to consider how parents often have a high motivation to reach an agreement immediately upon divorce/separation. Based on the result, quick support and an agreement that encourages cooperative parenting should be central to the emerging custody dispute.Begynnande vårdnadstvist och förälderns behov av stöd
Denna studie undersöker en begynnande vårdnadstvist och förälderns behov av stöd. Forskningen styrs av ett postmodernt ramverk, där olika disciplinära gränser och teorier kombineras. Betoningen ligger på mångfald och betydelsers kontextualitet. Analysen styrs av den salutogena modellen, kristeorin, anknytningsteorin och självbestämmandeteorin, som hör till motivationsteorierna. Gemensamt för teorierna är att de är kopplade till individens grundläggande psykologiska behov. Skilsmässa och begynnande vårdnadstvister skadar ofta dessa grundläggande psykologiska behov.
Den empiriska delen av studien baseras på enkätdata (N=270) och tematisk intervjudata (N=20) som är insamlat frånskilda föräldrar, samt texter skrivna av frånskilda föräldrar (N=5). Forskningsdispositionen är en tvärsnittsstudie och de insamlade data är ett diskretionärt urval, där observationsenheten är en frånskild förälder som har upplevt en begynnande vårdnadstvist. Datan användes för att söka svar på fyra forskningsfrågor: Hur manifesterar sig den begynnande vårdnadstvisten i föräldrars uppfattningar och vilka innebörder ges den? På vilka sätt upplever föräldrar att separationsprocessen och den begynnande vårdnadstvisten är kopplade till sinnesstämning och känslan av koherens, och hur manifesterar det sig? Vilka stödbehov är relaterat till separationsprocessen och den begynnande vårdnadstvisten ur föräldrarnas perspektiv? Vilken betydelse har förälderns kön i upplevelserna av skilsmässoprocessen, den begynnande vårdnadstvisten och behovet av stöd? De analysmetoder som använts inkluderar direkta fördelningar, korstabulering, chi-kvadrattest och analyser baserade på medelvärden, samt teoribaserad innehållsanalys och tematisering.
Resultaten visar att separationsprocessen och den begynnande vårdnadstvisten försvagar förälderns sinnesstämning och känsla av koherens, och orsakar ett behov av stöd. Enligt studien återhämtade sig kvinnor i genomsnitt bättre än män från skilsmässan och den begynnande vårdnadstvisten vid tidpunkten för studien. Kvinnor sökte mer aktivt utomstående hjälp och hade ofta ett bredare socialt stödnätverk. Männens återhämtning försvagades särskilt av brusten kontakt med sitt barn.
En begynnande vårdnadstvist verkade vara ett kontinuum, där kommunikations-utmaningar mellan föräldrar oftast ledde till att man sökte hjälp från myndigheterna. Meningsskiljaktigheter uppstod särskilt gällande barnets umgängestider, hänsynen till barnets bästa, samt de kostnader som barnet ådragit sig och deras fördelning.
Könsbaserade erfarenheter var också märkbara i manifestationerna av den begynnande vårdnadstvisten. Män rapporterade att de oftare än kvinnor hindrades från att kontakta sitt barn, medan kvinnor motvilligt gick med på möten mellan barnet och den andra föräldern, trots att de inte ansåg det vara i barnets bästa intresse. Dessutom noterades särskilt hur även avsiktlig mobbning förekom i en del av de begynnande vårdnadstvisterna. Medvetenheten om att mobbning i samband med vårdnadstvister kan förekomma i vilket skede som helst av konflikten, belyser vikten av att identifiera våld.
I den begynnande vårdnadstvisten sökte föräldrarna oftast aktivt hjälp via myndigheterna. Majoriteten av föräldrarna hoppades få hjälp med låg tröskel inom cirka sju arbetsdagar efter att de kontaktats. Myndigheternas svar på en begynnande vårdnadstvist uppfattades ofta som otillräckliga. Enligt föräldrarnas erfarenheter hade myndigheterna svårt att reagera på hot om våld, förhindra möten mellan barn och föräldrar och mobbning i vårdnadstvister.
När det gäller tematiken kring begynnande vårdnadstvister handlar ett av studiens viktigaste resultat om en förälders motivation att komma överens med den andra föräldern i barnrelaterade frågor. Enligt föräldrarnas erfarenheter var deras lösningsmotivation klart högre under separationsprocessen än vid tidpunkten för studien. Det fanns inte heller några skillnader mellan könen i lösningsmotivation. Inom separationsstöd är det viktigt att beakta hur föräldrar ofta har en bättre lösningsmotivation omedelbart efter separationen. Baserat på resultaten är det avgörande i en begynnande vårdnadstvist att erbjuda snabbt stöd och en överenskommelse som uppmuntrar till samarbetande föräldraskap.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Kvanttiteleportaatio
Full text linkKvanttiteleportaatio on tapa siirtää kvanttitila paikasta toiseen ilman, että tilaa siirretään fysikaalisesti tai kopioidaan paikasta toiseen. Tämän mahdollistaa kvanttisysteemien lomittuminen. Kvanttiteleportaatioprotokolla voidaan esittää kvanttipiirinä kvanttiporttien, eli unitaaristen logiikkaporttien avulla. Kokeellisesti kvanttiteleportaation voi toteuttaa kvanttioptisesti fotonien polarisaatiotilojen suhteen, käyttämällä Bellin mittausta. Kokeellisissa toteutuksissa teleportaatiossa on aina mukana virhettä, jonka mittana käytetään fideliteettiä
"Testaa tuletko tekoälyn huijaamaksi" - Tekoäly uutisartikkelien mediadiskursseissa vuosina 2023–2024
Full text linkTeknologian kehitys vaikuttaa väistämättä arkeemme erilaisin tavoin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ihmisten suhtautuminen tuleviin muutoksiin on altis vaikutuksille ja riippuu osaltaan siitä, millaisia seurauksia teknologialla tai sen kehityksellä oletetaan olevan. Tutkielman aiheena on tekoälyyn liittyvät diskurssit verkossa luettavissa olevissa uutisartikkeleissa. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään myös uutisartikkelien roolia osana tekoälyä koskevaa käsitysten muodostumista. Tutkielmassa tarkastellaan uutisartikkeleissa välittyvää arkitietoa tekoälystä ja sen kehityksen seurauksista sekä yksilölle ja tekoälylle osoitettua toimijuutta uutisartikkelien diskursseissa.
Tutkielman pääaineistona on yhteensä 38 eri uutistahojen (Yle, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Iltalehti) tekoälyyn liittyviä teemoja käsittelevää artikkelia ajalla huhtikuu 2023- huhtikuu 2024. Näitä artikkeleita tarkastellaan diskurssianalyyttisesti. Diskurssianalyysin artikkelit on valittu laajemmasta, 180 artikkelin aineistosta samoilta uutistahoilta. Koko 180 artikkelin aineisto teemoiteltiin ensin tekoälyyn liittyvän uutisoinnin aihealueiden havaitsemiseksi. Tämä alustava teemoittelu tehtiin, jotta varsinaiseen diskurssianalyysiin sai varmistettua monipuolisesti erilaisia näkökulmia aiheen käsittelystä.
Tutkielmassa havaitut mediadiskurssit tekoälystä ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten ja tekoälykeskustelua koskevan kritiikin kanssa. Negatiivissävytteisiä diskursseja on positiivisia enemmän ja negatiiviset ilmaisut ovat jyrkempiä kuin positiiviset. Tämä taipumus sekä tekoälyn kyvykkyyksien ristiriitainen kuvaus saattavat heikentää yksilön hallinnan tunnetta ja toimijuutta. Artikkeleissa ilmenee kuitenkin myös tekoälykehityksen mahdollisia positiivisia seurauksia. Aiheen käsittelystä uutisartikkeleissa vaikuttaa puuttuvan tekoälykehityksen positiivisten ja negatiivisten vaikutusten epäsuhtainen jakautuminen eri ihmisryhmien osalta sekä kriittisyys tekoälyn vaatimasta energiankulutuksesta ja vaikutuksista ympäristöön.
Tutkielman aihetta olisi hedelmällistä syventää esimerkiksi haastatteluilla suhtautumisesta tekoälyyn ja sen kehitykseen. Erityisesti toimijuuden kokemukseen tai luovuuden teemaan keskittyvä tutkimus tekoälyn ja sen kyvykkyyden käsitysten osalta avartaisi ihmisyyden kokemusta suhteessa teknologian kehitykseen. Vertaileva tutkimus eri vuosikymmenien tekoälyuutisoinnista nostaisi esiin kunkin ajankohdan erityiskysymyksiä, mutta yhtäältä valottaisi keskustelun toistuvia piirteitä
Degradation of Lithium-Ion Batteries
Full text linkLithium-ion batteries (LIBs) are a cornerstone of modern energy storage systems, powering applications ranging from electric vehicles to portable electronics. However, their performance and lifespan are impacted by mechanical and thermal degradation, which pose challenges for their reliability and safety. This literature review explores the key mechanisms of degradation in LIBs, focusing on mechanical stresses such as pressure, vibration, and thermal cycling, and their effects on electrode integrity, separator stability, and casing durability. This thesis also examines mitigation strategies, including materials-based innovations like polymer-brush electrolytes and two-dimensional materials, as well as advanced design and manufacturing improvements such as stack pressure optimization and embedded sensing technologies.
Real-time monitoring techniques, including differential thermal voltammetry and predictive hybrid models, are highlighted for their role in early degradation detection and lifespan prediction. Comparative case studies of LIB degradation in electric vehicles and portable electronics illustrate how application-specific stresses influence battery performance. The review concludes with future research directions, emphasizing the need for intelligent regeneration techniques, hybrid modeling approaches, and sustainable recycling practices to address existing gaps.
By combining multidisciplinary strategies, LIBs can achieve greater durability, efficiency, and sustainability, ensuring their continued role as a key technology for better energy systems. This thesis underscores the importance of a comprehensive approach to LIB development to meet the growing demands of modern energy applications
"Did Everything Have to Be Her Fault?" : Guilt and Forgiveness Through Unreliable Narration in Ian McEwan’s Atonement
Full text linkIan McEwan’s novel Atonement (2001) with its metafictional structure is open for various interpretations. I approach the novel and its different levels of narration from the concept of unreliable narrator, introduced by Wayne C. Booth. My aim is to investigate how the unreliable narration of the novel affects how the themes of guilt and forgiveness are explored.
I establish that both young and adult Briony fit into the category of an unreliable narrator and then move on to explore Briony’s character in more detail. More specifically, her character flaws, which explain her actions in part one of the novel. I explore her character from the perspective of how she is able to overcome these flaws. Furthermore, how she deals with guilt during the course of life and how she attempts to redeem herself and atone her crime. I carry the subject of her writing throughout the thesis and connect her character development to her development as an author.
My investigation on these themes leads me to the conclusion that young Briony’s actions can be attributed to her moral stupidity and inability to see other people as they are. In her job as a nurse, she is already showing signs of moral growth and an attempt to atone. However, her most significant and genuine attempt for an atonement is her writing; and hiding behind the false omniscient narrator was the only way she could establish reader’s trust. The writing of her story serves as a form of self-exploration that allows her to reconcile with her past and also to an extent atone what she did to Cecilia and Robbie by offering them a happy ending. She does not allow herself to be forgiven completely but as result of her writing process the guilt no longer consumes her
Kansainväliset osaajat suomalaisen työelämän murroksessa: TSR COSMO-hankkeen loppuraportti
Full text linkTutkimus kansainvälisten osaajien roolista suomalaisessa työelämässä on lisääntynyt viime vuosina. Kaksi tärkeää näkökulmaa on kuitenkin jäänyt pääosin katveeseen: paluumuuttajien ja työllistävien yritysten näkemykset aiheesta. Kansallisen kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää, että kaikki tarjolla oleva tietotaito ja kokemus tulee hyödynnettyä. Kansainvälisten työnhakijoiden ja yritysten vuoropuhelua tulisi tukea ja aktivoida, jotta osaaminen, osaamistarpeet ja maahanmuuttajille tarjolla olevat palvelut kohtaisivat paremmin.
Tämän hankkeen tavoitteena oli kuulla sekä paluumuuttajien näkökulmia kotoutumiseen ja työn hakuun sekä koota yritysten kokemuksia kansainvälisen osaamisen rekrytoinnista ja integroinnista. Näitä vertailemalla ja yhdistelemällä sekä ottamalla mukaan aiemmin julkaistu tieto aiheesta tehtiin johtopäätöksiä kotoutumisen ja työllistymisen sujuvoittamiseksi. Tässä hankkeessa kerättiin haastatteluaineisto 14 kansainvälisiä osaajia rekrytoineesta suuresta ja keskisuuresta yrityksestä, 21 paluumuuttajalta ja heidän 10 perheenjäseneltään. Lisäksi katsaus aiempaan tutkimukseen aiheesta tuotti runsaan, yli 100 lähteen dokumenttiaineiston sisältäen raportteja, selvityksiä, tutkimuksia, uutisia, reportaaseja, blogeja ja lehtiartikkeleita liittyen kansainvälisten osaajien työllistymiseen ja kotoutumiseen Suomeen.
Havaitsimme muun muassa, että palveluja työllistymiseen ja kotoutumiseen on tarjolla, mutta ne ovat vaikeasti löydettävissä. Monet palvelut ja tukitoimet vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja päivittämistä, jotta ne olisivat hyödyllisiä, mutta jatkuvuus ei ole taattua mm. taloudellisista syistä. Monille paluumuuttajille tärkeimmäksi kotoutumisen tueksi osoittautui usein omat verkostot ja niiden kautta saadut neuvot ja luodut kontaktit. Sen sijaan kotoutumisen ja paluumuuton tarjolla olevista palveluista oli kuullut vain osa haastatelluista paluumuuttajista. Yritykset kokevat jäävänsä yksin kohtaamiensa haasteiden kanssa. Esimerkiksi kansainväliset osaajat voivat integroitua hyvin työyhteisöön, mutta työelämän ulkopuolinen, laajempi kotoutuminen voi olla haastavaa ja yrityksen resurssit tässä auttamisessa ovat rajalliset. Yritysten edustajat kokevatkin, että osaajien pitkäaikaisempi sitouttaminen Suomeen edellyttää aktiivista ja kiinteää vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Kotoutuminen ja työllistyminen ovat kokonaisvaltaisia prosesseja, joissa tarvitaan monien toimijoiden yhteispeliä, ja joissa myös kansainvälisen osaajan, kuten paluumuuttajan, perheen kotoutumisen huomioiminen on tarpeellista. Eri tahojen yhteistyön kautta voidaan yhdessä parantaa suomalaista työelämää ja sitä kautta Suomen kilpailukykyä.
Hankkeen toteuttamisen mahdollisti Työsuojelurahaston rahoitus, hankenumero #220142.ei tietoa saavutettavuudest
Narrating the China threat in Defense of Japan : Narrative analysis of Defense of Japan annual white papers from 2020 to 2023
Full text linkThis research examines the major themes that form the China threat narrative in Defense of Japan annual white papers from 2020 to 2023. These are policy documents published by Japanese Ministry of Defense (MOD). The research utilized a text-driven content analysis to go through the material and then the Narrative Policy Framework was implemented to specify themes from the policy narrative. The findings of this paper are that the China threat narrative in these documents can be analyzed and deconstructed into three major strands of threat narrative. Those are the threat to values-based international order, threat of Sino-Russian cooperation and threat related to technological development and new domains of security. The most common policy solution that the MOD advocates for in the narrative is to increase deterrence via military means, such as new counter-strike capabilities. The research also concludes that MOD utilizes China threat narrative as a policy tool to influence the image of China and Japan