815 research outputs found
Tapitussolun käyttöönoton suunnittelu huonekalutehtaassa
Get PDFTämän opinnäytetyön aiheena oli tehdä robottikäyttöinen tapitussolu huonekaluliike Niemen tehtaat Oy:lle. Työn tavoitteena oli kehittää yrityksen automatisointitasoa, sekä tehostaa tuotantoa Koch -tapituskoneella robottia käyttäen. Työ käsittelee robotti käyttöisen tapitussolun rakentamista ja suunnittelua, pohjapiirustuksen laadintaa, sekä tarttujan kokoluokan etsintää ja solun käyttöönottoa.
Työn suunnittelu ja rakentaminen toteutettiin yhteistyössä Ferob Oy:n yrityksen henkilöstön kanssa. Robotin tilaajan Niemen tehtaat Oy:n kanssa pidimme palavereja solun kehitykseen liittyen. Tehtaalle tehtiin myös useita tuotantokäyntejä tapitussolun paikkaan liittyen. Tapitussoluun tehtiin käyttöönotto tarkastus Niemen tehtaiden toimitusjohtajan toimesta. Tämän perusteella työ ja tapitussolun käyttöönotto hyväksyttiin.
Tuloksena toteutui robotti käyttöinen tapitussolu, johon laaditun ohjelman pohjalta soluun pystytään tekemään helpommin uusia ohjelmia. Tapitussoluun luotiin myös ohjeet ohjelman lukemiseksi. Ohjeena laadittiin lohkokaavio, joka helpottaa operaattoria työn tekemisessä ja ohjelman lukemisessa.The topic of this thesis was to make a robot-powered clapping cell for furniture store Niemen tehtaat Oy. The aim of the work was to develop the company's automation level and to improve production with the Koch pin machine using a robot. The work deals with the construction and design of a robot-powered clapping cell. Drawing a floor plan, as well as searching for the size class of the sticker and deploying the cell.
The planning and construction of the work was carried out in cooperation with the personnel of Ferob Oy's company. The development with Niemi Factories Ltd, a cell and robot subscriber, was to hold meetings related to the development of the cell. Several production visits were also made to the factory in connection with the location of the clapping cell. The taping cell was commissioned by the CEO of Niemi's factories. On this basis, the work and the introduction of the clapping cell were approved.
The result was a robot-based clapping cell, which can be used more easily to make new programs based on the programme. A pin to the cell was also created with instructions, to read the program. The help was a block diagram that makes it easier for the operator to do the job and read the program
The Spoken Wikipedia Corpora
No full textThe Spoken Wikipedia project unites volunteer readers of Wikipedia articles. Hundreds of spoken articles in multiple languages are available to users who are – for one reason or another – unable or unwilling to consume the written version of the article. Our resource, the Spoken Wikipedia Corpus, consolidates the Spoken Wikipediae, adding text segmentation, normalization, time-alignment and further annotations, making it accessible for research and fostering new ways of interacting with the material.
Timo Baumann and Arne Köhn and Felix Hennig. 2018. The Spoken Wikipedia Corpus Collection: Harvesting, Alignment and an Application to Hyperlistening, in Language Resources and Evaluation, Special Issue representing significant contributions of LREC 2016.
Arne Köhn, Florian Stegen, Timo Baumann. 2016. Mining the Spoken Wikipedia for Speech Data and Beyond, in Proceedings of the Tenth International Conference on Language Resources and Evaluation (LREC 2016).
CLARIN Metadata summary for The Spoken Wikipedia Corpora (CMDI-based)
Title: The Spoken Wikipedia Corpora
Description: The Spoken Wikipedia project unites volunteer readers of Wikipedia articles. Hundreds of spoken articles in multiple languages are available to users who are – for one reason or another – unable or unwilling to consume the written version of the article. Our resource, the Spoken Wikipedia Corpus, consolidates the Spoken Wikipediae, adding text segmentation, normalization, time-alignment and further annotations, making it accessible for research and fostering new ways of interacting with the material.
Publication date: 2017
Data owner: Timo Baumann - Universität Hamburg
Contributors: Timo Baumann (author), Arne Köhn (author), Florian Stegen (author)
Languages: English (eng), German (deu), Dutch (nld)
Size: 5397 article, 1005 hour
Segmentation units: other
Genre: encyclopedia
Modality: spoken
References: Timo Baumann; Arne Köhn; Felix Hennig (2018) The Spoken Wikipedia Corpus Collection: Harvesting, Alignment and an Application to Hyperlistening References: Arne Köhn; Florian Stegen; Timo Baumann (2016) Mining the Spoken Wikipedia for Speech Data and Beyon
Replication Data for: Efficient Application of Accelerator Cards for the Coupling Library preCICE
No full textThis dataset contains all testcase setup files and result files for the measurements presented in the Master's thesis with the title "Efficient Application of Accelerator Cards for the Coupling Library preCICE" (Author: Timo Pierre Schrader).
Furthermore, it contains the version of preCICE used throughout this thesis.
The thesis revolves around GPU acceleration of RBF data mapping in preCICE. See the README for more information how to build and run the testcase
Timo de Rijk: 'We plant the seed'; interview
No full textArt historian Timo de Rijk was appointed Professor of Design, Culture and Society in Delft and Leiden last September. He calls this combination ‘a real breakthrough’. ‘Leiden University studies the workings of culture, while TU Delft aims at creating new things. These are fundamentally different approaches. I am the bridge between the two.’Industrial Design Engineerin
Educación Artística Comunitaria en Finlandia: entrevista a Timo Jokela
Get PDFEste artículo presenta un estudio sobre la educación artística comunitaria en la Universidad de Laponia en Finlandia. En primer lugar se analizan las líneas principales de este modelo formativo y de su plan de estudios. En segundo lugar se presenta una entrevista con Timo Jokela, Decano de la Facultad de Arte y Diseño de la Universidad de Laponia y director del Departamento de Educación Artística en esa misma Facultad. En la entrevista Timo Jokela habla de las relaciones entre arte, medio ambiente, comunidad y educación partiendo de su propia experiencia como artista y centrado en el contexto finlandés. También sobre los aspectos sociales, culturales, artísticos y educativos que están implícitos en el modelo de educación artística comunitaria que se pone en práctica, como itinerario formativo, en la Universidad de Laponia.
This article presents a study on community-based art education at the University of Lapland in Finland. First, the main guidelines of this training model and its curriculum are analysed. Second, the author includes an interview with Timo Jokela, Dean of the Faculty of Art and Design of The University of Lapland in Finland and Director of the Department of Art Education at the same faculty. In the interview Timo Jokela draws upon his own experience as an artist in Finland to talk about the relationships between art, the environment, community and education. He also talks about the social, cultural, artistic and educational aspects, which are central to the community-based art education scheme in place at The University of Lapland
Ei-ladattavan hybridiauton esilämmitys : vaikutukset järjestelmän toimintakykyyn
Get PDFTämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja selvittää sähköisen esilämmityksen vaikutuksia hybridijärjestelmän toimintaan. Työssä tarkasteltiin erityisesti vaikutuksia matkaan joka ajettiin pelkästään käyttämällä sähköä auton hybridiakustosta. Samalla seurattiin auton polttoaineen keskikulutuksen muutoksia. Nämä vaikutukset saatiin parhaiten näkyviin, ajamalla samoja reittejä esilämmitetyllä ja ilman esilämmitystä olevalla autolla sekä vertailemalla näistä saatuja tuloksia.
Työssä käytettävä hybridiauto on tekijän omistuksessa ja omassa käytössä. Autoa käytetään pääsääntöisesti taajamaliikenteessä, mutta myös maantie- ja moottoritienopeuksissa. Ajaminen koostuu tekijän normaalista auton käytöstä. Työhön kuuluu kolme eri vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa autoa esilämmitettiin ennen jokaista kotona suoritettua liikkeellelähtöä, työn tekemisen aikana voimassa olleiden suosituksien mukaisesti. Toisessa vaiheessa autoa ei esilämmitetty ennen ajoon lähtöä. Kolmannessa vaiheessa tulokset kirjattiin muistiin ja analysoitiin.
Hybridijärjestelmän käyttö vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä verrattuna pelkästään polttomoottorilla varustettuun autoon. Auton esilämmitys parantaa sekä ajoturvallisuutta että mukavuutta, kun lämpötila on pakkasella tai lähellä nollaa. Esilämmitetty moottori saavuttaa nopeammin normaalin käyntilämpötilan verrattuna moottoriin, jota ei ole esilämmitetty ennen ajoon lähtöä. Kun moottori käy normaalilla käyntilämpötilallaan, päästöt ja polttoaineen kulutus pienentyvät verrattuna kylmänä käyvään moottoriin. Myös käynnistyksen päästöjä saadaan pienennettyä esilämmityksellä.
Autolla on ajettu pääsääntöisesti lyhyitä matkoja, jolloin järjestelmän polttomoottori ei ole saavuttanut normaalia käyntilämpötilaansa. Työn tuloksena havaittiin, että esilämmitys vaikuttaa myönteisesti hybridijärjestelmän kykyyn käyttää pelkästään sähkömoottoria auton liikuttamiseen. Tämä tulos on ennakko-odotusten mukainen.The purpose of the thesis was to study the effects of electronic preheating on the operation of a hybrid system. The impact of the trip, which was driven by using only electricity from the car hybrid battery, was specifically examined in this thesis. At the same time, changes in the average fuel consumption of the car were tracked. The effects were best noticed driving the same routes with a preheated car and the car without preheating, and comparing the results.
The hybrid car used in the work is owned and used by the author. The car is mainly used in urban area but also at highway speeds. Driving consists of the author´s normal car use. The work involved three different phases. In the first phase, the car was preheated before each start-up at home, in accordance with the recommendations in force at the time of the work. In the second phase, the car was not preheated before start-ups. In the third phase, the results were reported and analyzed.
Using a hybrid system in a car reduces fuel consumption and emissions compared to a car with an internal combustion engine only. Car preheating improves both driving safely and comfort when the temperature is low or near zero degrees. A preheated engine reaches faster its normal operating temperature compared to an engine that has not been preheated before driving. When the engine is running at its normal operating temperature, emissions and fuel consumption are reduced compared to a cold engine. Start-up emissions can also be reduced by preheating.
The car has been mainly driven for short distances, whereupon the internal combustion engine of the system has not reached its normal operating temperature. The study shows that preheating has a positive effect on the ability of the hybrid system to use only an electric motor to move the car. This result is in line with the expectations
Cittadinanza amministrativa e democrazia partecipativa
No full textThis paper examines the definition of participation focusing on the idea of
administrative participation and the concept of administrative democracy.
Therefore, the author analyses the alteration of citizenship notion as the result of the change in
the relationship between citizens and public administration: the adoption of the law 241/1990 –
together with other laws – and the gradual opening of administrative institutions give new tools to
citizens to create an administrative democracy
Tagging of Biomedical Articles on CiteULike: A Comparison of User, Author and Professional Indexing
Get PDFThis paper examines the context of online indexing from the viewpoint of three different groups: users, authors, and professional indexers. User tags, author keywords and descriptors were collected from academic journal articles, which were both indexed in Pubmed and tagged on CiteULike, and analysed. Descriptive statistics, informetric measures, and thesaural term comparison shows that there are important differences in the use of keywords between the three groups in addition to similarities which can be used to enhance support for search and browse. While tags and author keywords were found that matched descriptors exactly, other terms which did not match but provided important expansion to the indexing lexicon were found. These additional terms could be used to enhance support for searching and browsing in article databases as well as to provide invaluable data for entry vocabulary and emergent terminology for regular updates to indexing systems. Additionally, the study suggests that tags support organisation by association to task, projects and subject while making important connections to traditional systems which classify into subject categories
Design and commissioning of an Ultra-High-Resolution Time-of-Flight based isobar separator and mass spectrometer [05.11.2010]
No full textOnTEAM metadata: GDSID: DOC-2011-Mar-36; Attribute ID: LIBRARY-thesis_diss-2011-004; Title: [GSI Diss 2010-16] Design and commissioning of an Ultra-High-Resolution Time-of-Flight based isobar separator and mass spectrometer [05.11.2010]; Author(s): Dickel, Timo; Corporate author(s): ; Publication date: 20110309; Creator: manton; Creation date: 09.03.2011 16:13:48; Change date: 09.03.2011 16:28:32; Access: Welt; Attribute type: Text.Thesis.Diss; Directory path: ['GSI Publications', 'GSI as Publisher']; Attribute path: ['Infrastructure', 'Library and Documentation', 'thesis_diss', 'Added in 2011']; File name(s): ['DOC-2011-Mar-36-1.pdf']; File title(s): ['']; File access: ['nur berechtigte Gruppen'
Maailman säädyllisin veljeskunta - Ragnar Granitin kansainväliset verkostot 1920 - 1940.
No full textTutkielma tarkastelee suomalais-ruotsalaisen fysiologin ja tiedenobelisti Ragnar Granitin (19001991) kansainvälisiä verkostoja 19201940. Ongelmakenttää lähestytään kolmen tutkimuskysymyksen kautta: Miten Ragnar Granitin kansainvälinen verkosto syntyi? Miltä Granitin kansainvälinen verkosto näytti? Ja viimein: Miten Ragnar Granitin kansainvälinen verkosto toimi resurssina hänen tieteellisellä urallaan?
Tutkielman pääasiallisena lähdeaineistona on käytetty Ragnar Granitin kirjeenvaihtoa. Tämän ohella on hyödynnetty mm. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan pöytäkirjoja, Granitin omaelämänkertaa sekä muita hänen kirjoituksiaan.
Työn teoreettiset lähtökohdat löytyvät verkostoteoriasta sekä sosiologi Pierre Bourdieun käsiteapparaatista. Verkosto on tutkielmassa ymmärretty ihmisten välisen vuorovaikutuksen tavaksi, jota leimaa horisontaalisuus, epämuodollisuus sekä vapaaehtoisuus. Tutkimusote on ensisijaisesti kvalitatiivinen, mutta verkostoja on tarkasteltu myös kvantitatiivisesti: Granitin verkostoista muodostetaan ensin yleiskuva määrällisin menetelmin, jonka jälkeen tuloksia syvennetään luokittelemalla Granitin kirjeenvaihtosuhteita ja analysoimalla laadullisesti verkostojen toimintaa ja merkitystä.
Tutkielmassa hyödynnetään Pierre Bourdieun kentän, habituksen sekä pääomien käsitteitä. Erityisen keskeisiä ovat symbolinen ja sosiaalinen pääoma: edellisellä tarkoitetaan Granitin tieteellisiä meriittejä sekä hänen tiedeyhteisön taholta nauttimaansa virallista tunnustusta ja jälkimmäisellä hänen verkostosuhteitaan.
Ragnar Granitin vuosina 19201933 tekemiä opintomatkoja on tutkielmassa tarkasteltu nuoren tiedemiehen investointeina näihin pääoman muotoihin: symbolista pääomaansa Granit kasvatti mm. opiskelemalla alan johtavien auktoriteettien johdolla ja sosiaalista pääomaansa hän puolestaan kartutti tutustumalla ihmisiin sekä pitämällä yllä verkostosuhteitaan. Tätä pääomaa hän saattoi Suomeen palattuaankin kirjeenvaihdon kautta hyödyntää akateemisella kentällä kamppaillessaan.
Granitin kansainvälisistä verkostoista erottui tarkasteluajanjaksona kolme maantieteellistä ryhmää. Ensimmäinen, ja Granitille läheisin, oli Englannin verkosto, mikä tarkoitti pitkälti Charles Sherringtonin ympärille ryhmittynyttä Oxfordin piiriä sekä Edgar Adriania ja W. D. Wrightiä. Tämä ryhmä vastasi suurimmasta osasta Granitin kirjeitä ja myös vaikutti eniten hänen tieteelliseen identiteettiinsä.
Toinen huomattava verkosto oli Yhdysvalloissa. Se oli vielä 1930-luvun puolessa välissä Granitin englantilaista verkostoa selvästi pienempi, mutta ohitti lukumäärässä hänen englantilaisen verkostonsa vuosikymmen loppua kohti tultaessa. Suurin osa näistä kontakteista oli kuitenkin luonteeltaan muodollisia, ja varsinaisesta sosiaalisesta verkostosuhteesta voidaan puhua lähinnä vain sen joukon suhteen, johon Granit oli tutustunut työskennellessään Philadelphiassa Johnson Foundationilla.
Kolmas kansainvälinen verkosto oli pohjoismainen. Tämä ryhmä ilmestyi Granitin kansainväliseen verkostoon vasta 1930-luvun puolenvälin tienoilla, mutta vuosien 1937-1940 osalta oli skandinaavisten tiedemiesten osuus koko Granitin kansainvälisestä verkostosta jo kolmannes. Saksankielisiin maihin Granitilla ei kirjeenvaihdosta päätellen ollut verkostosuhteita; tässä kohden hän poikkesi 1930-luvun suomalaisesta valtavirrasta.
Englannin ja Yhdysvaltojen verkostot olivat perua Granitin opintomatkoista kun taas verkostojen laajeneminen Ruotsiin johtui mm. Granitin esitelmämatkoista sekä hänen toimimisestaan asiantuntijana Karoliinisen instituutin ja Uppsalan yliopiston professuureja täytettäessä. Pohjoismaisten verkostojen kasvu liittyi osin myös Granitin toiveisiin siirtyä Ruotsiin, jossa 1930-luvun lopulla vapautui useita professuureja; taustalla olivat Helsingin yliopiston kielitaistelu sekä etenemismahdollisuuksien puuttuminen Helsingissä, jonne Granit 1937 oli nimitetty fysiologian toiseksi professoriksi.
Toiveita Ruotsiin siirtymisestä Granit oli elätellyt jo 1930-luvun alussa, mutta professuurien vapautuessa Granit ei kuitenkaan niitä hakenut johtuen Ruotsin lainsäädännöstä sekä sosiaalisen pääomansa vähäisyydestä. Granitille Harvardista tullut tarjous saapua professoriksi muutti kuitenkin tilannetta: asiasta huhuja kuultuaan ryhtyivät Granitin ruotsalaiset verkostot loppuvuodesta 1939 järjestämään Granitille omaa tutkimusvirkaa Karoliiniselta instituutilta. Kun Harvardin tarjous kevään 1940 aikana vahvistui, oli Granitin ruotsalaisilla verkostoilla esittää tarjous, jonka Granit Harvardin sijasta hyväksyi.
Granitin kansainväliset verkostot toimivat muulloinkin hänelle resurssina akateemisista viroista kamppailtaessa: näin oli laita mm. 1929 kun Granitille tarjottiin tutkijantointa Philadelphiasta sekä 1934 Granitin hakiessa Oxfordin yliopistolta tutkijastipendiä. Tarkasteltaessa näitä ja muita tämäntapaisia prosesseja huomattiin, ettei Granitin tärkeiden palvelusten suh-teen useinkaan tarvinnut itse toimia aloitteentekijänä; aloite tuli usein muualta, joskin verkosto kirjeenvaihdon kautta oli tietoinen Granitin tilanteesta ja reagoi siihen. Tämä sopii hyvin yhteen tutkielmassa käytetyn verkoston määritelmän kanssa: verkostojen logiikkaan kuuluu velan tunnistaminen sekä vastapalveluksen tekeminen pyytämättä. Tämä puolestaan johtaa verkostosuhteen syvenemiseen sekä sosiaalisen pääoman lisääntymiseen.
1930-luvun tiedeyhteisö oli tietoinen symbolisen ja sosiaalisen pääoman välillä vallitsevasta jännitteellisestä suhteesta. Sosiaalisen pääoman käytön pelättiin johtavan oman symbolisen pääoman vähenemiseen, mutta tästä huolimatta verkostoja hyödynnettiin akateemisista viroista kamppailtaessa; samanaikaisesti suhtauduttiin paheksuen vastapuolen sosiaalisten verkostojen käyttöön sekä peräänkuulutettiin valintojen tekemistä symbolisen pääoman perusteella. Sosiaaliseen pääomaan turvautuminen todettiin kuitenkin luonnolliseksi strategiaksi tieteellisellä kentällä toimittaessa: esimerkiksi virantäyttötilanteissa ovat epävarmuus ja riskit usein suuria, mikä tuntuisi perustelevan sosiaalisen pääoman käyttöä.
Verkostojen ja sosiaalisen pääoman merkitys resurssina myöskin tunnistettiin. Tämä näkyi Ragnar Granitin laajassa kirjeenvaihdossa, jonka ylläpitäminen epäilemättä vaati häneltä paljon aikaa ja resursseja. Ja ennen kaikkea se näkyi siinä tavassa, jolla Granit huolehti hyvinvointinsa ja tieteellisen työnsä kannalta oleellisista kansainvälisistä verkostoistaan, tästä ”maailman säädyllisimmästä veljeskunnasta”, niin kuin hän sitä omaelämänkerrassaan arvostavasti kutsui
- …
