Theseus theses and publications of the Universities of Applied Sciences
Not a member yet
221402 research outputs found
Sort by
Pedagogisesti pihalla : suunnitelmallisen pihapedagogiikka materiaalikassin kehittäminen varhaiskasvatukseen
Full text linkTämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää materiaalikassi päiväkodin pihapedagogiikan tueksi ja testata sen toimivuutta käytännössä. Materiaalikassin suunnittelu toteutettiin yhteiskehittämisen menetelmällä, jossa päiväkodin henkilöstö osallistui aktiivisesti ideoiden tuottamiseen, kassin suunnitteluun ja koekäyttöön. Kassin tarkoituksena oli lisätä lasten osallisuutta, tukea yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa joustava, arkeen integroitava pihapedagogiikan työväline.
Materiaalikassin koekäyttö toteutettiin päiväkodin pihalla lumettomana ajanjaksona, ja sen toimivuutta arvioitiin kasvattajien palautteen avulla. Kasvattajat kokivat kassin selkeäksi, helppokäyttöiseksi ja muokattavaksi välineeksi. Erityisesti luontobingo motivoi lapsia ja vahvisti ryhmän yhteisöllisyyttä. Haasteina havaittiin useiden ryhmien yhtäaikainen toiminta ja koko ryhmän aktiviteettien toteuttaminen, joten kassi soveltui parhaiten pienryhmätoimintaan tai pihan ulkopuolisiin ympäristöihin.
Kokeilu vahvisti, että materiaalikassi tukee pedagogista työtä, lasten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä mahdollistaa joustavan pihapedagogiikan toteuttamisen. Tulevaisuudessa sen käyttöä on hyödyllistä seurata pidemmällä aikavälillä ja kehittää sisältöä eri ryhmien tarpeisiin
Omatoimiharjoitusten kehittäminen Trasim-työkalun avulla, case Fortum kaukolämpö- ja jäähdytysliiketoiminto
Full text linkOpinnäytetyön tavoitteena oli luoda ja kehittää omatoimiharjoituksia Insta Advance Oy:n Trasim-harjoitusalustalle toimeksiantajan, Fortum kaukolämpö- ja jäähdytysliiketoiminnon, varautumissuunnitelman pohjalta normaaliolojen häiriötilanteita varten. Omatoimiharjoitusten tavoitteena oli edesauttaa kohderyhmää perehtymään toimeksiantajan varautumissuunnitelmaan ja edistää varautumissuunnitelman jalkauttamista tälle kohderyhmälle, ja toisaalta harjaannuttaa kohderyhmää käyttämään Trasim-harjoitusalustaa toimeksiantajan häiriötilanneharjoitusta varten. Lisäksi tavoitteena oli kerätä tietoa, jonka avulla olisi mahdollista tunnistaa toimeksiantajan varautumissuunnitelmasta mahdollisia puutteita tai kehittämiskohteita.
Tämän opinnäytetyön tietoperusta koostuu häiriötilanteiden, varautumisen, harjoituksien ja Trasim-harjoitusalustan käsitteistä. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi seitsemän omatoimiharjoitusta Trasim-harjoitusalustalle, joita toimeksiantaja voi hyödyntää harjoitustoiminnan ja varautumisen tukemiseksi.
Harjoitusprojekti kesti pidempään kuin mitä alun perin oli suunniteltu, mutta tuotos, eli omatoimiharjoitukset, saatiin julkaistua sovitussa aikataulussa ennen suunniteltua häiriötilanneharjoitusta. Tuotoksesta saatu palaute oli pääsääntöisesti positiivista, vaikkakin suppeaa. Toimeksiantajan edustaja antoi kiitosta, kuinka omatoimiharjoitusten syötteet oli saatu harjoittelijoille mielenkiitoisiksi. Skenaariot oli saatu palautteiden perusteella rakennettua realistisiksi. Luodut seitsemän omatoimiharjoitusta luovat pohjan, jolla toimeksiantaja voi jatkossa järjestää omatoimiharjoituksia henkilöstölleen. Trasim-harjoitusalusta mahdollistaa harjoitusten skaalaamisen helposti laajalle osallistujamäärälle toimeksiantajan tarpeiden mukaan
Moduulirakentaminen julkisissa hankkeissa - kustannukset ja säästöt
Full text linkModuulirakenteisten vuokratilojen käyttö lisääntyy julkisissa hankkeissa kiihtyvällä tahdilla. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selventää julkisen hankkeen kulkua, esitellä moduulirakentamista ja avata lukijalle mahdollisia kilpailutuksen kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä. Asiaa tutkittiin tutustumalla tarjouskilpailutusten materiaaleihin ja selvitettiin tapaustutkimuksella. Tarkemmissa tutkimuksissa selvisi seikkoja, joiden vaatimisella kilpailutuksessa menetetään säästöpotentiaalia. Kirjoituksessa avattiin hinnoittelu ja tarjousmallia julkisissa vuokratila hankkeissa. Työ tarjoaa julkishallinnon edustajille hyödyllistä tietoa, jolla voidaan aikaansaada säästöjä
Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden ohjausmenetelmät magneettikuvauksissa : scoping-katsaus
Full text linkMagneettikuvaus on kuvantamismenetelmä, jossa ei käytetä ionisoivaa säteilyä. Magneettikuvaukseen liittyy usein pelkoa, ahdistusta ja klaustrofobiaa, jotka voivat heikentää kuvanlaatua ja johtaa kuvauksen keskeytymiseen. Lasten kuvauksessa liikkumattomuuden varmistamiseksi käytetään usein sedaatiota tai anestesiaa, mikä lisää kustannuksia ja kuormittaa terveydenhuoltoa. Onnistuneen kuvauksen kannalta on tärkeää kehittää tehokkaita lääkkeettömiä ohjausmenetelmiä, jotka varmistavat potilaiden liikkumattomuuden sekä vähentävät ahdistuksen kokemuksia. Virtuaalitodellisuuteen perustuvat ohjausmenetelmät tarjoavat mahdollisuuden simuloida magneettikuvausta virtuaalisessa ympäristössä ja valmistautua tutkimukseen.
Tämän scoping-katsauksen tavoitteena oli syntetisoida aiempaa tutkimustietoa virtuaali- tai lisätyn todellisuuden käytöstä magneettikuvauksen ohjausmenetelmänä. Magneettiyksikön henkilökunta voi hyödyntää tietoa ohjausmenetelmien kehittämisessä etenkin potilaiden ohjauksessa. Katsauksen aineiston hakustrategia laadittiin yhteistyössä informaatikon kanssa. Aineisto haettiin suomalaisista ja kansainvälisistä tietokannoista: Finna, Medic, Ebsco (Academic Search, CINAHL, MEDLINE), Elsevier, PubMed, Scopus, Web of Science. Katsaukseen sisällytettiin 16 julkaisua vuosilta 2017–2025. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla ja tuloksista koostettiin synteesi.
Tulosten perusteella voitiin todeta, että virtuaalitodellisuutta hyödyntävät ohjausmenetelmät olivat lupaavia magneettikuvaukseen valmistautumisessa sekä aikuisille että lapsille. Ne vähensivät potilaiden pelkoa ja ahdistusta, tukivat oppimista ja paransivat ymmärrystä kuvauksesta. Sekä potilaat että röntgenhoitajat arvioivat käytettävyyden pääosin hyväksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että potilaat sekä röntgenhoitajat hyötyisivät virtuaalitodellisuutta hyödyntävistä ohjausmenetelmistä ja sen käyttöä suositeltiin erityisesti lapsille, ensikertalaisille ja klaustrofobiasta kärsiville potilaille. Jatkossa on tärkeä selvittää, miten virtuaalitodellisuutta hyödyntävät ohjausmenetelmät voidaan integroida magneettikuvaukseen Pohjoismaissa sekä arvioida niiden vaikutuksia potilaskokemukseen, henkilökunnan ajankäyttöön ja hoidon kustannustehokkuuteen. Lisäksi on tarpeen kehittää ja arvioida lisätyn todellisuuden menetelmiä magneettikuvaukseen valmistautumisen tueksi
Vantaan kaupungin paikkatietoaineistojen käyttöehtojen ja luovutuksen tarkastelu
Full text linkInsinöörityön tarkoituksena oli kartoittaa Vantaan kaupungin paikkatietoaineistojen luovutuskanavia ja käytänteitä sekä käyttöehtoja, joita paikkatietoaineistoja luovutettaessa on käytössä. Lisäksi tavoitteena oli päivittää paikkatietoaineistojen käyttöehdot, mikäli niissä havaittaisiin puutteita esimerkiksi edelleenluovutukseen tai vastuukysymysksiin liittyen. Työn tavoitteisiin kuului myös pyrkiä löytämään keinoja, joilla Vantaan kaupunki ja muut kunnat voivat edistää paikkatiedon turvallista ja hallittua jakelua. Työssä käsiteltiin myös paikkatiedon avoimuuden ja rajoitetun saatavuuden merkitystä paikkatiedon jakelun kannalta.
Työ toteutettiin osissa. Aluksi tehtiin kirjallisuustutkimusta lähinnä verkkolähteitä hyödyntäen. Tietoa rikastettiin paikkatietoseminaareista saaduin opein. Samalla kartoitettiin, miten suhtautuminen paikkatiedon avoimuuteen on muuttunut viime vuosina. Alustuksen jälkeen tehtiin paikkatietoaineistojen käyttöehtojen päivitystyön tueksi vertailu kymmenen muun kunnan paikkatietoaineistojen käyttö- ja luovutusehdoista.
Vertailun pohjaksi tehtiin verkkotutkimus. Tutkimukseen valikoituneiden kuntien paikkatietojen käyttö- ja luovutusehtoja etsittiin verkosta asiakasnäkökulma huomioiden. Verkkohaussa käytettiin tyypillisiä hakusanoja. Verkkotutkimuksen perusteella löydetyt erilaiset ehdot taulukoitiin. Taulukoinnin tuloksien perusteella valittiin käyttökelpoisimmat ehdot tarkempaan tarkasteluun. Tarkasteluun valittujen ehtojen ollessa tiedossa, ehtojen pätevyyden varmistamiseksi jatkettiin kirjallisuustutkimusta, jossa täydennettiin käyttöehtoja koskevaa lainsäädännöllistä näkökulmaa.
Työssä kartoitettiin Vantaan kaupungin paikkatiedon jakelukanavat. Työn tuloksena laadittiin päivitetyt käyttöehdot niihin, sekä tunnistettiin toimenpiteitä, joilla voidaan edistää paikkatiedon turvallista jakelua
Hoivakotiprosessin kehittäminen hyvinvointialueen suun terveydenhuollon yksikössä
Full text linkSosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä (2025, 42.) arvioidaan, että hyvinvointialueiden suun terveydenhuollon palveluissa lisääntyy tarve ikääntyvän väestön suun sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Suun sairaudet lisääntyvät iän myötä ja tiedetään, että suun sairauksilla on yhteys yleisterveyteen (Siukosaari & Nihtilä 2015).
Opinnäytetyö toteutettiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen suun terveydenhuollon yksikköön tehtävänä kehittämistyönä, jossa kehitettiin työkaluja ja menetelmiä suuhygienistin työn sujuvoittamiseksi hoivakotiprosessissa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pilotin avulla hoivakotiprosessin muutosjohtamisen onnistumista ja selvittää onko suuhygienistien työtä saatu sujuvoitettua. Taustatietona kartoitettiin hyvinvointialueen suun terveydenhuollon muiden yksiköiden käyttämät hoivakotiprosessin toimintamallit ja selvitettiin varusterepun sekä varauskalenterin käyttö.
Tutkimuksen lähestymistapana oli monimenetelmätutkimus, jossa yhdistettiin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä ja toteutettiin tapaus- eli Case-tutkimuksena.
Tulosten mukaan muutosjohtaminen onnistui sujuvoittamaan suuhygienistien työtä, muutosjohtamisen viestintään ollaan kokonaisuutena tyytyväisiä, mutta viestinnän selkeydessä ja riittävyydessä on hieman hajontaa. Kehitetyt menetelmät ja työkalut ovat sujuvoittaneet suuhygienistien työtä ja ne on koettu hyödyllisinä. Muilla suun terveydenhuollon alueilla on käytössä erilaisia varustelaukkuja, mutta ei varauskalenteria
ERTMS/ETCS-kalustovarustelun haasteet ja ratkaisumallit Suomen rautatiejärjestelmässä
Full text linkSuomen rautatiejärjestelmän digitalisaatio etenee Digirata-hankkeen myötä kohti eurooppalaista ERTMS/ETCS-kulunvalvontajärjestelmää. Tavoitteena on varustaa koko rataverkko ja liikkuva kalusto modernilla, radioverkkopohjaisella järjestelmällä vuoteen 2040 mennessä. Tämä kehitys on osa laajempaa eurooppalaista pyrkimystä yhtenäistää rautatieliikenteen ohjaus- ja turvallisuusjärjestelmät sekä parantaa kansainvälistä yhteentoimivuutta ja kilpailukykyä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa ja analysoida ERTMS/ETCS-kalustovarustelun keskeiset haasteet Suomen rataverkolla sekä arvioida Digirata-hankkeen tavoitteiden ja aikataulun vaikutuksia kaluston varusteluun. Lisäksi työssä vertailtiin kansainvälisiä ratkaisumalleja ja esitettiin suosituksia päätöksenteon tueksi, jotta Suomen siirtymä kohti digitaalista ja yhteentoimivaa rautatiejärjestelmää olisi mahdollisimman sujuva ja kustannustehokas.
Tutkimus perustui laajaan dokumenttiaineiston tarkasteluun, joka sisälsi sekä kansallisia, että eurooppalaisia teknisiä ohjeita ja suunnitelmia sekä kahden kohdennetun kyselytutkimuksen tuloksiin. Kyselyt toteutettiin suomalaisille ja eurooppalaisille rautatiealan asiantuntijoille, ja niiden avulla pyrittiin saamaan kattava kuva alan käytännön kokemuksista ja näkemyksistä. Aineisto analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti, jotta voitiin muodostaa kokonaisvaltainen ymmärrys teknisistä, taloudellisista ja sääntelyyn liittyvistä haasteista, joita laajamittainen ERTMS/ETCS-kalustovarustelu tuo mukanaan.
Tulosten perusteella suurimmat kalustovarustelun haasteet liittyvät korkeisiin jälkiasennus- (retrofit) ja päivityskustannuksiin, rahoitusmallien puutteeseen, hyväksyntä- ja testausprosessien monimutkaisuuteen sekä kalustosarjan ensimmäisen yksikön (First-of-Class) riskikeskittymään. Lisäksi siirtymäkauden operointimalli, jossa kalustossa vaaditaan rinnakkaisia kulunvalvontaratkaisuja, kasvattaa kustannuksia ja siirtää teknologista vastuuta ratainfran haltijalta kaluston omistajille. Kansainväliset vertailut osoittavat, että useissa Euroopan maissa kansalliset tukimallit ovat keskeisiä varustelun onnistumiselle, mutta samalla markkinoiden konsolidoituminen ja vendor lock-in-ilmiö (toimittajalukkiutuminen) rajoittaa kilpailua ja nostaa varustelun kustannuksia. Geneerinen ETCS-hyväksyntäprosessi on laajasti tunnistettu tavoitteeksi, mutta sen käytännön toteutus ei ole vielä edennyt.
Työssä esitetään ratkaisumalleina kansallisen rahoitus- ja tukiohjelman käyttöönottoa, hyväksyntä- ja testausprosessien yksinkertaistamista, modulaarisen ja päivitettävän ETCS-arkkitehtuurin edistämistä sekä yhteishankintojen ja dokumentaatiopankin kehittämistä. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan hallita kustannuksia, nopeuttaa käyttöönottoa ja varmistaa, että ERTMS/ETCS-kalustovarustelu toteutuu Suomessa kustannustehokkaasti ja aikataulussa. Työn johtopäätöksenä korostetaan määrätietoisen ohjelmajohtamisen, kansainvälisten oppien hyödyntämisen ja riskienhallinnan merkitystä onnistuneessa järjestelmäuudistuksessa.The digitalisation of the Finnish railway system is progressing through the Digirail programme towards the adoption of the European ERTMS/ETCS train control system. The aim is to equip the entire rail network and rolling stock with a modern, radio-based system by 2040. This development is part of a broader European effort to harmonise railway signalling and safety systems, and to improve international interoperability and competitiveness. The objective of this thesis was to identify and analyse the key challenges of ERTMS/ETCS on-board deployment in the Finnish rail network, as well as to assess the impact of the Digirail programme’s targets and schedule on rolling stock retrofitting. In addition, the study compared international solution models and provided recommendations to support decision-making, with the aim of ensuring a smooth and cost-effective transition for Finland towards a digital and interoperable railway system.
The research was based on an extensive review of documentary material, including both national and European technical guidelines and plans, as well as the results of two targeted surveys. The surveys were conducted among Finnish and European railway sector experts to gain a comprehensive understanding of practical experiences and perspectives in the field. The data were analysed both quantitatively and qualitatively to form a holistic view of the technical, economic, and regulatory challenges associated with large-scale ERTMS/ETCS on-board deployment.
The results indicate that the main challenges in rolling stock retrofitting relate to high retrofit and upgrade costs, the lack of suitable funding models, the complexity of authorisation and testing processes, and the risk concentration in the First-of-Class (FoC) vehicle. Furthermore, the transitional operational model, which requires parallel train protection systems on board, increases costs and shifts technological responsibility from infrastructure managers to rolling stock owners. International comparisons show that national support schemes are essential for successful deployment in many European countries, but at the same time, market consolidation and vendor lock-in are restricting competition and increasing the costs of deployment. The development of a generic ETCS authorisation process is widely recognised as a goal, but its practical implementation has not yet progressed.
The thesis proposes the introduction of a national funding and support programme, simplification of authorisation and testing processes, promotion of modular and upgradable ETCS architectures, and the development of joint procurement models and a documentation repository. These measures would help control costs, accelerate deployment, and ensure that ERTMS/ETCS on-board implementation in Finland is both cost-effective and delivered on schedule. The conclusions highlight the importance of determined programme management, leveraging international best practices, and effective risk management for a successful system transformation
Development of an industrial HMI system for smelt spout robot
Full text linkSmelt spouts are an essential part of recovery boiler operation, where inorganic chemicals are recycled and electricity is simultaneously produced. Molten smelt, formed in the furnace, flows through the smelt spouts into the dissolving tank. The continuous flow causes smelt to accumulate on the spout surfaces, requiring regular cleaning tasks traditionally performed manually by operators.
Because this work is physically demanding and particularly hazardous, Valmet Technologies has developed a smelt spout cleaning robot to automate the process. The robot is based on a six-axis industrial manipulator that can travel along a linear track when required.
Despite the high level of automation, issues or malfunctions occasionally require operators to manually jog the robot using the teach pendant. The teach pendant interface is complex and rarely used, making manual operation challenging, time-consuming, and prone to errors. During normal recovery boiler operation, manual jogging also exposes operators to significant safety risks, as molten chemicals may splash onto the smelt spout deck.
This master’s thesis investigates potential improvements to the robot’s control system. Conducted as a case study, the research focuses on enhancing usability and operational safety through the implementation of a touchscreen-based human–machine interface.Sularännit ovat keskeinen osa soodakattilan toimintaa, jossa epäorgaaniset kemikaalit kierrätetään ja samalla tuotetaan sähköä. Soodakattilan reaktioiden tuloksena syntyvä sula virtaa tulipesän alueelta sularännien kautta liuotussäiliöön. Jatkuva sulavirtaus aiheuttaa kovettuneen sulan kertymistä rännien seinämiin, minkä vuoksi sularännit on puhdistettava säännöllisesti. Tämä työ on perinteisesti tehty käsin, mikä altistaa operaattorit merkittäville fysikaalisille ja kemiallisille riskeille.
Näiden vaarojen vähentämiseksi Valmet Technologies on kehittänyt sularännien puhdistukseen tarkoitetun robotin. Robotti perustuu kuusiakseliseen teollisuusmanipulaattoriin, joka voi tarvittaessa liikkua lineaariradalla. Vaikka puhdistusprosessi on pitkälti automatisoitu, robotin häiriötilanteet edellyttävät toisinaan manuaalista ajoa. Manuaalinen ajo suoritetaan opetusyksiköllä, jonka käyttöliittymä on monimutkainen ja harvoin käytetty, mikä tekee sen käytöstä haastavaa ja virhealtista. Lisäksi manuaalinen ajo altistaa operaattorit suuremmille turvallisuusriskeille, sillä sula voi roiskua rännien ulkopuolelle.
Tämä opinnäytetyö tutkii mahdollisuuksia parantaa robotin ohjausjärjestelmää. Tapaustutkimuksena toteutettu työ keskittyy käytettävyyden ja turvallisuuden parantamiseen toteuttamalla robotille kosketusnäyttöön perustuva käyttöliittymä
Rakennushankkeen luovutusvaihe : julkisessa rakennushankkeessa
Full text linkTämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia selkeä kooste ja kuvaus rakennushankkeen luovutusvaiheesta. Työssä yhdistettiin alan ohjeisiin sekä kirjallisuuteen perustuva teoriaosuus ja käytännönläheinen toiminnallinen osuus, jossa luovutusvaihetta tarkasteltiin Uotilanrinteen monitoimikeskushankkeen kautta. Toiminnallinen osuus perustui esimerkkihankkeen luovutusvaiheen dokumenttiaineistoon, työmaalla tehtyihin havaintoihin sekä keskusteluihin luovutusvaiheeseen osallistuneiden keskeisten toimijoiden kanssa.
Työssä todettiin, että luovutusvaihe on laaja ja monivaiheinen prosessi, joka sijoittuu rakentamisen ja rakennuksen käyttöönoton väliin. Luovutusvaihe koostuu useista toisiaan tukevista tehtävistä, kuten laadunvarmistuksesta, toimintakokeista, dokumentoinnista, vika- ja puutelistojen hallinnasta sekä viranomais- ja vastaanottotarkastuksista. Luovutusvaiheen onnistuminen edellyttää huolellista ennakkosuunnittelua, selkeitä vastuunjakoja ja toimivaa yhteistyötä hankkeen osapuolten välillä.
Johtopäätöksenä todettiin, että luovutusvaiheeseen panostaminen jo hankkeen aikaisemmissa vaiheissa parantaa rakennuksen laatua, sujuvoittaa luovutusvaihetta ja lisää tilaajan sekä käyttäjien tyytyväisyyttä. Esimerkkihankkeen luovutusvaiheen tarkastelun perusteella luovutusvaiheen keskeisiksi kehityskohteiksi nousivat aikataulutus, ennakkovalmistelu ja yhteistyö. Työn tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi perehdytysmateriaalina uusille harjoittelijoille tai työnjohtajille
Ett försök med gödsling av höstråg vid sådd: Analyser av gödslad höstråg vid etablering
Full text linkHöstråg har en etablerad roll inom finländskt jordbruk, särskilt i Finlands södra och sydvästra delar där dess högre skördepotential i större utsträckning ger utbyte trots den även där svåra övervintringen för spannmål i nordiskt klimat. En lyckad etablering under hösten är avgörande för rågens fortsatta utveckling och skördepotential under våren. Detta anger ämnet för examensarbetet, alltså den aktuella frågan kring gödslingen vid sådd och dess betydelse för höstrågens etablering inför vintern.
Arbetets syfte var att undersöka om konventionellt odlad höstråg alltid behöver tillföras mineralgödsel vid sådd eller om markens växtnäringsförråd under vissa förhållanden kunde vara tillräckligt för att bestå höstrågens växtnäringsbehov under etableringen på hösten. Arbetet baserar sig på ett fältförsök i Karis, Raseborg inom projektet ”Bondenyttan” där höstråg etablerades i två försöksled med fyra upprepningar: två gödslade led som tillfördes mineralgödsel vid sådd samt ett ogödslat led där gödsling var planerad först under våren. Jordprov för markarteringsanalyser och biomassaprov till bladanalyser togs under hösten och växtnäringsinnehåll undersöktes.
Resultaten visar att höstrågens innehåll av kväve, kalium och mangan är tillräckligt i samtliga försöksled vid etableringen. Höstrågens innehåll av fosfor är varierande mellan fältets olika delar och dess halter av svavel, bor är generellt för låga hos samtliga försöksled enligt referensvärdet. Försöket indikerar att höstråg under goda odlingsförhållanden, beaktande förfrukt- och markegenskaper kan etableras utan gödsling vid sådd på hösten, men att jordmån andra och fältspecifika egenskaper är avgörande.Syysrukiilla on vakiintunut asema suomalaisessa maataloudessa, erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa, missä sen korkeampi satopotentiaali useammin tuottaa tulosta huolimatta viljojen vaikeista talvehtimisolosuhteista. Onnistunut syksyinen kasvuun lähtö on ratkaisevaa rukiin jatkokehityksen ja keväisen satopotentiaalin kannalta. Tämä määrittää opinnäytetyön aiheen eli ajankohtaisen kysymyksen kylvön aikaisesta lannoituksesta ja sen merkityksestä syysrukiin talvehtimista edeltävälle perustamiselle.
Työn tavoitteena oli selvittää, tarvitseeko tavanomaisesti viljelty syysruis aina mineraalilannoitusta kylvön yhteydessä vai voiko maaperän ravinnevarasto tietyissä olosuhteissa olla riittävä turvaamaan syysrukiin ravinnetarpeen syksyisen kasvuun lähdön aikana. Työ perustuu Karjaalla, Raaseporissa, ”Bondenyttan”-hankkeen yhteydessä toteutettuun kenttäkokeeseen, jossa syysruista viljeltiin kahdessa koerivissä neljällä toistolla: kahdessa lannoitetussa koerivissä, joihin mineraalilannoitus annettiin kylvön yhteydessä, sekä yhdessä lannoittamattomassa koerivissä, jossa lannoitusta oli suunniteltu toteutettavaksi vasta keväällä. Syksyn aikana otettiin maanäytteitä maan ravinnetilan analysoimiseksi sekä biomassanäytteitä lehtianalyyseja varten, ja kasvien ravinnepitoisuudet määritettiin.
Tulokset osoittavat, että syysrukiin typen, kaliumin ja mangaanin pitoisuudet ovat riittäviä kaikissa koeriveissä kasvuun lähdön aikana. Syysrukiin fosforipitoisuudet vaihtelevat lohkon eri osien välillä, ja sen rikin ja boorin pitoisuudet ovat viitearvoihin nähden yleisesti liian alhaisia kaikissa koerivissä. Koe viittaa siihen, että syysruis voidaan suotuisissa viljelyolosuhteissa, joissa esikasvi- ja maaperäominaisuudet otetaan huomioon, kylvää ilman syksyllä kylvön yhteydessä annettavaa lannoitusta, mutta että maaperä- ja lohkokohtaiset ominaisuudet ovat ratkaisevia.Winter rye has an established role in Finnish agriculture, particularly in the southern and western parts of Finland, where its higher yield potential more often provides returns despite the challenging overwintering conditions for cereals in a Nordic climate. Successful establishment during autumn is crucial for the continued development of rye and its yield potential in spring. This defines the subject of this bachelor’s thesis, namely the current question of fertilization at sowing and its significance for the establishment of winter rye prior to winter.
The aim of this study was to investigate whether conventionally grown winter rye always requires the application of mineral fertilizer at sowing or whether the soil’s nutrient reserves, under certain conditions, could be sufficient to meet the demands of winter rye during autumn establishment. The study is based on a field experiment conducted in Karjaa, Raasepori, within the project “Bondenyttan”, where winter rye was established in two treatments both with two repetitions: one fertilized treatment receiving mineral fertilizer at sowing and one unfertilized treatment. Soil samples for soil classification analyses and biomass samples for leaf analyses were collected during autumn, and plant nutrient contents were analyzed.
The results showed that the nitrogen, potassium, and manganese contents of the winter rye were sufficient in all experimental treatments during establishment. The phosphorus content varied between different parts of the field, and its sulfur and boron levels were generally too low in all treatments according to reference values. The experiment indicates that under favorable cultivation conditions, considering preceding crops and soil characteristics, winter rye can be established without fertilization at sowing, however soil- and field-specific characteristics are decisive for a successful establishment