1,721,030 research outputs found
Tietääkö kansa? Kansalaisten politiikkatietämys teoreettisessa ja empiirisessä tarkastelussa
Full text linkSiirretty Doriastaei tietoa saavutettavuudest
Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella : Eduskuntavaalitutkimus 2023
No full textTämän tutkimusjulkaisun otsikko ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” kertoo viime keväänä käydystä tiukasta kamppailusta vaalien ykköspaikasta kokoomuksen, perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien välillä ja muutoksista, joita suomalainen puoluejärjestelmä on kohdannut 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Koska eduskuntavaalit voittanut puolue saa koalition muodostajana etulyöntiaseman hallitusneuvotteluihin, oli taktinen äänestäminen tavallista yleisempää. Samanaikaisesti suomalainen puoluejärjestelmä on polarisoitunut, mikä vaikeuttaa hallitusneuvotteluita. Vaikka sosioekonomisissa kysymyksissä puolueet löytäisivät hallitusyhteistyölle yhteistä pohjaa, voi sosiokulttuurisissa kysymyksissä, kuten suhtautumisessa ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeeseen ja vähemmistöjen oikeuksiin, olla suuria eroja. Tämä on oikeusministeriön rahoittaman tieteellisen tutkimushankkeen pääraportti. Tutkimus perustuu kyselyaineistoon (8636 äänioikeutettua suomalaista), jonka Taloustutkimus Oy keräsi vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen. Kirja on Suomen kansallisen vaalitutkimusohjelman kuudes peräkkäinen eduskuntavaalitutkimus. Tämä on akateeminen tutkimus. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta oikeusministeriön näkemystä
Kuparikuonan jäähtymisen CFD-mallinnus
No full textIn copper making, the flash smelting furnace and converter furnace produce slag as a side product. This slag contains some copper. While not being a huge percentage, the amount of slag makes it beneficial to recover copper from the slag. If using flotation in slag cleaning, bigger copper particles make the recovery process more feasible. Slowly cooling the slag increases the size of the copper particles.
Phenomena affecting slag cooling rates not completely known, making the cooling process less predictable. This thesis aims to use CFD modelling to find out the factors contributing to the cooling rate. Main focus will be to figure out how water gaps inside the slag matrix affect slag cooling.
The model developed in this work did not correspond to real-life measurements reported in literature. However, the results indicate that water gaps inside the slag matrix affect the temperature gradients and cooling rates compared to those models without water gaps. To fully understand the contribution of this phenomenon, more complex models would need to be developed.Kuparia valmistaessa sekä liekkisulatus- että konvertteriuunin kuonaan jää prosentuaalisesti pieniä määriä kuonaa. Kuonan määrä on kuitenkin niin suuri, että varsinkin kuparin käytön lisääntyessä kuonan sisältämä kupari on hyödyllistä pyrkiä ottamaan talteen. Kuonan puhdistuksessa voidaan käyttää vaahdotusmenetelmää, jonka kannalta on edullista, että kuparipartikkelit ovat isoja. Kuonan hidas jäähdytys edesauttaa partikkelikoon kasvua.
Kuonan jäähtymisnopeuteen liittyvät ilmiöt eivät ole täysin tiedossa, mikä hankaloittaa jäähtymisajan ennakointia. Tämän diplomityön tarkoituksena on selvittää CFD-mallinnuksen avulla, mitkä ilmiöt vaikuttavat kuonan jäähtymiseen. Mallinnukset keskittyvät kuonan sisällä olevissa raoissa virtaavan jäähdytysveden vaikutuksen arviointiin.
Kirjallisuudesta löytyviin mittaustuloksiin vastaavaa mallia ei löytynyt tässä diplomityössä. Tuloksista selviää kuitenkin, että kuonan raoissa virtaava vesi vaikuttaa lämpötilajakaumiin verrattuna malleihin, joissa rakoja ei ole. Vesirakojen tarkemman vaikutuksen selvittämiseksi aiheesta tarvitaan monimutkaisempia ja isompia malleja
Finns and Democracy 2020
No full textTutkimuksessa selvitettiin suomalaisten asenteita ja näkemyksiä politiikasta ja demokratiasta. Lisäksi selvitettiin kansalaisten poliittista osallistumista sekä sivistystä useiden poliittista tietämystä koskevien kysymysten avulla. Tutkimus on osa Åbo Akademin säätiön rahoittamaa huippututkimusyksikköä ”Future of Democracy”. Osittain samoja kysymyksiä on esitetty myös arkistoidussa aineistoissa: FSD2499 Yhteiskuntatutkimus 2008. Aluksi vastaajalta kysyttiin, miten hyvin hän arvioi tuntevansa politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta ihmisiin sekä erilaisiin instituutioihin. Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan, missä eri tilanteissa tai asioissa on hänen mielestään ylipäätään kyse politiikasta. Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä puolueisiin liittyen. Ensin vastaajalta kysyttiin, kokeeko hän olevansa lähempänä jotakin puoluetta muihin puolueisiin verrattuna. Vastaajan tuli myös mainita kyseinen puolue sekä kuinka läheiseksi tämän kokee. Seuraavaksi kysyttiin äänestyskäyttäytymisestä. Vastaajalta kysyttiin, äänestikö hän viimeksi käydyissä eduskuntavaaleissa ja jos kyllä, mitä puoluetta. Tämän jälkeen vastaajan tuli asettaa mainitut puolueet vasemmisto-oikeisto-asteikolle, jonka jälkeen hän arvioi myös itsensä samalla asteikolla. Seuraavaksi kyselyssä siirryttiin selvittämään poliittisia mielipiteitä ja niiden taustaa. Ensin vastaajalta tiedusteltiin, kuinka tyytyväinen hän on demokratian toimivuuteen Suomessa. Tämän jälkeen mitattiin, kuinka samaa tai eri mieltä vastaaja on erilaisten poliittisten väitteiden kanssa. Edelleen kysyttiin politiikkaan liittyvistä kokemuksista koulussa sekä omien vanhempiensa poliittisesta osallistumista vastaajan lapsuudessa. Lisäksi tiedusteltiin esimerkiksi, kuinka usein hän keskusteli poliittisista asioista tai hankki tietoa uutisista lapsuudessaan. Tämän jälkeen siirryttiin käsittelemään sosiaalista mediaa. Vastaajalta kysyttiin, kuinka usein hän käyttää sosiaalista mediaa ja mihin poliittisiin tarkoituksiin. Lisäksi kysyttiin muusta yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Lopuksi kartoitettiin vastaajan yleistietoja politiikasta ja Suomen poliittisesta järjestelmästä kysymällä, mille taholle kuuluu valtiollinen valta perustuslain mukaan. Seuraavaksi vastaajan tuli valita puolueet, jotka olivat tuolla hetkellä edustettuina hallituksessa. Edelleen kysyttiin, kuka toimii tällä hetkellä pääministerinä ja kuka eduskunnan ensimmäisenä puhemiehenä sekä mitä puoluetta he edustavat. Lisäksi vastaajan faktatietämystä kartoitettiin kysymyksillä parlamentarismista, maakuntauudistuksesta ja aktiivimallista. Lisäksi kysyttiin myös Suomen valtion vuotuisista menoista, budjetista ja valtion tuloverotuksesta. Taustamuuttujina ovat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, asuinpaikka, koulutus, ammattiasema, äidinkieli, talouden bruttovuositulot sekä lasten lukumäärä.The survey charted Finnish people's attitudes and views on politics and democracy. In addition, the survey examined citizens' political participation and awareness through a series of questions on political knowledge. The study is part of the Future of Democracy research unit funded by the Åbo Akademi University Foundation. Some of the same questions are also asked in the archived dataset: FSD2499 Knowledge of Politics and Society 2008. First, respondents were asked how well they think they know politics and social issues. They were also asked about their trust in people and institutions. This was followed by questions on political parties and voting behaviour. The questionnaire then moved on to explore political opinions and their background. First, respondents were asked how satisfied they were with the functioning of democracy in Finland. Next, they were asked how much they agreed or disagreed with various political statements. They were then asked about their experience of political issues at school and about their own parents' political involvement in their childhood. This was followed by a discussion of social media. Respondents were asked how often they use social media and for what political purposes. They were also asked about other forms of social participation. Finally, respondents were asked about their general knowledge of politics and the Finnish political system by asking, for example, to which party the constitution assigns state power and which political parties were represented in the government at the time. Further questions were asked, for example, who is currently Prime Minister and which party he or she represents. In addition, questions on parliamentarism, and the activation model were used to measure respondents' factual knowledge. Questions were also asked about the annual expenditure of the Finnish government, the budget and central government income taxation. Background variables included the respondent's year of birth, gender, NUTS3 region of residence, education, occupational status, mother tongue, gross annual household income and number of children
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
- …
