Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Users' Perceptions of Patient Safety Incident Reporting Software 2024
No full textAineistossa selvitetään käyttäjien näkemyksiä asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvistä vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmistä sekä niiden kehittämistarpeista. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka hyvin he tuntevat vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmän käytön. Tämän jälkeen selvitettiin, kuinka selkeitä ja kattavia järjestelmän valmiit vastausvaihtoehdot ovat, kuinka helppokäyttöinen järjestelmä on, sekä kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat järjestelmän toimintaan ja erilaisiin ominaisuuksiin. Lisäksi kysyttiin, kuinka hyvin vastaajat voivat seurata ilmoitustensa käsittelyprosessia ja saada niistä palautetta. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien halukkuutta tehdä vaaratapahtumailmoituksia, jos niitä ei voisi tehdä anonyymisti, sekä sitä, miten ilmoittamishalukkuus muuttuisi, jos ilmoittaminen olisi pakollista. Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka hyvin järjestelmä tukee vaaratapahtumien ilmoittamista, hallinnointia, analysointia ja käsittelyä, sekä millaisia parannuksia vastaajat toivoisivat järjestelmään. Lopuksi tiedusteltiin, onko vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä vaikuttanut työyksikön asiakas- ja potilasturvallisuuteen. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan rooli vaaratapahtumien ilmoitusprosessissa, sukupuoli, ikä, työvuosien määrä sosiaali- ja terveydenhuollossa, pääasiallinen työyksikkö, ammattinimike, käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä, saatu koulutus järjestelmän käyttöön, järjestelmän käyttötiheys viimeisen 12 kuukauden aikana ja työskentelyvuodet organisaatiossa, jossa käytetään vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmää.The survey examines users' views on safety incident reporting systems related to client and patient safety, as well as their development needs. First, respondents were asked how well they know how to use the patient safety incident reporting system. This was followed by questions about how clear and comprehensive the system's predefined response options are, how easy the system is to use, and how satisfied respondents are with the system's functionality and various features. Respondents were also asked how well they could monitor the processing of their reports and receive feedback on them. Next, the respondents were asked about their willingness to report safety incidents if they could not do so anonymously, and how their willingness to report would change if reporting were mandatory. Respondents were also asked how well the system supports the reporting, management, analysis, and processing of safety incidents, and what improvements they would like to see in the system. Finally, they were asked whether the safety incident reporting system has influenced client and patient safety in their work unit. Background variables include the respondent's role in the safety incident reporting process, gender, age, years of work experience in social and health care, main work unit, job title, the reporting system in use, training received for using the system, frequency of system use during the past 12 months, and years of employment in an organization that uses a safety incident reporting system
Presidentinvaalit 2024
No full textAineistossa kartoitettiin suomalaisten äänestyskäyttäytymistä vuoden 2024 presidentinvaaleissa sekä heidän näkemyksiään presidentin valta-asemasta. Aineisto sisältää kysymyksiä vastaajien poliittisista arvoista ja asenteista, presidentin roolista ja valtaoikeuksista sekä ehdokasvalinnasta ja sen perusteista. Kyselyn alussa selvitettiin vastaajien poliittista kiinnostusta ja luottamusta eri poliittisiin tahoihin (muun muassa eduskunta, valtioneuvosto, EU, tasavallan presidentti, poliitikot). Tämän jälkeen kartoitettiin vastaajien sijoittumista eri arvoulottuvuuksille, heidän tyytyväisyyttään demokratian toimivuuteen sekä puoluekantaansa. Seuraavaksi selvitettiin vastaajan näkemyksiä presidentin ja eri poliittisten toimijoiden (muun muassa eduskunta, valtioneuvosto, EU, poliitikot) valtaoikeuksista sekä presidentin ja presidentti-instituution roolista. Lisäksi selvitettiin vastaajien tietämystä presidentin perustuslaillisista valtaoikeuksista. Tämän jälkeen kyselyssä käsiteltiin vuoden 2024 presidentinvaaleja. Vastaajilta kysyttiin muun muassa, kuinka paljon he seurasivat presidentinvaaleja eri lähteistä sekä mitä mieltä he olivat presidentinvaaliehdokkaista. Lisäksi selvitettiin heidän ehdokasvalintaansa ja sen perusteita muun muassa kysymällä, missä määrin eri tekijät vaikuttivat vastaajan äänestyspäätökseen. Viimeiseksi kartoitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä ja puoluevalintaa aiemmissa vaaleissa. Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajan ikä, siviilisääty, sukupuoli, koulutustaso, ammattiryhmä, kotitalouden koko, kotitalouden tulot, äidinkieli, uskonnollisuus, yhteiskuntaluokka sekä maakunta
Quality and Effectiveness of Social Work: Client Interviews on Social Welfare Services 2024-2025
No full textAineisto kartoittaa työikäisten, lapsiperheiden ja ikäihmisten kokemuksia sosiaalihuollon palveluista. Haastatteluissa tarkastellaan asiakkaiden näkemyksiä palveluprosesseista, yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa sekä palveluiden vaikutusta heidän elämäntilanteeseensa. Aineisto on kerätty osana SULAVA-hanketta, jossa tutkittiin sosiaalihuollon laatua ja vaikuttavuutta Sisä-Suomen yhteistyöalueella vuosina 2024-2025. Aluksi haastateltavilta kysyttiin, mihin tuen tarpeisiin asiakkuus liittyy ja miten he tai heidän lapsensa ovat päätyneet sosiaalipalveluiden asiakkaiksi. Lisäksi tiedusteltiin asiakkuuden myötä toivottuja muutoksia. Tämän jälkeen selvitettiin kokemuksia asioinnin sujuvuudesta ja yhteiskunnallisen tilanteen vaikutuksesta elämäntilanteeseen. Seuraavassa teemassa tarkasteltiin palveluprosessiin osallistuvia toimijoita ja monialaista yhteistyötä. Haastateltavilta kysyttiin, mitä muita palveluita tai työntekijöitä heidän elämässään on mukana, miten eri toimijat tekevät yhteistyötä ja miten yhteistyötä voisi parantaa. Lisäksi kartoitettiin läheisverkoston merkitystä ja läheisiltä saatua tai toivottua tukea. Seuraavaksi käsiteltiin sosiaalihuollon työntekijöiden toimintaa ja tuen sisältöä. Haastateltavilta kysyttiin, millaisia palveluja, apua tai tukea he tai heidän lapsensa ovat saaneet sosiaalitoimesta, millaisissa asioissa he kokevat voivansa olla yhteydessä sosiaalitoimeen sekä mitkä asiat ovat tärkeitä tapaamisissa työntekijän kanssa. Lisäksi selvitettiin mahdollisia erimielisyyksiä työntekijän kanssa, asiakkaan tai perheen vaikutusmahdollisuuksia palveluihin ja kokemuksia kuulluksi tulemisesta. Lopuksi haastateltavia pyydettiin kuvailemaan konkreettisia muutoksia elämässään asiakkuuden aikana, tavoitteiden saavuttamista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi kysyttiin, onko vastaaja kokenut jääneensä ilman toivottua tukea, missä asioissa sosiaalitoimi olisi voinut toimia toisin ja missä on onnistuttu parhaiten. Haastateltavat antoivat myös näkemyksensä siitä, millainen sosiaalihuolto olisi laadukasta ja vaikuttavaa. Taustatietoina aineistossa ovat haastateltavien sukupuoli, ikäryhmä, hyvinvointialue ja sosiaalihuollon palvelualue.The data consists of interviews with working-age people, families with children, and older people, in which social welfare services are examined. The data was collected as part of the SULAVA project, which studied the quality and effectiveness of social welfare services in the Inland Finland cooperation area in 2024-2025. The interviews examined clients' views on service processes, including how smoothly services were accessed and the changes hoped for as a result of the client relationship. The next theme focused on the actors involved in the service process and cooperation between different professionals. In addition, the significance of support received from, or hoped for from, close relations was explored. Finally, the impact of the services on the interviewees' life situations was addressed. Background information includes gender, age group, welfare area, and social services area
Relative Income: Online Experiment 2021
No full textTutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten käsityksiä omasta tulotasostaan suhteessa muihin ryhmiin sekä tulotasoihin liittyviä asenteita ja arvoja. Kyselyn vastaajat jaettiin seitsemään eri käsittelyryhmään, joiden välillä heidän tuli verrata omia tulotietojaan vuoden 2018 osalta. Tietyn käsittelyryhmän vastaajat saivat tietoa tulotasostaan suhteessa viiteryhmäänsä. Käsittelyryhmät, joiden suhteen tulotasostaan sai tietoa olivat: ikä, asuinkunta, koulutustaso, ammatti ja koko maan tulotaso. Lisäksi yksi käsittelyryhmä sai valita yhden viidestä viiteryhmästä ja yksi ryhmä oli kontrolliryhmä, jotka eivät saaneet lainkaan tietoa tulotasoista suhteessa muihin. Näiden ryhmien lisäksi yhdelle erilliselle vastaajajoukolle luvattiin 15 euroa kyselyyn vastaamisesta. Tarkoituksena oli tarkastella palkkion vaikutusta vastaamiseen. Nämä vastaajat tunnistavat datasta ”incentive” muuttujan perusteella. Kyselylomakkeen järjestyksessä oli myös eroavaisuuksia vastaajien välillä. Datassa ”show” nimetyt muuttujat indikoivat järjestystä, joissa kysymykset vastaajille esitettiin. Tarkemmin kyselyn rakentumisesta voi lukea kyselylomakkeesta sekä taustatietoa-lomakkeesta. Aluksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa tulotasoaan suhteessa muiden suomalaisten tulotasoon vuonna 2018, arvioimalla kuinka suuri osuus kyseisen ryhmän suomalaisista ansaitsi vähemmän kuin vastaaja itse. Tämän jälkeen vastaajat saivat tietoa vuoden 2018 tulotasostaan suhteessa omaan käsittelyryhmäänsä. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin tyytyväisyydestä elämään, nykyiseen työhön ja tulotasoon sekä tiedusteltiin heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan. Lisäksi tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä erinäisiin sosiaalisiin ja poliittisiin väittämiin esimerkiksi luottamukseen, maahanmuuttoon, etuuksiin ja tulonjakoon liittyen. Tämän jälkeen tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä liittyen mahdollisuuksiin Suomessa sekä pyydettiin vastaajia kuvaamaan itseään erilaisten väittämien kautta. Lopuksi vastaajille esitettiin vielä hypoteettinen tilanne, jossa heille tarjottaisiin rahaa, ja vastaajien tulisi päättää, miten he rahan käyttäisivät. Vaihtoehtoina annettiin lahjoitus hyväntekeväisyyteen, vapaaehtoinen veron maksu sekä lottokuponkien ostaminen. Kannustin-ryhmä sai sen sijaan mahdollisuuden valita käyttävätkö he heille tarjotusta palkkiosta osan edellä mainittuihin kohteisiin vai pitävätkö he koko palkkion itsellään. Taustamuuttujia ovat syntymävuosi, sukupuoli, asumismuoto, koulutustaso ja poliittinen suuntautuminen.The study examined Finns' perceptions of their own income level in relation to other groups, as well as attitudes and values related to income levels. The survey respondents were divided into seven different treatment groups, in relation to which they were asked to compare their own income data for 2018. Respondents in a specific treatment group received information about their income level in relation to that group. The treatment groups were: age, municipality of residence, educational level, occupation, and national income level. In addition, one treatment group was allowed to choose one of these five treatment groups, and one group was a control group that did not receive any information about income levels in relation to others. In addition to these groups, one separate group of respondents was promised 15 euros for completing the survey. The aim was to examine the effect of the reward on response rates. These respondents can be identified in the data by the variable "incentive." There were also differences between respondents in the order of the questionnaire. The variables named "show" in the data indicate the order in which the questions were presented to the respondents. More detailed information on the structure of the survey can be found in the questionnaire and the background information form. First, respondents were asked to assess their own income level in relation to that of other Finns in 2018 by estimating what proportion of Finns in that group earned less than the respondent themselves. Respondents were then provided with information about their income level in 2018 in relation to their own treatment group. Next, respondents were asked about their satisfaction with life, their current job, and their income level, and they were asked about their plans for the future. In addition, respondents were asked about their views on various social and political issues, such as trust, immigration, benefits, and income distribution. After this, respondents were asked about their views on opportunities in Finland and asked to describe themselves through various statements. Finally, respondents were presented with a hypothetical situation in which they were offered money and had to decide how they would use it. The options given were donating to charity, voluntarily paying tax, and buying lottery tickets. The incentive group, on the other hand, was given the opportunity to choose whether to use part of the reward offered to them for the above-mentioned purposes or to keep the entire reward for themselves. Background variables include year of birth, gender, type of housing, level of education, and political orientation
Church Resignation Forms Filed in Finland: Reasons for Resigning 2024
No full textAineisto koostuu Suomen evankelis-luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta eroakirkosta.fi -palvelun kautta vuonna 2024 eronneiden henkilöiden mainitsemista eroamissyistä. Eroakirkosta.fi-palvelussa voi eroilmoituksen jättämisen jälkeen vapaaehtoisesti kertoa myös eroamisen syyn. Eroamisen syytä kysytään lomakkeessa sen jälkeen, kun eroamisilmoitus on jo lähetetty. Eroamissyyt ovat pääosin suomenkielisiä. Taustatietona on mainittu ikä ja sukupuoli sekä eroamiskuukausi. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla aineistoa on helppo selata.The online service eroakirkosta.fi allows people to resign from church by filling in an online form. After filling in the form, people are given an opportunity to explain their reasons for resigning in free-text format. This dataset consists of the reasons entered by people when quitting the Evangelical Lutheran Church of Finland or the Finnish Orthodox Church in 2024. The data is mainly in Finnish. Background information includes age, gender and month of leaving church. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in the languages used for entering the information (mainly Finnish)
Sámi Barometer 2020
No full textSaamebarometri 2020 on Oikeusministeriön ja Giellagas-instituutin toteuttama kysely, jonka tavoitteena oli kartoittaa saamen kielilain toteutumista. Aineistossa selvitetään erityisesti saamenkielisten palveluiden saatavuutta, toimivuutta ja kehittämistarpeita sekä kielellisten oikeuksien toteutumista saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella Suomessa. Vuoden 2020 kyselyssä painotus on koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa. Vastaajan kielitaitoa kartoitettiin kysymällä, kuinka hyvin vastaaja osaa kutakin kieltä (inarinsaame, koltansaame, pohjoissaame ja suomi) suullisesti, kirjallisesti ja ymmärtää sitä. Edelleen tiedusteltiin, missä yhteyksissä vastaaja on oppinut saamea (esim. lapsuudenkodissa, päivähoidossa, koulussa, aikuisiällä) sekä missä määrin hän käyttää saamea arjessa, työelämässä, perheen ja sukulaisten kanssa sekä viranomaisten kanssa asioidessa. Jos vastaajalla oli tai on ollut alaikäisiä lapsia, kysyttiin, mitä kieliä hän puhuu lapsilleen, millaisessa päivähoidossa lapset ovat olleet ja millä kielellä he käyvät koulua. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka hyvin he tuntevat kielelliset oikeutensa ja saamen kielilain sekä miten tärkeinä he pitävät kielellisiä oikeuksia. Kyselyssä kartoitettiin julkisten palveluiden (kunnalliset ja valtiolliset palvelut) saatavuutta ja toimivuutta saamen kielellä. Saamen kotiseutualueella asuvilta vastaajilta kysyttiin mm. kirjaston, kulttuuri- tai liikuntapalveluiden, päivähoidon ja perusopetuksen saatavuudesta ja toimivuudesta heidän puhumallaan saamen kielellä. Lisäksi tiedusteltiin, miten kunta tiedottaa toiminnastaan saamen kielellä. Vastaajilta kysyttiin myös, missä kunnan tai valtion toiminnoissa he ovat saaneet saamenkielistä palvelua ja missä palvelun lisääminen olisi heidän mielestään tärkeintä. Lisäksi tiedusteltiin, millaisiin toimiin kunnan tai valtion tulisi ryhtyä saamenkielisten palveluiden kehittämiseksi. Kyselyssä kartoitettiin myös kieli-ilmapiiriä kunnassa sekä mahdollisia syrjintä-, ennakkoluulo- tai häirintäkokemuksia saamen kielen käytön vuoksi. Taustatietoina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, koulutusaste, työmarkkina-asema, äidinkieli ja suuralue.Sámi Barometer 2020 is a survey conducted by the Ministry of Justice and the Giellagas Institute, aiming to examine the implementation of the Sámi Language Act. The data specifically investigates the availability, functionality, and development needs of Sámi-language services, as well as the realization of linguistic rights both within and outside the Sámi homeland in Finland. The 2020 survey focuses on education, cultural, and leisure services. Respondents' language proficiency was assessed by asking how well they can speak, write, and understand each language (Inari Sámi, Skolt Sámi, North Sámi, and Finnish). Further questions explored in which contexts the respondent has learned Sámi (e.g., at home in childhood, in daycare, at school, as an adult) and to what extent they use Sámi in everyday life, at work, with family and relatives, and when dealing with authorities. If the respondent had or has underage children, they were asked which languages they speak to their children, what kind of daycare the children have attended, and in which language they go to school. Respondents were asked how well they know their linguistic rights and the Sámi Language Act, and how important they consider linguistic rights. The survey examined the availability and functionality of public services (municipal and state services) in Sámi. Respondents living in the Sámi homeland were asked, among other things, about the availability and functionality of library, cultural or sports services, daycare, and basic education in their spoken Sámi language. In addition, the survey inquired how the municipality communicates about its activities in Sámi. Respondents were also asked in which municipal or state functions they have received services in Sámi and in which areas increasing such services would be most important in their opinion. Furthermore, the survey asked what actions the municipality or state should take to develop Sámi-language services. The survey also explored the language climate in the municipality and possible experiences of discrimination, prejudice, or harassment due to the use of the Sámi language. Background information in the data includes the respondent's gender, year of birth, level of education, employment status, mother tongue, and major region
Citizens' Attitudes to Climate Change, Climate Concerns and Willingness to Act 2022
No full textAineistossa kartoitetaan kansalaisten ilmastoasenteita, ilmastohuolta ja ilmastotietoa sekä yhteiskunnallista kiinnittymistä. Aluksi vastaajilta kysyttiin, kuinka huolestuneita he ovat ilmastonmuutoksesta sekä mitkä tekijät ovat vaikuttaneet heidän huoleensa. Tämän jälkeen kartoitettiin mielipiteitä useista ilmastonmuutoksen hillintään liittyvistä väittämistä. Vastaajilta tiedusteltiin myös, mitä toimia he ovat tehneet ilmastonmuutoksen torjumiseksi viimeisten 24 kuukauden aikana. Lisäksi selvitettiin näkemyksiä tieteen asemasta sekä sen mahdollisista riskeistä ja uhista. Seuraavaksi vastaajat kertoivat, kuinka usein he seuraavat ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia eri lähteistä, käyttävät sosiaalista mediaa yhteiskunnallisiin tarkoituksiin ja keskustelevat poliittisista sekä yhteiskunnallisista asioista eri tahojen kanssa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin puoluekannatusta sekä omaa sijoittumista poliittisella arvokartalla. Vastaajilta tiedusteltiin myös, millaisia poliittisen osallistumisen muotoja he ovat harjoittaneet viimeisen viiden vuoden aikana. Lopuksi vastaajat arvioivat erilaisia väittämiä Suomen tulevaisuuden suunnasta. Taustamuuttujina ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, maakunta, asuinalueen tyyppi, päätoimi, ammattiryhmä, korkein suoritettu koulutus, äidinkieli, siviilisääty, kotitalouden yhteenlasketut vuositulot ja kotitalouden henkilömäärä.The survey explores Finnish citizens' climate attitudes, climate-related concerns and knowledge, as well as their societal engagement. At the beginning of the survey, respondents were asked how concerned they are about climate change and what factors have influenced their concern. This was followed by a series of statements regarding climate change mitigation, to which respondents expressed their opinions. They were also asked what actions they had taken to address climate change during the past 24 months. In addition, the survey explored views on the role of science. Next, respondents reported how frequently they follow climate-related news, use social media for societal purposes, and discuss political and societal issues. They were also asked about their political party preference and self-placement on a political value scale. Furthermore, the survey explored the forms of political participation respondents had engaged in over the past five years. Finally, respondents evaluated a series of statements regarding the future direction of Finland. Background variables include, among others, the respondent's gender, age, region of residence, economic activity, occupational status, level of education, mother tongue, marital status, total annual household income, and household size
Citizen's Pulse 2/2025
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, demokratiasta, liikkumisesta ja liikunnasta sekä teemoista, joihin maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat demokratian toimivuuteen Suomessa sekä kuinka paljon vastaajat luottavat toisiin ihmisiin ja eri instituutioihin. Kysyttiin myös kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Lisäksi vastaajat arvioivat, mihin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten kestävään julkiseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, ilmastotoiminen edistämiseen ja toimivaan terveydenhuoltoon, hallituksen pitäisi lähitulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota. Kysyttiin myös kuinka huolestuneita vastaajat ovat kotitaloutensa toimeentulosta. Turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttavatko sodan mahdollinen laajeneminen tai Venäjän vaikuttamispyrkimykset. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden hyväksyttävyydestä sekä vastaajien omakohtaisia havaintoja harhaanjohtavaan tietoon perustuvista vaikuttamisyrityksistä tai tietoturvaongelmista internetissä. Demokratiaan liittyen tiedusteltiin lisäksi luottamusta vastaajien omiin kykyihin osallistua politiikkaan sekä arvioita omista vaikutusmahdollisuuksista ja korruption yleisyydestä Suomessa. Lopuksi kysyttiin, ovatko vastaajat liikkuneet kuuden viime kuukauden aikana liikuntasuositusten mukaisesti ja ovatko he muuttaneet liikuntakäyttäytymistään. Kysyttiin myös, onko vastaaja kuullut Suomi liikkeelle -ohjelmasta. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions on current issues. Main themes in the surveys include the activity of authorities, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions on the Russian invasion of Ukraine, democracy, physical activities, and issues that the Finnish government should address. The second collection round of 2025 surveyed the respondents' satisfaction with the state of democracy in Finland, as well as their trust in other people and various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present, and their state of mind was examined with questions on various matters relating to well-being. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, and experiences of stress. The respondents' views were investigated on which societal issues (e.g. promotion of climate action, national defence, poverty reduction, effective healthcare, operating conditions of businesses and investment opportunities) the Finnish government should focus on in the near future. Additionally, the respondents were asked whether Finland's NATO membership had impacted their sense of safety. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine and national security in Finland. The respondents were asked how concerned they were about the crisis in Ukraine and its effects, and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. The respondents were also asked whether they were concerned that Russia might take military action against Finland or try to interfere with the functioning of Finnish society. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU and whether Finland should be ready to receive significant numbers of refugees from Ukraine if necessary were charted. The respondents were asked whether Finland's response to Russian interference has been adequate and timely, and whether the respondents were concerned about Russia's recent actions. The respondents were also asked whether they had noticed any cyber security issues or instances where purposefully misleading claims based on misinformation were spread on social media or online over the previous month. Regarding democracy, the survey explored the respondents' confidence in their ability to participate in politics, their perceived influence, and views on corruption in Finland. Finally, the respondents were asked whether they had been exercising according to the physical activity recommendations in Finland for the past six months and whether they had changed their physical activity behaviour. It was also asked whether the respondents have heard of the 'Get Finland Moving' programme. The cross-governmental, government-level programme is coordinated by the Ministry of Education and Culture. Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Vitality 90+ Survey 2022
No full textTervaskannot 90+ on monitieteinen tutkimusprojekti, jossa tarkastellaan kaikkein vanhimpien tamperelaisten asumiseen, avun saamiseen, toimintakykyyn ja arkeen liittyviä asioita. Kotona asuvilta tutkittavilta kysyttiin kenen kanssa he asuvat ja auttaako joku heitä kotona esimerkiksi pukeutumisessa, peseytymisessä ja ruoanlaitossa. Henkilökohtaista avunsaantia selvitettiin tarkemmin kysymällä kuka auttaa eniten kotona jokapäiväisessä elämässä ja käykö kotihoidon työntekijä ainakin kerran viikossa. Lisäksi kysyttiin, mikä olisi vastaajan mielestä nykytilanteessa paras asumismuoto. Kaikkien vastaajien toimintakykyä selvitettiin kysymällä kykenevätkö tutkittavat liikkumaan sisällä, kävelemään 400 metriä, kulkemaan portaissa, pukeutumaan, ja pääsevätkö he vuoteesta. Sairastavuutta selvitettiin kysymällä, onko tutkittavilla lääkärin toteamia sairauksia ja millaiseksi he arvioivat oman terveydentilansa. Lisäksi tietoa kerättiin tutkittavien näkö- ja kuulokyvystä sekä oireista kuten väsymys, huimaus ja kipu. Tutkittavien sosiaalisia suhteita selvitettiin kysymällä tutkittavan siviilisääty ja kartoittamalla koska viimeksi he ovat tavanneet lapsiaan, puhuneet puhelimessa sukulaisten tai ystävän kanssa tai ulkoilleet. Sosioekonomista asemaa selvitettiin kysymällä, missä ammatissa tutkittavat ovat toimineet suurimman osan työikäänsä, ja mikä on heidän korkein suoritettu koulutuksensa. Lopuksi tiedusteltiin vielä, kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat elämäänsä, kokevatko he yksinäisyyttä ja onko iäkkäiden ihmisten asema muuttunut tutkittavien lapsuuden ajoista. Koska tutkimukseen osallistumisessa on ollut mahdollista käyttää sijaisvastaajaa, kysyttiin myös, onko tutkittava vastannut kyselyyn itse. Taustamuuttujina aineistossa ovat tutkittavan sukupuoli, siviilisääty ja koulutus.Vitality 90+ is a multidisciplinary research project examining living arrangements, health and functional ability, quality of life, care needs and everyday life of the oldest old individuals in the city of Tampere, Finland. Participants living at home were asked who they live with and whether someone helps them at home with tasks such as dressing, bathing, and cooking. Personal assistance was further investigated by asking who helps the most at home in daily life and whether a home care worker visits at least once a week. Additionally, participants were asked what they consider to be the best form of housing in their current situation. The functional ability of all respondents was assessed by asking if they can move indoors, walk 400 meters, climb stairs, dress themselves, and get in and out of bed. Morbidity was investigated by asking if the participants have any doctor-diagnosed diseases and how they rate their own health. Information was also collected on the participants' vision and hearing abilities, as well as symptoms such as fatigue, dizziness, and pain. The social relationships of the participants were examined by asking about their marital status and mapping out when they last met their children, talked on the phone with relatives or friends, or went outdoors. Socioeconomic status was investigated by asking what occupation the participants held for most of their working life and their highest level of education completed. Finally, participants were asked how satisfied they are with their lives, whether they feel lonely, and if the status of older people has changed since their childhood. Since proxy respondents were allowed in the study, participants were also asked whether they had completed the survey themselves. Background variables in the dataset include the participant's gender, marital status, and education
Perceptions of Upper Secondary Education: Parents of Ninth-Graders 2022
No full textAineistossa on kartoitettu 9.-luokkalaisten vanhempien käsityksiä ja mielipiteitä toisen asteen koulutuksesta ja lastensa jatko-opiskelusuunnitelmista. Muita teemoja aineistossa ovat mm. yhdeksäsluokkalaisten vanhempien käsitys ammatillisen koulutuksen sekä lukion arvostuksesta ja opiskeluun liittyvät mielikuvat. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä opiskeluun liittyviin väittämiin, kuten kuinka tärkeää opiskelu on tulevaisuuden kannalta tai onko työ kiinnostavampaa kuin opinnot. Vanhemmilta kysyttiin, aikooko heidän yhdeksäsluokkalainen lapsensa jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen, missä koulutusvaihtoehdossa ja kuinka kiinnostavina he pitävät eri koulutusalavaihtoehtoja lapselleen. Vastaajat myös kertoivat, mitkä tekijät vaikuttivat heidän lapsensa jatko-opintovalintaan. Vanhemmilta kysyttiin myös, mistä he olivat saaneet tietoa peruskoulun jälkeisistä koulutusvaihtoehdoista. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, asuinpaikkakunta, maakunta sekä oma ja puolison koulutusaste ja ammattiryhmä.The survey charted the perceptions and opinions of parents of ninth-graders regarding general and vocational upper secondary education and their child's plans after completing lower secondary education. Main themes included, among others, the parents' opinions on studying and perceptions of how general and vocational upper secondary education are appreciated. The study was commissioned by the Ministry of Education and Culture and Skills Finland. First, respondents were surveyed on the factors they thought should affect their child's choice when applying to upper secondary education (e.g. wanting to have a job with good pay, location of the school/educational facility, parents' or the child's opinions). The respondents were also asked whether their child would continue into upper secondary education after completing lower secondary school, how interesting they thought different paths of education were for their children (e.g. general or vocational upper secondary education, tenth grade) and which educational path they thought their child should choose after completing lower secondary education. If the respondents indicated that their child should choose vocational education or training after lower secondary school, they were asked which field of vocational education they thought would be suitable for their child. Finally, the sources of the respondents' information on different paths of education were charted. Background variables included the respondent's gender, municipality of residence, region of residence (NUTS3), as well as their own and their spouse's highest level of education and occupation group