Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Perceptions of Upper Secondary Education: Human Resources Administration in Companies 2022
No full textAineistossa on kartoitettu yritysten henkilöstöpäättäjien käsityksiä ja mielipiteitä toisen asteen koulutuksesta. Teemoja aineistossa ovat mm. toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osaamisen ja työelämän vaatimusten kohtaaminen, työmarkkinoiden tulevaisuus sekä ammatillisen koulutuksen ja lukion arvostus. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta. Yritysten henkilöstöasioista päättäviltä kysyttiin heidän omaa suhtautumistaan ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen. Heitä pyydettiin myös arvioimaan, mihin suuntaan kummankin toisen asteen koulutuksen tarve Suomessa kehittyy lähivuosina. Seuraavaksi vastaajat kertoivat, kuinka hyvin heidän mielestään ammatillisen koulutuksen tarjonta ja työmarkkinoiden kysyntä kohtaavat. Lopuksi kysyttiin, onko heidän yritykseensä rekrytoitu kuluneena vuonna uusia työntekijöitä, ja onko näillä palkatuilla henkilöillä ollut ammatillinen tutkinto vai ylioppilastutkinto. Taustatietoja aineistossa ovat mm. yrityksen henkilökunnan määrä, pääasiallinen toimiala, maakunta ja yrityksen sijaintipaikan tyyppi, kuinka suurella osalla henkilökunnasta on ammatillinen koulutus/ylioppilastutkinto sekä vastaajan koulutus, sukupuoli ja ikäryhmä.The survey charted the perceptions and opinions of employees in personnel management in different companies regarding upper secondary education in Finland. Main themes included, among others, perceptions of how well the competence of persons who had completed upper secondary education met the requirements of working life and how general and vocational upper secondary education are appreciated. The study was commissioned by the Ministry of Education and Culture and Skills Finland. First, the respondents' own positive or negative attitudes towards upper secondary education were charted. Their perceptions of whether the need for general and vocational upper secondary education would increase in Finland over the next few years was examined. Next, the respondents described how well they think the provision of vocational education and training matched the demand of the labour market. Finally, the respondents were asked whether their company had recruited new employees in the past year, and whether these recruits had completed general or vocational upper secondary education. Background variables included the number of employees in the respondent's company, the company's industry of employment, the region (NUTS3) and type of the municipality where the company was located, the percentage of employees in the company who had general or vocational upper secondary qualifications, as well as the respondent's highest level of education, gender and age group
Municipal Website Services for Immigrants in Different Languages 2021
No full textAineisto kartoittaa Manner-Suomen kuntien verkkosivujen saavutettavuutta ja käytettävyyttä maahanmuuttajille. Aineiston taustatiedot kuntien väkiluvusta, vieraskielisten asukkaiden lukumäärästä ja prosentuaalisesta määrästä sekä kuntien kymmenestä yleisimmästä äidinkielestä on kerätty Tilastokeskuksen väestödatasta. Ensimmäisenä tutkimuksessa kartoitettiin Manner-Suomen kuntien verkkosivujen sisältöä. Verkkosivujen sisältöön liittyen selvitettiin, onko niillä tietoa esimerkiksi asumisesta ja rakentamisesta, nuorten asioista tai koronatilanteesta. Seuraavaksi tarkasteltiin, onko kuntien verkkosivuilla erikseen osiota maahanmuuttajille ja millaisista asioista osiossa kerrotaan. Tarkastelun kohteena oli, onko maahanmuuttajille tarkoitetuissa osiossa kerrottu esimerkiksi terveydenhuollosta, joukkoliikenteestä tai asumisen palveluista. Lisäksi tarkasteltiin, onko osiossa kerrottu palveluista, joita kunta ei tuota ja minkä kielinen maahanmuuttajille tarkoitettu osio on. Tämän jälkeen arvoitiin suomenkielisten maahanmuuttajille tarkoitettujen verkkosivujen ominaisuuksia, kuten sitä, onko verkkosivulla selkeät otsikot tai onko sen sisältöjä selkokielistetty. Viimeisenä selvitettiin, ovatko kunnan sotepalveluihin liittyvät tiedot erillisellä sote-verkkosivulla. Myös suomenkielisiä sosiaalipalvelujen verkkosivuja arvioitiin niiden ominaisuuksien, kuten kielen selkeyden ja tiedon löydettävyyden, perusteella. Aineiston taustamuuttujia ovat kunnan nimi, kunnan asukasmäärä, kunnan vieraskielisten asukkaiden määrä lukuina ja prosentteina sekä kunnan vieraskielisten asukkaiden kielet ja näiden puhujien lukumäärä.The dataset maps the accessibility and usability of municipal websites in mainland Finland for immigrants. Background information in the dataset was collected from Statistics Finland's population database. The first part of the study mapped the content of the websites of municipalities in mainland Finland. Regarding website content, the study investigated whether the sites provide information on topics such as housing and construction, youth affairs, or the COVID-19 situation. Next, the presence of a dedicated section for immigrants on the municipal websites was examined, along with the types of information provided in that section. The analysis examined, for example, whether the immigrant sections included information about healthcare, public transportation, or housing services. Additionally, it was assessed whether the section mentioned services not provided by the municipality and what language the immigrant section was written in. After this, the features of Finnish-language web pages intended for immigrants were evaluated, such as whether the website has clear headings or whether its content has been simplified into plain language. Finally, it was examined whether information related to the municipality's social and health services is provided on a separate social and health website. Finnish-language social services websites were also assessed based on their features, such as the clarity of the language and the findability of information. The background variables of the dataset include the name of the municipality, the total number of residents, the number and percentage of residents who speak foreign languages, as well as the languages spoken by foreign-language residents and the number of speakers of each language
Citizens' Opinion: County Elections and Covid-19 2022
No full textAineistossa kartoitetaan suomalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä vuoden 2022 aluevaaleista sekä niihin liittyvistä teemoista. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (FIRIPO). Kyselyn alussa keskityttiin aluevaaleihin liittyviin kysymyksiin. Ensimmäisenä vastaajilta kysyttiin heidän äänestyskäyttäytymisestään, eli aikovatko he äänestää aluevaaleissa, ennakkoon vai vaalipäivänä, sekä minkä puolueen edustajaa. Tämän jälkeen siirryttiin tiedustelemaan vastaajien näkemyksiä Suomessa toteutettujen koronaviruksen leviämistä rajoittavien toimenpiteiden toimivuudesta. Lopuksi selvitettiin vastaajien mielipiteitä siitä, miten eri tahot ovat onnistuneet COVID-19-toimenpiteissä. Taustamuuttujia aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, äidinkieli, poliittinen kiinnostus, koulutus, elämäntilanne, puoluekanta, onko vastaajalla lapsia, maakunta, ikäThe survey explores Finnish citizens' opinions and views on the 2022 county elections and related themes. The data was collected as part of the Citizen Opinion Panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). The survey began by focusing on questions related to the county elections. First, respondents were asked about their voting behavior, i.e., whether they intended to vote in the county elections, in advance or on election day, and for which party they would vote. This was followed by questions about the respondents' views on the effectiveness of the measures implemented in Finland to limit the spread of the coronavirus. Finally, the respondents' opinions were sought on how well different parties had succeeded in their COVID-19 measures. The background variables included are the respondent's age, gender, native language, education, occupational status, political interest, political party preference, whether the respondent has children and region
Finnish Values and Everyday Life 1999
No full textAineisto kartoittaa suomalaisten arkea, arvoja, asenteita, kulutuskäyttäytymistä ja ajan ilmiöitä. Vuoden 1999 aineiston alussa kysyttiin vastaajien harrastuksista, vapaa-ajan viettotavoista ja matkustamisesta. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien arvoja eli elämää ohjaavia periaatteita ja toimintatapoja. Aineisto sisältää Schwartzin 57-osioisen arvomittarin (Schwarz Value Survey, SVS). Henkilöauton ostamista, omistamista, käyttöä ja huoltoa tiedusteltiin useilla kysymyksillä. Väitelauseilla kartoitettiin vastaajien yleistä suhtautumista autoon ja autoiluun. Edelleen kysyttiin suhtautumista autokauppaan ja kiinnostusta autoliikkeen huoltopalveluihin. Myös työelämää ja hyvän työnantajan ominaisuuksia tarkasteltiin. Vastaajien suhtautumista mainontaan, uuteen teknologiaan, erilaisiin yrityksiin ja tuotemerkkeihin kartoitettiin. Kysyttiin esimerkiksi millaisen uuden matkapuhelimen, pölynimurin, polkupyörän tai auton vastaaja valitsisi itselleen. Vastaajat arvioivat myös esimerkiksi kahvimainoksia, automainoksia ja kivennäisvesimainoksia. Vastaajilta kysyttiin myös millaisia tunteita mainosten näkeminen tai kuunteleminen herättää. Vastaajien joukkoviestinten seuraamista ja mediankäyttöä tiedusteltiin. Kysyttiin sanoma- ja aikakauslehtien lukemisesta, television katselusta ja radion kuuntelusta. Vastaajat arvioivat, kuinka kauan he käyttävät päivittäin aikaa eri medioiden parissa ja kertoivat, mitä lehtiä he lukevat ja ohjelmia katsovat tai kuuntelevat. Tietotekniikkaan liittyen kysyttiin vastaajan digitaidoista ja tiedusteltiin, mitä laitteita vastaaja käyttää tai mahdollisesti aikoo hankkia. Edelleen kartoitettiin, kuinka usein vastaajat käyttävät matkapuhelinta ja internetiä. Tiedusteltiin myös vastaajan internetin ja matkapuhelimen käyttötavoista. Vastaajien ruokailutapoja kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin muun muassa eri elintarvikkeiden ja ruokalajien käytöstä. Lisäksi kysyttiin ympäristöasioista ja vastaajan omasta terveydestä. Kartoitettiin, mitä toimia vastaaja tekee ympäristön puolesta, esim. kierrättääkö vaatteita, säästääkö energiaa ja välttääkö lentomatkailua. Myös maailman ja yhteiskunnan muuttumista ja muutoksen suuntaa selvitettiin. Kysyttiin esimerkiksi, mitkä asiat ovat muuttuneet hyvään tai huonoon suuntaan ja mihin suuntaan kansallinen turvallisuus ja maamme talous ovat kehittymässä lähivuosina. Lopuksi kysyttiin suhtautumisesta ostoksilla käymiseen. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutus, ammatti, työssäkäynti, asuinpaikkakuntatyyppi, asuinlääni, kotitalouden koko ja alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä sekä perheen tuloluokka ja toisen huoltajan ammatti. Tiedusteltiin myös kulkuvälineiden käytöstä eripituisilla matkoilla.The survey charted Finnish everyday life, values, attitudes, consumer behaviour, and current phenomena. First, the respondents were asked about their hobbies, leisure habits and travel. The respondents' values were examined with the 57-item Schwarz Value Survey (SVS). Several questions were asked about buying, owning, using and maintaining a car. The respondents' attitudes towards cars, motoring, car dealerships and interest in car dealership services were also surveyed. Working life and the characteristics of a good employer were also examined. Next, the respondents' attitudes towards advertising, new technology, different companies and brands were surveyed. For example, they were asked what kind of new mobile phone, vacuum cleaner, bicycle or car they would choose for themselves. The respondents also rated advertisements for coffee, cars and mineral water, among other things. The respondents' media use was also charted. Questions included, for example, which newspapers and magazines the respondents read and how often, which TV shows they found most interesting, and how often they watched TV or listened to the radio. Additionally, the respondents were asked whether they currently used or were planning on purchasing or acquiring various electronic devices or services (e.g. a digital TV, laptop, PC, mobile phone, or DVD player). The respondents were also asked how well they thought they could use a computer and a mobile phone, and how often and for what purposes they used these devices. The respondents' eating habits were surveyed with a range of questions. Among other things, the respondents were asked about their use of different foods and dishes. Questions were also asked about the environment and the respondent's own health. The respondents' actions relating to environmental protection, such as recycling clothes, saving energy and avoiding air travel were examined. Changes in society and concerns about the future were surveyed with several questions. For example, they were asked which things have changed for better or worse and in which direction Finland's national security and economy will develop in the coming years. Finally, the respondents' attitudes to shopping were charted. Background variables included the respondent's gender, age, marital status, level of education, job title, economic activity and occupational status, type of municipal of residence, household size, number of children aged under 18 living in the household, income of the household, and job title of the second parent/guardian of the children. Additionally, the respondents were asked about the different means of transport they use
Local Educational Ethos: Interviews with Pupils, Staff and Guardians in Secondary Schools 2019-2020
No full textAineisto koostuu kolmen eri koulun oppilaiden, huoltajien sekä henkilökunnan jäsenten haastatteluista, joissa haastateltava pohtivat hyvin toimivia kouluja ja koulutuksen urbaaneja haasteita eriytyvissä kaupungeissa. Kukin haastattelulitteraatti on omana tiedostonaan, yhdessä kolmesta koulukohtaisesta kansiosta. Osa haastatteluista on yksilöhaastatteluita ja osa ryhmähaastatteluita. Aineisto on kerätty osana Paikallinen koulutuseetos (LEE) -tutkimushanketta. Huoltajien haastatteluissa käsitellään muun muassa lapsen siirtymistä alakoulusta yläkouluun ja sitä, miten siirtymä on sujunut. Lisäksi haastatteluissa keskustellaan koulusta sekä koulun henkilökunnan ja huoltajien välisistä suhteista yleisellä tasolla. Haastatteluissa oltiin myös kiinnostuneita huoltajien ajatuksista liittyen kaupunginosaan, jossa koulu sijaitsee. Koulun johdon sekä opettajien ja muun koulun henkilökunnan haastatteluissa keskustellaan esimerkiksi koulun käytännöistä turvata yhdenvertaisuus, koulun ilmapiiristä, monikulttuurisuudesta, painotusluokista, oppilaiden erityisen tuen tarpeista sekä koulusta työyhteisönä. Lisäksi keskustellaan alueesta, jolla koulu sijaitsee. Oppilaiden haastatteluissa sen sijaan tiedustellaan viihtyykö oppilas koulussa ja mitä yleisesti ajattelee kyseisestä koulusta. Lisäksi keskustellaan kaverisuhteista sekä suhteista koulun aikuisiin. Keskusteluissa pohditaan muun muassa kiusaamista ja siihen puuttumista. Myös koulun monikulttuurisuudesta keskustellaan sekä oppilaan vapaa-ajasta, perhesuhteista, rahasta sekä tulevaisuuden ajatuksista ja toiveista. Taustatietoina ovat haastateltavan asema (oppilas, huoltaja, henkilöstö), sukupuoli, koulutieto (koulu 1, 2 tai 3) sekä haastatteluajankohta. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consists of interviews with pupils, carers and staff members from three different schools, in which the interviewees reflect on well-functioning schools and the urban challenges of education in segregated cities. Each interview transcript is in its own file, in one of three school-specific folders. Some of the interviews are individual interviews and some are group interviews. The data was collected as part of the Local Educational Ethos (LEE) research project. The interviews with parents cover, among other things, the transition from primary to lower secondary school and how the transition has gone. They also discuss about the school and the relationship between school staff and carers in general. They were also interested in carers' thoughts about the district in which the school is located. Interviews with the school management, teachers and other school staff discuss issues such as the school's practices to ensure equality, the school atmosphere, cultural pluralism, pupils' special support needs and the school as a work community. The area where the school is located is also discussed. The student interviews, on the other hand, ask whether the student enjoys the school and what they think about the school in general. They also discuss relationships with friends and with adults in the school. Discussions include issues such as bullying and how to deal with it. The school's cultural pluralism is also discussed, as well as the student's free time, family relationships, money and thoughts and hopes for the future. Background information includes the interviewee's status (student, guardian, staff), gender and school (school 1, 2 or 3). The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Doctoral Graduates of Year 2019: Career and Employment Survey 2022
No full textTohtoreiden uraseurannoilla kerätään vuosittain valtakunnallisesti tietoa yliopistoista tohtoriksi valmistuneiden työllistymisestä ja työelämän osaamistarpeista. Vuoden 2022 tohtoriuraseurannalla kartoitettiin vuonna 2019 suomalaisista yliopistoista valmistuneiden tohtoreiden varhaista työuraa ja työtilannetta kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Kyselyn teemoja ovat muun muassa tohtorikoulutuksen vaikutus työllistymiseen, koulutuksen vastaavuus työelämän osaamistarpeisiin nähden ja nykyisen työsuhteen laatu. Ensiksi vastaajilta kysyttiin heidän työmarkkinatilanteestaan tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen, mukaan lukien mahdolliset työttömyysjaksot. Vastaajan nykyisestä työsuhteesta ja sen laadusta kysyttiin myös tarkentavia kysymyksiä. Seuraavaksi tiedusteltiin tohtorikoulutuksen ja tutkinnon merkitystä. Vastaajan tuli muun muassa arvioida, kuinka tohtorikoulutus kehitti erilaisia työelämävalmiuksia ja kuinka tärkeitä nämä tiedot ja taidot ovat vastaajan nykyisessä työssä. Lopuksi vastaajilta kysyttiin tohtoriopintojen rahoituksesta ja ensisijaisesta suoritustavasta. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, koulutusala, työnantajasektori, asema organisaatiossa ja ikä valmistuessa kaksiluokkaisena.The survey charted the careers and employment situations of Finnish doctoral graduates three years after they had obtained their degree in 2019. Themes of the survey included impact of a doctoral degree on employment, usefulness of doctoral education in terms of skills needed in occupational life, and job satisfaction. The respondents were first asked what their occupational status was at the time of the survey. Questions covered whether having a doctoral degree had led to an increased salary and better standing in occupational life, and whether a doctoral degree had been a prerequisite for the respondents' current job. The respondents were also asked if they had been unemployed after finishing their degree. Further questions covered how important certain skills and know-how were in the respondents' current job and how well their doctoral studies had developed these skills (e.g. theoretical or practical knowledge of their field, problem solving, managerial skills, negotiation skills, project management, and scientific communication). Opinions were charted on the significance of doctoral and other tertiary education, work experience, contacts and networks, and other skills in occupational life. The respondents were asked how they had financed their doctoral studies (e.g. by being employed by a university or other research institute or with a personal research grant). Finally, it was surveyed whether the respondents had completed their doctoral degree by studying full-time, part-time or during their leisure time while also otherwise employed. Background variables included the respondent's gender, field of study, employer sector, position in the organisation, and age at the time of graduation (dichotomised 35 or under/36 and over)
Hate and Public Sphere: University Research and Teaching Staff Survey 2020
No full textAineistossa kartoitetaan yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilökunnan kokemuksia vihasta ja häirinnästä. Lisäksi selvitetään vastaajien sosiaalisen median käyttöä sekä yleistä hyvinvointia. Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajien sosiaalisen median käyttötottumuksia. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, kuinka usein he julkaisevat sisältöä eri sosiaalisen median palveluihin. Lisäksi selvitettiin sosiaalisen median käyttöä työssä ja työnantajan suhtautumista julkiseen sosiaalisen median käyttöön. Seuraavaksi kartoitettiin työn vuoksi koettua häirintää ja vihaa sekä näiden vaikutuksia vastaajien toimintaan ja hyvinvointiin. Vastaajilta kysyttiin myös tunsivatko he tekijän ja ilmoittivatko he tapahtuneesta jollekin taholle. Lisäksi selvitettiin huolta mahdollisen häirinnän tai maalittamisen kohteeksi joutumisesta. Kyselyn lopussa käsiteltiin työhyvinvointia, työn imua ja sosiaalista tukea. Vastaajilta kysyttiin myös yleisestä hyvinvoinnista, onnellisuudesta sekä psyykkisen kuormittuneisuuden kokemuksista. Kyselyn kokeellisessa osiossa selvitettiin, miten vastaajat suhtautuvat joko läheisen kollegan tai ennestään tuntemattoman oman ammatin edustajan sosiaalisessa mediassa saamaan tappouhkaukseen uhrin läheisyyden ja samanmielisyyden perusteella. Vastaajilta kysyttiin, millaisia reaktioita tapahtuma heissä herättää, ja miten tappouhkauksen saaneen henkilön kannattaisi toimia. Kyselyssä on käytetty seuraavia mittareita: Big Five Inventory BFI-S (Persoonallisuus), Eyesenck Impulsivity Scale EIS (Impulsiivisuus), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psyykkinen kuormittuneisuus), Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Samanmielisyys ja identiteettikuplat), Single-Item Self-Esteem SISE (Itsetunto), State-Trait Anxiety Inventory STAI-6 (Ahdistuneisuus), Trauma Screening Questionnaire TSQ (Psyykkisten traumaoireiden seulonta) ja Utrecht Work Engagement Scale UWES (Työn imu 9 -mittari). Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, siviilisääty, koulutustaso, tieteenala, pääasiallinen toiminta sekä tieto siitä, kuinka usein vastaaja esiintyy työnsä puolesta televisiossa, radiossa tai lehdissä.The survey explores the experiences of research and teaching staff at Finnish universities concerning hate and harassment along with their social media use and overall well-being. First, the survey mapped the respondents' social media usage habits. Respondents were asked, for example, how often they publish content on various social media services. In addition, the survey examined the use of social media at work and employers' attitudes toward public use of social media. Next, the survey mapped harassment and hate experienced at work and their effects on the respondents' activities and well-being. Respondents were also asked if they knew the perpetrator and if they reported the incident to anyone. Furthermore, concerns about potential harassment were examined. At the end of the survey, questions focused on work well-being, work engagement, and social support. Respondents were also asked about general well-being, happiness, and experiences of psychological strain. The experimental section of the survey examined how respondents reacted to death threats made on social media against either a close colleague or a stranger working in the same profession, based on perceived closeness and ideological similarity. Respondents were asked what reactions the event evoked in them and how the person who received the death threat should act. The following instruments were used in the survey: Big Five Inventory BFI-S (Personality), Eysenck Impulsivity Scale EIS (Impulsivity), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psychological strain), Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Similarity and identity bubbles), Single-Item Self-Esteem SISE (Self-esteem), State-Trait Anxiety Inventory STAI-6 (Anxiety), Trauma Screening Questionnaire TSQ (Screening for psychological trauma symptoms), and Utrecht Work Engagement Scale UWES (Work engagement, 9-item scale). Background variables include, among others, respondent's gender, age group, marital status, education level, field of science, economic activity, and information on how often the respondent appears on television, radio, or in newspapers as part of their job
Finnish Science Barometer 2024
No full textTutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tutkimukseen sekä kartoitettiin niiden roolia yhteiskunnassa. Uutena teemana kysyttiin vastaajan suhtautumisesta tekoälyyn sekä sen soveltamiseen yhteiskunnassa. Aluksi tiedusteltiin, mistä tieteenaloista vastaaja on kiinnostunut sekä mistä tiedonlähteistä vastaaja saa tietoa tieteestä ja sen kehityksestä. Lisäksi kysyttiin tieteen ja tutkimuksen vaikutuksista ihmisten arkipäivään tulevaisuudessa sekä pyydettiin vastaajaa arvioimaan eri seikkoja liittyen tieteen ja tutkimuksen tilaan ja tasoon Suomessa. Tämän jälkeen kysyttiin luottamuksesta yhteiskunnan instituutioita sekä tiedettä ja tutkimusta kohtaan ja vastaajia pyydettiin nimeämään julkisuudessa esiintyvä tutkija, jota he pitävät luotettavana. Lisäksi tiedusteltiin tieteen ja tutkimuksen kehittymisestä sekä tieteen kyvystä ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Vastaajilta kysyttiin myös tieteen ja yhteiskunnan sekä tieteen ja politiikan suhteesta. Edelleen kysyttiin tieteen suhteesta arkielämään ja omiin henkilökohtaisiin näkemyksiin. Lopuksi selvitettiin vastaajan suhtautumisesta tekoälyyn ja sen sovelluksiin, kuten itseajaviin autoihin tai kasvojentunnistukseen rajavalvonnassa. Viimeiseksi vastaaja sai pohtia tekoälyn tuomia mahdollisuuksia tai uhkia avoimessa kysymyksessä. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, asema, asuinkunnan koko, kuntaryhmitys ja suuralue, asumismuoto, talouden koko, koulutustietoja, puoluekanta ja talouden vuositulot.The survey studied Finnish public opinion on science and research and mapped their role in society. As a new theme, respondents were asked about their attitudes toward artificial intelligence and its applications in society. First, respondents were asked which scientific fields interested them and where they obtained information about science and its development. Respondents were also asked about the future impact of science and research on people's everyday lives, and to evaluate various aspects of the state and quality of science and research in Finland. Next, respondents were asked about their trust in various institutions, including the European Parliament, the church, trade unions, the media, the armed forces, and universities. The respondents were also asked to name a Finnish researcher whom they considered trustworthy. In addition, questions were asked about the development of science and research and the ability of science to solve societal problems. Respondents were also asked about the relation between science and politics. The survey also included various attitudinal statements about science and research. The statements covered, for instance, relationships between religion and science, science funding, alternative medicine, researchers' involvement in politics, use of scientific information in political decision-making, impact of scientific and technological development, climate change, and nutrition. Finally, the respondents' attitudes toward artificial intelligence and its applications, such as self-driving cars or facial recognition in border control, were examined. The respondents were also asked to consider the opportunities and threats posed by artificial intelligence in an open-ended question. Background variables included the respondent's gender, age, population of their municipality of residence, NUTS2 region, type of accommodation, household characteristics, basic and vocational education, statistical grouping of municipalities, political party preference, economic activity and occupational status, and household's annual income
National Library's Digital Resources and Services: Researcher Survey 2024
No full textKyselyllä kerättiin tietoa Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen ja palveluiden käyttökokemuksesta, sekä siitä, miten niitä voisi kehittää. Kysely oli suunnattu tutkijoille, jotka käyttävät Kansalliskirjaston digitaalisia aineistoja ja palveluita. Kyselyllä kartoitettiin vastaajien tietämystä, kokemuksia ja tarpeita esimerkiksi digitaalisista aineistoista ja kokonaisuuksista, yhteistyöstä Kansalliskirjaston kanssa, digitaalisten aineistojen yhteydessä hyödynnettävistä työkaluista sekä tuesta, mitä he ovat saaneet tai toivoisivat saavansa Kansalliskirjastolta. Lisäksi kysely sisälsi avoimia kysymyksiä, joissa vastaajia muun muassa pyydettiin kertomaan, millaisia hyviä ja huonoja puolia Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen käytössä on ja millaisia vaatimuksia heillä on Kansalliskirjaston digitaalisille aineistoille. Lisäksi heitä kehotettiin antamaan kehitysehdotuksia Kansalliskirjaston digitaalisiin aineisto-, data- ja tutkimuspalveluihin liittyen. Aineiston taustamuuttujia ovat vastaajan kotiorganisaatio, tutkimusvaihe sekä tieteenala.The survey was used to collect information on user experiences with the National Library of Finland's digital collections and services, as well as ideas for their development. The survey was targeted at researchers who use the National Library's digital materials and services. The survey explored respondents' knowledge, experiences, and needs related to, for example, digital collections and entities, collaboration with the National Library of Finland, tools used in conjunction with digital collections, and the support they have received or would like to receive from the National Library of Finland. In addition, the survey included open-ended questions in which respondents were asked to describe the strengths and weaknesses of using the National Library of Finland's digital collections, as well as their requirements for these materials. They were also encouraged to provide suggestions for the development of the National Library of Finland's digital collections, data services, and research support. Background variables in the dataset include the respondent's home organization, research stage, and discipline
Citizen's Pulse 10/2024
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, varautumisesta, asumisesta maalla, kaupungissa tai saaristossa sekä teemoista, joihin maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon vastaajat luottavat toisiin ihmisiin sekä eri instituutioihin. Kysyttiin myös kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Vastaajan elämäntilanteesta, elämän merkityksellisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta esitettiin väittämiä. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen, koetusta stressistä ja turvallisuudesta sekä Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksesta turvallisuuden tunteeseen. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Lisäksi vastaajat arvioivat, mihin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten kestävään julkiseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, ilmastotoiminen edistämiseen ja toimivaan terveydenhuoltoon, hallituksen pitäisi lähitulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota. Kysyttiin myös kuinka huolestuneita vastaajat ovat kotitaloutensa toimeentulosta sekä julkisen talouden tilanteesta. Turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttavatko sodan mahdollinen laajeneminen tai Venäjän vaikuttamispyrkimykset. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden hyväksyttävyydestä ja Suomen toimista Venäjän vastaisella rajalla. Häiriö- ja kriistitilanteisiin varautumiseen liittyen kysyttiin, onko uusi varautumisen opas tuttu ja miten koko väestölle suunnatut varautumisohjeet vaikuttavat vastaajan turvallisuuden tunteeseen. Lopuksi kysyttiin asumisesta eri alueilla Suomessa sekä eri alueiden vetovoimatekijöistä. Tiedusteltiin mieluisinta asuinpaikkaa sekä kuinka kauan vastaaja on asunut maalla, kaupungissa ja saaristossa. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions on current issues. Main themes in the surveys include the activity of authorities, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions on the Russian invasion of Ukraine, preparedness for incidents and crises, living in a rural, urban or archipelago area, and issues that the Finnish government should address. The tenth collection round of 2024 surveyed the respondents' trust in other people and various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present, and their state of mind was examined with questions on various matters relating to health, well-being, and their situation in life. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, experiences of stress and togetherness, and whether they felt their lives were meaningful and safe. Additionally, the respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns, whether they were worried about the state of general government finances (state and municipalities) and whether Finland's NATO membership had impacted their sense of safety. The respondents' views were investigated on which societal issues (e.g. promotion of climate action, national defence, poverty reduction, effective healthcare, operating conditions of businesses and investment opportunities) the Finnish government should focus on in the near future. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine and national security in Finland. The respondents were asked how concerned they were about the crisis in Ukraine and its effects, and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. The respondents were also asked whether they were concerned that Russia might take military action against Finland or try to interfere with the functioning of Finnish society. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU and whether Finland should be ready to receive significant numbers of refugees from Ukraine if necessary were charted. The respondents were asked whether the new 'Preparing for incidents and crises' guide by Ministry of the Interior, was familiar and how the preparedness guidelines for the whole population affect the respondents' sense of safety. Finally, questions were asked about living in different areas of Finland and the attractiveness of different areas. The respondents were queried about their preferred place of residence and how long they had lived in the countryside, town and archipelago. Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household