1,731,953 research outputs found
Rajat ylittäviä yritysjärjestelyjä koskevan yhtiöoikeudellisen direktiivin täytäntöönpano : Työryhmän mietintö
No full textTyöryhmän mietinnön sisältämän hallituksen esityksen valmisteluun on johtanut täytäntöönpanoa edellyttävä direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta rajat ylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten osalta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2121 (muutosdirektiivi).
Oikeusministeriö asetti 23.4.2021 työryhmän valmistelemaan ehdotusta muutosdirektiivin yhtiöoikeuden alaan kuuluvien säännösten kansalliseksi täytäntöönpanemiseksi tarvittaviksi säännöksiksi. Työryhmän toimikauden päätösajankohdaksi asetettiin 31.3.2022.
Työryhmän mietinnössä ehdotetaan osakeyhtiölain (624/2006) sulautumista koskevaan 16 lukuun ja jakautumista koskevaan 17 lukuun muutoksia muun muassa sulautumis- ja jakautumissuunnitelman sisältöön, hallituksen selvityksen laatimisvelvollisuuteen ja sisältöön, asiakirjojen rekisteröintiä ja nähtävänäpitoa koskeviin velvollisuuksiin, lunastusmenettelyyn, uuteen ylimääräisen rahavastikkeen vaatimista koskevaan menettelyyn, päätöksentekoa koskeviin vaatimuksiin, täytäntöönpanoilmoituksen tekemiseen, täytäntöönpanomenettelyyn sekä jakautumisen voimaantuloon ja oikeusvaikutusten alkamiseen.
Työryhmän mietinnössä ehdotetaan osakeyhtiölakiin lisättäväksi rajat ylittävää kotipaikan siirtoa koskeva uusi 17 a luku. Kotipaikan siirrossa yhtiö voi muuttaa yhtiömuotonsa toisen ETA-valtion yhtiömuodoksi ja siirtää vähintään kotipaikkansa tähän valtioon.
Osakeyhtiölakia koskevien muutosehdotusten kanssa johdonmukaisella tavalla ehdotetaan sisällöltään vastaavia muutoksia vakuutusyhtiölakiin (521/2008) ottaen huomioon kuitenkin toimialaan ja erityisesti toimiluvan myöntämiseen liittyvät erityispiirteet
Opas jäsenelle : Suomen kansallinen verkosto rajat ylittävissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa
No full textOikeusministeriössä oli 1.3.2019–29.2.2020 käynnissä Strengthening of the Finnish National Network -hanke. Hankeen tavoitteena oli Suomen kansallisen rajat ylittävien siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden verkoston toiminnan vahvistaminen ja sen työskentelytapojen ja rakenteiden kehittäminen. Hanke sai rahoitusta Euroopan unionin oikeusalaohjelmasta (2014-2020). Opas jäsenelle on kirjoitettu osana tätä EU-hanketta.
Suomen kansallinen verkosto rajat ylittävissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa on perustettu vuonna 2016. Verkoston tehtävänä on mm. tiedon jakaminen EU:n siviilioikeudellisesta lainsäädännöstä ja siihen liittyvistä tietolähteistä suomalaisille oikeusalan toimijoille sekä osallistuminen tiedon kokoamiseen rajat ylittävien asioiden käsittelyssä ilmenevistä käytännön kysymyksistä, tapausten määristä ja lainsäädännön soveltamisesta Suomessa. Verkoston jäseninä toimii suomalaisia tuomareita ja muita oikeusalan ammattilaisia.
Opas on tarkoitettu työkaluksi Suomen kansallisen verkoston jäsenille. Oppaaseen on koottu tietoa verkoston vuosittaisesta toiminnasta sekä ideoita ja parhaita käytänteitä jäsenenä toimimiseen. Oppaaseen on myös koottu perustiedot Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisesta verkostosta, jonka osanen kansallinen verkosto on. Opasta voidaan hyödyntää niin tiedon jakamiseen kuin myös uusien verkoston jäsenten perehdyttämiseen.
Oppaan kirjoittamisella on haluttu tukea ja vahvistaa verkoston toimintaa Suomessa sekä tarjota tietoa Suomen kansallisesta toiminnasta myös muille EU-jäsenvaltioille. Oppaan on tarkoitus toimia tiedon ja inspiraation lähteenä sekä Suomen kansallisen verkoston jäsenille ja muille kansallisen verkoston työstä kiinnostuneille että niille EU:n jäsenvaltioille, jotka harkitsevat oman kansallisen verkoston perustamista tai jo olemassa olevan verkostonsa kehittämistä
Euroopan rajat ylittävät turvaamistoimet
No full textTutkielma käsittelee Euroopan rajat ylittäviä turvaamistoimiprosesseja, erityisesti Bryssel I -asetuksen piiriin kuuluvia siviiliprosessuaalisia turvaamistoimia.
Rajat ylittävää turvaamista koskeva lainsäädäntö on eurooppalaisella mittapuulla suhteellisen tuoretta ja on tämän tutkielman laatimisajankohtana uudistuksen kohteena. Bryssel I -asetuksen soveltaminen keskittyy turvaamistoimien osalta pääasiallisesti niiden rajat ylittävään täytäntöönpanoon, ts. vieraan valtion tuomioistuimessa annetun tuomion tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Kuitenkin turvaamistoimia koskevat eurooppalaiset oikeusohjeet ovat toistaiseksi melko jäsentymättömiä ja tiivistyvät hajanaisessa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Näiden oikeusohjeiden ja tulkintojen ymmärtäminen vaatii kattavaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön tutustumista. Tutkielmassa nämä oikeussäännöt on koottu yhteen ja niiden vaikutuksia on arvioitu suhteessa kotimaisiin sekä erilaisiin eurooppalaisiin käytäntöihin. Kirjoituksessa esitellään myös rajat ylittävälle täytäntöönpanolle rinnakainen, eurooppalaisessa valmistelussa oleva, yhtenäiseurooppalainen turvaamistoimisäännös.
Kirjoituksessa arvioidaan erilaisten lähestymistapojen vaikutuksia rajat ylittävään turvaamiseen erityisesti turvaamistoimen hakijan perspektiivistä. Kuitenkin tämän vastakohtana tutkielmassa on huomioitu myös turvaamistoimiasian vastaajan oikeusturvaongelmat, erityisesti erot eurooppalaisissa käsityksissä vakuuksista ja oikeudesta vahingonkorvaukseen tarpeettoman turvaamisen tullessa kyseeseen.
Rajat ylittävän täytäntöönpanon problematiikka näyttäytyy erityisen vahvasti turvaamisasioiden yhteydessä - turvaamistoimilta tyypillisesti odotetut halpuus, nopeus ja tehokkuus vaarantuvat herkästi kun rajat ylittävä täytäntöönpano lisää tosiasiallisesti turvaamistoimien soveltamisen esteitä mm. eksekvatuuriprosessin muodossa. Tutkielman premissinä on tunnustettu tosiseikka - tyypillisesti kansallinen turvaaminen on tehokkaampaa kuin rajat ylittävä täytäntöönpano ja näin ollen moni rajat ylittävä turvaamistoimiprosessi jää tyystin käynnistämättä ylihankaluuden vuoksi. Tämä johtaa oikeudenmenetyksiin eurooppalaisten toimijoiden keskuudessa, jota taas ei voida pitää suotavana eurooppalaisen integraatiokehityksen kannalta.
Eurooppalainen säädöskehitys on erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana pyrkinyt kaventamaan tätä kansallisen ja ylikansallisen turvaamisen välistä tehokkuuskuilua poistamalla rajat ylittävien tuomioiden täytäntöönpanon esteitä. Tutkielmassa arvioidaan eurooppalaisen lainsäätäjän valitsemia ratkaisuja säädöstasolla ja esitellään niihin liittyvää koti- sekä ulkomaista oikeudellista ajattelua sekä aiheeseen liittyviä unionin tuomioistuimen ratkaisuja.
Rajat ylittävän turvaamisen problematiikka tiivistyy ennen kaikkea turvaamistoimi -käsitteen avoimuuteen ja tulkinnanvaraisuuteen, turvaamistuomioistuimen ja pääasiassa toimivaltaisen tuomioistuimen toimivaltakysymyksiin sekä osin välimiesmenettelyihin liittyviin turvaamisasioihin. Erityiseksi tutkimuskohteiksi tulevan säätelyn osalta nousevat Bryssel I -asetuksen 2015 voimaan tulevat muutokset sekä valmisteilla oleva eurooppalainen tilinjäädyttämisasetus ennakkotapauksenomaisena ensimmäisenä yhtenäiseurooppalaisena turvaamistoimisäännöksenä.
Lopuksi tutkielmassa analysoidaan tulevien säännösuudistusten vaikutusta rajat ylittävään turvaamiseen ja esitellään erilaisia näkemyksiä eurooppalaisen rajat ylittävän turvaamisen tulevaisuudesta rajat ylittävänä täytäntöönpanona tai vaihtoehtoisesti ja rinnakkaisesti yhtenäiseurooppalaisina oikeussääntöinä
Maastapoistumisverotus rajat ylittävässä sulatumisessa
No full textEuroopan unionin tavoitteena on tehokkaiden sisämarkkinoiden luominen, joka mahdollistetaan tavaroiden, pääomien, palveluiden ja henkilöiden vapaalla liikkuvuudella EU:n alueella. Sijoittautumisvapauden mukaisesti EU-kansalaisten on saatava vapaasti siirtyä jäsenvaltiosta toiseen ilman, että kansallinen lainsäädäntö estää tai rajoittaa tätä oikeutta. Tämä merkitsee myös sitä, että kansallinen verotus ei saa estää tai rajoittaa yhtiöiden sijoittautumisvapautta ja liikkumista EU:n alueella.
Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kuitenkin säilyttäneet suvereniteetin välittömän verotuksen alalla. Jäsenvaltiot verottavat alueellaan syntyneitä voittoja ja omaisuuden tuottoja alueperiaatteen mukaisesti. Yhtiön siirtyessä pois jäsenvaltion verotusvallan alaisuudesta, jäsenvaltiot yleensä käyttävät tätä verotusoikeuttaan, mikä saattaa johtaa esimerkiksi jäsenvaltion alueella syntyneiden, mutta vielä realisoitumattomien voittojen verottamiseen maasta poismuuton seurauksena. Tästä aiheutuu verovelvolliselle kassavirtaongelma, koska verotus kohdistuu tuloon, joka ei vielä ole realisoitunut. Tämä aiheuttaa myös esteen sijoittautumisvapaudelle sekä vapaalle liikkuvuudelle, koska rajat ylittävää tilannetta kohdellaan tällöin epäedullisemmin kuin puhtaasti kansallista tilannetta, sillä vastaavassa kansallisessa transaktiossa realisoitumattomia voittoja ei tavallisesti veroteta. Maastapoistumisverotuksella jäsenvaltiot pyrkivät turvaamaan veropohjaansa verottamalla verovelvollisia maasta poismuuton seurauksena kun varat siirtyvät pois sen verotusvallan alaisuudesta. Jäsenvaltioiden fiskaaliset intressit ja vapaa liikkuvuus EU:n alueella ovat ristiriidassa keskenään.
Yritysjärjestelydirektiivin keskeisenä tavoitteena on poistaa verotuksellisia esteitä yritystoiminnan uudelleenjärjestelyiltä Euroopan unionin alueella vaarantamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden verotuksellisia intressejä. Yritysjärjestelydirektiivin lähtökohtana on, että yritysjärjestelydirektiivin mukaan toteutetusta yritysjärjestelystä ei aiheudu välittömiä tuloveroseuraamuksia järjestelyihin osallistuville yrityksille tai niiden omistajille. Perusajatuksena on siten jatkuvuusperiaate ja luovutusvoiton verotuksen lykkääntyminen järjestelyä seuraavaan luovutukseen. Rajat ylittävät sulautumiset tulee siten voida toteuttaa veroneutraalisti EU:n alueella. Jäsenvaltioiden fiskaalisten intressien turvaamiseksi jäsenvaltiot voivat kuitenkin tietyissä tilanteissa verottaa maasta pois siirtyvää omaisuutta rajat ylittävän sulautumisen seurauksena. Rajat ylittävä sulautuminen voi siten aiheuttaa maastapoistumisverotuksen tietyissä tilanteissa. Mikäli rajat ylittävää sulautumista ei käsitellä verotuksessa veroneutraalisti, mutta vastaavaa kansallista sulautumista käsiteltäisiin, rajat ylittävää tilannetta kohdellaan epäedullisemmin.
Tässä tutkielmassa käsitellään maastapoistumisverotusta rajat ylittävän sulautumisen yhteydessä. Tutkielmassa on tarkoituksena selvittää missä tilanteissa rajat ylittävän sulautumisen seurauksena realisoituu maastapoistumisveroa maksettavaksi EU-oikeuden kontekstissa
Betänkande av arbetsgruppen för den bolagsrättsliga regleringen av gränsöverskridande fusioner och delningar
No full textTyöryhmä ehdottaa rajat ylittäviä sulautumisia ja jakautumisia koskevien säännösten lisäämistä osakeyhtiölakiin ja osuuskuntalakiin sekä rahoitustoimintaa koskeviin lakeihin siten, että suomalainen osakkeenomistajien tai jäsenten rajoitetulla vastuulla toimiva yritys voi osallistua sellaiseen rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen, johon osallistuu Euroopan talousalueeseen kuuluvasta toisesta valtiosta olevia yhtiöitä. Rajat ylittävää sulautumista ja jakautumista voidaan käyttää yritysrakenteiden järjestämiseen yli valtiollisten rajojen.
Ehdotuksen tarkoituksena on pääomayhtiöiden rajat ylittäviä sulautumisia koskevan direktiivin voimaan saattaminen Suomessa. Lisäksi ehdotetaan suomalaisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja oikeustilan selventämiseksi, että rajat ylittävää sulautumista koskevia säännöksiä sovellettaisiin myös sellaiseen muuhun sulautumiseen, joka toteutetaan kansallisen sulautumisen osalta sallitulla tavalla, mutta josta ei säädetä direktiivissä. Samoista syistä ehdotetaan säännöksiä myös rajat ylittävästä jakautumisesta, vaikka direktiivi ei koske jakautumista. Ehdotettu sääntely koskisi yksityisiä ja julkisia osakeyhtiöitä, osuuskuntia, osakeyhtiö-, osuuskunta- ja säästöpankkimuotoisia luottolaitoksia sekä sellaisia keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä, joihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia.
Osakeyhtiölaissa ja osuuskuntalaissa ehdotetaan säädettäväksi tilanteista, joissa rajat ylittävä sulautuminen ja jakautuminen on mahdollista. Näissä laeissa ehdotetaan säädettäväksi rajat ylittävää sulautumista koskevasta sulautumissuunnitelmasta, muista sulautumisasiakirjoista ja niiden julkistamisesta, sulautumista koskevasta yhtiön päätöksestä, osakkeenomistajien, jäsenten, muiden sijoittajien ja velkojien suojasta rajat ylittävän sulautumisen ja jakautumisen yhteydessä sekä rajat ylittävän sulautumisen ja jakautumisen rekisteröinnistä ja oikeusvaikutuksista.
Poikkeukset kansallisesta yhteisölainsäädännöstä johtuvat joko direktiivistä tai rajat ylittävän rakennejärjestelyn erityispiirteistä. Näiltä osin ehdotuksen sääntelyperiaatteet vastaavat pääosin sitä, mitä eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan perustamisesta rajat ylittävän sulautumisen kautta on säädetty.
Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi kaupparekisterilakia, yritys- ja yhteisötietolakia, toiminimilakia ja yrityskiinnityslakia siten, että niissä säädetään rajat ylittävästä sulautumisesta pääosin vastaavalla tavalla kuin eurooppayhtiön ja eurooppaosuuskunnan perustamisesta rajat ylittävän sulautumisen kautta.
Luvanvaraista rahoitus- tai vakuutuselinkeinoa koskevaa lainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että erityislainsäädännössä säädetään rajat ylittävästä sulautumisesta ja jakautumisesta pääosin kansallisia yritysjärjestelyitä vastaavalla tavalla.
Työryhmä ei ehdota muutoksia henkilöstön edustamista ja verotusta koskevaan sääntelyyn, jonka valmisteluvastuu kuuluu työministeriölle ja valtiovarainministeriölle
Rajat ylittävien sulautumisten verotukselliset esteet
No full textTutkielmassa tarkastellaan yhtiöiden toteuttamien rajat ylittävien sulautumisten verotuksellisia esteitä EU-vero-oikeuden näkökulmasta. Rajat ylittävien sulautumisten esteiden ja rajoitusten poistaminen on tunnistettu yhdeksi tavoitteeksi sisämarkkinoiden toiminnan edistämisessä. Tämän tavoitteen edistämiseksi EU-alueelle on säädetty yritysjärjestelydirektiivi, jonka kantavana periaatteena on edellyttää EU:n jäsenvaltioita kohtelemaan kansallista ja rajat ylittävää sulautumista tasapuolisesti.
Jatkuvasti vahvemmin globalisoituvassa maailmassa, jossa yhä useampi yhtiö harjoittaa liiketoimintaa useamman jäsenvaltion alueella, on kuitenkin huomattavissa, että tilastollisesti valtioiden rajojen yli sulautumisia tapahtuu verraten harvoin. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin selvittää, voiko tätä tilastoa selittää erilaiset verotukselliset esteet, joiden vuoksi yritysjärjestelyn toteuttaminen on kannattamatonta yhtiöille. Tutkielma on metodiltaan oikeusdogmaattinen, mutta se sisältää myös oikeuspoliittista de lege ferenda -metodia ja paikoin oikeusvertailua. Tutkielman lähdeaineisto koostuu pitkälti oikeuskirjallisuudesta ja oikeuskäytännöstä, etenkin EU-tasolla, mutta myös Suomen oikeuden tasolla.
Tutkielmassa on tunnistettu useita puutteita ja ongelmallisia tulkintatilanteita, joita yhtiöille voi syntyä tällä hetkellä voimassa olevan EU-oikeuden ja jäsenvaltioiden kansallisten lainsäädäntöjen vuoksi. Erityisesti maastapoistumisverotukseen, tappioiden siirtymiseen ja riittämättömään harmonisointiin liittyen on tunnistettavissa haasteita. Näihin teemoihin liittyvät ongelmat asettavat rajat ylittävät sulautumiset merkittävästi epäedullisempaan asemaan ja tekevät rajat ylittävästä järjestelystä vähemmän houkuttelevaa. Tällainen haittavaikutus rajoittaa yhtiöiden sijoittautumisvapautta, joka pitäisi lähtökohtaisesti olla turvattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla. Sijoittaumisvapaudelle asetettuja rajoituksia tullaan tutkielmassa tarkastelemaan suhteessa niiden oikeuttamisperusteisiin eli yleistä etua koskeviin pakottaviin syihin.
Tulkintaongelmat juontavat juurensa pitkälti yritysjärjestelydirektiivin luonteeseen minimiharmonisoivana direktiivinä, jolla on jätetty paljon liikkumavaraa kansallisille lainsäätäjille ja tuomioistuimille. Rajat ylittäviin sulautumisiin sovellettavia ohjeita on tämän vuoksi luotu laaja-alaisesti EUT:n oikeuskäytännössä, ja monilta osin komission alkuperäiset näkemykset ja tavoitteet rajat ylittävien sulautumisten osalta ovat jääneet toteutumatta. On myös otettava huomioon, että tällaiset EUT:n luomat periaatteet ovat yleensä seurausta yksittäistapauksen olosuhteista ja usein myös tilanteista, joissa periaatteita on johdettu muista järjestelyistä kuin nimenomaisesti rajat ylittävistä sulautumista. Nämä tekijät ovat osaltaan johtaneet rikkonaiseen 28 kansallisen verojärjestelmän kokonaisuuteen, joka kokonaisuutena arvioiden on verovelvollisten kannalta monella tavalla epäedullinen. Rajat ylittäviin sulautumisiin liittyen on tunnistettavissa useita muutostarpeita, jotka on arvioitava ja joiden johdosta on ryhdyttävä lähtökohtaisesti EU-tasoisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin
Yhteisöllisyyden rajat koronapandemian aikaan
Full text linkYhteisöllisyyden rajat koronapandemian aikaa
Rajat ylittävä sulautuminen yhtiöoikeudessa ja verotuksessa
No full textTutkimuksessa käsitellään rajat ylittävää sulautumista sekä yhtiöoikeudellisesta että vero-oikeudellisesta näkökulmasta. Suomen osakeyhtiölakiin implementoitiin vuoden 2007 lopussa pääomayhtiöiden rajat ylittäviä sulautumisia koskeva direktiivi (2005/56/EY), joka mahdollistaa pääomayhtiöiden väliset rajat ylittävät sulautumiset jäsenvaltioiden välillä. Direktiivin tarkoituksena on helpottaa eri jäsenvaltioista olevien pääomayhtiöiden välisiä sulautumisia ja sillä tavoin edistää perustamissopimuksen mukaista sijoittautumisvapautta.
Rajat ylittävien sulautumisten verokohtelua koskevat säännökset ovat olleet olemassa yritysjärjestelydirektiivin (90/434/ETY) antamisesta lähtien. Käytännössä niiden soveltaminen on kuitenkin jäänyt vähäiseksi, koska tähän asti yhtiölainsäädäntö on sallinut rajat ylittävät sulautumiset ainoastaan eurooppayhtiötä käyttämällä. Voitaneen katsoa, että osakeyhtiölaki on ollut tältä osin perustamissopimuksen vastainen.
Pääomayhtiöiden rajat ylittäviä sulautumisia koskeva direktiivi velvoitti jäsenvaltiot implementoimaan direktiivin 15.12.2007 mennessä. Tutkimuksen ajankohtaisuus tekee tutkimuksesta mielenkiintoisen tutkimuskohteen. On oletettavaa, että yritysjärjestelydirektiivin ja EVL:n rajat ylittäviä sulautumisia koskevat säännökset koskevat tulevaisuudessa yhä useampaa yritystä.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty oikeusdogmaattista tutkimusmetodia. Tutkielmassa tutkitaan rajat ylittävään sulautumiseen liittyvien direktiivien sääntelyä sekä kansallista yhtiöoikeudellista ja vero-oikeudellista sääntelyä. Tutkimuksen lähtökohtana on yritysjärjestelydirektiivi, mutta näkökulmana on erityisesti elinkeinoverolain säännökset. Tutkielman tärkeimmät lähteet ovat lainsäädäntömateriaali, oikeuskirjallisuus sekä rajat ylittävää sulautumista analysoivat artikkelit.
Rajat ylittävien sulautumisten laajentuva käyttömahdollisuus tuo uusia mahdollisuuksia toteuttaa yritysjärjestelyitä. Lähtökohtana on, että rajat ylittävä sulautuminen voidaan toteuttaa veroneutraalisti. Rajat ylittävään sulautumiseen liittyy kuitenkin veroaspekteja, jotka tulee ottaa huomioon järjestelyä suunniteltaessa. Tulkinnanvaraisuutta liittyy muun muassa varojen siirtymiseen, kiinteän toimipaikan syntymiseen ja tappioiden siirtymisessä vastaanottavalle yhtiölle
Application of SDP to product rules and quantum query complexity
No full textIn recent years, semidefinite programming has played a vital role in shaping complexity theory and quantum computing. There have been numerous applications ranging from estimating quantum values, over approximating combinatorial quantities, to proving various bounds. This work extends the use of semidefinite programs (SDPs) to proving product rules and to characterizing quantum query complexity. In the first application, we provide a general framework to establishing product rules for quantities that can be expressed (or approximated) using SDPs. We use duality theory to give product rules, which bound the value of the ``product'' of two problems in terms of their value. Some previous results have implicitly used the properties of SDPs to give such product rules. Here we give sufficient and necessary conditions under which these approaches work, thereby enabling us to capture these previous results under our unified framework. We also include a discussion about alternate definitions of what a ``product'' means and how they fit into our approach. The second application provides an SDP characterization of quantum query complexity, which is one of the ways in which complexity of a function can be measured. It is known that quantum query complexity can be lower bounded by the so-called ``adversary method'' which is expressible as a semidefinite program. Recently, Ben Reichardt showed that the adversary method leads to a tight lower bound for boolean functions by converting the solution of this SDP (of adversary method) into an algorithm. We show that a related SDP, called ``witness size'' in this thesis, provides a tight bound on the quantum query complexity of non boolean functions (total as well as partial). This witness size SDP is also used to give composition results for quantum query complexity. We also show that the witness size is bounded by a constant multiple of the adversary bound. Finally, we briefly explore whether other convex programming paradigms can be useful in complexity theory. One of them is copositive programming. We show that one of the recent result about parallel repetition of unique games, by Barak et.al., can be interpreted as an application of copositive programming.Ph.D.Includes bibliographical referencesIncludes vitaby Rajat Mitta
Rajat ylittävien lopullisten tappioiden verokohtelu : Vertailussa rajat ylittävä sulautuminen ja konsernivähennys
Full text linkSuomen yritysverotuksen pääsääntö on, että yhtiöillä on oikeus tasata niille kertyneet tappiot.
Tappiontasauksella varmistetaan se, että yhtiöt voivat tasata elinkeinotoimintansa tulojen
määrien vuosittaista vaihtelua. Kun kotimaisen emoyhtiön ulkomaisen tytäryhtiön toiminta on
tappiollista eikä nähdä mahdolliseksi tai edes todennäköiseksi, että tytäryhtiön toiminta
saataisiin käännettyä voitolliseksi, voi emoyhtiö hyödyntää ulkomaisen yhtiön verotappiot joko
rajat ylittävällä sulautumisella tai konsernivähennyksen avulla. Sekä konsernivähennyksen
soveltaminen että tappioiden vähentäminen rajat ylittävissä sulautumisissa vaativat EUT:n
oikeuskäytäntöön perustuvan tappioiden lopullisuuden määritelmän täyttymistä.
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella lopullisten tappioiden määritelmän muodostumista EU-
tuomioistuimen ratkaisujen myötä, lopullisten tappioiden vähentämismahdollisuuksien
edellytyksiä rajat ylittävissä sulautumisissa sekä konsernivähennyksen soveltamisalalla, näiden
kahden tappiontasauskeinon eroavaisuuksia sekä niiden merkitystä verosuunnittelun kannalta.
Ensimmäinen rajat ylittävää tuloksentasausta koskeva ratkaisu on vuodelta 2005 asiassa C-
446/03 Marks & Spencer, jossa lopullisten tappioiden käsite mainittiin ensimmäisen kerran.
Myöhemmin lopullisia tappioita koskevissa tuomioissaan EUT on täsmentänyt Marks & Spencer
-tuomiossa annettuja lopullisten tappioiden kriteereitä. Sekä konsernivähennyslain että rajat
ylittävien sulautumisten osalta lopullisten tappioiden määritelmä perustuu Marks & Spencer -
tuomion antamiin lähtökohtiin. Lopulliset tappiot ovat vähennyskelpoisia rajat ylittävissä
sulautumisissa perustuen KHO:n ratkaisuun 2013:155 A Oy. Konsernivähennys on ollut
suomalaisille yhtiöille mahdollinen 1.1.2021 alkaen, jolloin konsernivähennyslaki tuli voimaan.
Näyttövelvollisuus tappioiden lopullisuudesta on todella korkealla sekä konsernivähennyksen
että rajat ylittävien sulautumisten osalta. Näyttötaakka on emoyhtiöllä ja KHO:n viimeaikaisten
päätösten perusteella lopullisten tappioiden osoittaminen lopulliseksi on haastavaa. KHO on
kaikissa vuonna 2020 antamissaan päätöksissään todennut, etteivät ulkomaisen sulautuvan
tytäryhtiön tappiot ole olleet EUT:n oikeuskäytännön tarkoittamalla tavalla lopullisia. Jos
emoyhtiön saa osoitettua, että ulkomaisen tytäryhtiön tappiot ovat EUT:n oikeuskäytännön
tarkoittamalla tavalla lopullisia, tulevat sovellettavaksi tapauksesta riippuen joko rajat ylittäviä
sulautumisia koskeva sääntely tai konsernivähennyslaki. Kun otetaan huomioon
konsernivähennyslain rajoitus vähennettävän tappion määrästä emoyhtiön verovuoden
verotettavan tulon määrään sekä huomattavasti korkeampi omistusosuuden vaatimus kuin
tuloverolaissa, konsernivähennyksen käyttöala näyttää jäävän hyvin suppeaksi. Rajat ylittävä
sulautuminen todennäköisesti säilyy jatkossakin keinona, jolla suomalaiset emoyhtiöt pyrkivät
vähentämään mahdollisia ulkomaisten tytäryhtiöidensä lopullisia tappioita
- …
