1,720,957 research outputs found

    Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis

    Get PDF
    The present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed

    Variations on the Author

    Get PDF
    “Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship

    Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis

    Get PDF
    We provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis

    Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts

    Get PDF
    We conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more sophisticated methods

    Author Index

    No full text
    Nao informado

    koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist

    No full text
    We have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used

    Osaaminen digitaalisessa markkinoinnissa

    Get PDF
    Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, mitä osaamista ja taitoja tarvitaan digitaalisen markkinoinnin työtehtävissä. Markkinointia tehdään nykyään suurimmassa määrin digitaalisten kanavien kautta ja yhä enemmän markkinointia opiskelleet valmistuneet opiskelijat työllistyvät sellaisiin tehtäviin, joissa tehdään digitaalista markkinointia. Suomalaista tutkimustietoa tälle löytyi hyvin vähän, vaikkakin aiheesta kirjoittavat monet yritykset esimerkiksi blogeissaan. Tarve tälle opinnäytetyölle tuli selvittää, mitä osaamista ja taitoja itseasiassa olisi hyvä olla digitaalisen markkinoinnin työtehtäviin hakiessa. Teoreettinen viitekehys rakentuu digitaalisen markkinoinnin ja osaamisen ympärille. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen menetelmin sisällönanalyysilla työpaikkailmoituksia analysoiden. Tutkimuksessa käytiin läpi yhteensä 36 työpaikkailmoitusta, joista 19 entry-tason työpaikkaa ja 17 junior-tason työpaikkaa. Tällä jaottelulla haluttiin saada kontrastia myös sille, mikä on vähimmäisvaatimus osaamiselle digitaalisen markkinoinnin ensimmäisiin työpaikkoihin, ja miten osaamisvaatimukset eroavat hieman kokemuksen karttuessa. Tutkimus osoitti, että Suomessa arvostetaan sellaisia substanssitaitoja kuten sisällöntuotantotaitoa, hakukoneoptimointia, Facebook-mainonnan ja Google-mainonnan osaamista. Toisaalta myös perinteisiä markkinointitaitoja tarvitaan. Substanssitaitojen lisäksi tutkimuksessa eroteltiin pehmeät taidot. Digitaalisen markkinoinnin työpaikoissa arvostetaan muun muassa itsenäistä työotetta, proaktiivisuutta ja tiimityötaitoja. Keskeisin ero entry- ja junior-tehtävien välillä oli laajempi osaaminen ja ymmärrys digimarkkinoinnin keinoista. Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksista voi olla hyötyä opiskelijoille tai opetuksen suunnittelussa.The aim for this thesis was to gain an understanding of what kind of skills and know-hows are needed in today’s digital marketing jobs. Marketing is implemented more and more through digital channels and often university graduates disciplined in marketing are hired to positions where they do digital marketing. There were only very few Finnish studies made around this topic, although many companies and influencers write notable amounts about this topic. The need for this thesis came through to find out exactly what kind of skills and knowledge is needed when applying for today’s digital marketing jobs. The theo-retical framework of this thesis was built around digital marketing and competences. The research was made with qualitative research methods through content analysis of job announcements. The overall research consists of 36 job announcements, where the distri-bution was 19 entry-level positions and 17 junior-level positions. With this distribution into two levels, the goal was to gain contrast for what the minimum set of skills is when apply-ing for the first digital marketing job a person might have, and how the demand for a wider set of skills possibly increases as experience grows. The research showed that in Finland hard skills such as content creation, Facebook-ads, Google Ads and SEO skills were appreciated the most. On the other hand, traditional mar-keting skills were also needed. In addition to hard skills, soft skills were also recognized in this study. Soft skills such as an independent working style, proactivity and team working skills were appreciated the most. The most prominent difference between entry and junior level job announcements were the wider set of skills or understanding the ways of doing digital marketing

    Aidaton maanpäällinen taivas. Gerrard Winstanleyn englantilaisuus ja ehdotus kansakunnasta 1600-luvun puolenvälin Englannissa

    Get PDF
    Tarkastelen tutkielmassani 1600-luvulla eläneen Gerrard Winstanleyn käsityksiä englantilaisuudestaan sekä hänen ehdotustaan uudenlaisesta Englannin kansakunnasta. Winstanley oli valtaeliitin ulkopuolinen kauppias. Hän joutui muiden aikansa englantilaisten tavoin pohtimaan kansalaisuuttaan ja uskollisuutensa kohdetta tilanteessa, jossa kuningas ja parlamentti taistelivat vallasta asein ja hakivat kannatusta asioilleen myös painotuottein. Sisällissodan aikana painotuotteita pystyi julkaisemaan muun muassa kuningashuoneen sensuurikoneiston hiljentymisen myötä poikkeuksellisen vapaasti. Keskustelua Englannin tulevaisuudesta, oikeasta hallintomallista sekä uskonnosta käytiin vilkkaasti ja siihen osallistui englantilaisia yhteiskunnan kaikista kerroksista. Winstanley toimi paremmaksi kokemansa Englannin puolesta hänelle avointen hallintoelinten lisäksi kirjallisesti ja suoraan. Hän perusti samanmielistensä kanssa siirtokunnan, jossa he toteuttivat joutomaata viljelemällä päävaatimustaan kaikkien englantilaisten oikeudesta maahan. Ryhmittymää kutsuttiin diggerseiksi. Alkuperäisaineistonani on Winstanleyn kuusitoista vuosina 1648-1652 julkaistua pamflettia. Tarkastelen sitä, miten hän esitti ja millaiseksi hän koki englantilaisuutensa ja Englannin kansakunnan sekä miten hän hyödynsi niitä perustellessaan yhteiskunnallisia vaatimuksiaan. Suhteutan niitä aikalaislähteiden sekä Winstanleyn elämää, sisällissodan yhteiskunnallista tilannetta ja uuden ajan alun englantilaista kansallisuusaatetta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden avulla hänen ympäristönsä tarjoamiin mahdollisuuksiin ja rajoihin toimia sekä kirjoittaa. Tutkielmani sijoittuu englantilaisen kansallisuusaatteen ja kansallisten identiteettien tutkimukseen. Ymmärrän englantilaisuuden osaksi Winstanleyn identiteettiä, joka oli rakentunut koko hänen elämänsä aikana ja jota hän rakensi myös teksteissään. Lähestyn Englannin kansakuntaa symbolina, jonka sisällön määrittelystä sekä käytöstä omien tavoitteiden ajamiseen kamppailtiin eri ihmisten ja ryhmien kesken sisällissodankin aikana. Englantilaisuus ja Englannin kansakunta olivat hallitsijan ja uskonnon sijaan Winstanleyn identiteetin keskiössä. Sisällissota-ajan Englannissa oli mahdollista identifioitua ensisijaisesti kansakuntaan. Vallitsevia käytäntöjä ja uskonnollisia näkemyksiä saattoi haastaa laillisuudeltaan tulkinnanvaraisin keinoin ilman yhteiskuntakelpoisuuden tai hengen menettämistä.Siirretty Doriast

    Sosiaalinen media viranomaisen kriisiviestinnän välineenä

    Get PDF
    Tässä pro gradu tutkielmassa tarkastelen sosiaalista mediaa viranomaisen ulkoisen kriisiviestinnän näkökulmasta. Pyrin selvittämään, millaisia uusia viestintäkäytäntöjä internet ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet, sekä kuinka niitä voidaan hyödyntää kriisiviestinnän toteuttamisessa. Verkkoviestinnän aikakaudella viranomaisen kriisiviestinnän odotetaan olevan yhä nopeampaa, ja sosiaalinen media tarjoaa tähän osaltaan mahdollisuuden. Toisaalta tutkimus korostaa, ettei sosiaalisen median voida ajatella kokonaan korvaavan muita medioita, vaan kriisiviestintää tulee jatkossakin toteuttaa kaikkien mahdollisten kanavien välityksellä. Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu laadullisen sisällönanalyysin keinoin toteutetusta tapaustutkimuksesta, jossa tarkastelen viranomaisen ulkoista kriisiviestintää Yhdysvalloissa vuonna 2013 tapahtuneen lento-onnettomuuden osalta. Tutkin viranomaisen Twitter-viestejä sekä pyrin erittelemään, millaisia tarkoituksia niiden voidaan katsoa täyttäneen. Analyysin perusteella tapauksesta on eriteltävissä neljä tapaa, joilla sosiaalista mediaa sen yhteydessä hyödynnettiin. Ensinnäkin onnettomuutta tutkiva viranomainen tiedotti Twitterin välityksellä omasta toiminnastaan ja tutkinnan kulusta. Toisekseen se kuvaili onnettomuuden vaiheita ja kulkua viesteissään. Kolmanneksi viranomainen vastasi yleisön esittämiin kysymyksiin Twitterin välityksellä. Neljänneksi Twitterissä tiedotettiin, milloin ja missä viranomainen jakaisi lisäinformaatiota onnettomuuteen liittyen. Työn keskeisiä johtopäätöksiä on, että lukuisten mahdollisuuksien lisäksi sosiaalinen media aiheuttaa viranomaisen kriisiviestinnälle myös tiettyjä haasteita. Vaatimus yhä nopeammasta viestinnästä on helposti ristiriidassa tiedon paikkansapitävyyden kanssa. Lisäksi kiihtyneen julkisuusrytmin ajatellaan usein johtavan tilanteeseen, jossa asioiden käsittely julkisuudessa jää väistämättä pinnalliseksi, eikä perusteellisille tulkinnoille siten jää tilaa. Nämä seikat yhdistettynä yhä pirstaloituneempaan mediakenttään saattavat hankaloittaa kriisitilanteessa tarpeellisen yhteisöllisyyden tuottamista
    corecore