1,720,963 research outputs found
Liiketoimintaa kehittävän CRM-järjestelmän valinta : Case Innolink Group Oy
Full text linkTämä opinnäytetyö toteutettiin Innolink Group Oy:n toimeksiannosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajan alustavia tarpeita uuden asiakkuudenhallintajärjestelmän suhteen, tutkia henkilöstön tyytyväisyyttä nykyiseen ratkaisuun, sekä löytää hyvä järjestelmäehdokas Innolink Group Oy:n käyttöön, minkä avulla yritys voi mahdollisesti kehittää omaa liiketoimintaansa.
Työn teoriaosuudessa tutustuttiin asiakkuudenhallintaan yleisesti, asiakkuudenhallintajärjestelmiin ja asiakastietoon. Opinnäytetyön käytännön osuus muodostui alustavan tarvekartoituksen muodostamisesta sekä järjestelmävertailusta. Alustava tarvekartoitus muodostettiin verkkokyselyiden ja puhelinhaastattelun kautta saaduista vastauksista. Järjestelmävertailu tehtiin tarvekartoituksessa nousseita asioita silmällä pitäen.
Asiakkuudenhallinnasta ja sen järjestelmistä on helppoa löytää tietoa fyysisessä ja digitaalisessa muodossa. Koska yhä useampi yritys on ryhtynyt panostamaan enemmän asiakkuudenhallintajärjestelmiinsä, on aihetta käsitteleviä julkaisuja runsaasti. Opinnäytetyön lähdemateriaalia kerättiin aihealuetta käsittelevistä kirjoista ja Internetistä.
Työn lopputuloksena syntyi alustava katsaus toimeksiantajan asiakkuudenhallintajärjestelmätarpeisiin ja nykyisen ratkaisun puutteisiin. Lisäksi alustavaan tarvekartoitukseen perustuen voitiin toteuttaa kolmen eri asiakkuudenhallintaratkaisun välinen järjestelmävertailu, jossa tutkittiin miten vertailuun valitut järjestelmät vastaavat niille asetettuihin vaatimuksiin ja toiveisiin. Tarvekartoituksesta ilmeni, että uudelta järjestelmältä halutaan nopeutta, parempaa käytettävyyttä ja enemmän toimintoja. Järjestelmävertailussa tarpeisiin parhaiten vastasi Zoho CRM.
Työ tarjoaa Innolink Groupille hyvän alkuasetelman tulevaisuuden järjestelmähankintaprojektia varten. Lopullisia päätöksiä ei ollut tarkoitus tehdä, vaan työ on ensimmäinen askel kohti Innolinkin uutta CRM-järjestelmää.This thesis was commissioned by Innolink Group Oy. The purpose of the thesis was to find out the client company's satisfaction with the current CRM system, investigate the preliminary needs for the new CRM system and also find a good system candidate for the next CRM solution which could improve the company's business in general.
In the theoretical part the customer relationship management in general, CRM systems and customer information were introduced. In the experimental part a preliminary needs assessment was conducted through web surveys and phone interviews. In addition, the system comparison was done based on the issues found out in the needs assessment.
There are plenty of digital and nondigital sources of information about customer relationship management. As more and more companies are investing in their CRM systems, it's easy to find a lot of publications about the subject. Internet and books were both used to gather source material for this thesis.
As a result of the thesis a good review of the company's preliminary CRM system needs and the faults of the current system were produced. Based on the preliminary needs assessment three different CRM systems were compared to find out how they meet the requirements set on them. The results show that the new system should work faster, have more features and easier usability. In the system comparison Zoho CRM turned out to be the most suitable system for Innolink Group Oy.
This thesis provides the client company with a good startup for the upcoming CRM system implementation project. The idea of the thesis was not to make any final decisions but more to serve as the first step towards a new and better CRM system solution
Perceptions of Upper Secondary Education: Parents of Ninth-Graders 2022
No full textAineistossa on kartoitettu 9.-luokkalaisten vanhempien käsityksiä ja mielipiteitä toisen asteen koulutuksesta ja lastensa jatko-opiskelusuunnitelmista. Muita teemoja aineistossa ovat mm. yhdeksäsluokkalaisten vanhempien käsitys ammatillisen koulutuksen sekä lukion arvostuksesta ja opiskeluun liittyvät mielikuvat. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä opiskeluun liittyviin väittämiin, kuten kuinka tärkeää opiskelu on tulevaisuuden kannalta tai onko työ kiinnostavampaa kuin opinnot. Vanhemmilta kysyttiin, aikooko heidän yhdeksäsluokkalainen lapsensa jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen, missä koulutusvaihtoehdossa ja kuinka kiinnostavina he pitävät eri koulutusalavaihtoehtoja lapselleen. Vastaajat myös kertoivat, mitkä tekijät vaikuttivat heidän lapsensa jatko-opintovalintaan. Vanhemmilta kysyttiin myös, mistä he olivat saaneet tietoa peruskoulun jälkeisistä koulutusvaihtoehdoista. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, asuinpaikkakunta, maakunta sekä oma ja puolison koulutusaste ja ammattiryhmä.The survey charted the perceptions and opinions of parents of ninth-graders regarding general and vocational upper secondary education and their child's plans after completing lower secondary education. Main themes included, among others, the parents' opinions on studying and perceptions of how general and vocational upper secondary education are appreciated. The study was commissioned by the Ministry of Education and Culture and Skills Finland. First, respondents were surveyed on the factors they thought should affect their child's choice when applying to upper secondary education (e.g. wanting to have a job with good pay, location of the school/educational facility, parents' or the child's opinions). The respondents were also asked whether their child would continue into upper secondary education after completing lower secondary school, how interesting they thought different paths of education were for their children (e.g. general or vocational upper secondary education, tenth grade) and which educational path they thought their child should choose after completing lower secondary education. If the respondents indicated that their child should choose vocational education or training after lower secondary school, they were asked which field of vocational education they thought would be suitable for their child. Finally, the sources of the respondents' information on different paths of education were charted. Background variables included the respondent's gender, municipality of residence, region of residence (NUTS3), as well as their own and their spouse's highest level of education and occupation group
Perceptions of Upper Secondary Education: Second-year Students in Vocational or General Upper Secondary Education 2022
No full textAineistossa on kartoitettu toista vuotta lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten käsityksiä, kokemuksia ja mielipiteitä toisen asteen koulutuksesta. Teemoja aineistossa ovat mm. opiskeluvalintaan liittyvät syyt, käsitys ammatillisen koulutuksen sekä lukion arvostuksesta ja opiskeluun liittyvät mielikuvat. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta. Aluksi opiskelijoilta kysyttiin, kuinka paljon eri tekijät vaikuttivat heidän opintovalintaansa. Heiltä tiedusteltiin lisäksi, mitä alaa he opiskelevat, mitä eri koulutusvaihtoehtoja he harkitsivat nykyisen koulutuksen lisäksi ja kuinka tyytyväisiä he ovat opiskeluvalintaansa. Seuraavaksi vastaajat kertoivat, mitä he aikovat tehdä nykyisten opintojensa jälkeen ja uskovatko he opiskelevansa lisää vielä myöhemmin työuransa aikana. Vastaajat ottivat myös kantaa mm. siihen, pitävätkö he opintojaan hyödyllisenä työelämässä tai jatko-opinnoissa. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, vastauskieli, opiskeleeko ammatillisessa oppilaitoksessa vai lukiossa, asuinpaikkakunta, maakunta, vanhempien koulutusaste ja ammattiryhmä.The survey charted the perceptions, experiences and opinions of second-year students in vocational or general upper secondary education regarding upper secondary education in Finland. Main themes included, among others, reasons behind the respondents' choice of upper secondary education, perceptions of how general and vocational upper secondary education are appreciated, and opinions on studying. The study was commissioned by the Ministry of Education and Culture and Skills Finland. First, students were asked how different factors affected their choice of upper secondary education (e.g. wanting to have a job with good pay, location of the school/education facility, parents' opinions). They were also asked what field they were studying, how interesting different educational paths had been for them personally when they had applied to upper secondary education (e.g. general or vocational upper secondary education, tenth grade) and how satisfied they were with their choice of education. Next, the respondents' plans after completing upper secondary education were examined (e.g. whether they planned to work straight away or study more). Finally, the respondents were presented with some attitudinal statements relating to, for example, whether they thought their upper secondary education would be useful in their future work and whether they would choose a different path of education if they could reapply. Background variables included the respondent's gender, response language, whether they studied in vocational or general upper secondary school, municipality of residence, region of residence (NUTS3), parents' highest level of education and occupation group
Perceptions of Upper Secondary Education: Human Resources Administration in Companies 2022
No full textAineistossa on kartoitettu yritysten henkilöstöpäättäjien käsityksiä ja mielipiteitä toisen asteen koulutuksesta. Teemoja aineistossa ovat mm. toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osaamisen ja työelämän vaatimusten kohtaaminen, työmarkkinoiden tulevaisuus sekä ammatillisen koulutuksen ja lukion arvostus. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta. Yritysten henkilöstöasioista päättäviltä kysyttiin heidän omaa suhtautumistaan ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen. Heitä pyydettiin myös arvioimaan, mihin suuntaan kummankin toisen asteen koulutuksen tarve Suomessa kehittyy lähivuosina. Seuraavaksi vastaajat kertoivat, kuinka hyvin heidän mielestään ammatillisen koulutuksen tarjonta ja työmarkkinoiden kysyntä kohtaavat. Lopuksi kysyttiin, onko heidän yritykseensä rekrytoitu kuluneena vuonna uusia työntekijöitä, ja onko näillä palkatuilla henkilöillä ollut ammatillinen tutkinto vai ylioppilastutkinto. Taustatietoja aineistossa ovat mm. yrityksen henkilökunnan määrä, pääasiallinen toimiala, maakunta ja yrityksen sijaintipaikan tyyppi, kuinka suurella osalla henkilökunnasta on ammatillinen koulutus/ylioppilastutkinto sekä vastaajan koulutus, sukupuoli ja ikäryhmä.The survey charted the perceptions and opinions of employees in personnel management in different companies regarding upper secondary education in Finland. Main themes included, among others, perceptions of how well the competence of persons who had completed upper secondary education met the requirements of working life and how general and vocational upper secondary education are appreciated. The study was commissioned by the Ministry of Education and Culture and Skills Finland. First, the respondents' own positive or negative attitudes towards upper secondary education were charted. Their perceptions of whether the need for general and vocational upper secondary education would increase in Finland over the next few years was examined. Next, the respondents described how well they think the provision of vocational education and training matched the demand of the labour market. Finally, the respondents were asked whether their company had recruited new employees in the past year, and whether these recruits had completed general or vocational upper secondary education. Background variables included the number of employees in the respondent's company, the company's industry of employment, the region (NUTS3) and type of the municipality where the company was located, the percentage of employees in the company who had general or vocational upper secondary qualifications, as well as the respondent's highest level of education, gender and age group
Perceptions of Upper Secondary Education: Lower Secondary School Guidance Counsellors 2022
No full textAineistossa on kartoitettu perusopetuksen oppilaanohjaajien mielipiteitä toisen asteen koulutuksesta Suomessa. Teemoja aineistossa ovat mm. yhdeksäsluokkalaisten jatko-opiskelusuunnitelmat, käsitys ammatillisen koulutuksen sekä lukion arvostuksesta ja opinto-ohjaukseen vaikuttavat tekijät. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta. Aluksi opinto-ohjaajilta kysyttiin, miten mm. oppilaan koulumenestys tai halu päästä nopeasti työelämään vaikuttavat siihen, millä tavalla he työssään ohjaavat oppilaita. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka kiinnostavina heidän ohjaamansa yhdeksäsluokkalaiset pitävät eri koulutusalavaihtoehtoja, kuten ammatillista koulutusta, lukiota tai kaksoistutkintoa. Lopuksi vastaajat kertoivat, onko heillä työtään ajatellen riitävästi tietoa toisen asteen koulutuksesta ja sen eri vaihtoehdoista. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, kuinka kauan on työskennellyt perusopetuksen oppilaanohjaajana, asuinpaikkakunta sekä maakunta.The survey charted the perceptions and opinions of lower secondary school guidance counsellors regarding upper secondary education in Finland. Main themes included, among others, the future plans of the ninth-graders the councellors had guided during the past year, the councellors' perceptions of how general and vocational upper secondary education are appreciated, and factors that affected the educational guidance given by the councellors to the ninth-graders. The study was commissioned by the Ministry of Education and Culture and Skills Finland. First, factors affecting how the counsellors guided the ninth-graders were examined (e.g. the student's academic success, their ambition and will to succeed, their parents' opinions). The counsellors were also asked whether the ninth-graders thought various educational choices were interesting for them personally (e.g. general or vocational upper secondary education or tenth grade). Finally, the councellors were asked whether they thought they had enough information on upper secondary education considering their work in guiding ninth-graders. Background information included the respondent's gender, how long they had worked as a lower secondary school guidance councellor, municipality of residence and region of residence (NUTS3)
Perceptions of Upper Secondary Education: Adult Students in Vocational Education 2022
No full textAineistossa on kartoitettu ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien aikuisten käsityksiä ja mielipiteitä toisen asteen koulutuksesta. Teemoja aineistossa ovat mm. opiskeluun liittyvät mielikuvat, syyt lähteä opiskelemaan sekä käsitys ammatillisen koulutuksen sekä lukion arvostuksesta. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta. Aluksi aikuisopiskelijoilta kysyttiin, mitä alaa he opiskelevat, kuinka tyytyväisiä he ovat opiskelupaikkaansa ja kuinka varmasti he uskovat jossakin vaiheessa opiskelevansa lisää nykyisten opintojen jälkeen. Vastaajat kertoivat myös, kuinka paljon eri tekijät vaikuttivat heidän opintovalintaansa. Lisäksi vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa mm. tutkinnon hyödyllisyyteen työelämää ja jatko-opintoja ajatellen. Taustamuuttujia aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, asuinpaikka, koulutusaste, ammattiryhmä ja onko ollut työttömänä.The survey charted the perceptions and opinions of adult students in vocational upper secondary education regarding upper secondary education in Finland. Main themes included, among others, reasons behind the respondents' choice of education, perceptions of how general and vocational upper secondary education are appreciated, and opinions on studying. The study was commissioned by the Ministry of Education and Culture and Skills Finland. First, adult students were asked what field they were studying and how certain they were that they would pursue further studies at some point after their current studies. In addition, students were asked how different factors affected their choice of upper secondary education (e.g. wanting to have a job with good pay, location of the school/education facility, parents' opinions). Finally, the perceived usefulness of the respondents' studies in their future as well as their satisfaction in their education were examined with some attitudinal statements (e.g. whether they thought their upper secondary education would be useful in their future work and whether they would choose a different path of education if they could reapply). Background variables included the respondent's gender, age group, region of residence (NUTS3), municipality of residence, highest level of education, occupation group and whether they had ever been unemployed
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Selvitys maahanmuuttajien osaamiskeskusten, ohjaus- ja neuvontapalveluiden sekä Talent Hubien malleista, hyvistä käytännöistä ja toiminnan juurtumisesta osaksi kuntien palveluita
No full textSelvitys tarkastelee maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden, osaamiskeskusten ja Talent Hubien tilannetta, niissä toteutettujen toimenpiteiden onnistumista sekä palveluiden hyviä käytäntöjä ja juurtumista kunnissa.
Vaikka valtionavustuksilla on rahoitettu palveluiden juurtumista ja vakiintumista kuntiin, vaihtelevat juurtumisen tilanne ja edellytykset kunnittain. Ohjaus- ja neuvontapalveluiden tulevaisuus näyttää varmimmalta, mutta niiden välillä on suurta variaatiota kunnittain palvelun järjestämisen organisoitumisessa ja palvelun sisällöissä.
Palveluiden henkilöstö arvioi kaikkia palveluita pääosin onnistuneiksi ja tarpeellisiksi alueiden työllisyyden ja kotoutumisen edistämisen kannalta. Palveluissa on myös selkeitä kehittämistarpeita. Ohjaus- ja neuvontapalvelut kaipaavat konseptointia, rajausta ja selkeytystä. Osaamiskeskukset tarvitsevat joissakin tapauksissa lisää asiakkaita ja yleisemmin hyvää yhteistyötä sidosryhmien ja muiden palvelutuottajien kanssa. Talent Hub -toiminnan on kyettävä asemoimaan itsensä TE24-uudistuksen jälkeisessä kuntaorganisaatiossa niin, että toiminnan rooli hahmottuu selkeämmin ja sen tuoma lisäarvo on paremmin mitattavissa.
Materiaaleina käytettiin valtionavustushankkeiden raportteja sekä henkilöstölle ja sidosryhmille toteutettuja arviointikyselyitä ja laadullisia haastatteluita. Henkilöstölle ja sidosryhmille järjestettiin myös työpaja hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja suositusten kehittämiseksi
Perceptions of Upper Secondary Education: Ninth-Graders 2022
No full textAineistossa on kartoitettu 9.-luokkalaisten käsityksiä ja mielipiteitä toisen asteen koulutuksesta. Teemoja aineistossa ovat mm. yhdeksäsluokkalaisten jatko-opiskelusuunnitelmat, käsitys ammatillisen koulutuksen sekä lukion arvostuksesta ja opiskeluun liittyvät mielikuvat. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä opiskeluun liittyviin väittämiin, kuten kuinka tärkeää opiskelu on tulevaisuuden kannalta tai onko työ kiinnostavampaa kuin opinnot. Yhdeksäsluokkalaisilta kysyttiin, aikovatko he jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen, missä koulutusvaihtoehdossa ja kuinka kiinnostavina he eri koulutusalavaihtoehtoja pitävät. Vastaajat myös kertoivat, mitkä tekijät vaikuttivat heidän jatko-opintovalintaansa. Lisäksi vastaajat kertoivat, mistä he olivat saaneet peruskoulun jälkeisistä koulutusvaihtoehdoista. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, haastattelukieli, asuinpaikkakunta, maakunta, vanhempien koulutusaste ja ammattiryhmä.The survey charted ninth-graders' perceptions and opinions of general and vocational upper secondary education and training in Finland. Main themes included, among others, the ninth-graders' plans after completing lower secondary school, perceptions of how general and vocational upper secondary education are appreciated, and opinions on studying. The study was commissioned by the Ministry of Education and Culture and Skills Finland. First, opinions on studying were examined with various attitudinal statements concerning, for example, whether the respondents thought that studying was interesting, they studied because they had no other option, and their parents were interested in how they succeeded in their studies. The respondents were asked whether they would continue into upper secondary education after they had finished their lower secondary education, how interesting different paths of education were for them personally (e.g. general or vocational upper secondary education, tenth grade) and which educational path they would choose after completing lower secondary education. Factors affecting the respondents' choice when applying to education institutions (e.g. wanting to have a job with good pay, location of the school/educational facility, parents' opinions) were also surveyed. In addition, if the respondents indicated that they would choose upper secondary education or training after lower secondary school, they were asked what they thought they would do after completing the education or training (e.g. working straight away, studying more). Background variables included the respondent's gender, mother tongue, municipality of residence, region of residence (NUTS3), parents' highest level of education and occupation group
- …
