1,721,000 research outputs found
Energy efficiency and environmental assessment of papermaking from chemical pulp - A Finland case study
No full textPulp and paper manufacturing sector constitutes one of the largest industry segments in the world in terms of water and energy usage as well as of significant use and release of chemicals and combustion products. Since its chief feedstock –wood fiber– is renewable, this industry can play an important role in sustainable development, becoming an example of how a resource can be managed to provide a sustained supply to meet society's current and future needs. This calls for a thorough assessment of environmental costs and impacts associated to pulp and paper operations, including both direct and indirect inputs supporting the whole papermaking process as well as the main outputs, co-products and by-products. By means of Life Cycle Assessment (LCA) methodology, this paper aims at assessing the environmental sustainability of the pulp and paper production so as to identify those phases across the whole supply chain that entail the highest environmental loads, thus requiring improvements. To determine the environmental impacts as accurately as possible, the manufacturing stages performed in the pulp and paper mill complex of Stora Enso Oyj Veitsiluoto Mills at Kemi, Northern Finland, were taken as a model and assessed by means of the SimaPro 8 LCA software, utilizing ReCiPe Midpoint (H) method for the impact assessment. As expected, most of the resulting impacts are caused by the industrial production phase. The production processes of pulp and paper jointly affect all the investigated impact categories with the highest shares, ranging from 50% of generated impacts on water depletion up to 88% on freshwater eutrophication. Generally, the main contributions to environmental loads come from the electricity and heat requirements and, only at a minor extent, from the use of chemicals such as the sodium hydroxide and sodium chlorate. In particular, pulp production process generates the main loads on global warming (46% of the total impacts), ozone depletion (39%), freshwater eutrophication (55%), human toxicity (46%), metal depletion (42%) and fossil depletion (46%). In the remaining investigated impact categories, namely terrestrial acidification, photochemical oxidant formation and terrestrial ecotoxicity, most of impacts derive from the use of optical brighteners and fillers in the final steps of paper production and from the intensive consumption of water in the recycling step of end-of-life affecting water depletion. Moreover, the implementation of measures for material and energy efficiency in the assessed system, such as the use of renewable energy generated in situ from black liquor and residual biomass to support the requirements of the integrated pulp and paper mills and the waste paper recycling, resulted to be crucial in lowering the environmental burdens. In particular, the partial fulfillment of electricity and heat requirements by means of a circular use of residues within the system leads to a noteworthy reduction of impacts in all the investigated impact categories, up to more than 70% in global warming and fossil depletion potentials, thus contributing to higher process sustainability compared with other averaged European systems for paper production. The obtained research results are a valuable source of management information for the decision makers, at both company and national levels, with the aim to improve the environmental performance of pulp and paper industry
'Rahat Ruotsiin ja päästöt Tanskaan': Suomen ympäristöperusteisen energiaverotuksen rekonstituutio 1993-96
Get PDFTutkimuksessa tarkastellaan energiaverotuksen kehitystä Suomessa. Tapaustutkimuksena analysoidaan vuoden 1997 alussa voimaan tulleeseen energiaverotuksen muutokseen liittyvää poliittista keskustelua, joka ajoittui vuosiin 1993-96. Tutkimuksessa etsitään vastausta seuraaviin kysymyksiin: Mitkä syyt olivat energiaveromallin muutoksen taustalla ja miten muutosta valmisteltiin valtionhallinnossa? Millaisia poliittisia koalitioita poliittisessa kamppailussa muodostui? Millaisia perusteluja eri toimijat esittivät energiaveromallin muuttamisen puolesta ja sitä vastaan valmistelun ja päätöksenteon edetessä? Mitkä tekijät ratkaisivat kamppailun lopputuloksen? Miten kamppailu vaikutti ympäristöperusteisen energiaverotuksen kehittämismahdollisuuksiin tulevaisuudessa?
Empiirinen aineisto aineisto koostuu energiaverotuksen hallinnolliseen valmisteluun ja poliittiseen päätöksentekoon liittyvistä asiakirjoista. Lisäksi on kerätty tapaustutkimuksen osalta primääriaineistoa eri toimijoiden esittämistä kannanotoista, mediakirjoittelusta ja eduskuntakäsittelyn puheenvuoroista. Tutkimusmetodina käytetään diskurssianalyysia, ja päähuomio kiinnitetään energiaverotuksen erilaisten merkitysten välisten suhteiden muutoksiin ja muutoksia aiheuttaviin kontekstuaalisiin tekijöihin. Käsitteellis-teoreettinen viitekehys koostuu Maarten A. Hajerin esittämästä diskurssiteoriasta, ympäristöverotusta koskevasta lähinnä taloustieteellisestä ja ympäristöpoliittisesta tutkimuksesta sekä Thomas P. Hughesin esittämästä laajan teknologisen systeemin (LTS) kehitysdynamiikkaa kuvaavasta käsitteellisestä mallista. Tutkimuksen teoreettisena tavoitteena on Hajerin diskurssiteoreettisten käsitteiden operationalisointi konkreettiseen poliittiseen kiistaan soveltuviksi sekä tapaustutkimukseen liittyvän diskursiivisen kamppailun tulkitseminen Hughesin LTS-mallin avulla.
Energiaverotukselle on tunnistettavissa kolme erilaista merkitystä, joiden painoarvo on vaihdellut historiallisesti: valtiontaloudellinen, talouden toimintaedellytyksiin liittyvä sekä ympäristöpoliittinen merkitys. Valtiontaloudellinen merkitys on näistä perinteisin ja vakiintunein. Talouden toimintaedelytyksiin liittyvä merkitys on korostunut energian hinnannousujen yhteydessä ja ympäristöpoliittinen merkitys on noussut esille 1980-luvun lopulta alkaen. Tapaustutkimuksessa käsitelty energiaverokiista kulminoitui energiaverotuksen ympäristöpoliittisen ja talouden toimintaedellytyksiin liittyvän merkityksen väliseen diskursiiviseen ja poliittiseen kamppailuun. Keskeiseen asemaan nousi eri aloilta peräisin olevien tekijöiden yhdistäminen laajaa ilmiökokonaisuutta kuvaaviksi yksinkertaisiksi väittämiksi eli poliittisiksi tarinalinjoiksi. Niitä toisteltiin poliittisessa keskustelussa, ja keskeisenä tarkoituksena oli sitouttaa yhteiskunnan erilaisia toimijoita diskurssin mukaisiin poliittisiin päämääriin: joko energiaveromallin muuttamiseen tai vioimassa olevan energiaveromallin säilyttämiseen.
Energiaveromallin muuttamista vaativan diskurssin synty liittyi paljolti toimintaympäristön muutoksiin 1990-luvun puolivälissä kuten ympäristöperusteisten energiaverojen korotuksiin, sähkömarkkinoiden avaamiseen kilpailulle sekä Suomen EU-jäsenyyteen. Voimassa olevaa energiaveromallia puolustavan diskurssin synty liittyi puolestaan vuonna 1994 käyttöön otetun energiaveromallin yhteydessä korostuneen energiaverotuksen ympäristöpoliittisen merkityksen vähenemiseen hallinnollisessa valmistelussa. Veromallin oleellinen piirre oli se, että hiilidioksidi- ja energiaverosta ei myönnetty lainkaan käyttäjä- tai käyttötarkoituskohtaisia veronlievennyksiä.
Energiaveromallin muuttamista vaativaan poliittiseen koalitioon kuului alkuvaiheessa energiaintensiivisen teollisuuden ja sähköntuottajien edustajia, ja energiaverotuksen muuttamiseen liittyvän hallinnollisen valmistelutyön myötä koalitio laajeni nopeasti elinkeinoelämän ja hallituspuolueiden piirissä. Voimassa olevaa energiaveromallia puolustavan diskurssin ympärille muodostui verrattain hajanainen poliittinen koalitio, johon kuului aluksi ympäristöministeriön edustajia, sittemmin uusiutuviin energialähteisiin, turpeeseen ja kaukolämpöön liittyviä toimijoita sekä yksittäisiä kansanedustajia useista puolueista. Energiaverokiista päättyi eräänlaiseen kompromissiin. Vuoden 1997 alussa sähköntuotannon polttoaineet vapautettiin energiaveroista. Lämmöntuotannon polttoaineiden ympäristöperusteista verotusta lisättiin ja uusiutuvilla energialähteillä ja turpeella tuotetulle sähkölle myönnettiin verotuki.
Ympäristöperusteisen energiaverotuksen rekonstituutio liittyi keskeisesti sähkön verotukseen. Sähköntuotantoon kohdistuva ympäristöperusteinen energiaverotus ja sähkömarkkinoiden avaaminen uhkasivat erityisesti hiilivoimalaitoksia, jotka syksyn 1993 ydinvoimapäätöksen jälkeen näyttivät todennäköisimmiltä uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamisvaihtoehdoilta. Sähkömarkkinoiden avaaminen lisäsi tuontisähkön houkuttelevuutta, kun ympäristöperusteisten energiaverojen korotukset olivat kohdistuneet voimakkaimmin juuri kivihiileen. Sähköntuotannon energialähteiden vapauttaminen energiaveroista nousi poliittiseksi päämääräksi, ja valtiovarainministeriön asettaman energiaverotyöryhmän laaja valmisteluvalta oli tässä keskeinen tekijä. Energiaveromallin muuttamista vaativa diskurssi määritti useita kyseistä päämäärää tukevia poliittisia tarinalinjoja kuten tanskalainen hiilisähkö, tuontisähkön veron EU-säädösten vastaisuus ja energiaverotuksen kansainvälinen harmonisointi.
Ympäristöperusteisen energiaverotuksen kehittämismahdollisuudet muuttuivat kiistan jälkeen siten, että energiaverojen korotukset ovat porrastetun sähköveron käyttöön ottamisen jälkeen helpompia toteuttaa poliittisesti. Samalla niin sanotun ympäristöverouudistuksen toteuttamisen edellytykset ovat varsin hyvät, kun tarjolla on sähköveron myötä laajempi veropohja. Verouudistuksen toteuttaminen perustunee kuitenkin entistä enemmän muihin kuin ympäristöpoliittisiin näkökohtiin. Energiaverotuksen ympäristöohjaavuuden lisääminen sähköntuotannossa on vaikeutunut huomattavasti. Sen tilalle nousevat todennäköisesti uusiutuviin energialähteisiin kohdistuvat subventiot, jota viimeaikainen EU:n oikeuskäytäntö näyttäisi tukevan. Ympäristöperusteisen energiaverotuksen vaikutukset riippuvat kuitenkin ensisijaisesti siitä, mihin tulevaisuuden energiainvestoinnit suuntautuvat. Energiaverotuksen ympäristöpoliittista painoarvoa voivat tulevaisuudessa lisätä muun muassa edistysaskeleet YK:n ilmastosopimusneuvotteluissa, esimerkiksi Kioton protokollan ratifiointi
Energy-related taxation as an environmental policy tool--the Finnish experience 1990-2003
No full text
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
- …
