1,720,976 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Sairaanhoitajan osaamisen kehittyminen yhteispäivystyksessä - Noviisista asiantuntijaksi Siun Sotessa
Get PDFPäivystyshoitotyössä tarvitaan jatkuvaa hoitotyön osaamisen kehittymistä potilasturvallisuuden takaamiseksi. Riittävien hoitotyön taitojen turvaamiseksi tarvitaan pätevyys- ja osaamisvaatimusten kehittämissuunnitelmat. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata, miten sairaanhoitajien päivystyshoitotyön asiantuntijuus kehittyy Siun Soten yhteispäivystyksessä. Asiantuntijuuden kehittymistä tarkasteltiin Bennerin Novice to Expert -mallin mukaisesti, ja osaamista kartoitettiin päivystyshoitotyön osaamisalueiden avulla Siun Soten yhteispäivystyksen eri työpisteissä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa, kuinka asiantuntijuuden eri kehittymistasot näyttäytyvät päivystyshoitotyön osaamisalueiden kautta Siun Soten yhteispäivystyksessä.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista aineistonkeruumenetelmää ja aineisto kerättiin focusryhmä-haastattelulla. Haastattelukertoja oli kolme, ja niihin osallistui yhteensä viisitoista Siun Soten yhteispäivystyksen sairaanhoitajaa. Haastatteluihin osallistuneilla Siun Soten yhteispäivystyksen sairaanhoitajilla oli yli viiden vuoden työkokemus päivystyshoitotyöstä. Haastatteluista muodostunut aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan taitava- ja asiantuntijatasoiset sairaanhoitajat voivat toimia kaikissa Siun Soten yhteispäivystyksen tehtäväkuvissa. Edetäkseen uralla sairaanhoitajilta vaaditaan vastuullisuutta. Ammatilliseen kehittymisen edellytyksenä nähdään vaikuttavan sairaanhoitajan persoonalliset ominaisuudet, halu ja ymmärrys ammatilliseen kehittymiseen, huolellinen perehdyttäminen, mahdollisuus kouluttautumiseen ja työkokemus. Opinnäytetyöhön haastatellut sairaanhoitajat kokevat Siun Soten yhteispäivystyksessä tällä hetkellä työskentelevän paljon pätevätason sairaanhoitajia, jotka tuloksien mukaan eivät hallitse vielä kaikkia tehtäväkuvia. Noviisitason ja edistyneen tason sairaanhoitajat toimivat tiimityöskentelyn tehtäväkuvissa. Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää yksittäisen sairaanhoitajan henkilökohtaisen ammatillisen kehityssuunnitelman tekemiseen ja seurantaan
Kosovar youth's conceptions of gender roles : academic girls and practical boys
No full textGender is a social construction and a result of socialization rather than a fixed feature of an individual, and gender roles are therefore also socially constructed. Kosovo is a poor, post-conflict country. Economic growth has a positive influence on a more equal society, which makes Kosovo an interesting context in which to study conceptions of gender. Albania has scored low on Gender Equality Scale (GES) (Weziak-Bialowolska, 2014) and due to the close cultural and geographical proximity the situation in Kosovo can be assumed to be similar. The aim of this study is to find out what Kosovar teenagers think of house-hold chores division and how should these be divided in their homes, and what kind of conceptions Kosovar teenagers have about their dream jobs?
The data were gathered in Kosovo at local schools through a questionnaire, and it comprises 203 answers from Kosovar students between 10–15 years of age. The Finnish Liaison and Monitoring Team (LMT), of which the researcher was a member, conducted the questionnaire in the context of a Finnish peacekeeping mission in Kosovo. The data were analyzed using qualitative thematic analysis and problem –driven content analysis. The traditional gender roles reflect the reality in students’ homes, while most would like to have a more equal division of labour. Dream jobs are also mostly divided as expected between males and females. This study may help to understand the conceptions of gender socialization and how the conceptions of gender affect teenagers’ lives and life goals. Teachers and educators should be aware of the effect of gender roles on how children and adolescents see their abilities.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Polku - joogakorusarja
Get PDFKoru- ja hopeamuotoilun opinnäytetyönä suunniteltiin ja valmistettiin hopeinen joogakorusarja. Sarjaan kuuluu sormus, kaksi kaulakorua, nilkkakoru ja kahdet korvakorut. Korujen muotoilun lähtökohtana käytettiin astangajoogan taustalla vaikuttavaa filosofiaa. Astangajoogan kahdeksan haaraa haluttiin tuoda korunkäyttäjän iholle ja arkeen, muistuttamaan joogan filosofiaan liittyvistä arvoista. Tietoa saatiin sähköpostikyselyllä, joogaohjaajan haastattelulla sekä kirjallisuudesta. Opinnäytetyön aikana kuljettiin ikivanhasta filosofiasta ajatusten ja symbolien kautta tähän päivään. Lisäksi otettiin huomioon, että koruja voidaan käyttää myös joogaharjoitusta tehtäessä. Korusarjasta tuli niin naisille, kuin miehillekin sopiva yhtenäinen kokonaisuus.A set of yoga jewellery made of silver was designed and made as a final project of jewellery and silver design. There are two necklaces, a ring, an anklet and two pairs of earrings in the set. The basis for designing the jewellery was the philosophy behind astanga yoga. The aim was to bring the eight limbs of astanga yoga to the every day life of the jewellery wearer, to remind him of the values connected to yoga philosophy. Information was gathered by an email query, an interview with a yoga instuctor and from literature. During the final project one travelled a path from ancient philosophy to modern day through thoughts and symbols. Requirement that the jewellery can be worn during yoga practice was also taken into consideration. The finished jewellery set was coherent and suitable for both men and women alike
Lohjalaisten käsityksiä Lohjan murteesta ja sen puhujista
No full textTutkielmassa tarkastellaan syntyperäisten ja ei-syntyperäisten lohjalaisten käsityksiä Lohjan murteesta ja Lohjan puhekielen puhujista. Tutkimuskysymyksiä tutkielmassani ovat seuraavat: Mitä piirteitä informantit tiedostavat Lohjan murteeseen kuuluvaksi? Mihin piirteisiin informantit kiinnittävät huomiota arvioidessaan puhujan lohjalaisuutta? Millaisia käsityksiä informanteilla on Lohjan murteesta ja sen puhujista ja Lohjan murteen sosiaalisesta ja alueellisesta variaatiosta? Millaisia käsityksiä informanteilla on omasta tavastaan puhua ja miten he määrittelevät oman puhetapansa? Lisäksi sivutaan sitä, miten informantit määrittelevät murteen ja mitä eri Suomen murteita he osaavat nimetä. Tutkielmassa tarkastellaan myös lohjalaisten käsityksiä Lohjan murteen suhteesta muihin murteisiin. Tutkielmani teoreettisena taustana toimii sosiolingvistinen kielentutkimus, erityisesti kansanlingvistiikka ja kansandialektologia. Tutkielmani lähestyy aihettaan laadullisen tutkimuksen näkökulmasta.
Aineisto on koottu anonyymillä sähköisellä lomakkeella helmi-maaliskuussa 2020. Tutkimusaineisto koostuu 29 syntyperäisen lohjalaisen ja 22 ei-syntyperäisen lohjalaisen vastauksista. Vastaajat olivat iältään 18-75-vuotiaita. Sähköinen kysymyslomake koostuu sekä avoimista kysymyksistä, niitä tarkentavista suljetuista kysymyksistä, murrekäännöstehtävästä ja käännöstehtävästä vastaajan omalle kielelle, monivalintatehtävästä ja Likert-asteikollisista väittämistä sekä litteraatin tarkastelua edellyttäneestä tehtävästä, jolla pyrittiin selvittämään, mihin piirteisiin informanttien huomio keskittyy heidän arvioidessaan puhujan mahdollista lohjalaisuutta. Kyselylomakkeen litteraatin olen tehnyt itse tätä tutkielmaa varten nauhoittamastani puhelinkeskustelun osasta. Puhuja on 80-vuotias lohjalainen nainen, jonka idiolektissä on havaittavissa sekä jonkin verran Länsi-Uudenmaan murteille tyypillisiä piirteitä että niille vieraita piirteitä.
Aineistosta olen tehnyt seuraavat päätelmät: Vain harvat lohjalaiset mielsivät puhuvansa Lohjan murretta tai muutakaan murretta. Yleisimmin he kuvasivat omaa puhetapaansa jonkinlaiseksi ”sekakieleksi”, joka koostui murteesta ja yleiskielestä. Informanttien antama kuva itsestään kielenkäyttäjinä sai vahvistusta heidän omalle kielelleen kääntämistä lauseista, joissa oli havaittavissa joitain murrepiirteitä, mutta pääsääntöisesti omalle kielelle käännetyt lauseet oli varsinkin nuorempien informanttien kohdalla luokiteltavissa yleispuhekieleksi. Tyypillisesti Lohjan murre yhdistyi informanttien mielikuvissa vanhoihin, matalasti koulutettuihin, syntyperäisiin lohjalaisiin. Lohjan murteen arvioitiin olevan katoamassa, sillä informanttien mielestä Lohjan nuorison puhuma kieli eroaa runsaasti vanhojen lohjalaisten puhumasta kielestä. Kuitenkin Lohjan murre nähtiin tärkeäksi osaksi lohjalaista identiteettiä ja sen toivottiin säilyvän myös tulevaisuudessa.
Informantit luonnehtivat Lohjan murretta Turun murteen kaltaiseksi. Erityisinä Lohjan murteen tunnusmerkkeinä Lohjalaiset pitivät konditionaalin kaltaista imperfektin muodostusta, persoonapronomineja mää ja sää. Myös diftongien avartuminen mainittiin monissa vastauksissa Lohjan murteen tuntomerkkinä
Itsen asemointi päätöksentekijänä: Yritystoimijoiden kerronnan analyysi
No full textTässä Pro Gradu -tutkielmassa tarkastelen suomalaisyritysten keskijohto- ja johtotehtävissä työskentelevien yritystoimijoiden itsen asemointeja sekä kerronnallisen identiteetin rakentumista päätöksenteon kontekstissa. Tutkin, miten tutkittavat esittävät itseään päätöksentekoprossin aikana ja miten näillä itsen esittämisen keinoilla he asemoituvat sosiaalisten rakenteiden tiedon, vallan ja tunteiden ulottuvuuksissa.
Teoreettismetodologinen viitekehykseni rakentuu käsitykseen narratiivisuudesta tietämisen tapana. Kerronnallisuus on siten tutkielmani epistemologinen lähtökohta ja liittyy ihmisen ja sosiaalisen ympäristön väliseen suhteeseen. Kerronnallisuus on myös tutkielmani metodologinen valinta, mikä ilmenee tutkielman aineiston käsittelyssä, analyysissa ja tutkielman tulosten esittämisessä. Tässä tutkimuksessa näen ihmisen identiteetin kerronnallisesti rakentuvana ja hetkittäin tuotettuna vuorovaikutuksessa, kun ihminen asemoi itseä suhteessa sosiaaliseen ympäristöönsä. Sosiaaliset rakenteet jäsentävät tätä ympäristöämme. Tätä voidaan tarkastella lähemmin esimerkiksi tietämisen (episteeminen ulottuvuus) ja toiminnan määrittämisvallan (deonttinen ulottuvuus) käsitteiden avulla.
Tutkielmani analyysissa hyödynsin Michael Bambergin kerronnallisen asemointianalyysin teoriaa, jonka avulla jäsensin tutkittavien tapoja asemoida itseään kolmella tarkastelutasolla. Näistä ensimmäisellä tasolla keskitytään kertomuksen tarinamaailman tapahtumiin ja siihen, miten henkilöt asemoidaan suhteessa toisiinsa. Analyysin toisella tasolla tarkastellaan tutkittavien tapoja asemoida itseään tarinankerronnan hetkellä. Menetelmän kolmannella tasolla huomio kiinnitetään niihin tapoihin, joilla henkilö rakentaa identiteettiään suhteessa normatiivisiin mallitarinoihin ja diskursseihin.
Tutkielmani analyysissa jäsensin aineistostani yhteensä 11 itsen esittämisen tapaa, joilla tutkittavat asemoituivat päätöksentekijöinä Bambergin teorian kahdella ensimmäisellä tarkastelutasolla. Nämä asemoinnit jäsentyivät episteemiselle, deonttiselle ja emotionaaliselle ulottuvuudelle. Episteemisellä ulottuvuudella tutkittavat esittivät itseään epävarman, sivustaseuraajan, jälkiviisaan ja besserwisserin kategorioilla. Deonttisella ulottuvuudella tutkittavat asemoivat itseään intuitiiviseksi toimijaksi, rationaaliseksi toimijaksi, kovaksi johtajaksi ja puun ja kuoren välissä toimivaksi. Emotionaalisella ulottuvuudella tutkittavat asemoituivat puolestaan esittämällä itsensä yhdessä toimijaksi, inhimilliseksi toimijaksi ja luotettavaksi toimijaksi. Lopuksi jäsensin Bambergin teorian kolmannella tasolla kerronnallisia päätöksentekoidentiteettejä, jotka rakentuivat itsen asemoitumisen tavoista edellä mainituissa ulottuvuuksissa. Nämä kerronnalliset identiteetit olivat pätevä asiantuntija, muutoksen mahdollistaja sekä vastuullinen ja vahva johtaja.
Tämän tutkielman tulosten mukaan työntekijät asemoivat itseään normatiivisesti hyvien päätöksentekijöiden joukkoon ja rakensivat siten itselleen myönteistä ja päätöksentekoprosessin onnistumisen kannalta merkityksellistä päätöksentekoidentiteettiä. Tutkittavat asemoituivat pääosin vahvasti tiedon, vallan ja tunteiden ulottuvuuksissa ja mahdollista heikompaa asemoitumista käytettiin keinona oikeuttaa omaa toimintaa päätöksentekoprosessin aikana. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan näyttää myös siltä, että korkeammassa johtotehtävässä toimineet henkilöt asemoivat itsen voimakkaammin episteemisellä, deonttisella ja emotionaalisella ulottuvuudella verrattuna alemmissa johtotehtävissä toimineisiin. Tämä tukee tutkimuskirjallisuuden näkemystä siitä, että yksilön asemoituminen voi usein mukailla hänen jo yleisesti saavuttamaansa asemaa. Tutkielmani tulokset mukailevat myös aiemmissa tutkimuksissa todettuja yhteyksiä episteemisen, deonttisen ja emotionaalisen ulottuvuuden välillä
”Oman hyvinvoinnin kannalta se on ensiluokkaisen tärkeää” Vapaa-ajan tuunauksen merkitykset tietotyöntekijöiden psykologisten tarpeiden täyttymiselle
No full text- …
