1,722,438 research outputs found
"Mitä vauva katsoisi telkkarista, jos saisi itse päättää?": Ylen lasten toimitus ja neuvolatoiminta yhteistyössä
Full text linkYlen Lasten toimituksen kohderyhmä on jo pitkään ollut 3—6-vuotiaat ja heidän vanhempansa. Vuonna 2020 he tahtovat tavoittaa myös alle 3-vuotiaat lapset ja heidän perheensä. Ylen Lasten toimitus tekee laajaa yhteistyötä suomalaisen varhaiskasvatuksen parissa, mutta yhteistyö neuvolatoiminnan kanssa puuttuu.
Tässä opinnäytetyössä haetaan vastausta siihen, kuinka Ylen Lasten toimitus voisi paremmin palvella entistä laajempaa kohderyhmää. Näkökulmia siihen haetaan tutkimalla, millaisia edellytyksiä Ylen Lasten toimituksen ja neuvolatoiminnan väliselle yhteistyölle voisi olla.
Keskeistä opinnäytetyössä on mediakasvatuksellinen näkökulma. Opinnäytetyö toteutettiin monimetodisena kyselynä, johon Tampereen seudun neuvolatoiminnan henkilökunta vastasi. Aineisto analysoitiin samoin monimetodiseen tyyliin. Tulosten mukaan edellytykset yhteistyölle ovat moninaiset, ja tuen tarve mediakasvatukselliseen neuvolatyöhön huomattava.
Opinnäytetyö osoittaa, että esimerkiksi konkreettisen mediakasvatuksellisen toiminnan tuominen ihmisten lähelle ja mediakasvatuksellisen ohjauksen varhaistuminen neuvolahenkilökunnan arjessa voivat tuoda käsitettä tutummaksi, sekä eri osapuolia lähemmäs toisiaan ja laaja-alaisempaan yhteistyöhön
Nuorten toimitus- ja mediaryhmien tiedonhankinta
Full text linkTässä tutkielmassa tarkastellaan, millaista tiedonhankintaa sisältyy mediasisältöjen tuottamiseen nuorten toimitus- ja mediaryhmissä. Toimitus- ja mediaryhmät ovat nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen osana järjestettyä harrastustoimintaa, jossa nuoret tuottavat ja julkaisevat mediasisältöjä kuten videoita ja artikkeleita heitä itseään kiinnostavista aiheista. Ryhmien tiedonhankintaa lähestyttiin tutkimuksessa tiedontarpeiden, tiedonlähteiden, tiedonhankinnan rajoitusten sekä työskentelystä annettujen arvioiden kautta. Tavoitteena oli selvittää, millaista tiedonhankintaa toimitus- ja mediaryhmien muodostamissa sosiaalisissa konteksteissa toteutetaan.
Nuorten toimitus- ja mediaryhmien toimintaa tarkasteltiin tiedonhankintatutkimuksen käsitteitä hyödyntäen. Tutkimus kuuluu nuorten arkielämän tietokäytäntöjen tutkimuksen piiriin, jonka alueelta keskeisimpänä taustalla vaikuttavana jäsennyksenä toimi nuorten tiedon tuottamista kuvaava malli (Koh 2013). Lisäksi nuorten toimitus- ja mediaryhmien tiedonhankintaa verrattiin ammattilaistoimittajien tiedonhankintaa kuvaavaan jäsennykseen. (Attfield & Dowell 2003).
Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla kahdesta nuorten toimitus- ja mediaryhmästä keväällä 2015. Haastatteluihin osallistui yhteensä kymmenen 14 24-vuotiasta nuorta. Ryhmähaastatteluissa nuoria pyydettiin keskustelemaan heidän viime aikoinaan ryhmässä tai itsenäisesti tuottamistaan mediasisällöistä ja niiden tekemisestä suunnittelu-, tiedonkeruu- ja koostamisvaiheissa. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.
Aineiston analyysissa havaitut nuorten tiedontarpeet liittyivät työskentelyn aikatauluun, haastattelukysymysten suunnitteluun, videokuvaamiseen ja välineiden käyttöön, jutun aiheeseen ja näkökulmaan sekä sisällön koostamiseen. Ryhmät keräsivät aineistoa videoita ja artikkeleita varten pääasiassa ulkopuolisia henkilöitä haastattelemalla. Muina tiedonlähteinä nuoret hyödynsivät eniten toisia ryhmän jäseniä sekä omaa aiempaa tietämystään. Tiedonhankintaan vaikuttivat tuotettuun mediasisältöön liittyvät sekä ulkoiset ja sisäiset rajoitukset.
Tutkimustulosten pohjalta löydettiin neljä nuorten toimitus- ja mediaryhmien tiedonhankintaa erityisen hyvin kuvaavaa piirrettä: 1) Ryhmät toimivat vertaisoppimisen ympäristöinä, joissa nuoret jakavat tietoa keskenään ja saavat toisiltaan ideoita, ohjeita ja palautetta. 2) Ryhmät toimivat omaehtoisesti siten, että nuorilla on mahdollisuus valita itse työskentelytapansa ja tuottamiensa sisältöjen aiheet. 3) Nuoret kartuttavat ryhmissä työskennellessään kokemustaan ja tietämystään, joka toimii tiedonlähteenä tulevassa tiedonhankinnassa. 4) Tiedonhankintaan ja sen systemaattisuuteen vaikuttavat lukuisat kontekstitekijät, kuten tapahtumien ennakoimattomat aikataulut.
Tutkimus täydentää aukkoja, joita on etenkin nuorten arkielämän tiedonhankintaa koskevan tutkimustiedon kohdalla. Toimitus- ja mediaryhmät tarjoavat yhden esimerkin arkielämän kontekstista, jossa nuoret sekä hankkivat että tuottavat aktiivisesti tietoa vapaa-aikanaan toimimatta opiskelijan roolissa kouluympäristössä
Toimitus- ja palautusehtojen vaikutus kuluttajan ostopäätökseen verkkokaupassa
Full text linkOpinnäytetyössä tutkittiin toimitus- ja palautusehtojen vaikutusta kuluttajan ostopäätökseen verkko-ostoksia tehdessä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset ehdot tukevat ostopäätöksen syntymistä, ja toisaalta millaiset ehdot todennäköisesti johtavat kielteiseen ostopäätökseen. Pääpaino tutkimuksessa liittyi toimitus- ja palautuskuluihin, eli siihen, kuinka paljon kuluttajat ovat valmiita maksamaan kyseisitä palveluista.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusotteella. Aineisto tutkimukseen kerättiin anonyymillä verkkokyselyllä, jonka vastaajat saavutettiin Facebook-puskaradioiden sekä tutkijan omien some-kanavien kautta. Tutkimuksen kohderyhmään kuului käytännössä kaikki verkkokaupoista tuotteita joskus tilanneet ihmiset. Tutkimuksen toteuttamista tukemaan kerätty teoreettinen viitekehys koostuu useista aiheeseen liittyvistä teemoista kuten verkkokauppaostamisen nykytilasta, verkkotoimituksen- ja palautuksen haasteista sekä kuluttajan ostokäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kuluttajat eivät mielellään maksa toimitus- tai palautuskuluista. Kuluttajat esimerkiksi ostavat mieluummin enemmän tuotteita vain välttääkseen toimituskulut. Vertailemalla vastaustuloksia keskenään, voitiin myös huomata eroja miesten ja naisten ostokäyttäytymisen välillä. Naiset muun muassa tilaavat miehiä todennäköisemmin useita tuotteita kerralla tietäen jo tilausvaiheessa palauttavansa niistä osan. Tutkimus osoitti toimitus- ja palautuskulujen olemassaolon vaikuttavan naisten ostopäätökseen huomattavasti voimakkaammin kuin miesten
Viherrakentamisen taimien toimitus- ja takuuehtojen kansainvälinen vertailu
Full text linkTämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia yleisiä taimien toimitus- ja takuuehtoja on käytössä Euroopassa ja vertailla niitä Suomen voimassa oleviin yleisiin viherrakentamisen taimien toimitus- ja takuuehtoihin. Työssä käytiin läpi tarkasti nykyiset Suomen voimassa olevat yleiset viherrakentamisen taimien toimitus- ja takuuehdot. Työn tilaajana opinnäytetyössä toimi Suomen taimistojen yhteistyöjärjestö Taimistoviljelijät ry. Tilaaja käyttää opinnäytetyön tuloksia avukseen toiminnassaan. Taimistoviljelijöiden hallitus ryhtyi vuoden 2024 aikana viherrakentamisen taimien toimitus- ja takuuehtojen päivitystyöhön. Suomen nykyisissä viherrakentamisen taimien toimitus- ja takuuehdoissa on tarkentamisen varaa niin ehtojen ulkoasussa kuin sisällössäkin.
Euroopan maista lähempään tarkasteluun valikoituivat tilaajan valitsemat maat: Viro, Ruotsi, Puola, Saksa, Tanska, Norja, Alankomaat ja Belgia. Valittujen maiden taimistojen yhteistyöjärjestöjen asiantuntijoihin otettiin yhteys olemalla ensin yhteydessä Euroopan taimistojen kattojärjestöön ENA:iin. Yhteydenotto ja tiedonkeruu tapahtui pääasiallisesti sähköpostitse ja puhelimitse. Työn tuloksena saatiin selville, että vertailuun valituista maista vain Ruotsilla ja Hollannilla on käytössään yleiset ehdot taimien toimittamiseen. Näissäkin maissa ehtoihin on tehty viime vuosien kuluessa päivityksiä. Vertailussa suurimpia eroavaisuuksia olivat taimitakuisiin liittyvät seikat, ehtojen ulkoasu ja asiakkaan vastuut taimien käsittelystä. Vertaillessa esiin nousee hyviä ehtoja, joita voitaisiin soveltaa Suomen ehtoihin
Tiedon jakaminen tilaus-toimitus-ketjussa - tapaus- tutkimus
Full text linkTämän Pro gradu- tutkielman tarkoituksena on kartoittaa kohdeyrityksen tilaus-toimitus-ketjua ja siinä esiintyviä tiedon jakamisen ongelmia. Yrityksen tilaus-toimitus-ketjun tiedon jakamisessa ilmeneviä tekijöitä verrataan kirjallisuuden perusteella tunnistettuihin tiedon jakamisen menestystekijöihin. Tutkimuksessa sovelletaan kvalitatiivista analyysitapaa ja tutkimusstrategiana on tapaustutkimus. Työn empiirisen osuuden tiedon keruu tapahtuu haastattelujen ja havainnoinnin avulla. Teoreettinen viitekehys muodostuu tilaus-toimitusketjussa tapahtuvan tiedon jakamisen menestystekijöistä ja tiedon jakamisen vaikutuksista tilaus-toimitus-ketjun toimintoihin ja toimintaan. Tutkielmassa kartoitetaan yrityksen tilaus-toimitus-ketjua ja kartoitetaan siinä esiintyviä tiedon jakamisen ongelmakohtia.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, edellisistä tutkimuksista poiketen, että tiedon jakamiseen vaikuttavat tekijät ja tiedon jakamisen välineet ovat erilaiset riippuen aikajänteestä jolla toimitaan.The point of this Master’s thesis is to map out the supply chain of the tar-get company and information sharing problems appearing in it. The prob-lems of the supply chain are compared with recognized success factors based on literature. Qualitative analysis strategy is applied in the study and case study is used as a research strategy. The information collection of the empiric part of the study happens through interviews and observa-tion. Theoretical framework consists of the information sharing success factors of the supply chain and influence of the information sharing to the functions of the supply chain. The study maps out the supply chain of the company and the problem points occurring in it.
As a conclusion of this study it can be stated, differing from previous stu-dies, that factors effecting to information sharing and tools of information sharing are different depending on the operative time span
Tilaus-toimitus -prosessin kehittäminen kaapelialan yrityksessä
No full textPro-gradu -tutkielman tavoitteena on kehittää erään kaapeleita valmistavan yrityksen tuotannonsuunnittelua vastaamaan muuttunutta markkinatilannetta. Ongelmana ovat raaka-aineiden hintojen nousun kasvattamat varastoarvot sekä lisääntyneen myynnin heikentämä toimitusvarmuus. Tutkielmassa käydään läpi nykyinen tuotannonsuunnittelun toimintamalli ja kehitetään sen pohjalta uusi. Tilaus-toimitus –prosessia tarkastellaan kokonaisuutena ja pelkän hiljaisen tiedon varassa toimimista pyritään välttämään.
Työn teoriaosassa esitellään lyhyesti toiminnanohjausta tavoitteineen, tavoitteiden saavuttamista tukevia toiminnanohjausjärjestelmiä sekä tuotannonsuunnittelua avustavia menetelmiä. Työn empiirisessä osassa analysoidaan yrityksen toiminnanohjausjärjestelmää tuotannonsuunnittelua tukevine sovelluksineen. Analyysin perusteella päätettiin osaoptimoinnin välttämiseksi luoda kaikille tilaus-toimitus -prosessin toiminnoille uudet toimintamallit määrittelemällä vaatimukset nykyaikaisten kaupallisten toiminnanohjausjärjestelmien logiikan mukaisiksi.
Tuloksena saatiin parannusehdotukset, jotka on jaettu kolmeen luokkaan. Ensimmäisenä ovat suurimmat havaitut puutteet, jotka edellyttävät korvaavan järjestelmän hankintaa. Toinen sisältää nykyisiä toimintamalleja parantavia ehdotuksia, jotka voidaan ottaa pääsääntöisesti heti käyttöön. Kolmas sisältää nykyisen toiminnanohjausjärjestelmän pieniä virheitä ja puutteita, jotka voidaan korjata vähäisin resurssein.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig
Jatkuva toimitus terveysmobiilisovelluksissa
No full textContinuous delivery is a DevOps movement that introduces the goal of a deployment pipeline to minimize the time between a code change and its delivery to the end user. Mobile health applications are a subset of mobile applications that utilize mobile platform capabilities to provide features to users that can have an impact on their health through monitoring or analysis. Continuous delivery in mobile health applications is the field of information technology, where the possibility of the implementation of continuous delivery in mobile health applications is researched.
This thesis reviews the current research on continuous delivery and mobile health applications and introduces a design and implementation framework for a continuous delivery pipeline for mobile health applications. The implementation of continuous delivery in mHealth can be done with the caveat of adhering to regulatory requirements in different markets, which practically means a release-gating process in the continuous delivery pipeline. This means that continuous delivery in mobile health applications is inherently not fully automated since the correct releasing process requires correspondence with a regulatory body when making significant changes to the application.Jatkuva toimitus on osa DevOps-ajatusmallia, minkä tavoitteena on minimoida aika ohjelmiston lähdekoodin muutoksen kirjoittamisen ja sen muutoksen toimituksen välillä. Terveysmobiilisovellukset ovat mobiilisovellusten alaluokka, joissa hyödynnetään mobiilien alustojen toiminnallisuuksia tuottamaan sovelluksia ominaisuuksilla, jotka voivat vaikuttaa käyttäjän terveyteen sitä seuraamalla tai analysoimalla. Jatkuva toimitus terveysmobiilisovelluksissa on ala, jossa jatkuvan toimituksen mahdollisuuksien soveltamista terveysmobiilisovellusten toimituksessa tutkitaan.
Tämä diplomityö käy läpi jo olemassa olevaa tutkimustietoa jatkuvan toimituksen ja terveysmobiilisovellusten saralta ja esittelee suunnitelman ja implementaation terveysmobiilisovellusten jatkuvan toimitusten prosessille. Jatkuvan toimituksen periaatteita voidaan soveltaa terveysmobiilisovelluksiin, mutta ei ilman muutoksia. Suurin muutos periaatteiden soveltamisessa on regulatiivisten tahojen vaatimukset eri markkinoilla, mikä tarkoittaa julkaisujen prosessin tauottamista regulatiivisten prosessien ajaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa terveysmobiilisovellusten jatkuvan toimitusten olevan epä-jatkuvia regulatiivisten prosessien ajan, koska muutokset sovelluksen tarkoitukselliseen toimintaan vaativat regulatiivisten prosessien läpikäymisen
Toimitus- ja jakelusopimuksien kilpailunrajoitukset sekä toiminta
Full text linkToimitus- ja jakelusopimukset ovat niin historiallisestikin ja nykypäivänä markkinatalouden kulmakiviä. Näitä toimitus- ja jakeluketjuja ohjaavat toimitus- ja jakelusopimukset, joita pääsääntöisesti kutsutaan vertikaalisiksi sopimuksiksi.
Vertikaalisten sopimusten kilpailuoikeudellisessa tarkastelussa pääsääntöiseksi tarkastelun kohteeksi nousee erilaiset kilpailua rajoittavat skenaariot. Näitä kilpailua rajoittavia skenaarioita pyritään sääntelemään kilpailulainsäädännöllä. SEUT 101 ja ryhmäpoikkeusasetus 720/2022 on pääsääntöisesti Euroopan unionin alueella vaikuttava kilpailuoikeudellinen lainsäädäntö, jolla on erityistä merkitystä vertikaalisille sopimuksille. Vertikaalisten sopimuksien kilpailulainsäädäntö määrittää millaisia vertikaalisia kilpailunrajoituksia voidaan toteuttaa sopimustilanteissa. Kilpailunrajoituksia on useita eri tyyppejä, joista osa on kiellettyjä ja osa sallittuja tiettyjen ehtojen näin salliessa.
Yksi yleisimmistä vertikaalisia kilpailunrajoituksen muodoista ovat määrähinnoittelu, yksinmyyntisopimukset, franchisejärjestelmät ja valikoivan jakelun järjestelmät. Määrähinnoittelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa vertikaalisessa sopimuksessa pyritään määrittämään tuotteelle tai palvelulle tietty hintataso markkinoille. Pääsääntöisesti alimman sallitun hinnan ja kiinteän hinnan määrittäminen on kiellettyä lukuun ottamatta poikkeusta väliaikaisesta kiinteästä hinnasta esimerkiksi franchisejärjestelmässä, jossa pyritään tarjoamaan alennuskampanja. Yksinmyyntisopimuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa valmistaja tai toimittaja pyrkii kohdentamaan tuotteidensa jakelun tietylle tai tietyille jälleenmyyjille pyrkien samalla rajoittamaan myyntialueiden yli menevää aktiivista myyntiä jälleenmyyjien kesken. Passiivisen myynnin muodot ovat kuitenkin pääsääntöisesti lainsäädännöllä suojattuja tällaisissakin tilanteissa. Valikoivissa järjestelmissä toimittajalla tai valmistajalla on tarkoituksena pyrkiä valikoimaan tietyt jälleenmyyjät laadullisia kriteeristöjä noudattaen. Tällöin toimittaja tai valmistaja voi esimerkiksi pyrkiä säilyttämään tuotteillansa tietyn laatu- tai palvelutason. Kyseinen toimintatapa voi esiintyä esimerkiksi ylellisyystuotteissa, joissa jälleenmyyjien myyjien osaamistasolla voi olla merkitystä valmistajalle tai toimittajalle jälleenmyyjää valikoidessaan. Franchisejärjestelmissä franchise-antaja pyrkii saamaan franchisejärjestelmäänsä franchise-ottajia, jotka toteuttavat liiketoimintaa franchisejärjestelmän mukaisella liiketoimintamallilla. Tällöin syntyy myös vertikaalinen sopimus, jossa franchise-antajalta tulee mahdollisesti tietotaitoa, tuotemerkki ja toimitusketjutuotteiden hankinnalle.
Ryhmäpoikkeusasetus on uudistunut vuonna 2022, joka on aiheuttanut muutoksia vertikaalisiin kilpailunrajoituksiin erityisesti verkkokauppojen osalta. Pääsääntöisesti erilaiset toimenpiteet rajoittavat verkkokauppaliiketoimintaa vertikaalisilla kilpailunrajoitusehdoilla on katsottu kielletyiksi tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta
- …
