1,721,956 research outputs found
Onko toimittajat unohdettu?
Get PDFVastine Heidi Kurvisen artikkeliin "Toimittajat ja toimitukselliset prosessit mediatekstien takana" (HAik 3/2018)
Kirjoittajakutsu teemanumeroon 3/2023 : Kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ja formatiiviset interventiot kasvatustieteissä
Get PDFKasvatuslehden kirjoittajaohjeiden mukaisesti laaditut tekstit pyydetään lähettämään viimeistään 15.10.2022 osoitteeseen jaakko.hilppo(at)helsinki.fi. Otsikkokenttään ”Kasvatus: CHAT teema numero”. Julkaisuprosessi noudattaa Kasvatuslehden periaatteita ja käytänteitä. Tekstien lähettäjien tulee huolehtia itse kielenhuollosta. Teemanumeron toimittajat pyytävät artikkeleista kaksi (2) vertaisarviointia, jotka toimitetaan kirjoittajille syksyn 2022 aikana. Artikkelien kirjoittajien tulee toimittaa viimeistellyt versiot käsikirjoituksistaan viimeistään 21.3.2023. Hyväksytyt kirjoitukset julkaistaan kesäkuussa 2023, vuoden ensimmäisessä teemanumerossa (3/23)
Vapaat toimittajat. Haastattelututkimus freelancer-toimittajien ammatti-identiteetistä.
Get PDFTarkastelen pro gradu -tutkielmassani freelancer-toimittajien ammatti-identiteettiä. Selvitän sitä, miksi toimittajat ovat valinneet freelanceriuden, millaista freelancer-toimittajan työ on luonteeltaan, millainen heidän asemansa on ja millaisia ammatillisia ihanteita heillä on. Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla 15:tä pääasiallisesti lehdistössä työskentelevää freelancer-toimittajaa. Haastatteluaineistoa on analysoitu teemoittelemalla.
Tutkielmassani ammatti-identiteetti nähdään sosiaalisena, mutta samalla yksilöllisenä ja historiaan sidottuna jatkuvasti muuttuvana yhdistelmänä. Freelancereiden ammatti-identiteetti on melko vahva. He samastuvat koko toimittajakuntaan, voimakkaimmin kuitenkin muihin freelancer-toimittajiin. Heidän ammatti-identiteetissä korostuvat erityisesti freelancer-työn luonteeseen kuuluva vapaus ja sitä kautta itsenäisyys, toisaalta sen kääntöpuolena tuleva epävarmuus. Monilla aineistoni toimittajilla freelancerius ei ole itse valittua, vaan seurausta työsuhteisen työn menettämisestä. Freelancer-toimittajien asemaa voi pitää itsenäisenä mutta epävakaana.
Freelancer-toimittajien ammatti-ihanteet ovat pitkälti yhteneväisiä muun toimittajakunnan ammatti-ihanteiden kanssa. Freelancereiden mieltämä ihannetoimittaja selittää monimutkaista maailmaa yleisölleen, tuo esiin uusia ajatuksia ja ideoita sekä tarjoaa lukijoilleen elämyksiä. Vaikka freelancer-toimittajat kokevat olevansa ensisijaisesti journalisteja, kuuluu yrittäjyys osana heidän identiteettiinsä
Miten toimittajat kokevat kouluampumistapauksista uutisoinnin ja siihen liittyvät journalistiset sekä eettiset haasteet
Get PDFTämä opinnäytetyö tarkastelee kouluampumistapausten uutisointiin liittyviä journalistisa ja eettisiä haasteita suomalaisessa mediassa. Työn tavoitteena on selvittää, millaisia ammatillisia haasteita toimittajat kohtaavat raportoidessaan kouluampumistapauksista sekä millaista tukea he saavat työssään. Haastattelumenetelmällä tehty tutkimusosuus keskittyy erityisesti Viertolan (2024) tapauksen uutisointiin. Tietoperustana hyödynnetään Jokelan (2007) ja Kauhajoen (2008) tapausten aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Haastateltavat toimittajat edustavat eri mediataloja. Haastattelujen avulla pyrittiin saamaan syvällinen ymmärrys siitä, miten toimittajat kokevat työn teon kriisitilanteessa. Lisäksi selvitettiin, miten toimituksissa tuetaan toimittajien jaksamista.
Tulokset osoittivat kouluampumistapausten herättävän toimittajissa ammatillista pohdintaa ja vastuuntuntoa. Toimittajat kokevat roolinsa yhteiskunnallisesti tärkeinä vaikeista tilanteista uutisoitaessa. Vertaistuki ja toimituksen sisäinen keskustelu koettiin tärkeänä selviytymiskeinona.
Tutkimus osoitti tarpeen selkeille ohjeille ja tuelle kriisiuutisoinnin yhteydessä selä jatkuvalle eettiselle pohdinnalle ja kehitykselle toimituksissa. Työn johtopäätökset tarjoavat kehittämisehdotuksia toimitusten käytäntöihin
Uusia välineitä, vanhoja käyttötapoja? Politiikan toimittajat Facebookissa ja Twitterissä
Get PDFTämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on saada lisää tietoa siitä, millä tavalla toimittajat omaksuvat uusia teknologioita osaksi työtään. Politiikan toimittajat ovat houkutteleva tutkimuskohde, sillä sosiaalisella medialla on nähty olevan vaikutuksia politiikan julkisuuteen, erityisesti maahanmuuttokeskustelun yhteydessä ja vaalien aikaan. On kiinnostavaa tarkastella ilmiötä siitä näkökulmasta, miten Facebookin ja Twitterin kaltaiset uudet julkaisuvälineet näkyvät politiikan toimittajien työssä ja politiikan journalismissa.
Teemahaastattelujen avulla pyritään saamaan tietoa poliitiikan toimittajien Facebookin ja Twitterin ammatillisesta käytöstä kolmesta eri näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaisilla omilla periaatteilla ja työantajan antamalla ohjeistuksella toimittajat ovat mukana sosiaalisessa mediassa sekä sitä, mitä he ylipäätään uusista välineistä ajattelevat.
Haastateltavina oli seitsemän valtakunnallisissa medioissa työskentelevää politiikan toimittajaa. Haastateltavat valittiin siten, että heillä kaikilla oli kokemusta Facebookin tai Twitterin käytöstä ammatillisessa roolissa. Tutkielmani ei kuitenkaan rajoitu vain ammatilliseen käyttöön, vaan analyysissä pohditaan myös ammatillisen ja yksityisen käytön rajapintaa.
Tutkimukseni osoitti, ettei sosiaalinen media ollut mullistanut politiikan toimittajien työtä, mutta uusiin välineisiin suhtauduttiin myönteisesti, ja ne nähtiin myös ammatillisesti hyödyllisiksi. Osalla haastateltavista oli jo rohkaisevia kokemuksia yleisön kanssa keskustelemisesta sosiaalisessa mediassa, mutta yleisesti ottaen vuorovaikutus ja yhteistyö yleisön kanssa oli vielä alkutekijöissään, ja siinä oli vielä paljon kehitettävää.
Politiikan toimittajille Facebook ja Twitter olivat työvälineitä, joita voitiin hyödyntää poliitikkojen seuraamiseen. Sosiaalinen media tarjosi haastateltaville myös uusia kerronnallisia mahdollisuuksia, mikä näkyi esimerkiksi huumorin käytössä ja siinä, että twiiteissä ja Facebook-päivityksissä voitiin tuoda esille asioita, jotka eivät olisi muuten näkyneet jutuissa.
Toimittajien sosiaalisen median käyttöä oli ohjailtu vain vähän organisaation ylätasolta käsin, ja ainakin haastateltavat saivat itse päättää siitä, millaista ammatillista toimintaa heillä oli Facebookissa ja Twitterissä. Osa toimittajista koki tarpeelliseksi erottaa sosiaalisen median yksityisen ja ammatillisen käytön selkeästi toisistaan, kun taas toiset antoivat työ- ja vapaa-ajan roolien sekoittua keskenään. Toimittajat olivat kuitenkin yleisesti ottaen maltillisia sen suhteen, mitä he päivittivät Facebookiin tai Twitteriin työstään tai politiikasta, myös omassa yksityisessä Facebook-profiilissaan. Lähes kaikki haastateltavat pitivät poliittiset kantansa poissa sosiaalisesta mediasta
Finna-tiedonhakupalvelun käytettävyyden arviointi: toimittajat Finnan kuva-aineistojen käyttäjinä
Get PDFTutkielma käsittelee Kansalliskirjaston ylläpitämän Finna-tiedonhakupalvelun (https://www.finna.fi) käytettävyyttä toimittajien näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty Finna-palvelun käytettävyystestauksissa havaituista käytettävyysongelmista ja toimittajien käyttäjäkokemuksista. Toimittajien tehtävänä oli hakea Finna-haun kautta pääasiallisesti museo-organisaatioiden tarjoamaa kuva-aineistoa ja arvioida palvelun käytettävyyttä toimittajan työn kannalta. Tutkimukseen osallistui kymmenen Aamulehden toimittajaa ja yksi freelancer-toimittaja helmi- ja maaliskuun aikana vuonna 2015.
Testaustilanteet ja niihin kuuluvat puolistrukturoidut yksilöhaastattelut nauhoitettiin ja havainnoitiin ja tulokset litteroitiin. Tutkimus analysoitiin hyödyntämällä heuristista arviointia ja ongelmien vakavuusluokittelua. Käytettävyystestausten perusteella Finnasta löytyi yhteensä 47 käytettävyysongelmaa. Ne taulukoitiin tehtävien ja tutkimuskysymysten avulla neljään eri kategoriaan. Vakavimmat ongelmat liittyivät hakuun ja kuva-aineistojen käyttöönottoon. Tutkielmassa annetaan kehitysehdotuksia ongelmakohtiin huomioiden Finnaan tehdyt päivitykset kevään 2015 jälkeen. Suurin osa ongelmista on vielä korjaamatta.
Toimittajien suorittamien testausten ja haastattelujen tulosten perusteella pystytään muodostamaan kuva siitä, millaiseksi toimittajat kokevat Finnan käytettävyyden ja mihin toimittajat voisivat Finna-tiedonhakupalvelua jatkossa käyttää. Tutkielmassa pohditaan myös Finna-tiedonhakupalvelun ja palvelussa mukana olevien muistiorganisaatioiden kehityssuuntia käytettävämmän aineiston tarjoajaksi ja yhteisöllisyyden mahdollistajaksi
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Toimittajat tarinankertojina : Kolmen ajankohtaisinsertin dramaturgian erittelyä
Get PDFHakutermit:
ajankohtaisohjelmat, dramaturgia, narratiivisuus, narratologia, televisiojournalismi, toimittajat
Tutkimus pureutuu siihen, miten tv-toimittajat rakentavat jutuistaan tarinoita ja millaisia dramaturgisia keinoja he käyttävät. Tarinallisuus eli kertomusmuoto on yksi tapa organisoida sisältöä tiettyyn muotoon. Sekä tiedotustutkimus että toimittajien oma ammatillinen eetos ovat painottaneet journalismin roolia tiedonvälittäjänä. Muoto on tällöin jäänyt sisällön varjoon. Journalismin tarinallisuutta on eritelty lähinnä tekstintutkimuksen keinoin, kirjallisuuden-tutkimuksesta omittujen teoreettisten käsitteiden avulla. Itse hyödynsin tutkimuksessani myös elokuvatutkimuksen käsitteitä ja teorioita. Halusin viedä tutkimusta kohti konkretiaa. Tutkimuskysymykseksi muotoutui tällöin se, miten keronnallisuutta tuotetaan ammatillisissa käytännöissä. Tutkimukseni on siis osin tuotannontutkimusta. Yhtenä sivujuonteena tutkimuksessa kulkee myös tarinoihin kätkeytyneet kulttuuriset myytit, jotka rakentuvat juttuihin osin toimittajien tiedostamatta.
Tutkimuskohteena ovat ajankohtaisinsertit, joissa objektiivisuuden vaatimus on pienempi kuin uutisjutuissa. Ajankohtaisohjelmien pituus ja väljempi formaatti antavat enemmän tilaa dramaturgian rakentamiselle ja siten myös sen tulkitsemiselle ja erittelylle. Aineistoksi valikoitui TV2:n ajankohtaisohjelma Ajankohtainen kakkonen. Päästäkseni kiinni journalistiseen tuotantoprosessiin menin itse paikan päälle havainnoimaan ja haastattelemaan kolmea toimittajaa. Menetelmänä oli osallistuva havainnointi. Tämän lisäksi analysoin valmiita inserttejä tekstintutkimuksen keinoin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarinallisuus korostaa journalismin konstruktioluonnetta. Saadakseen aikaan hyvän tarinan kaksi havainnoimaani toimittajaa laativat jo ennen kuvauskeikalle lähtemistään käsikirjoituksen, jota he myös pääpiirteittäin noudattivat juttua kootessaan. Haastateltavia kehotettiin toimimaan tietyllä tavalla ja heitä jopa pyydetään sanomaan tiettyjä asioita. Jos tapahtumaa tai toimintaa ei ollut, sellaista järjestettiin, jotta paperinmakuisesta uutissisällöstä saatiin hyvää ajankohtaisjournalismia. Kertomusmuotoon pyrkivä ajankohtaisjournalismi hakee ilmaisukeinoja myös fiktion puolelta. Analysoimissani inserteissä käytettiin elokuvien ja tv-sarjojen maailmasta tuttuja keinoja, kuten draamallisia henkilöhahmoja ja dramaattista musiikkia. Narratologisen muodon ja tietoisen dramaturgian luomisen yleistymisen voi nähdä merkkinä television viihteellistymisestä ja kanavien välisen kilpailun kovenemisesta. Itse näkisin ajankohtaisjournalismin tarinallisuuden merkkinä
myös televisiolle ominaisen ilmaisun löytymisestä
- …
