1,720,955 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Eettinen hakkerointi systeemiteoreettisessa tarkastelussa
Get PDFTämä tutkimus vastaa kysymykseen, miten eettisen hakkeroinnin menettelytavoilla voidaan parantaa organisaatioiden kyberturvallisuutta.
Tutkimus on metodologialtaan kvalitatiivinen asiantuntijoiden teemahaastatteluihin perustuva analyysi. Teemahaastattelut toteutettiin talvella 2016 Jyväskylän kyberturvallisuusmessuilla. Haastateltavat olivat eettisen hakkeroinnin ja kyberturvallisuuden asiantuntijoita. Tutkimuksen aineistona on käytetty laajasti kirjallisia lähteitä.
Teoreettinen tausta perustuu vuonna 1968 esiteltyyn yleisen systeemiteorian (GST) malliin, jossa kaikille systeemeille voidaan osoittaa samankaltaisia ominaisuuksia. Tutkimus tarkastelee organisaatioita kybermaailmassa avoimina vuorovaikuttavina systeemeinä. Organisaatiot ovat kokonaisvaltaisia vakaaseen tilaan pyrkiviä monista elementeistä koostuvia vuorovaikuttavia systeemejä, joiden hierarkia muuttuu tulevaisuusriippuvaisesti uusia systeemejä luoden.
Kyberturvallisuus on eri toimijoiden ja toimintojen digitaalisuudesta ja verkottuneisuudesta aiheutuva turvallisuuden tila. Kyberturvavalmius tarkoittaa systeemin kompleksiseen kybertoimintaan valmistautumisen tasoa turvallisuusnäkökulmasta. Eettinen hakkerointi tarkoittaa tässä tutkimuksessa kyberturvavalmiuden selvittämistä – ei automaattisesti parantamista – testaamalla jonkin systeemin, kuten organisaation, kyberturvallisuutta pahaa tahtovien hakkerien käyttämillä menetelmillä luvallisesti ja laillisesti. Tutkimuksessa analysoidaan hakkeroinnin käsite, hakkeroinnin menetelmät ja organisaatioiden toimet kyberturvallisuuden testauksen jälkeen. Tärkeimpänä osa-na tutkimusta on selvitetty eettisen hakkeroinnin mahdollistamat menettelytapojen muutokset.
Hakkerointi voi olla hyvää tai pahaa ja teknistä tai sosiaalista. Eettisen hakkeroinnin vaiheet ovat tiedustelu, skannaus, haltuunotto, hallussapito ja raportointi. Sen vaikutukset kohdeorganisaatiossa perustuvat eettisen hakkeroinnin jälkeen valmistellussa raportissa ilmoitettujen kehitysehdotusten - haavoittuvuuksien ja menettelytapojen - muuttamiseen. Mahdolliset menettelytapojen muutokset ovat esimerkiksi kokonaiskuvan parantuminen, tavoitteellinen kehittäminen, prosessien laadun parantuminen, perusteet riittäville resursseille, kriittisten kohteiden tunnistaminen, mahdollisuuksien ja haavoittuvuuksien kartoittaminen, häiriötiloista toipuminen, yhteistyön kehittäminen, innovatiivisuus ja oppiminen sekä organisaatiokulttuurin ja toimijoiden asenteiden muutos.
Nykyään kyberturvallisuus on läsnä lähes kaikilla organisaatioiden toiminnan alueilla. Tämän takia ehdotetaan kyberturvallisuuden parantamiseksi toimenpideohjelmaa, johon kootaan edellä esitettyjen menettelytapojen avulla selkeät ja laaja-alaiset kyberturvavalmiutta parantavat keinot. Näin toimiva organisaatio olisi aiempaa kyberturvavalmiimpi ja hyödyttäisi itsensä lisäksi ympäröivää kyberriippuvaista yhteiskuntaa.
ABSTRACT
Systems theory approach to ethical hacking
This study answers the question of how ethical hacking practices can improve cyber security of organizations.
The research is based on a qualitative methodology theme interviews analysis of the cybersecurity professionals. The theme interviews were carried out in Winter 2016 at the Jyväskylä Cyber Security Convention. The interviewees were experts in ethical hacking and cyber security. Furthermore, research material has been widely collected from written sources.
The theoretical background is based on the General System Theory (GST) model presented in 1968, according to which all systems can be shown to have similar properties. The study views organizations in cyberspace as open-interactive systems. Organizations are holistic, multi-element interacting systems, which hierarchy is changing depending on the future and creating new systems at the same time.
Cybersecurity is a state of security derived from digital and networked nature of different actors and activities. Cyber readiness means the level of preparation for a complex cyber-based system from a security perspective. Ethical hacking means testing lawfully system cybersecurity - such as organizations - with the same methods used by evil-seeking “black hat” hackers. This study analyzes the concept of hacking, hacking methods, and organizational actions after cyber security testing. The most important part of the study is the means with which ethical hacking can change processes and bad practices in organizations.
Hacking can be good or bad and technical or social. The ethical hacking's five phases are reconnaissance, scanning, gaining access, maintaining access and reporting. Ethical hacking improvements on the target organization are based on the changes written in the development proposal (vulnerabilities and policies) reported in the last stage of ethical hacking. Possible changes in procedures include, for example, an overall image improvement, goal-oriented development, improved process quality, sufficient resources, identifying critical sites, mapping opportunities and vulnerabilities, faster recovering from disturbances, developing co-operation, innovating and learning, and changing organizational culture and attitudes.
Currently cybersecurity issues are present in all areas of virtual activity of organizations. As a result, is proposed a program to improve cybersecurity of organizations, which, by means of the above procedures, combines clear and wide-ranging means and ways to improve overall cyber readiness. The organization, as described above, would have better comprehensive view of cyber-space security and would benefit not only itself, but also surrounding cyber-dependent society
Kybertilannekeskus: resilientin nykyorganisaation hermokeskus
Get PDFTässä tutkimuksessa selvitetään, miten kybertilannekeskus vaikuttaa organisaation kyberresilienssiin. Kyberresilienssi on organisaation kykyä jatkaa toimintaansa haitallisista kybertapahtumista huolimatta.
Kybertilannekeskus (CSOC) on tukiorganisaatio, jossa asiakasorganisaation kyberavaruuden muutosvoimien tietoteknisellä havaitsemiskyvyllä aistittavien tilannetietojen merkityksiä tulkitaan tilannekuvaksi. Se yhdistetään ihmisten kokemuksen, kyvykkyyksien ja taitojen avulla tilanneymmärrykseksi. Tämän perusteella päätellään asiakasorganisaation kyberavaruuden muutosvoimien aiheuttamille uhille viisaita tilannevasteita eli ratkaisuja.
Kybertilannekeskuksen tehtävänä on luoda tilannetietoisuutta, jolla kyberresilienssin määrää on mahdollista säätää oikealle tasolle. Tämä taso määritellään ja saavutetaan varautumisen avulla, jossa yhdistyvät jatkuvuus- ja palautumissuunnittelun menetelmät.
Tutkimuksen teoriatausta perustuu järjestelmäteoriaan, jonka mukaan organisaatiot ovat avoimia ympäristöstään riippuvaisia kokonaisvaltaisia järjestelmiä. Organisaatiot pyrkivät tavoitteidensa täyttämiseen itsesäätelyn, järjestäytymisen ja kasvun avulla.
Kybertilannekeskuksen vaikutuksia mallinnetaan tässä tutkimuksessa kehitellyllä kuuden teoreettisen mallin yhdistelmällä, joka noudattelee järjestelmäteorian suuntauksen – kybernetiikan – periaatteita. Kybernetiikka on viestintä- ja hallintajärjestelmien tutkimiseen kehitelty teoreettinen suuntaus, jossa järjestelmät mukautuvat ympäristön muutoksiin saamansa palautteen pohjalta. Kybertilannekeskus toimii kyberneettisen mukautumisen mahdollistajana.
Tutkimuksen tieteenfilosofia perustuu interpretivistiseen tulkinnallisuutta korostavaan otteeseen. Tutkimusstrategia on hermeneuttinen, jossa tietoa tuotetaan hahmottamalla asioiden välisiä suhteita ja tulkintoja kehämäisesti. Aineistonhankintamenetelmänä on kvalitatiivinen puolistrukturoitu seitsemän kyberturvallisuusasiantuntijan teemahaastattelu, joka toteutettiin vuonna 2018 Cyber Security Nordic -messuilla Helsingin messukeskuksessa. Aineistona on lisäksi yli 200 muuta kirjallista lähdettä. Tutkimuksessa määritellään tarvittavat käsitteet, taustat ja aineiston analyysimenetelmät tutkimustuloksen validiteetin ja reliabiliteetin varmistamiseksi.
Tuloksien mukaan organisaation kyberresilienssiin vaikuttavat (1) teknisten ratkaisuiden, (2) prosessien, (3) ihmisten ja (4) johtamisen osa-alueet. Kybertilannekeskus vaikuttaa osa-alueisiin (1) tilannetietoisuus- ja (2) varautumistoimintojen avulla kyberresilienssiä parantavasti.
Kybertilannekeskuksen tilannetietoisuustoiminto parantaa tilannetietojen keräämisen teknistä laajuutta ja hyödynnettävyyttä. Johtajien päätöksentekoedellytykset selkeytyvät ja nopeutuvat. Lisäksi resursseja käytetään tehokkaammin, ratkaisujen löytymisprosessi nopeutuu ja ihmisten koulutus sekä kokemus tukevat parempaa resilienssiä.
Varautumistoiminnolla parannetaan jatkuvuus- ja toipumissuunnittelun mukaisia prosesseja yhteistyön ja harjoitusten avulla. Käytettävien tietojärjestelmien kestävyyteen ja nopeaan palautumiskykyyn sekä varajärjestelyihin kiinnitetään enemmän huomiota. Henkilökuntaa koulutetaan ja varataan riittävästi häiriötilanteita varten. Lisäksi resurssien suunnittelu on pitkäjänteisempää.
Nykyorganisaatiot ovat digitalisaation myötä jatkuvasti riippuvaisempia kyberavaruuden mahdollisuuksista ja uhista. Tutkimustuloksen perusteella organisaatioiden tulisi kyetä tiedostamaan ja varautumaan paremmin muuttuviin kyberuhkiin. Kybertilannekeskus on kyberavaruuden hermokeskuksena yksi työkalu parempaa kyberresilienssiä tavoittelevalle nykyorganisaatiolle.This study explores how Cybersecurity Operations Center affects to cyber resilience of an organization. Cyber resilience is ability of an organization to continue to operate despite malicious cyber events.
Cybersecurity Operations Center (CSOC) is a supportive organization which interprets the meaning of situational data, as perceived by the client organizations computational capability of cyberspace changes. It combines people's experience, abilities and skills into situational knowledge. Based on this, wise situational responses, or solutions, are drawn against the threats posed by changes of cyberspace.
The mission of the CSOC is to create situational awareness that allows client organization to adjust the amount of cyber resilience to the appropriate level. This level is defined and achieved through preparedness, which combines continuity and recovery planning methods.
The theoretical background of the study is based on systems theory, which states that organizations are open systems that are dependent on their environment and that seek to achieve their goals through self-regulation, organization and growth.
The effects of the CSOC are modeled using a developed combination of six theoretical models that follow the principles of systems theory orientation called cybernetics. Cybernetics is a theoretical orientation developed for the study of communication and control systems, in which systems adapt to the changes they receive in response to changes in the environment. In this matter Cybersecurity Operations Center acts as a cybernetic resilience facilitator.
The research philosophy is based on an interpretivist approach that emphasizes interpretability. The research strategy is hermeneutic, in which knowledge is produced by circumscribing relationships and interpretations. The material acquisition method is a qualitative semi-structured interview with seven cyber security experts, which was conducted in 2018 at the Cyber Security Nordic exposition in Helsinki. In addition, there are over 200 other written sources used. The study defines the necessary concepts, backgrounds and data analysis methods to ensure validity and reliability of the research result.
According to the results, the cyber resilience of an organization is affected by (1) technical solutions, (2) processes, (3) people and (4) leadership. (1) Situational awareness and (2) emergency response functions are enhanced by the CSOC to improve cyber resilience.
CSOC 's situational awareness function improves the technical scope and usability of collecting situational data. The decision-making conditions for managers are clarified and accelerated. In addition, resources are used more efficiently, the process of finding solutions is faster, and people's knowledge and experience support resilience better.
Preparedness function improves continuity and recovery planning processes through collaboration and exercises. More attention is being paid to the durability and rapid recovery of the information systems used and backup arrangements adequacy. Personnel are adequately trained and equipped to deal with disruptions. In addition, resource planning is more far fetching.
As a result of digitalization, today's organizations are increasingly dependent on the opportunities and threats of cyberspace. Based on the research findings in this study, organizations should be able to be more aware and prepared for changing cyber threats. Acting as a nerve center for cyberspace, the Cybersecurity Operations Center is one tool for today's organization seeking for better cyber resilience
Rakennedetaljikirjasto
Get PDFTämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Arkta Rakennus Oy:lle detalji kirjasto. Detalji kirjaston luominen toteutettiin keväällä 2021 Arkta Rakennus Oy:n työmai den toimihenkilöitä haastattelemalla. Työ rajattiin koskemaan betonirunkoisia taloja, rakennuksen sisäpuolisia asennusdetaljeja ja niiden toteutuksia.
Detalji kirjaston tarve sekä rakenneosat, jotka toistuivat jatkuvasti ja joihin ei kui tenkaan ollut vakioituja ratkaisuja selvitettiin työmaiden toimihenkilöitä haastatte lemalla. Apuna haastatteluissa toimi jo edelliset haastattelut, sekä työmaakierros jotta ongelmakohdat saatiin konkreettisimmaksi.
Detalji kirjasto luotiin yrityksen halusta ja tarpeesta luoda vakioituja rakennerat kaisuja työmaille. Opinnäytetyön liitteeksi luotiin detalji kirjasto, joka toimii työmaiden yhteisenä tietolähteenä.
Työn toteutukseen käytettiin Arkta Rakennus Oy:n työmaatoimihenkilöiden koke musta eri asennusratkaisuista, toimivuudesta ja huollettavuudesta. Haastattelui den tukena käytettiin RATU-kortistoa, rakennepiirustuspankki SokoPro:ta sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.
Työn lopputuloksena saatiin luotua detalji kirjastolle pohja ja runko, joskin tieto lähteenä toimiva detalji kirjasto tarvitsee jatkuvaa päivitystä ja kehitystä, jotta siitä saataisiin maksimaalinen hyöty irti.The aim of this thesis was to create a detail library for Arkta Rakennus Oy. The detail library was created in the spring of 2021 by interviewing the employees of Arkta Rakennus Oy. The work was limited to concrete frame houses, installation details inside the buildings and their implementations.
The need for a detail library and a need for the components that were constantly repeated for which there was no standardized solutions was conducted by interviewing the construction site employees. The interviews were assisted by previous interviews as well as the accessibility of the site visits.
The detail library was created for Arkta Rakennus Oy because of their want and need to create a standardized structural solution for construction sites. The detailed library was created as an appendix to this thesis which serves as one of the information sources in the construction sites. The experience in different installation solutions, functionality and maintainability of Arkta Rakennus Oy´s employees was used for the execution of this thesis. The interviews were supported by the RATU- file, structural drawing bank SokoPro as well as related scientific literature.
As a result of this thesis a detail library was created, the detail library consists of a fundament and a frame. The detail library works as a repository that needs to be constantly updated and regenerated, to get the most out of it
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
- …
