1,720,961 research outputs found
Ny avhandling: Om interna gränser för hemlösa EU-migranter och den norska välfärdsstaten. : Turid Misje (2023) Social work(ers) and homeless EU migrants: welfare bordering in Norway. Diss. VID Specialized University.
No full textTurid Misjes doktorsavhandling Social work(ers) and homeless EU migrants: welfare bordering in Norway har en etnografisk forskningsansats och är en sammanläggningsavhandling bestående av tre publicerade artiklar och en sammanbindande kappa. Det centrala forskningsproblemet i Misjes avhandling är hur gränser dras internt i välfärdsstaten, vem som har rätt till social- och hälsovårdstjänster samt bidrag och vem som blir utanför. Vidare utforskar Misje hur denna interna gränsdragning skapar och omskapar migrationspolitiken som i sin tur formar den norska välfärdsstaten. I centrum för Misjes avhandling står såväl professionellas som brukares perspektiv och tack vare detta top-down- och bottom-up-perspektiv presenteras en nyanserad och holistisk bild av interna gränsdragningar. Eftersom min egen doktorsavhandling i socialpolitik även fokuserar på möten mellan migranter och praktiker i välfärdsstaten är det med stort intresse jag läst Misjes avhandling
MAAHANMUUTTAJIEN JA PAKOLAISTEN SYRJÄYTYMISESTÄ SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA
No full textKommentaarissaan Sundbäck käsittelee 1990-luvulta tähän päivään tapahtuneita muutoksia ja jatkumoita kotoutumispolitiikan sanastossa, sen periaatteissa sekä asenteissa maahanmuuttajia kohtaan
Kotoutumista tukevien sosiaali- ja työllisyyspalveluiden ammattilaisten haastatteluja luottamuksesta ja epäluottamuksesta viranomaiskohtaamisissa 2021-2022
No full textAineisto koostuu kotoutumista tukevissa sosiaalipalveluissa ja työllisyyspalveluissa työskentelevien ammattilaisten haastatteluista, joissa he pohtivat nuorten pakolaistaustaisten maahanmuuttajien ja viranomaisten välisen luottamuksen rakentumista. Haastateltavista 14 on tavoitettu Suomesta ja yhdeksän Ruotsista. Aluksi tiedusteltiin, kuinka hyvin asiakkaat tuntevat palvelujärjestelmän sekä ovatko he tietoisia asiakastapaamisten syistä. Tämän jälkeen keskusteltiin luottamuksesta asiakastapaamisissa sekä nuorten aikaisemmista viranomaiskohtaamisista. Lisäksi oltiin kiinnostuneista mahdollisesta luottamuksen menettämisestä asiakastapaamisissa sekä asiakkaiden institutionaalisesta luottamuksesta. Kysyttiin vielä, miten erilaiset kommunikaatiotavat, kuten tulkin kanssa työskentely tai etänä hoidettava kommunikaatio vaikuttaa luottamuksen rakentumiseen. Lopuksi pyydettiin kertomaan, miten kehittäisi järjestelmää luottamuksen näkökulmasta. Taustamuuttujia ovat ammatti ja asuinmaa.The data consists of interviews with professionals working in social services supporting integration or employment services, in which they reflect on the development of trust between young immigrants with a refugee background and the authorities. Fourteen of the interviewees were reached in Finland and nine in Sweden. First, the participants were asked how well their clients knew the service system and whether they were aware of the reasons for the client meetings. This was followed by a discussion about trust in the meetings and the young people's previous encounters with authorities. In addition, there was interest in the possible loss of trust in the meetings with clients and in the institutional trust of clients. The participants were also asked how different modes of communication, such as working with an interpreter or remote communication, affect the building of trust. Finally, they were asked to describe how they would develop the system from the perspective of trust. Background information include profession and country of residence
Unfolding trust in institutional encounters between forced migrants and street-level bureaucrats in Finland and Sweden
No full textThis dissertation adopts a trust perspective to explore institutional encounters, focusing on institutional encounters between persons with forced migration background and street-level bureaucrats in the welfare states of Finland and Sweden. Institutional encounters represent a significant part of everyday life for forced migrants as residence permits, services and benefits related to settling in the new country are negotiated through institutional encounters. Hence, institutional encounters and the meanings made during them serve to either strengthen or weaken the agency and inclusion of forced migrants. Despite this, recent research, albeit with a few exceptions, has overlooked the multifaceted importance of institutional encounters, especially from a trust perspective. Therefore, there exists a need to further explore institutional encounters, especially the sensemaking regarding trust taking place from both a bottom-up and a top-down perspective.
The present dissertation makes such a contribution to the research literature by scrutinising micro-context of institutional encounters from a trust perspective. The overall aim is to explore how trust and distrust are experienced and made sense of during institutional encounters between forced migrants and street-level bureaucrats in Finland and Sweden, thereby providing new insights into the intersections of research on trust, forced migration and street-level bureaucracy. To accomplish this, the dissertation is theoretically informed by the literature concerning trust, forced migration, street-level bureaucracy and positioning. Empirically, this dissertation is based on a qualitative research design, drawing on 27 interviews conducted with service users with forced migration backgrounds and 24 interviews with street-level bureaucrats working in social and employment services.
The findings are disseminated in four articles, elucidating the dynamics of both trust and distrust. First, the analysis shows how forced migrants´ trust is shaped throughout their institutional encounters via what is referred to as an administrative and an emotional dimension. Second, it reveals how various notions of time and temporality are central to the sensemaking regarding trust observed in the work of street-level bureaucrats. Third, it proposes a typology for understanding how street-level bureaucrats position themselves through their sensemaking of trust. Fourth, it highlights the epistemic notion of trust and argues that epistemologies play a vital role when forced migrants make sense of trust and distrust. Finally, the dissertation summary brings all of these findings together by conceptualising trust in the context of institutional encounters as street-level trust and by proposing an analytical framework for understanding street-level trust.
As a result, the dissertation’s contribution to the research literature is threefold. First, empirically, it provides new qualitative data on experiences of institutional encounters and trust. Second, conceptually and analytically, as it proposes a definition of and an analytical framework for understanding street-level trust in relation to institutional encounters. Third, based on the aforementioned contributions, this dissertation also highlights the policy implications of the research findings.Denna doktorsavhandling undersöker institutionella möten ur ett tillitsperspektiv med fokus på möten mellan personer med flyktingbakgrund och gräsrotsbyråkrater i välfärdsstaterna Finland och Sverige. Institutionella möten utgör en stor del av vardagslivet för personer med flyktingbakgrund eftersom de förhandlar om uppehållstillstånd, tjänster och förmåner relaterade till etableringen i det nya landet genom dessa institutionella möten. Således bidrar institutionella möten och de betydelser som skapas under dem antingen till att stärka eller försvaga aktörskap och inkludering bland personer med flyktingbakgrund. Trots detta har forskningen, med några undantag, förbisett den mångfacetterade betydelsen dessa institutionella möten har, speciellt ur ett tillitsperspektiv. Följaktligen finns det ett behov av mera forskningsbaserad kunskap om meningsskapandet kring tillit ur både ett underifrån- och ett ovanifrånperspektiv.
Denna avhandling bidrar därmed till den existerande forskningslitteraturen genom att undersöka mikro-kontexter i institutionella möten från ett tillitsperspektiv. Syftet är att studera hur tillit och misstro upplevs i institutionella möten mellan personer med flyktingbakgrund och gräsrotsbyråkrater i Finland och Sverige. Således bidrar avhandlingen till kunskapsproduktionen på tre områden: forskning om tillit, forskning om flyktingskap och forskning kring gräsrotsbyråkrati. Teoretiskt bygger avhandlingen på litteratur om tillit, påtvingad migration, gräsrotsbyråkrati och positionering. Empiriskt bygger avhandlingen på en kvalitativ forskningsdesign genom 27 intervjuer med klienter med flyktingbakgrund och 24 intervjuer med gräsrotsbyråkrater inom både social- och sysselsättningstjänster.
Resultaten presenteras och diskuteras i fyra artiklar som synliggör dynamiken i såväl tillit som misstro. Den första artikeln belyser hur tillit hos klienter med flyktingbakgrund formas i institutionella möten genom en administrativ och en emotionell dimension. Den andra artikeln ger insikt i hur tid och temporalitet är centrala för att förstå hur gräsrotsbyråkraterna skapar mening kring tillit. I den tredje artikeln presenteras en typologi för att förstå hur gräsrotsbyråkraterna positionerar sig genom sitt meningsskapande kring tillit. Den fjärde artikeln belyser epistemiska dimensioner av tillit och argumenterar för att epistemologier är centrala för hur mening skapas kring tillit och misstro bland klienter med flyktingbakgrund. Slutligen knyter avhandlingens sammanfattning ihop de olika artiklarnas resultat och föreslår en vidareutveckling av tillitsbegreppet i institutionella möten genom begreppet gräsrotstillit. Vidare presenteras ett analytiskt ramverk för att förstå gräsrotstillit som begrepp.
Resultaten i denna avhandling bidrar till den tidigare forskningen och litteraturen på tre sätt. För det första empiriskt, eftersom den presenterar nya data kring erfarenheter av tillit och institutionella möten. För det andra bidrar avhandlingen konceptuellt och analytiskt med att föreslå ett nytt analytiskt ramverk för att studera gräsrotstillit i institutionella möten. För det tredje diskuterar avhandlingen även politiska implikationer och ger rekommendationer för professionella och politiker.Väitöskirja tarkastelee viranomaiskohtaamisia luottamuksen näkökulmasta, keskittyen pakkomuuttotaustaisten henkilöiden ja katutason byrokraattien välisiin kohtaamisiin Suomen ja Ruotsin hyvinvointivaltioissa. Viranomais-kohtaamiset ovat keskeinen osa pakkomuuttajien arkea, sillä näissä kohtaa-misissa neuvotellaan oleskeluluvista, palveluista ja etuuksista. Näin ollen viranomaiskohtaamiset ja niissä syntyvät merkitykset joko vahvistavat tai heikentävät pakkomuuttajien toimijuutta ja osallisuutta. Tästä huolimatta viimeaikainen tutkimus on pitkälti jättänyt huomiomatta näiden viranomais-kohtaamisten monitahoisen tärkeyden, erityisesti luottamuksen näkökulmasta. Tästä syystä on tarpeen tutkia tarkemmin viranomaiskohtaamisia, erityisesti luottamukseen liittyvää merkityksenantoprosessia sekä alhaalta ylöspäin että ylhäältä alaspäin tarkasteltuna.
Tämän väitöskirjatutkimuksen kontribuutio kirjallisuudelle on sen tapa tarkastella viranomaiskohtaamisten mikrokontekstia luottamusnäkökulmasta. Tutkimuksen päätavoitteena on tutkia, miten luottamus ja epäluottamus koetaan ja ymmärretään pakkomuuttajien ja katutason byrokraattien välisissä viranomaiskohtaamisissa Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia luottamuksen, pakkomuuton ja katutason byrokratian tutkimuksen risteyksiin. Tutkimuksessa on hyödynnetty teoreettisia näkökulmia luottamuksen, pakkomuuton, katutason byrokratian ja positioinnin tutkimuskirjallisuudesta. Empiirinen tutkimusaineisto on kerätty kvalitatiivisilla tutkimusmenetelmillä, sisältäen 27 haastattelua pakkomuuttotaustaisten palvelunkäyttäjien ja 24 haastattelua sosiaali- ja työllisyyspalveluiden katutason byrokraattien kanssa.
Tulokset on jaettu neljään eri artikkeliin, joissa tarkastellaan luottamus- ja epäluottamusdynamiikkoihin liittyviä kysymyksiä. Ensinnäkin analyysi osoittaa, miten pakkomuuttajataustaisten palvelunkäyttäjien luottamus muokkautuu viranomaiskohtaamisissa hallinnollisen ja emotionaalisen ulottuvuuden kautta. Toiseksi se paljastaa, miten erilaiset ajan ja ajallisuuden käsitykset ovat keskeisiä katutason byrokraattien luottamukseen liittyvässä merkityksenantoprosessissa. Kolmanneksi analyysissa ehdotetaan typologiaa, jonka avulla voidaan ymmär-tää, miten katutason byrokraatit positioivat itsensä luottamukseen liittyvässä merkityksenantoprosessissa. Neljänneksi analyysi valaisee luottamuksen episteemistä puolta ja siinä väitetään, että episteemisillä vuorovaikutuksilla on keskeinen rooli pakkomuuttotaustaisten palvelunkäyttäjien luottamukseen liittyvässä merkityksenantoprosessissa. Lopuksi väitöskirjan yhteenveto kokoaa nämä havainnot yhteen käsitteellistämällä luottamuksen viranomaiskohtaa-misissa katutasoluottamukseksi ja esittämällä analyyttisen viitekehyksen katutason luottamuksen ymmärtämiseksi.
Väitöskirja tuottaa uusia näkökulmia alan tutkimuskirjallisuuteen kolmella tavalla. Ensinnäkin empiirisesti, tuoden uutta kvalitatiivista aineistoa koke-muksista luottamuksesta viranomaiskohtaamisissa. Toiseksi käsitteellisesti ja analyyttisesti, ehdottamalla katutasoluottamus-käsitettä sekä analyyttistä ke-hystä käsitteen ymmärtämiselle. Kolmanneksi väitöskirja antaa tutkimus-tuloksiin perustuvia politiikkasuosituksia.ei tietoa saavutettavuudest
Forskning om svensk integration – en kartläggning och röster från fältet
Full text linkMålsättningen med rapporten har varit att dels kartlägga forskning om svensk integration och skapa en bibliografi, men också att stärka samarbetet mellan akademia
och fältet. Huvuddelen av rapporten, Del 1 består av en forskningskartläggning, i Del 2
har vi hört och sammanfattat kommentarer från aktörer på integrationsfältet kring
önskemål om kommande forskning och i Del 3 har vi sammanställt en bibliografi. I
kartläggningen används begreppet svensk integration för att syfta på inklusions- och
etableringsprocessen i det finländska samhället där det, på något ställe i etableringsprocessen, finns en koppling till det svenska språket eller den finlandssvenska kontexten.ei tietoa saavutettavuudest
Vad händer i myndighetsmötet? En djupdykning i mötet mellan flyktingar och myndigheter i Sverige
Full text linkLuottamuksen sillat - hyvät viranomaiskohtaamiset vahvistavat maahanmuuttajataustaisten kotiäitien osallisuutta
No full textMaahanmuuttajataustaisilla kotiäideilla on tärkeä rooli lastensa hyvinvoinnin tukijoina ja luottamuksen rakentajina yhteiskunnassa. He kohtaavat kuitenkin usein esteitä hyvinvointipalveluiden saavutettavuudessa ja käytössä, ja heitä kuullaan harvoin palveluita kehitettäessä. Mobile Futures -hankkeen tutkimus osoittaa, että luottamus vahvistuu, kun äitien ja heidän perheidensä palvelukohtaamiset ovat selkeitä, kunnioittavia ja luovat osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta.--------
Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN)/Suomen Akatemianavigointi mahdollist
Trust as a Bridge : Strengthening Institutional Encounters in Welfare Services to Support Migrant Stay-at-Home Mothers
No full textMigrant stay-at-home mothers play a crucial role in supporting children’s well-being and fostering trust in society. Yet, they often face barriers in accessing and navigating welfare services and are seldom heard in developing the programs. Research from the Mobile Futures project shows that trust grows when encounters with institutions offering services to mothers and their families are clear, respectful, and build a sense of connection and community.Strategic Research Council (SRC)navigointi mahdollist
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
- …
