1,720,959 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Musiikin ymmärtäminen Gadamerin filosofisen hermeneutiikan valossa
Get PDFTutkielma käsittelee musiikin ymmärtämistä Hans-Georg Gadamerin filosofiseen hermeneutiikkaan nojautuen. Tutkielman tavoitteena on selvittää mitä musiikin ymmärtäminen eri konteksteissa voi hermeneutiikan näkökulmasta tarkoittaa, ja mitä Gadamerin hermeneutiikka voi tuoda tämän kysymyksen käsittelyyn.
Gadamer on etenkin taiteeseen liittyen 1900-luvun tärkeimpiä filosofeja. Kuitenkin hänen filosofista hermeneutiikkaansa on sovellettu musiikkiin huomattavan vähän. Pyrin tässä tutkimuksessa selvittämään sekä Gadamerin omia että häneltä vaikutteita saaneiden musiikintutkijoiden käsityksiä musiikista ja sen ymmärtämisestä. Erityisesti kiinnitän huomioita Gadamerin ajatukseen ymmärtämisen dialogisuudesta. Pyrin myös rakentamaan teorioista synteesiä ja esittämään omat huomioni ja käsitykseni siitä, mitä musiikin ymmärtäminen hermeneutiikan näkökulmasta voi olla.
Hermeneuttisesti tarkasteltuna musiikki on kauttaaltaan vahvasti kiinni sosiaalisissa ja kielellisissä käytännöissä ja traditioissa. Se mitä musiikki ylipäänsä on, riippuu ajasta, paikasta ja kontekstista. Näin ollen myös kysymys siitä, mitä musiikin ymmärtäminen on, saa useita erilaisia, toisiinsa liittyviä vastauksia.
Gadamerin hermeneutiikan pohjalta voidaan sanoa, että kaikkeen musiikin havaitsemiseen liittyy tulkintaa ja ymmärtämistä. Musiikin ymmärtäminen on aina sidoksissa ennakko-oletuksiin ja kieleen, ja näin ollen sitä voidaan kuvata hermeneuttisen kehän avulla. Myös musiikista vaikuttuminen esimerkiksi tietynlaisen tunteen tuntemisena tai uudenlaisena kokemisen tapana on sidoksissa kulttuurisiin merkityksiin ja näin ollen sisältää ymmärtämisen elementin. Ennen kaikkea Gadamerin pohjalta voidaan sanoa, että musiikin ymmärtäminen vaatii dialogista osallistumista siihen traditioon, jossa musiikkia tehdään, esitetään ja kuunnellaan.Siirretty Doriast
Kant kielen ja kommunikaation suhteesta ajatteluun ja objektiivisuuteen
Get PDFTarkastelen tässä tekstissä sitä, pitikö Kant kieltä ja kommunikaatiota olennaisina tekijöinä ajattelulle ja objekteja koskevien arvostelmien tekemiselle. Lähestyn Kantin käsitystä kielen ja kommunikaation suhteesta ajatteluun ja objektiiviseen arvostelemiseen sijoittamalla Kantin kahteen teoreettiseen viitekehykseen. Nämä ovat (1) Charles Taylorin kielifilosofinen erottelu HLC-teorioihin (Hobbes, Locke, Condillac) ja HHH-teorioihin (Herder, Hamann, Humboldt) sekä (2) Michael N. Forsterin vastakkainasettelu perinteisen valistuksen kielifilosofian ja Herderin ja Hamannin kielifilosofian välillä. Esitän, että ainakin loppupuolella uraansa Kant tuntuu kallistuvan sille kannalle, että kieli ja ajattelu ovat vahvasti, jopa elimellisesti, toisistaan riippuvaisia. Yhtäältä arvostelmien tai kognitioiden objektiivisuus perustaa kielen ja kommunikaation objektiivisuuden mahdollisuuden, ja vasta tämän a priori perustuksen varassa kieli ja kommunikaatio ovat mahdollisia. Toisaalta kieli ja kommunikaatio ovat kuitenkin edellytyksiä ymmärryksen objektiiviselle käytölle ja sille, että subjektit ymmärtävät omia kognitioitaan. Vaikka Kant esitti toistuvasti, että kieli on ymmärtämisen edellytys, hänen näkemyksensä mukaan peruskäsitteet eli kategoriat ovat kuitenkin kielestä riippumattomia; kieli ei determinoi kategorioita, vaan päinvastoin. Luonnollisten kielten eroista huolimatta niiden universaali kielioppi on sama ja heijastaa intuition muotoja ja kategorioita
Primaariset ja sekundaariset ominaisuudet Kantin transsendentaalisessa idealismissa
Get PDFTutkielma käsittelee sitä, millaisessa suhteessa filosofiassa tunnettu erottelu olioiden primaarisiin ja sekundaarisiin ominaisuuksiin on Immanuel Kantin transsendentaaliseen idealismiin, ja mitä tämän erottelun kautta voidaan Kantin idealismista ymmärtää.
Erottelu primaarisiin ja sekundaarisiin ominaisuuksiin voidaan löytää jo antiikin kreikasta, mutta tunnetuimman muotoilun siitä esitti John Locke 1600-luvun lopulla. Hänen mukaansa olioilla on primaarisia eli ensisijaisia ominaisuuksia, kuten koko ja muoto, jotka ovat sekä olioiden itsensä todellisia, perustavia ominaisuuksia että kykyjä synnyttää ihmismielissä ideoita, jotka vastaavat näitä ominaisuuksia. Locken teoriassa primaariset ominaisuudet ovat myös selitysvoimaisia suhteessa muihin ominaisuuksiin. Tämä tarkoittaa, että primaariset ominaisuudet saavat aikaan muut ominaisuudet, jotka puolestaan johtuvat primaarisista ominaisuuksista. Sen sijaan sekundaariset ominaisuudet ovat olioilla itsellään vain kykyinä synnyttää ideoita, jotka kuitenkaan eivät vastaa mitään todellista oliossa.
Immanuel Kantin transsendentaalinen idealismi kiistää sen, että voisimme tietää mitään olioiden itsensä ominaisuuksista. Kantin mukaan kaikki havaintomme ja tietomme olioista ja niiden ominaisuuksista on havaitsijasta riippuvaista. Näin ollen olioiden kaikki ominaisuudet ovat siinä mielessä sekundaarisia, että mikään niistä ei ole riippumaton havainnosta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki olioiden ominaisuudet olisivat yhtä olennaisia toisiinsa verrattuna. Kant tekeekin kaikille ihmisille yhteisen ilmiömaailman sisällä Locken erottelua muistuttavan erottelun, joka perustuu olioiden tilallisten ominaisuuksien perustavuudelle. Kantin transsendentaalisessa idealismissa tilallisuuteen ja ajallisuuteen perustuvat ominaisuudet, kuten muoto ja liike, ovat jo a priori -luonteensa vuoksi välttämättömiä ja perustavia ominaisuuksia verrattuna subjektiivisiin ominaisuuksiin, kuten väriin tai makuun, jotka ovat luonteeltaan a posteriori. Näin ollen Kantilla tilallisten ominaisuuksien primaarisuus perustuu tulkintani mukaan sekä fysikaaliselle selittävyydelle että ajan ja tilan a priori -luonteelle transsendentaalisen idealismin järjestelmässä.Siirretty Doriast
Environmental Issues and Decision-Making 2018
No full textTässä aineistossa on asiantuntijoita haastattelemalla selvitetty ilmastonmuutoksen hillinnän merkitystä ja erityisesti sen huomioimista ympäristöpolitiikassa. Aineistoon haastateltiin 37 metsä-, maatalous- ja ympäristöpolitiikan asiantuntijaa, jotka työskentelevät eri sektoreilla, organisaatioissa ja asemissa. Haastattelut on toteutettu muutaman viikon sisällä IPCC:n julkaisemasta 1,5 asteen ilmastoraportista. Haastatteluiden lisäksi viisi tieteen akateemikkoa vastasi kirjallisesti kysymykseen ilmastonmuutoksen merkityksestä. Haastattelurungot eroavat hieman toisistaan eri asiantuntijaryhmiin kuuluvien välillä. Kysymyksillä kartoitettiin esimerkiksi mekanismeja, joilla maatalous ja metsät vaikuttavat ilmastoon sekä keinoja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Asiantuntijat kertovat myös näkemyksiään siitä, miten ilmastonmuutos pitäisi huomioida ympäristöpolitiikassa. Taustatietoina on arkistoitu kunkin asiantuntijaryhmän vastaajien ammattinimikkeet. Vastauksia ja nimikkeitä ei voi yhdistää.The data consist of expert interviews on the significance of controlling climate change and taking climate change mitigation into account in environment policy. 37 experts on forestry, agriculture and environment policies who worked in different sectors, organisations and occupations were interviewed. The interviews were conducted within a few weeks from the publication of the IPCC special report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels. In addition to the interviews, five Academicians of Science responded in writing to a question on the significance of climate change. Slightly different interview schemes were used for each group of experts depending on their field of expertise. The interview questions charted, for example, the impacts of agriculture or forestry on the climate and ways to decrease any negative impacts. The experts also expressed their views on how climate change mitigation should be acknowledged in environment policy. Background information included the occupations of the experts. The occupations cannot be connected to the responses in the data. The dataset is only available in Finnish
Natural scientific conceptual research to societal decision making
Get PDFIlmastonmuutos vaikuttaa ihmisen elinympäristöön ja ilmastonmuutosta luonnontieteellisenä ilmiönä aiheuttavat mekanismit tunnetaan melko hyvin. Tutkielmassa on tarkasteltu miten metsä-, maatalous- ja ympäristöpolitiikan keinoin voi hillitä ilmastonmuutoksen aiheuttavia mekanismeja. Tutkielman aineistoiksi on kerätty haastattelututkimuksella vastaukset 12-13 suomalaiselta asiantuntijalta jokaiseen kolmesta aihealueesta. Asiantuntijoilta on kysytty 13-14 kysymystä muun muassa ilmastomuutoksen hillinnän merkityksestä, sekä mekanismeista, joilla maatalous ja metsät vaikuttavat ilmastoon ja miten ilmastonmuutos pitäisi huomioida ympäristöpolitiikassa. Aineisto on kerätty 8.10.2019-8.11.2019, eli IPCC:n 1,5 asteen ilmastoraportin julkaisen jälkeen viiden viikon sisällä julkaisusta. Vastauksia on analysoitu ja vastauksista on koostettu ehdotus aiheista, joista politiikassa pitäisi puhua kevään 2019 eduskuntavaalien alla. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeyden selvittämiseksi on kysytty tieteen akateemikoilta kuinka tärkeänä he pitävät ilmastonmuutosta. Haastateltujen vastaukset on tallennettu anonymisoituna Tietoarkistoon (www.fsd.uta.fi).
Asiantuntijoiden vastaukset ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeydestä olivat lähes yksimielisiä ja ilmastonmuutoksen hillintää pidetään erittäin tärkeänä. Ilmastonmuutoksen hillinnän keinoista vastauksissa nousivat esille eteenkin hiilinielujen ja hiilivarastojen merkitys. Tulosten perusteella tutkielmassa ehdotetaan aiheita, joista politiikassa tulisi puhua, kun halutaan edistää ilmastonmuutoksen hillintää metsä-, maatalous- ja ympäristöpolitiikalla. Politiikassa tehdään arvovalintoja, jotka pohjautuvat tietoihin vaihtoehtojen vaikutuksista. Tutkielman tulokset eivät ole ainoita mahdollisia suuntia ilmastonmuutoksen hillinnässä metsä-, maatalous- ja ympäristöpolitiikassa, vaan antaa aiheen keskustelulle vaikutuksellisista valinnoista.
Metsäpolitiikassa tulee tunnistaa metsäteollisuuden vaikutus metsien hiilinielun ja hiilivaraston kehitykseen. Metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin liittyvässä päätöksenteossa tulee huomioida työllisyyden ja vientiteollisuuden tulojen lisäksi myös vaikutus Suomen nettohiilipäästöihin. Metsien kiertoajan pidentämiseen tähtäävillä toimilla saavutettaisiin monia etuja ja se lisäisi metsien hiilivarastoa. Maatalouspolitiikkaa laajemmin tulisi puhua ruokapolitiikasta. Kulutustottumukset vaikuttavat paljon maatalouden tuotannon rakenteeseen ja sitä voidaan ohjata monilla tavoilla. Maataloustuotannon rakennetta tulee miettiä myös maatalouden päästöjen kautta, sillä maatalouden käyttämä maapinta-ala on huomattavan suuri ja tuotannon muutoksilla voidaan vaikuttaa myös hiilinielujen ja varastojen kehitykseen mittakaavassa, jolla on tuntuva vaikutus Suomen nettohiilipäästöihin. Hiilivarastojen kasvattamiseksi tulisi harkita korvausmekanismia maanomistajalle hiilivaraston kasvattamiseen tähtäävistä toimista, sekä metsä- että maataloudessa, jotka ovat sidottuja hiilivaraston muutoksen suuruuteen. Ympäristöpolitiikassa ilmastonmuutosta tulee huomioida nykyistä enemmän ja hallinnon rajat eivät saa haitata ilmastonmuutoksen kannalta merkityksellisten päätösten tekemistä. Ympäristöministeriön roolin vahvistaminen ja yhteistyön lisääminen muiden ministeriöiden kanssa edesauttaa ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta merkityksellisten asioiden huomioimista päätöksenteossaClimate change affects the human habitat and the mechanics that cause this scientific phenomenon are somewhat well known. This study examines how forest policy, agricultural policy and environmental policy can control the mechanisms that cause climate change. The material of the study consists of interviews of 12-13 Finnish experts, each representing one of the previously mentioned sectors. Each of the experts have been asked 13-14 questions about the importance of climate change mitigation, as well as the mechanisms by which agriculture and forests affect the climate and how climate change should be considered in environmental policy. The data was collected between October 8th and November 8th of 2019. This was in five weeks after the IPCC 1,5-degree climate report was published. A series of topics was constructed from the answers, and they are meant to be used as topics to be discussed in the Finnish 2019 parliamentary election. In addition, on how important scientific academics see the control of climate change, they were also asked how critical climate change is. The interview material is stored in the Finnish Social Science Data Archive (www.fsd.uta.fi)
The experts’ answers to the importance of controlling climate change were almost unanimous and considered to be highly important. Carbon sink and storage were considered the most effective methods to control climate change. According to the results, the study proposes topics that should be discussed in politics and when a person wants to advance the control of climate change in forest, agriculture and environment politics. Political decisions are often based on value judgement, which again are based on the information of different methods efficacy. The results that are discussed in this study are not the only options, but they give guidelines and reasons for discussions related to effective choices.
Forest policies should recognize the effects of forest industry to the development of carbon sink and storage. Forest industries prerequisite for operation and decision making in addition to considering employment and export industry, must also consider the effect for Finland’s net carbon emissions. Activities which lengthen the forest rotation time would have multiple positive benefits and increase forest carbon storage. Agricultural politics should broaden the discussion to reach food politics. Consumption habits have big effect on agricultural production structure and it can be directed by many ways. The structure of agricultural production should also be considered from the emission point of view, because the land use is substantially large and changes in production can affect Finland’s emission in a scale, that would have large effect on our nations net carbon emissions. To strengthen carbon sinks, landowners should have compensation mechanism methods, that increase carbon sinks, and which are combined to the size of the carbon storage. In environmental policy climate change must be paid more attention and governmental boundaries must not intervene significant decision making. The strengthening of the role of Ministry of the Environment and adding co-operation between different ministries supports the decision making regarding environmentally positive issues
- …
