34,146 research outputs found
Torjunta-aineiden vaikutukset maaperän mikrobeihin ja niiden toimintaan
No full textPerunan viljelyssä käytetään yleisesti rikkakasvien ja perunaruton torjuntaaineita. Perunan viljely ja torjunta-aineiden käyttö perättäisinä vuosina samassa maassa vaikuttaa maaperän mikrobeihin ja niiden toimintaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin torjunta-aineiden vaikutuksia mikrobeihin myrkyllisyystestillä, astiakokeilla ja kenttäkokeessa Lammilla. Tutkittavat torjuntaaineet olivat metributsiini ja linuroni sekä fluatsinami. Metributsiini oli valobakteeritestin mukaan vähiten myrkyllinen, linuroni sitä myrkyllisempi ja fluatsinami erittäin myrkyllinen. Flutsinami oli myrkyllinen myös astiakokeissa ja kenttäkokeissa. Kaikkia torjunta-aineita löydettiin keväällä perunamaasta edellisen kesän jäljiltä. Fluatsinami myös säilyi maassa biosaatavana. Mikrobien aktiivinen biomassa ATP-pitoisuutena mitattuna puolestaan väheni kasvittomassa torjunta-aineilla käsitellyssä maassa. Tämä voi johtua mittauksessa käytetyn entsyymin estymisestä, sillä perunaa kasvavissa astiakokeissa vaikutusta ei havaittu. Myöskään sienten biomassa ergosterolin pitoisuutena mitattuna ei muuttunut huomattavasti torjunta-ainekäsittelyissä. Ammoniumin mikrobiologin hapettuminen eli nitrifikaatio heikkeni metributsiinin vaikutuksesta perunaa kasvavissa astiakokeissa, muttei kenttäkokeessa. Torjunta-aineet vaikuttivat kymmenen tutkitun entsyymin aktiivisuuteen eri tavoin kasvittomassa maassa ja perunaa kasvavissa astioissa. Kasvittomassa maassa etenkin rikkakasvien torjunta-aineet lisäsivät monien entsyymien aktiivisuutta, mutta perunaa kasvavissa astioissa kävi päinvastoin. Tämän katsottiin johtuvan kasvittomassa maassa siitä, että rikkakasvit ja niiden juurten aiheuttama mikrobien stimulaatio puuttui. Fluatsinami vaikutti entsyymiaktiivisuuksiin vähemmän kuin metributsiini ja linuroni. Torjunta-aineet vaikuttivat maaperän mikrobeihin vähän ja usein ohimenevästi. Mikrobirakenteessa saattoi kuitenkin tapahtua muutoksia. Niinpä näiden torjunta-aineiden, ja erityisesti fluatsinamin, vaikutuksia mikrobien, etenkin sienten, lajistoon tulee tutkia lisää.In the cultivation of potatoes, weed control and the control of potato late blight caused by Phytophthora infestans are usually carried out by the application of herbicides and fungicides. In the present study, the impacts of the herbicides metribuzin and linuron and the fungicide fluazinam on soil microbiota were investigated in microcosms, in mesocosms and in the field. The luminescent bacteria toxicity test revealed a strong inhibition by fluazinam. In microcosms the herbicides increased several enzyme activities but metribuzin temporarily appeared to decrease the ATP content and inhibited luminescence in the bacterial test. Fluazinam was highly toxic in microcosms and appeared to decrease the ATP content. Decreased activities of some of the ten measured enzymes were observed first in the surface soil and at harvesting also deeper in the soil in the mesocosm with combined use of pesticides. In the mesocosm experiment with separate use of pesticides, less impacts were observed. In the field experiment the pesticides decreased some enzyme activities. Herbicides decreased weed rhizosphere, and the decreases in some enzyme activities were interpreted to be due to the lack of the stimulating impact of weed roots. A strong inhibition in the soil toxicity test and continuing bioavailability of fluazinam were detected throughout the experiments even after winter in the field. Further studies on its impacts on soil microbial diversity, especially fungal species composition are needed.voktatMyynti MTT, Tietopalvelut 31600 JokioinenImpacts of pesticides on soil microorganisms and their activitie
Pieni ja keskisuuri urbanismi kaupunkikehittämisen voimavarana
No full textUrbanisation is a strong megatrend that is usually connected to big cities. This trend easily overshadows the more subtle side of urbanisation that shapes small towns and cities. Although small-scale urban transformation is not the primary issue in research agendas, it opens up important aspects into the qualitative change of urban communities. Immigration, digitalization, and bio-economy are popular examples of the drivers for urban transformation. They will change urban life, economy, space and structures in ways we are not very well aware. It is also possible that strong urban growth triggers a counter movement with aspirations to secure, clean and quiet urban settings. Usually these kinds of qualities are sought after in smaller urban communities. For being able to create specific development principles for small and middle-sized towns and cities, we need to redefine the concept of “urbanism”. The target area of our study is the South-Ostrobothnia region in Finland and its urban development. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen vahva megatrendi, joka liitetään ilmiönä useimmiten suurkaupunkeihin. Helposti unohtuu urbanisaation hennompi prosessi, joka muokkaa pienempiä kaupunkeja ja yhdyskuntia sekä näitä ympäröivää maaseutua. Vaikka tämän tyyppinen muutos ei ole määrällisesti tarkasteltuna yhtä kiinnostava, se avaa tärkeitä näkökulmia yhdyskuntien laadulliseen muutokseen ja sen hallintaan. Maahanmuutto, digitalisaatio ja biotalous ovat esimerkkejä vahvistuvista muutosajureista. Ne tulevat muokkaamaan kaupunkielämää, -taloutta, -tilaa ja -rakennetta tavoilla, joita tunnemme toistaiseksi huonosti. On myös mahdollista, että keskittyminen suurille kaupunkiseuduille laukaisee vastaliikkeen, jossa arvostetaan puhtautta, hiljaisuutta ja turvallisuutta. Tällaisia laatuja haetaan yleensä pienemmistä yhdyskunnista. Jotta pienille ja keskisuurille kaupungeille löydetään niille ominaiset kehittämisperiaatteet, tarvitaan ”urbanismin” käsitteen laajentamista. Tutkimuksen kohdealueena on Etelä-Pohjanmaa, jonka kaupunkikehittämistä tarkastellaan tästä näkökulmasta.
 
Vuorotyön vaikutus työhyvinvointiin ja asiakastyöhön lastensuojelun sijaishuollossa
No full textTämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnistaan lasten ja nuorten sijaishuollossa ja vuorotyön vaikutuksesta siihen, sekä näiden vaikutusta työntekijöiden kykyyn tehdä asiakastyötä ja kohdata työssään lapsia ja nuoria. Työelämäkumppanina tässä opinnäytetyössä toimii Go Strong. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa työelämäkumppanillemme Go Strongille tietoa vuorotyön vaikutuksista työntekijöiden työhyvinvointiin ja asiakastyöhön. Opinnäytetyön tavoitteena on, että tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa sijaishuollon laitoshoidon yksiköissä työntekijöiden työhyvinvointia kehittäessä.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselytutkimuksena, johon vastasi yhdeksän Go Strongin työntekijää kahdesta eri Go Strongin sijaishuoltoyksiköstä. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä tarkastellaan lastensuojelun sijaishuoltoa, vuorotyötä ja työhyvinvointia. Aineiston analyysissä käytimme teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella vuorotyön vaikutukset työhyvinvointiin koettiin hyvin eri tavoin. Osa koki vuorotyön tukevan omaa hyvinvointia ja osa taas koki vuorotyön ja erityisesti vuorotyöstä palautumisen raskaampana. Tärkeänä tekijänä työhyvinvoinnissa nähtiin toimiva ja järkevä työvuorosuunnittelu, jossa huomioidaan työntekijöiden yksilölliset toiveet ja tarpeet, vapaiden järkevä rytmitys, sekä vähintään kahden päivän vapaat. Hyvä työyhteisö ja kollegoiden tuki nähtiin sekä työhyvinvointia ja jaksamista edistävinä, että asiakastyötä tukevina tekijöinä. Tarkastellessa vuorotyön vaikutuksia asiakastyöhön, ongelmallisena koettiin se, miten vuorotyön vuoksi joitain lapsia ei välttämättä nähnyt moneen päivään, jolla koettiin olevan negatiivinen vaikutus lapsen kuntoutusprosessiin. Toisaalta vuorotyön mahdollistamat pitkät työvuorot koettiin niin päivän ohjelman suunnittelun, kuin eheänä pysyvän hoito- ja kasvatustyön kannalta toimiviksi. Tuloksissa kehittämisehdotuksina nousikin vahvasti esiin kokonaisvaltaisesti toimiva työvuorosuunnittelu, sekä riittävät henkilöstöresurssit lasten ollessa paikalla. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia, miten yhteisöllinen työvuorosuunnittelu ja työntekijöiden toiveiden huomioiminen vaikuttavat työtyytyväisyyteen, palautumiseen ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Lisäksi tarvitaan tutkimusta vuorotyön vaikutuksista asiakastyön laatuun myös lasten ja nuorten näkökulmasta
Kasvatus, toimijuus ja voimaantuminen : kasvatusantropologinen tutkimus andalusialaisten naisten arjesta
No full textTiedostavaan lähestymistapaan ja kasvatusantropologiseen tutkimusotteeseen tukeutumalla voidaan rakentaa kulttuurisensitiivistä tietoa, joka avaa tutkittavan ilmiön merkityskenttiä sen toimijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten kasvatusantropologista utkimusotetta voidaan hyödyntää kasvatuksen ja koulutuksen tutkimuksessa huomioimalla sen vaihtuvat tarkastelukulmat ja epistemologiselta taustaltaan erilaiset käsitykset tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimus paikantuu Etelä-Espanjaan, andalusialaiseen urbaaniin kylään. Tutkimusaineisto tuotettiin kolme vuotta kestäneen etnografisen kenttätyön aikana. Tutkimusprosessi tukeutui refleksiiviseen ja dialogiseen tiedon tuottamisen tapaan sekä menetelmä-,aineisto- ja teoriatriangulaatioon. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntäen etnografista lukutapaa sekä sisällön erittelyn ja temaattisen koodauksen keinoja. Tekstissä rakennetaan vuoropuhelua kulttuurin sisäisen ja teoreettisen viitekehyksen välille. Tutkimus koostuu avainkäsitteiden erittelystä sekä etnografisesta kontekstin, ilmiön ja tutkimusprosessin kuvauksesta.
Kontekstin aikuisikäisten naisten toimijuudet näyttäytyivät moninaisina ja jatkuvan neuvottelun kohteina. Kontekstissa vaikuttivat rinnakkain vahvat, historialliskulttuuriset naisten toimijuutta määrittävät perinteet sekä yhteiskunnalliset muutokset ja yksilölähtöiset muutostarpeet. Näistä edeltävät tukivat tapaistunutta, kodin ja perheen ympärille kietoutunutta toimijuutta. Kontekstissa vallalla olleet reunaehdot loivat kokemusta rajoittuneesta toimijuudesta. Muutokset ja muutostarpeet puolestaan tukivat neuvotteluja ammatillisesta ja aktiivisesta toimijuudesta.
Yhteisöllisellä tasolla muutostarpeisiin oli vastattu erilaisilla, aikuisille naisille suunnatuilla non-formaaleilla ja formaaleilla kasvatus- ja koulutustapahtumilla. Tekstissä lähestytään toteutettuja koulutuksellisia kokonaisuuksia voimaantumisen näkökulmasta. Kontekstin tarpeet ja haasteet huomioivat koulutukselliset tapahtumat edistivät naisten kriittistä ja tiedostavaa oman paikan, tarpeiden, mahdollisuuksien ja rajojen hahmottamista. Ne antoivat välineitä ja tukea vaikuttamiseen sekä muutoksen toteuttamiseen.
Tutkimusprosessin osallistuva, osallistava ja tiedostava tutkimusote aktivoi tutkimukseen osallistuneita naisia. Omista kokemuksista ja näkemyksistä puhuminen vahvisti tunnetta oman elämän merkityksellisyydestä.With a conscious, educational-anthropological research approach one can produceculturally sensitive information of the research phenomenon and its various meanings from the viewpoint of subjects in the field. In this study, it is evaluated how the anthropologicalapproach can be utilized in educational research by examining various analytical viewpoints and epistemologically diverse understandings about the research phenomenon.
The research was done in Southern Spain, in an urban Andalusian village. The research data were obtained during three years of ethnographic field work. The research process was based on reflective and dialogic ways of producing knowledge as well as on method, data, and theory triangulations. The data were analyzed by using ethnographic interpretation and thematic coding. The research report includes a dialogue between the culture-specific nd theoretical frameworks. The study consists of an analysis of key concepts, descriptions of the ethnographic context, phenomenon, and research process.
The adult women’s agency within the research context seemed manifold and target of constant negotiations. Strong historical-cultural traditions defining women’s agency appeared side by side with societal changes and individual-based needs for changes. The former supported routine based agency intertwined around home and family. Prevailing conditions provided women with a sense of limited agency. Changes and needs for change supported negotiations about professional and active agency.
At the communal level, needs for change were met with various non-formal and formal educational events aimed at adult women. The educational entities are analyzed from the point of view of empowerment. Events which took contextual needs and challenges into account enhanced women’s ability to conceive their place, needs, and opportunities critically and consciously. These events also provided women with the means and support to influence and realize change.
The participatory, participating, and conscious research approaches activated the research participants. Discussing their own experiences and opinions strengthened women’s sense of the meaningfulness of their lives.ei tietoa saavutettavuudest
Tarmoa vertaisuudesta: miesten innostaminen vapaaehtoistyöhön CoMe Strong -hankkeessa
No full textKehittämistyö oli osa syksyllä 2017 käynnistynyttä CoMe Strong -hanketta, jonka tavoitteena on aktivoida 45−75-vuotiaita syrjäytymisvaarassa olevia miehiä ja näin vahvistaa heidän osallisuuttaan. Projektissa käynnistetään paikallisia vertaisryhmiä ja valmennetaan niiden jäseniä innostamaan toisia miehiä mukaan. Hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu Suomessa ja Tarton yliopisto Virossa.
Kehittämistyön tavoitteena oli vahvistaa vapaaehtoistyöhön rekrytointia innostamisen näkökulmasta Perusturvakuntayhtymä Akselin alueella. Rekrytointia oli tarve kehittää, sillä miehiä ei ole helppo saada mukaan huolta pitävään vapaaehtoistyöhön. Työ vastaa kysymykseen, miten kohderyhmään kuuluvia miehiä innostetaan tehokkaasti mukaan vertaistoimintaan. Työskentelyvaiheessa haastateltiin paikallisia toimijoita ja havainnoitiin Akseli-kuntien alueella hankkeessa työskentelevien projektityöntekijöiden innostamistyötä rekrytointikäynneillä. Näin menetelminä sovellettiin sekä teemahaastattelua että osallistuvaa havainnointia.
Tulokset kertovat, että innostajan kannattaa mennä sinne, missä kohderyhmään kuuluvat jo liikkuvat. Työtä helpottaa, kun mukaan saadaan yhteistyökumppaneita, jotka ovat miehille jo valmiiksi tuttuja. Miehiä innostaa se, että valta toiminnasta on heillä itsellään, mutta he tarvitsevat projektityöntekijöiden tuen. Innostavissa aiheissa korostuu toiminnallisuus, mutta myös ryhmään kuuluminen ja juttelu on kohderyhmälle tärkeää. Innostajalta vaaditaan kykyä lukea tilannetta ja kohdata ihmiset tasavertaisina ja ideoita kuunnellen. Tärkeää on esiintyä epävirallisesti ja selkeästi, tuttujen ja neutraalien aihepiirien kautta. Innostus ei välttämättä syty heti, joten työ vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa tutustumiselle.
Tulosten pohjalta syntyi prosessikaavio, jota CoMe Strong -hankkeen projektityöntekijät ja yhteistyökumppanit voivat hyödyntää innostamis- ja rekrytointityössä. Kaavio kuvaa pelkistetysti prosessia ja tiivistää kehittämistyön tulokset.This development work was part of the CoMe Strong project, started in the autumn of 2017, the purpose of which is to improve the social participation and well-being of men aged between 45 and 75, who are in the risk of social exclusion. Local peer groups are initiated and mentored to encourage other men to join the groups. The venture is coordinated by the Turku University of Applied Sciences in Finland, and by the University of Tartu in Estonia.
This development work aimed to strengthen the recruitment of volunteers in the Perusturvakuntayhtymä Akseli area from the perspective of sociocultural inspiration. There was a need for such development, as there were difficulties in recruiting men to voluntary work involving care. This work answers the question: how the men can be inspired most effectively to join peer group activities. In the work phase, local actors were interviewed thematically, and the project’s workers were participatorily observed.
An effective strategy is to work where the target group is already present. The inspiring work is enhanced by familiar volunteers. These men are inspired if they are granted the power to define the voluntary work themselves, but they do require the support of the project’s workers. Inspiring themes are mostly action-based but being part of a group and participating in discussions in also important. The one doing the inspiring work will need to interpret the situational contexts, to encounter the people as equals, and to listen to their ideas. It is crucial to present oneself casually and clearly, focusing on familiar and neutral themes. The men are not necessarily inspired instantaneously, so time and patience might be required.
These results were formulated into a flowchart, which can then be applied by both the workers of the CoMe Strong project and the partners, as they seek to recruit and inspire new people. The chart sums up the process and presents the results of the development work in a concise form
Kesantojen kasvilajiston monimuotoisuus ja siemenravinnon tuotto linnuille
No full textViljelykiertojen yksipuolistuminen on vähentänyt peltolajiston monimuotoisuutta. Viljelykiertoja voitaisiin monipuolistaa sisällyttämällä niihin viherkesantoja. Nykyisin vallitsevat viherkesannot eivät kuitenkaan ole lajiston monimuotoisuuden kannalta parhaita, sillä ne perustetaan voimakkaasti kilpailevilla monivuotisilla nurmikasveilla. Tämän tutkimuksen keskeinen tavoite oli selvittää, voidaanko vaihtoehtoisia siemenseoksia käyttämällä vaikuttaa viherkesantojen lajiston monimuotoisuuteen. Siemenseoksen lisäksi tutkittiin kesantojen perustamistavan, iän sekä niiton vaikutusta monimuotoisuuteen. Tutkimuskohteena olivat kasvit ja niiden linnuille tuottama siemenravinto. Tulokset perustuvat kahteen kenttäkokeeseen. Siemenseoksen vaikutus lajiston monimuotoisuuteen oli odotusten mukainen. Heikommin kilpaileva nurmirölli-lampaannataseos ja niittykasveja sisältävä siemenseos osoittautuivat puna-apila-timotei-nurminataseosta paremmaksi lajiston monimuotoisuuden ja lintujen siemenravinnon tuoton kannalta. Siemenseosten ero tuli esiin toisena kesantovuotena. Sänkikesannot suosivat monimuotoisuutta jo ensimmäisenä kesänä. Kesannon perustamistavan (kylvö suojaviljaan vs. ei suojaviljaa) vaikutus tuli selkeimmin esiin siemenravinnon tuotannossa. Suojavilja kilpaili hitaasti kasvuun lähteviä heiniä tehokkaammin yksivuotisia rikkakasveja vastaan ja vähensi joidenkin rikkakasvilajien siementuottoa. Niiton vaikutus jäi ensimmäisinä kesantovuosina vähäiseksi. Myöhempinä kesantovuosina niitto hillitsi monivuotisten rikkakasvien, pelto-ohdakkeen ja juolavehnän, runsastumista. Lyhytaikaisten viherkesantojen avulla voidaan lisätä kasvilajiston monimuotoisuutta. Niinpä kesantojen sisällyttäminen uuteen maatalouden ympäristötukeen 2007 2013 on ollut perusteltua. Lajiston monimuotoisuuden kannalta vaihtoehtoisten siemenseosten käyttö olisi suotavaa.Adoption of crop monocultures has decreased the diversity of crop rotations, which has been detrimental for the biodiversity of arable fields. Inclusion of short-term rotational fallows and long-term set-asides to crop rotations could diversify agricultural habitats. Green fallows are usually sown with competitive grass species that effectively prohibit germination of weed species from seed bank and thus decline plant species diversity. In the present study, plant species diversity and seed-food production for farmland birds in rotational fallows and long-term set-asides sown with less competitive seed mixtures were studied. In addition to seed mixtures, importance of establishment method, duration of fallowing and mowing for species diversity were also explored. The data were collected from two field experiments. As expected, fallows and set-asides sown with alternative seed mixtures (Festuca ovina-Agrostis capillaris and F. ovina-A. capillaris with meadow plants) had higher species diversity of plants as well as higher seed-food production than Trifolium pratense-Phleum pratense-Festuca pratensis seed mixture. The difference between seed mixtures was observed in the second fallow year. Species diversity of stubble fallow was high already in the first year. The establishment method of fallows (under-sown vs. not under-sown) had the strongest effect on the seed-food production. Seed production of annual weeds was lower in under-sown plots due to strong competition of crop. Mowing prohibited the growth of some perennial weeds in third and fourth year of fallowing, however, for other species the effect was minor. Short-term fallows and set-asides enhance species diversity of plants. Inclusion of green fallows as a measure of updated Finnish Agri-Environmental Scheme (2007-2013) is beneficial for biodiversity. For plant species diversity, application of alternative seed mixtures is recommendable.vokMyynti MTT TietopalvelutPlant species diversity and seed-food production for farmland birds on set-aside
Aito arktinen maatalous : Lapin maatalouden nykytilanteen ja tulevaisuuden analysointia
No full textMaidon- ja lihantuotannolla on pitkät perinteet pohjoisessa. Näin on myös ollut torimyyntiin ja kotitarpeen tyydyttämiseen perustuneessa avomaan puutarhatuotannossa. Maaseudun elinkeino- ja yhteiskuntarakenteiden murroksessa on maatalous muuttunut hyvin paljon. Lappi on raaka-ainetuotannolla mitattuna omavarainen ainoastaan maidon, lampaanlihan, poronlihan ja nauriin tuotannossa. Kuluttajatuotteilla mitattuna omavaraisuus täyttyy ainoastaan poronlihalla, nauriilla ja lampaanlihalla. Lappi on nollatuotantoaluetta useilla sellaisilla maatalouden tuotteilla joiden tuottaminen Lapin maakunnassa olisi täysin mahdollista. Lappilaisen maatalouden keskeiset tuotantosuunnat, maidon- ja lihantuotanto ovat muuttuneet alueellisesti. Idästä ja pohjoisesta on tilojen vähenemä ollut suurta verrattuna Kemi-Tornion seutuun. Tällä tutkimuksella haettiin vastausta kysymykseen, miten Lapin maatalous nyt voi? Toteutetun tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki maaseutuviraston rekisterissä olevat Lapin maatilayrittäjät. Näitä tiloja oli 1482 kpl ja tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 27,2. Jokainen lappilaiselle maataloudelle keskeinen tuotantosuunta ja ikäluokka ovat tutkimuksessa hyvin edustettuna.
Maidontuotanto nousi esille tuotantosuuntana jossa kannattavuus ja maksuvalmius olivat muihin tuotantosuuntiin verrattuna parempia. Maidontuotanto näkyi vahvimpana myös liikevaihdon, käytössä olevien resurssien ja ulkopuolisen työvoiman määrässä. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattu-na maatalouden liiketoiminnan kannattavuus vastaajien subjektiivisen käsityksen mukaan ei näytä vahvistuneen missään tuotantosuunnassa. Vastaajat kaikista tuotantosuunnista ilmoittavat varojen riittävän kuitenkin kohtuullisen hyvin juokseviin kuluihin ja päivittäiseen toimeentuloon. Sitä vastoin investointeihin yrityksen tulorahoitus ei vastaajien mukaan riitä.
Maatilayritysten keskimääräistä liikevaihtoa tarkasteltaessa seutukuntien välinen ero nousee voimakkaasti esille. Kemi-Tornio seutukunta näkyy alueena jossa maatilojen keskimääräinen liikevaihto on lähes kaksinkertainen muihin seutukuntiin verrattuna. Tämä tulos tukee aikaisempia tilastopohjaisia tarkasteluja. Tulos selittyy Lapin maakunnan alueellisella heterogeenisyydellä maatalou-den osalta. Kemi-Tornio seutukunta on vahvaa nautakarjatalouden aluetta, jossa tilat ovat suuria ja tuotanto voimakasta. Alueella tuotetaan lähes puolet Lapin maakunnan maidosta ja naudanlihasta.
Maatilayrittäjien voimavaroja ovat oma henkinen jaksamisen ja muilta maatiloilta saatava vertaistuki. Näiden asioiden lisäksi tärkeä voimavara yrittäjälle ovat osaaminen, ammattitaito ja yrityksen hyvä maine. Tuotannon jatkuvaa kasvattamista ja voiton maksimointia ei pidetty tavoittelemisen arvoisena asiana. Tärkeää yrittäjille on taloudellinen kestävyys, kannattava liiketoiminta, riittävä tulorahoitus ja taloudellinen riippumattomuus.
Maatilayrittäjien osaaminen Lapissa on varsin korkealla tasolla. Tämä näkyi suunnitelmallisuutena, seurantaohjelmien käyttönä ja omana työnä erityisasiantuntijuutta vaativissa tehtävissä. Julkisen sektorin toimijoilla ja julkisella infrastruktuurilla on tärkeä merkitys maatilojen toimintaan. Oma elintarviketuotanto, kansallinen omavaraisuus ja paikallisen ruoantuotannon turvaaminen on maatilayrittäjille tärkeää. Yhteiskunnan halutaan pitävän huolta kansallisesta ja paikallisesta elintarviketuotannosta. Lapin maataloudessa ei näyttäisi tuotantorakenteen osalta olevan tulossa kovinkaan suuria muutoksia. Nurmituotanto on keskeisessä osassa, osana nautakarjataloutta, lammastaloutta ja porotaloutta.
Vastaajat ottivat kysyttäessä myös kantaa mahdollisuuteensa vaikuttaa maatilansa tuotteiden hintaan, laatuun ja määrään. Näiltä osin vastaukset olivat ajatuksia herättäviä. Vastaajat kokevat, että heidän mahdollisuutensa vaikuttaa tuottamansa tuotteen hinnan muodostukseen oli huono. Tämä nousi esille erityisesti nautakarjataloudessa. Sama ilmiö, mutta hiukan lievempänä tuli esille myös porotalouden ja lammastalouden osalta.
Milk and meat production has a long tradition in the north. This has also been the case for open garden gardening based on gardening and home satisfaction. Indicated by raw material production, Lapland is self-contained only with production of milk, sheep, reindeer and turnip rape. As measured by consumer products, self-sufficiency is only met with reindeer meat, turnip rape and sheep´s meat. Lapland is a zero-production area for many agricultural products whose production in Lapland would be perfectly possible. The regional shift of main production lines in Lapland, milk and meat production, has been important. In east and north, the decline in farms has been large compared to the Kemi-Tornio area. This study sought answers to question: How is the Lapland´s agriculture doing? The target group of survey was all Lapland Farmers in the register of Agency of Rural Affairs. The questionnaire was sent to 1482 farms and response rate of the survey was 27.2. Responses came evenly from all the production and age groups in Lapland´s agriculture. Key production line and age groups are well represented in the study.
Milk production emerged as a production line where profitability and liquidity were better than in other production lines. Milk production was also the strongest in terms of business, the amount of resources available and the number of outside employers. Compared to earlier studies, the profitability of agricultural business, according to the subjective perception of respondents, does not seem to be strengthened in any production direction. The respondents of all the production lines indicate that funds are, however, reasonably well sufficient for running costs and daily livelihood. On the other hand, the investment of the company´s income financing is not sufficient.
When looking at the average turnover of farms, the difference between the sub-regions rises sharply. The Kemi-Tornio sub-region is seem as an area where the average turnover of farms is almost double that of other sub-regions. The result is explained by the regional heterogeneity of the province of Lapland for agriculture. The Kemi-Tornio sub-region is a strong cattle area where the farms are large, and production is strong. Almost half of Lapland´s milk and beef production are pro-duced in the area.
Farmers´ resources are their own mental well-being and the peer support from other farms. In addition to these things, an important asset for an entrepreneur is expertise in skills and corporate reputation. The continuous growth of production and the maximization of profit were not regarded as worth pursuing. It is important for entrepreneurs to have financial sustainability, profitable business, adequate income financing and financial independence.
The skills of farmers´ in Lapland are quite high. This was reflected in the design, the use tracking programs and as a separate job for tasks requiring special expertise. Public sector actors and public infrastructure play an important role in farm operations. Own food production, national self sufficiency and securing local food production is important for agricultural entrepreneurs. Society is needed to take care of national and local food production. There won’t be any changes in the production structure in Lapland´s agriculture. Grass production is a key part of the cattle industry, sheep farming and reindeer husbandry.
When asked, respondents also took the opportunity to influence price, quality and quantity of their farm´s products. In that respect the responses were thought-provoking. The respondents feel that their chances of influencing the price of the product their produce were poor. This was particularly evident in cattle farming. The same phenomenon, but a little more pronounced also in the case of reindeer husbandry and sheep faming.201
Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa : oikeita miehiä - ja urheilijoita?
No full textIn this dissertation, the author analyses his own and other men's body experiences in sport. This research derives from a phenomenological framework with additional links to the sociology of the body, life history, men's studies, autobiography and narrative studies. Through this analysis the author reflects on various changes within the social history of Finnish sport over the last decades. To achieve this, the author utilises a narrative approach to study men's sporting experiences. This book consists of fifteen articles which have been separated into three chapters. Chapter one provides a theoretical discussion of phenomenology and interpretive theory, while also outlining the researcher's ontological and epistemological position to "Narratives of the Self' as a contemporary qualitative research method for undertaking a sociological analysis of the body. Chapter two explores various sides of masculinity by giving voice to a range of men's experiences in sport. These stories are personal and historical in nature, thus enabling the reader to develop an emotional affinity as well as a critical understanding of the transitions men undergo in their lives. This includes, for example, the transitions men make from boyhood to manhood and even to fatherhood. In the third chapter, the author contextualises the key themes from chapters one and two to analyse a number of changes in Finnish sport. Changes that emphasise competition above participation, an increase in the use of sport science, a greater institutionalisation of the provision of sport and increased attention through the media. The body experiences and masculine sporting cultures considered in this dissertation have been studied within their natural setting, thus bringing a strong qualitative sensibility to this project. The author has also interpreted his subjects' sporting experiences in a storied manner. This "experiential data" consists of stories from the author's life as well as those of his "research partners"' (objects) and "thick" texts from selected cultural products. The central result of this dissertation is that manhood cannot be wholly understood without considering how men interpret their own body experiences, which they could have primarily come to know through their participation in sport subcultures. What it means to be a man, therefore, is connected to larger sociocultural changes within Finnish society. In addition, these results imply that one cannot speak intelligently about the development of Finnish sport without a sophisticated understanding of men's various body projects and their effect on masculinity. This dissertation offers many practical applications concerning masculine/feminine perspectives on the body, changes in Finnish sporting culture and the usefulness of autobiographical and
narrative studies. Through narrativity, for example, it's possible to understand one's own experiences while also relating this knowledge to experts in the field. This could include assisting teacher's or coach's to discover their own significant body experiences while also helping them to identify how these experiences have influenced their own teaching or coaching practices, their relationship to their students and their concerns regarding issues connected to gender, the body and sexuality.Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa: oikeita miehiä - ja urheilijoita? on ruumiillisuuden, miehisyyden ja urheilun sosiologiaa yhteen sovittava väitöskirjatutkimus. Tavoitteenani on nivoa ymmärrettävä tarinallinen kokonaisuus fenomenologisesti tulkituista ruumiin kokemuksista, yhteisöllisesti koetuista miehisistä tarinoista ja liikuntakulttuurissa viime vuosina ja vuosikymmeninä tapahtuneista muutoksista. Väitöskirjani koostuu viidestätoista artikkelista, jotka on jaettu kolmeen lukuun. Ensimmäisen luvun painopiste on ruumiin kokemusten sosiologiassa, teoreettisissa ja metodisissa tarinoissa, joissa tutkijan ja tutkimuksen paikka määritellään erittäin tarkasti. Toisessa luvussa paneudun erilaisiin maskuliinisuuksiin eli urheilullisten miesten kokemuksiin, tarinoihin, initiaatioihin, elämän konteksteihin ja niiden tulkintaan. Pojan elämästä mennään nuoruuden kautta aikuisuuteen ja isyyteen asti. Kolmannen luvun tavoitteena on ymmärtää liikunta- ja urheilukulttuurin muutosta periaatteiden, instituutioiden, tieteen, julkisuuden ja niin liikunnan kuin huippu-urheilunkin alueilla. Ymmärtämiseen käytän painotetusti edellisistä luvuista tuttuja kokemuksellisuutta ja miehisyyttä. Väitöskirjani ammentaa teoreettisesti niin fenomenologista ruumiin sosiologiaa, elämäkerta- ja narratiivisuustutkimusta, mies/isätutkimusta kuin liikuntasosiologiaakin. Metodisesti työ on narratiivista ja kvalitatiivista tutkimusta, jossa liikun sekä yleisen teorian, aikalaiskeskustelujen, tutkimusteorian että empiriankin alueilla. Aineistoina hyödynnän yhtä hyvin omia ruumiillisia kokemuksiani kuin tutkimuskumppaneilta keräämiäni tarinoita tai kulttuurituotteista valikoimiani tiheitä aineistoja. Työni ottaa myös osaa kvalitatiivisista tutkimusmetodeista käytävään keskusteluun esittelemällä tutkimuksen tekotavan, jossa metodisten ohjesääntöjen sijasta pyritään tarkkaan tutkijan/tutkimuksen paikantamiseen, sisällön kokemuksellisen tuntemiseen, dokumentaation pitävyyteen sekä tekstin ilmaisullisuuteen ja ymmärrettävyyteen. Työssä kehitän eteenpäin sekä ruumiin sosiologista tutkimusta, miestutkimusta että liikuntasosiologista tutkimusta. Ruumiin sosiologiaa lähestyn kokemuksellisesta ja narratiivisesta näkökulmasta, jolloin kulttuuriset merkityksetkin ovat itse elettyjä eivätkä ainoastaan kulttuurituotteista aukikirjoitettuja. Elävällä tutkimuskirjoittamisella tein teksteistä elämän makuisia, uskottavia ja silti teoreettisesti perusteltavia. Päätuloksena voitaneen pitää väitettäni siitä, että ruumiilliset kokemuksemme ovat täynnä merkityksiä, joita meidän kannattaisi opetella tunnistamaan ja tulkitsemaan. Miestutkimuksen saralla etenin ruumiillisten kokemusten ja maskuliinisten alakulttuurien osin pikkutarkkaankin analysointiin unohtamatta laajempia yhteiskunnallisia konteksteja. Näin sain esille poikien ja miesten yksilöllisesti toisistaan poikkeavat tulkinnat samantyyppisistä kokemuksista, mutta myös niiden väliset alakulttuuriset yhtäläisyydet. Tein ymmärrettäväksi mieskulttuurien vaikutuksen miesten käyttäytymiseen liioittelematta tai väheksymättä tätä yhteisöllistä vaikutusta. Uskon, että työni antaa miestutkimukselle juuri tässä suhteessa tiettyä tulevaisuuden suuntaa. Liikuntasosiologisen tutkimuksen kentällä pyrin yhdistämään yksilö-, yhteisö- ja kulttuuritason muutokset ymmärrettäviksi tulkinnoiksi liikuntakulttuurin muutoksesta. Työstäni käy ilmi, että liikuntakulttuuri muuttuu ja kehittyy yksilöllisten ruumiillisten kokemusten ja niille annettujen merkitysten kautta, urheilussa voimakkaasti läsnäolevien sukupuolittuneiden alakulttuurien vaikutuksesta sekä yhteiskunnassa tai muualla makromaailmassa - kuten urheilun taloudellisessa perustassa - tapahtuvien muutosten myötä. En anna millekään näistä ehdottoman ensisijaista asemaa, vaan korostan tarkasteluissani tarkkanäköistä eri tekijöiden vaikutuksia analysoivaa ja tulkitsevaa otetta. Väitöskirjassani on runsaasti käytännöllisiä sovellusehdotuksia, joista mainittakoon työssä rakentamani käsitteet "omaelämäkerrallinen asiantuntijuus" ja "tarinoittaminen". Tarinoittamalla voi tehdä omaelämäkerralliset kokemukset itselle ymmärrettäviksi, mutta myös asiantuntijatiedon voi ymmärtää paremmin vasta prosessoimalla sen tarinalliseen muotoon. Omaelämäkerrallinen asiantuntijuus kasvaa siitä, että tunnistaa, ymmärtää ja sovittaa yhteen omia tärkeitä kokemuksiaan asiantuntijatiedon kanssa. Se voi merkitä kasvattajan tietoisuutta siitä, miten oman elämän merkitykselliset kokemukset ja/tai sukupuolittuneet käsitykset vaikuttavat omassa kasvatuksessa. Tämä tietoisuus avaa myös mahdollisuuden muutokseen.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Tekoäly työkaluna keramiikan lasitetutkimuksessa: vaaleanpunainen lasite tina- ja kromioksidilla
No full textThis empirical study developed a pink ceramic glaze using the AI-based tool ChatGPT 4o to support design and analysis.
Starting from the June Perry Pink glaze recipe, modifications were made through several test series to adapt it for oxidation firing at approximately 1240 °C. The effects of tin oxide (SnO₂) and chromium oxide (Cr₂O₃) on color and surface quality were tested on white casting porcelain and stoneware clay bodies.
The goal was to create a technically sound and visually appealing pink glaze, while evaluating AI's potential in glaze research. ChatGPT was especially helpful in recipe modification, Seger formula calculations, test planning, and troubleshooting. However, limitations emerged in accuracy and reliability, including the risk of confidently delivered false information (hallucination). AI suggestions required critical review and expert comparison.
Ethical use of AI followed guidelines by Aalto University and the Finnish National Board on Research Integrity: AI was used as a tool, not a co-author, and its role is transparently disclosed.
The most successful result was achieved with 4% tin oxide and 0.1% chromium oxide. A second series performed poorly due to chemical imbalance and incorrect material ratios. The study shows that when used responsibly and critically, AI can support ceramic research without replacing empirical testing or material expertise.Tässä empiirisessä tutkimuksessa kehitettiin vaaleanpunainen keramiikkalasite käyttämällä suunnittelun ja analyysin tukena tekoälypohjaista ChatGPT 4o -ohjelmaa.
Tutkimuksen lähtökohtana oli June Perry Pink -lasiteresepti, jota muokattiin useiden testisarjojen avulla sopivaksi korkeampaan, noin 1240 °C:n hapettavaan polttolämpötilaan. Lasitetesteissä tutkittiin tinaoksidin (SnO₂) ja kromioksidin (Cr₂O₃) määrien vaikutusta lasitteen väriin ja rakenteeseen kahdella eri savipohjalla: valkoisella valusavella sekä kivitavarasavella.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää teknisesti toimiva ja esteettisesti onnistunut vaaleanpunainen lasite, sekä arvioida tekoälyn käyttökelpoisuutta lasitetutkimuksen välineenä. Tekoäly osoittautui hyödylliseksi erityisesti reseptien muokkauksessa, Segerin kaavojen laskemisessa, testiohjelman suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa. Samalla se paljasti rajoitteensa erityisesti matemaattisessa tarkkuudessa ja koostumuslaskennassa. Ongelmaksi muodostui niin kutsuttu hallusinointi, eli tekoälyn itsevarmasti antama virheellinen tieto ja kyvyttömyys arvioida sen tuottaman sisällön järkevyyttä. Tekoälyn tuottamat ehdotukset vaativat käyttäjältä valppautta niiden arvioinnissa: on tärkeää arvioida ehdotuksia kriittisesti ja verrata tuloksia asiantuntijatietoon.
Tutkimuksen aikana pohdin myös tekoälyn käytön eettisiä ulottuvuuksia opiskelussa ja tutkimustyössä. Tekoälyn käyttöä ohjasivat Aalto-yliopiston ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamat ohjeistukset: tekoälyä käytettiin vain apuvälineenä, ei kirjoittajana, ja sen rooli tutkimusprosessissa on esitetty läpinäkyvästi.
Ensimmäisen koesarjan paras lopputulos saavutettiin reseptillä, jossa oli 4 % tinaoksidia ja 0,1 % kromioksidia. Toisen koesarjan tulokset jäivät selkeästi heikommiksi erityisesti reseptin kemiallisen epätasapainon ja raaka-aineiden virheellisten suhteiden vuoksi. Tutkimus osoittaa, että ChatGPT voi toimia hyödyllisenä apuna keramiikan tutkimuksessa, kun sen käyttö on vastuullista, läpinäkyvää ja kriittisesti ohjattua. Tekoäly ei korvaa empiiristä testausta tai materiaalien syvällistä tuntemusta, mutta voi toimia tukena tutkimusprosessin eri vaiheissa
Kauppamerenkulun ja muun hyötyliikenteen vesiväylät maakuntakaavoituksessa : nykytila ja kehitysmahdollisuudet Liikenneviraston näkökulmasta
No full textThe position of water transportation differs from other forms of traffic in regional planning because land use planning does not guide waterways by the law. So far the waterways have not had a strong role in land use plans despite the development of and need for integrated transportation system. The purpose of the study is to specify the role of the fairways for merchant shipping (FMA's waterway classes 1-3), and how this matter could be developed in regional plans.
The theoretical part includes the basics of the waterways and Finnish maritime policy, land use policy and the introduction of integrated transportation system. There is also a review of foreign prevailing practices in regional planning and how the waterways are considered in land use planning in European countries. The empirical study focuses on the latest Finnish regional plans, participation and assessment schemes (OAS documents) and the Finnish Maritime Administration's statements about the plans. Specialists on sea traffic and regional planning were also interviewed and the query was addressed to planning specialists in regional councils.
The main results show that the role of the waterways is incoherent on regional plans. All the plan symbols referred to water traffic are varying remarkably from the recommended symbols. In addition, there is a lack of recommended symbols which could illustrate new waterways, and the ones which would separate major freight ways from the smaller ones. According to the answers from the query and the interviews, cooperation between the regional councils and The Finnish Transport Agency is going well without any major problems. Nevertheless, both sides support the development of the cooperation and exchanging opinions and increasing knowledge of waterways among the regional councils in future.
If the common opinion among all the stakeholders supports enhancing the role of waterways in regional plans, one should pay more attention to unify the content of the plans. In practice, this means that one uses more plan symbols and pays more attention to the description of the plan to give an extensive viewpoint to regional waterways. The unified plan symbols need more intensive guidance and adaption of new modes of operations. Altogether, developing the waterways as a part of integrated transportation system and regional plans require more active cooperation and coherent opinions between the Finnish Transport Agency, regional councils and national ministries.Vesiväylien asema maakuntakaavoituksessa poikkeaa muista liikennemuodoista, sillä kaavoitus ei ohjaa vesiliikenteen kehittämistä samalla tavoin kuin muuta liikennettä. Vesiväyliä ei ole tähän mennessä koettu vahvaksi osaksi maankäytön suunnittelua, vaikka liikennejärjestelmäsuunnittelun näkökulmasta myös vesiliikenteen huomiointi olisi tärkeää. Tässä työssä selvitetään, miten kauppamerenkulun ja muita hyötyliikenteen vesiväyliä käsitellään maakuntakaavoituksessa ja miten vesiväyliä tulisi käsitellä tulevaisuuden maakuntakaavoituksessa.
Teoriaosassa esitellään vesiväylien ja merenkulun ominaispiirteet sekä kaavoituksen ja liikennejärjestelmä-käsitteen perusteet. Vesiväylien asemaa maakuntakaavoituksessa käsitellään myös kansainvälisestä näkökulmasta muutamien eurooppalaisten maiden osalta. Käytännön tutkimustyössä tarkastellaan viimeisimpiä Suomen maakuntakaavoja, osallistumis- ja arviointisuunnitelmia sekä kaavoista annettuja MKL: n kaavalausuntoja. Työtä varten haastateltiin myös Liikenneviraston Meriosaston asiantuntijoita sekä maakuntaliitoille tehtiin erillinen kysely.
Tulosten perusteella nykyisin vesiväyliä käsitellään hyvin vaihtelevalla tarkkuudella ja laajuudella maakuntakaavoissa. Väylien esitystavat eivät ole yhtenäisiä, sillä kaavamerkintäohjeita sovelletaan hyvin usein. Ympäristöministeriön ohjeen mukaisilla merkinnöillä ei voida erotella uusia tai kehitettäviä väyliä nykyisistä, eivätkä väyläluokkien VL1-VL3 väylät (kauppamerenkulku ja muu hyötyliikenne) erotu muista pienemmistä väylistä selkeästi. Haastatteluiden ja kyselyyn vastanneiden mukaan maakuntaliittojen ja Liikenneviraston Meriosaston välisessä yhteistyössä ei ole merkittäviä ongelmakohtia, mutta molempien osapuolten mielestä yhteistyötä ja erityisesti vesiväyliin liittyvää tietämystä sekä yleistä tiedonvaihtoa voisi tulevaisuudessa kehittää.
Mikäli vesiväylien roolia maakuntakaavoituksessa halutaan yleisesti vahvistaa, on vesiliikennettä käsiteltävä yhtenäisemmällä tavalla maakuntaliittojen tasolla. Käytännössä kaavojen tietosisältöä voidaan vesiväylien osalta lisätä mm. nykyistä laajemmilla vesiväylien kaavamerkintätavoilla ja kattavalla vesiliikenteen selostusosalla. Merkintöjen yhtenäisyys vaatii nykyistä tiukempaa ohjausta ja kaavanlaatijoilta uusien tapojen käyttöönottoa. Vesiväylien aseman kehittäminen niin liikennejärjestelmäsuunnittelun kuin maakuntatason maankäytön suunnittelun osalta vaatii Liikenneviraston, maakuntaliittojen sekä ministeriöiden aktiivista yhteistyötä sekä yhtenäistä näkemystä vesiliikenteen kehityssuunnista
- …
