36 research outputs found
Effektivisering av användningen av videokonferensteknik
No full textMietinnössä selvitetään videoneuvottelun käytön tehostamiskeinoja tuomioistuimissa sekä videoneuvotteluyhteistyön lisäämistä poliisin, syyttäjien, oikeudenkäyntiavustajien ja tuomioistuimien välillä. Työryhmä on kartoittanut videoneuvottelun käytön nykytilaa ja mietintö sisältää ehdotukset toimenpiteistä, joilla voidaan edistää ja tehostaa videoneuvottelujärjestelmän käyttöä tulevaisuudessa. Esityksessä vertaillaan Suomen ja pohjoismaiden käytäntöjä sekä esitellään videoneuvottelua osana Suomen ja Venäjän välistä lähialueyhteistyöhanketta.
Työryhmän mielestä videoneuvottelun käyttöä lisäämällä on mahdollista tehostaa tuomioistuimen työtä, nopeuttaa asioiden käsittelyä, vähentää oikeudenkäynnin osapuolten matkustusta sekä vähentää oikeudenkäyntimenettelyn kustannuksia. Vaikutukset kohdistuvat poliisiin, syyttäjään, tuomioistuimeen, oikeudenkäyntiavustajiin, todistajiin sekä asianosaisiin. Työryhmä on tarkastellut videoneuvottelun käyttömahdollisuuksien laajentamista myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta. Käyttöalan laajentamiseksi työryhmä esittää eräitä lainsäädäntömuutoksia. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34a § 1 momentin videoneuvottelua koskeva säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös vastaajaa voitaisiin kuulla käyttäen videoneuvottelua ja että videoneuvottelun käyttö jäisi tuomioistuimen harkintaan. Ulkomaalaislakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomaalaisia henkilöitä voitaisiin säilöönottoasioissa – ainakin asianosaisen suostumuksella – kuulla videoneuvottelutekniikkaa hyväksikäyttäen. Lakiin sakon täytäntöönpanosta 30 § 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuus käsitellä sakon muuntorangaistuksen määräämistä koskeva asia käyttäen videoneuvottelua, jos tuomioistuin harkitsee sen soveliaaksi.
Työryhmä on pohtinut lisäksi keinoja syyttäjien, tuomioistuimien ja oikeudenkäyntiavustajien yhteistyön tehostamiseksi koko rikosprosessiketjun sekä riita-asioiden käsittelyjen osalta oikeusturvan saavutettavuuden parantamiseksi ja kokonaiskäsittelyaikojen lyhentämiseksi. Lisäksi kiinnitetään huomiota uusien työtapojen kehittämiseen, koulutukseen ja tiedotukseen
The development of H class insulation system for variable speed low voltage random-wound stators
No full textThe topic of the thesis was from the Research and Development department of ABB oy, IEC LV Motors, Vaasa. The task was to develop two options for electrical insulation systems for low voltage variable speed motors with random-wound stators for at least thermal class H. The goals were good electrical and thermal qualities, cost savings and prospects of utilizing the electrical insulation materials tested in this work also in certain e-mobility stator insulation systems. High performance and reliability of the insulation systems is essential. Overstressing the insulation causes its accelerated aging, which can occur from such stresses as electric or thermal.
The research in this work was done by selecting a group of electrical insulation materials and first studying them with material tests according to standards. The studied materials were electrical insulation laminates for slot and phase insulation. Based on the results of the material tests, candidate insulation systems were designed, which were categorized in two groups based on expected good electrical and thermal performance and based on cost savings potential. The systems were then realized by manufacturing a set of stators for testing purposes. The insulation systems were tested with a partial discharge test. The test results were evaluated in terms of partial discharge inception voltages and were compared to relevant standards and to a reference H class variable speed drive intended stator insulation system. Other ways of evaluation were also used for the insulation systems, namely a thermal class evaluation based on literature, considering the comments from production, and considering the insulation materials for e-mobility with separate partial discharge measurements for this purpose.
The suggestion at the end of this work was not two insulation systems as originally planned, but one system. This is because the cost-effective system was not as promising as expected. The flexible electrical insulation in the cost-effective system was considered for the existing standard H class system. The proposed system for variable speed operation was the high-end system.
Based on the tests and evaluations, the suggested new variable speed drive insulation system increased the phase-to-phase partial discharge inception voltages compared to the reference system and could have materials for an improved thermal class. The phase and slot insulations of this system were also considered to be tried in the e-mobility application discussed in appendixes. Lastly, by not including one specific type of insulation material and using less material in the new variable speed drive system, cost saving potential existed also in this system with respect to the reference H class variable speed drive system. As further studies were the thermal properties of the proposed system named as an example.Diplomityön aihe oli ABB oy, IEC LV Motorsin Vaasan tuotekehitysosastolta. Tarkoituksena oli kehittää kaksi eristejärjestelmävaihtoehtoa taajuusmuuttajakäyttöön pyörölankakäämityille pienjännitemoottorin staattoreille vähintään H-lämpöluokkaan. Tavoitteina olivat hyvät jännitteen ja lämmön keston ominaisuudet, kustannussäästöt sekä mahdollisuus soveltaa tässä työssä testattuja eristemateriaaleja myös tiettyjen sähköisten ajoneuvojen staattoreiden eristejärjestelmissä. Eristejärjestelmien korkea suorituskyky ja luotettavuus ovat keskeisiä, sillä eristyksen liika rasittaminen johtaa sen nopeutettuun vanhenemiseen, joka voi seurata esimerkiksi jännitteen tai lämmön aiheuttamasta rasituksesta.
Tutkimus toteutettiin valitsemalla joukko sähköeristeitä ja tutkimalla niitä ensin standardien mukaisilla materiaalitesteillä. Tarkastellut eristemateriaalit olivat ura- ja vaihe-eristykseen käytettäviä eristelaminaatteja. Materiaalitestien tulosten perusteella suunniteltiin eristejärjestelmät, jotka jaettiin kahteen ryhmään odotetun korkean sähköisen suorituskyvyn ja lämmön keston perusteella sekä kustannussäästöpotentiaalin perusteella. Järjestelmät toteutettiin valmistamalla tuotannossa staattorit tutkimusta varten. Staattoreiden eristejärjestelmät testattiin osittaispurkausmittauksella, jonka tulokset arvioitiin verraten osittaispurkausten syttymisjännitteitä standardeihin ja H-lämpöluokan taajuusmuuttajakäytön verrokkistaattoriin. Esitettyjä eristejärjestelmiä arvioitiin myös kirjallisesti lämpöluokkaan liittyviltä ominaisuuksiltaan ja tuotannon kommenttien perusteella sekä pohdittiin materiaalien soveltuvuutta sähköisiin ajoneuvoihin erillisen osittaispurkausmittauksen myötä.
Työn lopputuloksena ehdotettiin yhtä valmista eristejärjestelmää eikä kahta järjestelmää kuten aluksi oli tarkoitus, sillä järjestelmä, jonka pääpaino oli kustannussäästöissä ei ollut testeissä täysin toivotunlainen. Tästä huolimatta tämän järjestelmän materiaaleja voitiin harkita nykyiseen H-luokan standardijärjestelmään. Työn lopussa ehdotettu taajuusmuuttajakäyttöön tarkoitettu järjestelmä oli siis korkean suorituskyvyn versio.
Testeihin ja arviointeihin perustuen ehdotetun järjestelmän osittaispurkausten syttymisjännite oli nyt entistä korkeampi vaiheiden välillä verrokkijärjestelmään verrattuna. Lisäksi ehdotettu järjestelmä sisälsi eristemateriaaleja, jotka voisivat mahdollistaa korkeamman lämpöluokan. Järjestelmän vaihe- ja uraeristettä voitiin harkita liitteissä käsitellyn sähköajoneuvon staattoriin. Koska yhtä tiettyä eristemateriaalia ei käytetty ja eristeen määrä väheni, kustannusten pitäisi olla alhaisempia kuin verrokkina olleen H-luokan taajuusmuuttajakäytön järjestelmällä. Jatkossa olisi hyvä tutkia lisää ehdotetun järjestelmän lämmönkestoa
Voiko digitaalisen sopimuspalvelun käyttö murtaa asiantuntijavastuun perinteiset rajat
No full textNotaarityöni tarkastelee digitaalisten sopimuspalveluiden ja perinteisten asiantuntijapalveluiden välistä eroa erityisesti oikeudellisen vastuun ja käyttäjän oikeudellisen aseman näkökulmasta. Työn tavoitteena on analysoida, kuinka digitaalinen sopimuspalvelu eroaa asiantuntijapalvelusta ja millaisia vaikutuksia sillä on käyttäjien oikeusturvaan.
Notaarityössä käytetään oikeusdogmaattista menetelmää, jossa tarkastellaan voimassa olevaa oikeutta lainsäädännön, oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden kautta. Keskeinen teoreettinen viitekehys pohjautuu asiantuntijavastuuseen ja sopimusoikeuden periaatteisiin.
Notaarityön tulokset osoittavat, että digitaalinen sopimuspalvelu poikkeaa perinteisestä asiantuntijavastuusta siten, ettei se tarjoa henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa, vaan sen vastuu perustuu ennalta määrättyihin käyttöehtoihin ja sopimusmallien juridiseen pätevyyteen. Palvelun käyttäjä vastaa itse sopimusmallin valinnasta ja sen soveltamisesta omaan tilanteensa, eikä digitaalisella sopimuspalveluntarjoajalla ole asiantuntijan tasoista vastuuta huolehtia käyttäjän oikeusturvasta ja oikeustoimien toteutumisesta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että digitaalisten sopimuspalveluiden kehittyessä on tarpeen tarkentaa palveluntarjoajan vastuuta ja parantaa käyttäjien tiedonsaantia oikeudellisista riskeistä. Tulevaisuudessa digitaalisia lakipalveluita koskevan lainsäädännön kehittyminen ja yhä käyttäjäystävällisemmät palvelumallit voivat täyttää käyttäjien tarpeet dynaamisesta ja laadukkaasta lakipalvelusta
Utveckling av behandlingen av summariska tvistemål. Sammandrag av utlåtandena
No full textSelvitysmiesten ehdotukset 1. Käräjäoikeuksissa käsiteltävät summaariset riita-asiat siirretään ulosottoviranomaiseen, jossa menettelyn yksinkertaistaminen ja kaavamaistaminen on toteutettavissa käräjäoikeudessa tapahtuvaa menettelyä paremmin (saatavan vahvistusmenettely). Summaaristen riita-asioiden käsittelyä automatisoidaan ja sähköistä asiointia kehitetään. 2. Asiat ohjataan ulosottoviranomaisen käsiteltäväksi alhaisemmilla käsittelymaksuilla. 3. Haastemiestiedoksiannot ja haastemiehet jäävät käräjäoikeuksiin. 4. Tavallinen postitiedoksianto otetaan käyttöön ja kansalaisten asiointitiliä aletaan hyödyntää riidattomien velkomus-asioiden tiedoksiannossa enintään 1.000 euron suuruisten pääomavaatimusten osalta. Tiedoksiannon keventämisen vaikutuksia velallisen oikeusturvan kannalta lievennetään pidentämällä takaisinsaantiaikaa ja myöhentämällä maksuhäiriömerkinnän syntymistä. Tiedoksiantotapoja tulee kehittää riippumatta siitä, mikä on summaaristen asioiden tuleva käsittelypaikka. 5. Ulosottoviranomaisessa vahvistettujen ulosottoperusteiden kansainvälinen täytäntöönpano turvataan siirtymävaiheessa säätämällä velkojalle mahdollisuus saattaa asia käräjäoikeuden käsiteltäväksi ulosottoviranomaisen saatavan vahvistamista koskevasta päätöksestä huolimatta. Kaksinkertaisesta käsittelystä aiheutuvat ylimääräiset kulut jäävät velkojan vahingoksi. Lausuntojen keskeinen sisältö Selvitystä koskeva lausuntopyyntö lähetettiin 58 taholle. Lausuntoja annettiin 51 kappaletta. Pääasiallinen syy vastustaa summaaristen riita-asioiden siirtämistä käräjäoikeuksista ulosottoviranomaiseen, oli pelko velallisen oikeusturvan heikentymisestä. Vastustavista argumenteista huolimatta kannatusta sai joka tapauksessa sähköisten tietojärjestelmien kehittäminen muun muassa siten, että ne olisivat yhteensopivia eri hallinnonalojen kesken. Lisäksi kannatettiin summaaristen asioiden käsittelyn keventämistä ja tehostamista nykyisestä. Lausunnon antajista valtaosa katsoi, että selvityksessä esitetyt perustelut todisteellisesta tiedoksiannosta luopumiselle, saatavan nopea, tehokas ja halpa perintä eivät ole riittävät. Vastaajan oikeusturva edellyttää myös "luottoyhteiskunnassa" todisteellista tiedoksiantoa. Tiedoksiannon todisteellisuudessa on kysymys vastaajan oikeussuojan kannalta keskeisestä periaatteesta ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusedellytyksestä. Tämän vuoksi tiedoksiannon todisteellisuuden vaatimuksesta tulisi luopua vain painavin perustein, jotka nojautuvat määriteltyjen kriteereiden nojalla tapahtuvaan yksittäistapaukselliseen harkintaan. Erityisesti tuomioistuinten lausunnoista kiinnitettiin toistuvasti huomiota siihen, että tuomioistuimen velvollisuuksiin kuuluu tiettyjen kuluttajia suojaavien kansallisten ja eurooppaoikeuden säännösten noudattamisen valvonta viran puolesta. Menettelyä automatisoitaessa ja yksinkertaistettaessa on ehdottomasti kiinnitettävä erityistä huomiota velallisen oikeusturvaan. Lausunnon antaneista 26 käräjäoikeudesta 19 vastusti summaaristen riita-asioiden siirtämistä ulosottoviranomaiseen, 7 kannatti siirtämistä tietyin edellytyksin. Käräjäoikeudet Helsingin käräjäoikeutta lukuun ottamatta vastustivat summaaristen asioiden käsittelyn keskittämistä muutamaan käräjäoikeuteen. Käräjäoikeuksien mukaan oikeudenhoidon uudistamisohjemassa on esitetty keskipitkän aikavälin tavoitteena käräjäoikeuksien määrän puolittaminen nykyisestä 27:stä. Tämä merkitsisi sitä, että summaarisia asioita käsiteltäisiin vain runsaassa kymmenessä käräjäoikeudessa. Helsingin käräjäoikeus puolestaan totesi, että summaarisissa asioissa on viime aikoina ilmennyt uusia, varsin monimutkaisiakin oikeuskysymyksiä, joiden ratkaiseminen tapahtuu tarkoituksenmukaisesti vain muutamassa käräjäoikeudessa. Näin voidaan taata ratkaisujen laatu ja lainkäytön yhdenmukaisuus. Käräjäoikeuksista 16 kannatti tiedoksiantomenettelyn keventämistä ja edelleen kehittämistä. 10 tiedoksiantomenettelyn keventämistä vastustaneista tuomioistuimista korosti, että tiedoksiantomenettely on osa lainkäyttöä ja se ei saa vaarantaa velallisen oikeusturvaa. Joka tapauksessa velkojia tulee ohjata asioiden sähköiseen vireillepanoon. Mahdolliset toimet käräjäoikeuksien tietojärjestelmän uudistamiseksi ja kehittämiseksi olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa AIPA -järjestelmään siirtymisen yhteydessä. Hovioikeudet pääosin puolsivat summaaristen riita-asioiden siirtämistä ulosottoviranomaiselle tietyin reunahuomautuksin. Korkein oikeus piti selvityksen lähtökohtaa oikeana siltä osin, kuin kehittämislinjat on rajattu joko käsittelyn keskittämiseen käräjäoikeuksissa tai summaaristen riita-asioiden käsittelyn siirtämiseen ulosotto-organisaatioon. Oikeusturvavaatimusten ja tehokkuusvaatimusten kannalta sekä kustannussyistä pitäytyminen nykyisen kaltaisessa hajautetussa käsittelyssä kaikissa käräjäoikeuksissa tuskin on perusteltu vaihtoehto. Valtakunnanvoudinvirasto puolsi summaaristen riita-asioiden käsittelyn siirtämistä ulosottoviranomaisten vahvistusmenettelyyn siten kuin selvitysmiehet ovat ehdottaneet. Tiedoksiannon osalta kevennettyä menettelyä ei tultaisi käyttämään yli 1.000 euron suuruisissa velkomusasioissa eikä asioissa, joihin sisältyy häätö-, tai muu vastaava vaatimus. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston mukaan summaaristen asioiden käsittely voidaan velallisen oikeusturvaa perusteettomasti vaarantamatta saada kustannussäästöjä lähinnä siltä osin, ettei samaa asiaa kirjata kahteen kertaan - ensin tuomioistuimessa, sen jälkeen ulosotossa. Valtionhallinnon tietojärjestelmien yhteensopivuutta tulisi parantaa ja selvittää, kuinka summaaristen asioiden käsittelyä tuomioistuimissa voitaisiin tehostaa. Todisteellisesta tiedoksiannosta luopumista vastustettiin. Rajat ylittävän täytäntöönpanon osalta ehdotettua siirtymäajan järjestelmää ei pidetty mahdollisena. Keskeisintä on se, olisiko summaaristen asioiden käsittely ulosotossa tehokkaampaa kuin käräjäoikeudessa. Eduskunnan oikeusasiamies kannatti asian jatkovalmistelua. Liitot Pardiaa ja JHL:a sekä Suomen haastemiehet JHL:a lukuun ottamatta kannattivat summaaristen riita-asioiden siirtämistä ulosottoviranomaiseen tietyin reunaehdoin.Utredningsmännens förslag
1. Behandlingen av summariska tvistemål i tingsrätten ska överföras från tingsrätterna till utsökningsmyndigheterna, där det finns bättre möjligheter än i tingsrätterna att förenkla och formalisera förfarandet (fastställande av fordran). Behandlingen av summariska tvistemål ska automatiseras och de elektroniska tjänsterna utvecklas.
2. Avgifterna för behandling av ärenden inom utsökningsväsendet ska vara lägre än de nuvarande avgifterna för tingsrättsbehandling.
3. Stämningsmannadelgivningar och stämningsmän ska kvarstå vid tingsrätterna.
4. Vanlig delgivning per post ska tas i bruk, och medborgarkontot ska utnyttjas vid delgivning av ostridiga fordringsmål när det yrkade beloppet uppgår till högst 1 000 euro. För att trygga gäldenärens rättsskydd i samband med att delgivningsförfarandet förenklas kommer man att förlänga tidsfristen för återvinning och skjuta upp den tidpunkt då en anteckning om betalningsstörning ska göras. Delgivningssätten bör utvecklas oavsett vilken myndighet som i framtiden behandlar summariska ärenden.
5. Den internationella verkställigheten av utsökningsgrunder som fastställts av utsökningsmyndigheten ska under övergångsperioden tryggas genom att det föreskrivs om möjlighet för borgenären att föra ärendet till tingsrätten för behandling trots att utsökningsmyndigheten redan har utfärdat ett beslut i ärendet. Borgenären ska svara för de kostnader som föranleds av att samma ärende behandlas två gånger.
Det centrala innehållet i utlåtandena Begäran om utlåtande om utredningen sändes till 58 remissinstanser. Det gavs 51 utlåtanden.
Den huvudsakliga orsaken till motstånd mot en överföring av summariska tvistemål från tingsrätterna till utsökningsmyndigheterna är rädslan att gäldenärens rättsskydd försvagas. Trots motargument understöddes dock utvecklingen av elektroniska datasystem bl.a. så att de är kompatibla mellan olika förvaltningsområden. Dessutom understöddes att behandlingen av summariska ärenden blir enklare och effektivare.
Största delen av remissinstanserna ansåg att de motiveringar som framfördes i utredningen när det gäller slopandet av bevislig delgivning, nämligen en snabb, effektiv och billig indrivning, inte är tillräckliga. Svarandens rättsskydd förutsätter även bevislig delgivning i kreditsamhället. Vid bevislig delgivning är det fråga om en viktig princip med tanke på svarandens rättskydd och en grundläggande förutsättning för en rättvis rättegång.
Därför bör kravet på bevislig delgivning slopas endast av vägande skäl som baserar sig på prövning i enskilda fall med stöd av bestämda kriterier.
Särskilt i domstolarnas utlåtanden fästes upprepade gånger uppmärksamhet vid att det till domstolarnas skyldigheter hör att på tjänstens vägnar utöva tillsyn över efterlevnaden av vissa nationella och gemenskapsrättsliga bestämmelser som skyddar konsumenten. Vid automatisering och förenkling av förfarandet måste absolut särskild vikt fästas vid gäldenärens rättsskydd.
Av de 26 tingsrätter som gav utlåtande motsatte sig 19 överföringen av summariska tvistemål till utsökningsmyndigheten och 7 understödde överföringen under vissa förutsättningar. Tingsrätterna, med undantag av Helsingfors tingsrätt, motsatte sig att behandlingen av summariska mål koncentreras till några tingsrätter. Enligt tingsrätterna har det i reformprogrammet för rättsvården framförts som ett mål på medellång sikt att antalet tingsrätter minskas från nuvarande 27 till hälften. Det innebär att summariska mål endast kommer att behandlas vid drygt tio tingsrätter. Helsingfors tingsrätt konstaterade för sin del att det i summariska mål under den senaste tiden har kommit upp nya, synnerligen komplicerade rättsfrågor som kan lösas på ett ändamålsenligt sätt endast i ett fåtal tingsrätter. På det sättet kan avgörandenas kvalitet och en enhetlig rättskipning tryggas.
Av tingsrätterna understödde 16 att delgivningsförfarandet förenklas och ytterligare utvecklas. De tio domstolar som motsatte sig en förenkling av delgivningsförfarandet underströk att delgivningsförfarandet är en del av rättskipningen och att det inte får äventyra gäldenärens rättsskydd. I varje fall ska borgenärerna styras mot inledande av ärenden elektroniskt. Det är ändamålsenligt att vidta eventuella åtgärder för förnyande och utveckling av tingsrätternas datasystem i samband med övergången till AIPA-systemet.
Hovrätterna stödde till största delen, med vissa förbehåll, överföringen av summariska tvistemål till utsökningsmyndigheterna.
Högsta domstolen ansåg att utgångspunkten för utredningen är rätt till den del utvecklingslinjerna har begränsats till att gälla antingen koncentrering av behandlingen till tingsrätterna eller överföring av behandlingen av summariska tvistemål till utsökningsmyndigheten. Det är knappast ett motiverat alternativ med tanke på kraven på rättsskydd och effektivitet eller kostnader att upprätthålla det nuvarande systemet med decentraliserade behandlingar i alla tingsrätter.
Riksfogdeämbetet förordade att behandlingen av summariska tvistemål överförs till utsökningsmyndigheternas formaliserade förfarande på det sätt som utredningsmännen har föreslagit. När det gäller delgivning kommer ett förenklat förfarande inte att tillämpas i indrivningsärenden som omfattar mer än 1 000 euro och inte heller i ärenden som gäller vräkning eller något annat motsvarande krav.
Enligt justitieministeriets lagberedningsavdelning kan man vid behandlingen av summariska mål uppnå kostnadsbesparingar utan att oskäligt äventyra gäldenärens rättsskydd närmast genom att samma mål inte registreras två gånger, först vid en domstol och därefter vid utsökning. Kompatibiliteten när det gäller informationssystemen inom statsförvaltningen bör förbättras och dessutom bör det utredas hur behandlingen av summariska mål i domstolarna kan effektiviseras. Man motsatte sig slopandet av bevislig delgivning. I fråga om gränsöverskridande verkställighet ansågs det föreslagna systemet med en övergångstid inte möjligt. Frågan är om behandlingen av summariska mål är effektivare genom utsökning än vid tingsrätterna.
Riksdagens justitieombudsman förordade fortsatt beredning av ärendet.
Förbunden, med undantag av Löntagarorganisationen Pardia rf och Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL rf samt Finlands stämningsmän JHL rf, förordade överföring av summariska tvistemål till utsökningsmyndigheten med vissa förbehåll
Atividade física na pós-menopausa: relação com a qualidade do sono, sintomatologia depressiva e estados do humor
No full textNa literatura ressalta-se a prática regular de atividade física como um mediador na promoção e manutenção da qualidade de vida em todas as fases da vida, inclusive na menopausa. Durante essa fase, as mulheres podem sofrer algumas alterações que afetam o sono, o humor e a sintomatologia depressiva. Algumas pesquisas documentam que as mulheres que se exercitam regularmente revelam uma melhor qualidade de sono, humor e autoestima, comparativamente às que não praticam atividade física. Esta, associada à implementação de outras mudanças no estilo de vida da mulher, pode contribuir para uma melhor adaptação às alterações físicas e à mudança de papéis no âmbito familiar e profissional, diminuindo a ansiedade e a depressão que vulgarmente a afetam nesta fase do climatério. O presente estudo foi desenvolvido no âmbito do Meno(s)Pausa+Movimento, um programa de promoção do exercício e da saúde dirigido a mulheres pós-menopáusicas, promovido pela Câmara Municipal de Penafiel, com a coordenação científico-pedagógica da Universidade de Trás-os-Montes e Alto Douro e a colaboração do Agrupamento de Centros de Saúde do Tâmega II – Vale do Sousa Sul e do Centro Hospitalar do Tâmega e Sousa. Pretendeuse com a presente dissertação analisar a relação dos níveis de atividade física habitual com o sono, a sintomatologia da depressão e o otimismo em mulheres com amenorreia permanente há pelo menos 12 meses consecutivos. A acelerometria foi utilizada na apreciação dos níveis de atividade física e na duração e qualidade do sono, sendo os dispositivos utilizados durante quatro dias e quatro noites. A escala DASS-21 permitiu a avaliação dos níveis de ansiedade, depressão e stresse e a escala LOT-R foi utilizada na apreciação do quanto otimista a mulher se sentia em relação ao futuro. Para caracterização da amostra, foram consideradas algumas variáveis de composição corporal, as quais foram obtidas recorrendo à utilização da bioimpedância. Apenas 15 mulheres da amostra eram fisicamente inativas, mas 61,3% das participantes exibia obesidade e 69.4% níveis acentuados de adiposidade central. A média da DASS-21 foi de 11,02 pontos, apresentando mais de 90% das mulheres valores normais nas suas dimensões. Os valores médios do otimismo disposicional e da duração do sono foram, respetivamente 16,52 pontos e 7,48 minutos, tendo todas as participantes evidenciado um índice de fragmentação do sono 5 eventos/dia. A AF moderada-vigorosa não influenciou a variação do otimismo e das variáveis do sono e da DASS-21 analisadas na pesquisa (valores de p entre 0,13 e 0,86) . Em conclusão, os nossos resultados sugerem que os níveis de AF moderada-vigorosa de mulheres pós-menopáusicas não exerce influência significativa na duração e a qualidade do sono, o otimismo e a sintomatologia da depressão. Sugere-se a replicação do estudo numa amostra mais representativa.The literature highlights the regular practice of physical activity as a mediator in promoting and maintaining quality of life at all stages of life, including the menopause. During this phase, women can suffer some changes that affect their sleep, mood and depressive symptoms. Some research has documented that women who exercise regularly have a better quality of sleep, mood and self-esteem than those who do not practice physical activity. This, combined with the implementation of other changes in women's lifestyles, can contribute to better adaptation to physical changes and changes in family and professional roles, reducing the anxiety and depression that commonly affect women during this phase of the climacteric. This study was carried out as part of Meno(s)Pausa+Movimento, an exercise and health promotion program aimed at postmenopausal women, promoted by Penafiel City Council, with the scientific-pedagogical coordination of the University of Trás-os-Montes e Alto Douro and the collaboration of the Tâmega II - Vale do Sousa Sul Health Center Group and the Tâmega e Sousa Hospital Center. The aim of this dissertation was to analyze the relationship between habitual physical activity levels and sleep, depression symptoms and optimism in women with permanent amenorrhea for at least 12 consecutive months. Accelerometry was used to assess physical activity levels and sleep duration and quality, with the devices being used for four days and four nights. The DASS-21 scale was used to assess levels of anxiety, depression and stress and the LOT-R scale was used to assess how optimistic the woman felt about the future. To characterize the sample, some body composition variables were taken into account, which were obtained using bioimpedance. Only 15 women in the sample were physically inactive, but 61.3% of the participants were obese and 69.4% had high levels of central adiposity. The average DASS-21 score was 11.02 points, with more than 90% of the women showing normal values in its dimensions. The mean values for dispositional optimism and sleep duration were 16.52 points and 7.48 minutes respectively, and all the participants showed a fragmentation index of sono> 5 events/day. Moderate-vigorous PA did not influence the variation in optimism or the sleep and DASS-21 variables analyzed in the study (p-values between 0.13 and 0.86). In conclusion, our results suggest that moderate-vigorous PA levels in postmenopausal women have no s ignificant influence on t he duration and quality of sleep, optimism and depression symptoms. We suggest replicating the studywitha more representative sample
Direito à literatura como direito humano : a literatura de ficção científica de autoria de mulheres em uma perspectiva de educação em direitos humanos
No full textDissertação (mestrado)—Universidade de Brasília, Centro de Estudos Avançados e Multidisciplinares, Programa de Pós-Graduação em Direitos Humanos e Cidadania, 2019.Esta dissertação vincula-se à Linha de Pesquisa de Educação em Direitos Humanos e Cultura
de Paz, do Programa de Pós-graduação em Direitos Humanos e Cidadania da Universidade de
Brasília. A pesquisa teve como objetivo geral compreender, a partir das narrativas das autoras
de ficção científica a relação entre o direito à literatura, a educação em direitos humanos e a
representação e representatividade nos seus livros e na literatura. Como objetivos específicos
foram definidos: discutir a literatura como direito à narrativa e como direito humano; evidenciar
de que forma as relações de poder e as questões de gênero são tratadas na literatura de ficção
científica; e analisar a representatividade e a representação de mulheres na literatura de ficção
científica como direito humano, a partir das narrativas de escritoras contemporâneas brasileiras.
Trata-se de uma pesquisa de abordagem qualitativa, que utilizou como instrumento de geração
de dados entrevistas narrativas com duas escritoras de literatura de ficção científica, Lina e
Júlia. Para escolha das participantes da pesquisa, foram utilizados critérios relacionados à
visibilidade que elas possuem no campo, disponibilidade de encontro entre a entrevistadora e a
escritora e que tenham livros publicados. A análise dos dados foi realizada a partir das
orientações relativas à análise de conteúdo de Bardin (2009; 2016). Os dados evidenciaram que
o direito à literatura é fundamental para uma vida digna e permite visibilizar e questionar a
estrutura de sistemas de opressão e de marginalização impostos às mulheres. Como resultados
identificamos que o direito à literatura é possibilitado e materializado através do direito à
narrativa, à memória e à representação e à representatividade.This dissertation is linked to the Research Line of Education in Human Rights and Culture of
Peace, of the Graduate Program in Human Rights and Citizenship of the University of Brasilia.
The research aims to understand, from narratives of science fiction female authors, the relation
between the right to literature, human rights education, as well as representation and
representativeness in their books and literature. Specific objectives are: discussing literature as
narrative right and as human right; highlighting how power relations and gender issues are
addressed in science fiction literature; and analyzing representativeness and representation of
women in the science fiction literature as a human right, from narratives of contemporary
Brazilian female writers. This is a qualitative approach research that used narrative interviews
with two writers of science fiction literature, Lina and Julia, as an instrument for data
generation. To choose the research participants, the criteria used was related to the visibility
they have in their field, the availability of them meeting the interviewer and their published
books. Data analysis was based on content analysis of Bardin’s (2009; 2016) guidelines. Data
has showed that the right to literature is fundamental for a dignified life and allows the visibility
and questioning of the structure of oppression and marginalization systems imposed on women.
As a result, we identified that the right to literature is made possible and materialized through
the right to narrative, memory, representation and representativeness.Centro de Estudos Avançados Multidisciplinares (CEAM)Programa de Pós-Graduação em Direitos Humanos e Cidadani
Brasília e modernismo: marginalização cultural e o direito à cidade
No full textEste trabalho tem como objetivo demonstrar que a marginalização cultural é
agravada através da negação do direito à cidade. Brasília foi uma cidade construída
para preencher o planalto central com o projeto que levaria o Brasil à modernidade.
A historicidade da construção permite que se conheça a expulsão dos que a
construíram, negando os direitos básicos de moradia e questionando a
compreensão de que a arquitetura possa ser a chave para a superação das mazelas
sociais por meio da construção de uma cidade supostamente democrática. Brasília
como obra de arte infere o afastamento materializado pela necessidade de
manutenção de seus traços arquitetônicos originais, o que impede um exercício de
cidadania cultural, já que são restritos os espaços institucionais e não-institucionais
que possibilitam as expressões e movimentos culturais de ocupação da cidade
Kinerja Bukaan Ventilasi Alami Untuk Menurunkan Suhu Ruang Dalam Gedung Pascasarjana Fakultas Hukum Universitas Brawijaya
No full textA construção da moralidade em contextos de negociação, avaliação e autoavaliação sob a perspectiva das crianças de terceiro ano do ensino fundamental
No full textA construção da moralidade faz parte do desenvolvimento complexo do sujeito mediante a formação de valores e significados negociados nas interações sociais desde o nascimento. Entretanto, como a escola e a sala de aula em particular, integram em seu trabalho pedagógico essas diferentes dimensões do desenvolvimento? O presente trabalho monográfico é mobilizado pelo objetivo de compreender a construção da moralidade no contexto de uma sala de aula de um terceiro ano do ensino fundamental a partir das interações sociais e das narrativas das crianças, priorizando as relações interpessoais, os processos comunicativos e os processos semióticos envolvidos na (re)significação de conceitos morais. De forma específica, objetiva-se caracterizar os momentos de negociação em sala de aula referente ao que é certo/errado, bom/mau, bem/mal, permitido/proibido; identificar e analisar os significados de conceitos morais a partir das narrativas das crianças; e estabelecer relações entre os significados dos conceitos morais para as crianças, suas ações nas interações com o outro e a constituição de si. A pesquisa empírica foi pensada em um viés qualitativo para discutir a narrativa das crianças perante conceitos morais pré-estabelecidos e seu cotidiano diante de momentos de negociação, avaliação e autoavaliação. Essas esferas do processo escolar foram escolhidas por permitirem um envolvimento ativo do sujeito diante de situações que envolvam questões morais. Foram realizadas observações do cotidiano com foco nas crianças da sala de aula em uma escola pública na Asa Norte, no período de 2011 e entrevistas individuais com três dessas crianças ao longo do período de observação. Os resultados destacam que a construção da moralidade está presente nas interações e nos conflitos que emergem das discussões entre as crianças; os conceitos morais são trabalhados na perspectiva de uma cultura específica da sala de aula e a avaliação informal, mais do que a avaliação formal, é uma ferramenta de grande falia formativa por ser a instância pedagógica de significação acerca de valores e comportamentos. A importância do presente estudo está na visibilidade dada às crianças e à sua compreensão do sentido de conceitos morais por meio de autorreflexões promovidas na negociação dos conflitos. Portanto, os valores partilhados na sala de aula são interessantes para se observar de que forma trabalhar as diferenças individuais, a negociação de sentido causada pelo conflito, e essenciais na construção de um contexto cooperativo de aprendizagem e desenvolvimento. ___________________________________________________________________________ ABSTRACTMorality construction takes important role in person’s complex development through values
formation and meaning negotiation that occur in social interactions since one’s
born. However, how does school, and classrooms in particular, integrate these dimensions in
pedagogical practices? The study aims at understanding morality construction in a classroom
context of an Elementary School third grade based on children’s narrative and social
interaction by giving priority to interpersonal relations, communicative and semiotic
processes involved in moral concepts meaning making. Specific objectives comprise to
characterize in class negotiating moments concerning to what is right/wrong, good/bad,
well/not-well, allowed/forbidden; to identify and to analyse moral concepts meaning through
children’s narratives; and to establish relations between children’s perspectives on moral
concepts meaning, their actions within social interactions and self development. Empirical
research was based on a qualitative methodology in order to discuss children’s narratives
about moral concepts and daily issues during diverse group negotiating moments, evaluation
and self-assessment practices. It counted with classroom routines observations and individual
interviews with three children during the second semester of 2011. Results outline morality
construction as part of interactions and conflicts among children; moral concepts are relative
to specific culture perspectives established in the classroom, mainly by the teacher and adults.
Finally, beyond formal evaluation practices, informal evaluation is a valuable formative tool
due its pedagogical potential for meaning making concerning values and behavior. The study
contribution draws on visibility given to chidren’s narrative and their comprehension about
the meaning of moral concepts through auto-reflection promoted by negotiation moments.
Therefore, classroom shared values are powerful in order to deal pedagogically with
individual differences, with the significance of conflict negotiation and, essential to the
construction of a cooperative context for learning and development
