1,720,985 research outputs found
Hyvän ilmatiiviyden toteutuminen pientalojen korjauksissa
Full text linkTämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten hyvä ilmatiiviys saavutetaan vanhemman pientalokannan korjausten jälkeen. Lisäksi tutkitaan ilmanvaihdon toimivuutta ja riittävyyttä. Pääasialliset tutkimusmenetelmät ovat ilmatiiviysmittaus ja lämpökuvaus sekä ilmanvaihdon
toiminnan tutkiminen merkkiainemittauksella.
Opinnäytetyön tilaaja on LPR-arkkitehdit Oy. Tilaaja osoitti tutkimuksen kohteeksi kaksi 1700–1800-luvuilla valmistunutta rakennusta. Tutkimuksen tekijän toimesta valittiin lisäksi kaksi vertailukohdetta, jotka ovat 1800-luvulla valmistunut ja 1900-luvun alussa valmistunut rakennus. Yhteistä kaikille rakennuksille on se, että niihin on tehty laajat korjaukset 2000-luvun alussa.
Mitattujen ilmatiiviyslukujen keskiarvot olivat n50 = 12,2 1/h ja q50 = 10,4 m3/hm2. Kaikista tutkituista rakennuksista löytyi ilmavuotoja rakenteitten liitoskohdista sekä ikkunoista ja ovista. Rakennusten ilmanvaihtokertoimet olivat pääosin riittäviä. Ilmanvaihdon tehokkuudessa ei voitu havaita merkittävää eroa painovoimaisen ja koneellisen ilmanvaihdon välillä.The aim of this thesis was to research the actual after-repair air tightness of older detached houses. The study also addressed the performance and adequacy of ventilation. The main research methods were the measuring of air tightness and thermal imaging, as well as ventilation investigation using tracer gas.
The study was commissioned by LPR-arkkitehdit Oy. The customer offered two buildings from the 18th and 19th centuries as the focus of investigation. The author of this thesis additionally chose, for the purpose of comparison, two other buildings, one built in the 19th century and the other completed in the early years of the 20th century. What all these buildings have in common is that they have undergone extensive repairs at the beginning of the 21st century.
The average measured air tightness was n50 = 12.2 1/h and q50 = 10.4 m3/hm2. Air leaks were found at structural junctions as well as windows and doors in all measured buildings. The air change rates were mostly sufficient. There was no significant difference in efficiency between natural and forced ventilation
Positiivinen pedagogiikka suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
Full text linkSyksystä 2017 suomalaisen päiväkodin pedagogista toimintaa on ensimmäistä kertaa määritelty sekä varhaiskasvatuksen että esiopetuksen ohjausasiakirjoilla. Osalle varhaiskasvatuksen opettajista tilanne, jossa heidän tulee sitoutua jonkin asiakirjan sisältöihin, on uusi. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet eivät silti toteudu varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tultua velvoittavaksi. Toisaalta myös varhaiskasvatuksen opettajien erilaiset tavat ymmärtää asiakirjojen sisältöjä vaikuttavat opettajien tapaan toteuttaa pedagogista toimintaa.
Tutkin varhaiskasvatuksen opettajien toimintaa päiväkodeissa suunnaten tutkimukseni
niihin ohjausasiakirjojen (varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet) sisältöihin, jotka ovat yhteneväisiä positiivisen pedagogiikan kanssa. Nämä sisällöt käsittelevät myönteistä oppimismotivaatiota, oppijan myönteistä minäkäsitystä sekä myönteistä oppimisilmapiiriä ja sosiaalista ympäristöä. Ohjausasiakirjojen ja positiivisen pedagogiikan yhteneväiset sisällöt olen tutkimuksessani nimennyt varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen positiiviseksi pedagogiikaksi (VEPP).
Asetin tutkimukselleni yhden pääkysymyksen, johon sisältyi kaksi alakysymystä. Pääkysymys: Miten positiivisen pedagogiikan sisältöjä toteutetaan suomalaisissa päiväkodeissa? Alakysymykset ovat seuraavat: Vaihe I: Miten varhaiskasvatuksen opettajat tukevat lasten oppimismotivaatiota, oppijan myönteistä minäkäsitystä sekä myönteistä oppimisilmapiiriä ja sosiaalisia suhteita päiväkodissa? Vaihe II: Miten varhaiskasvatuksen opettajien kuvaamat sisällöt toteutuvat päiväkotien toiminnassa?
Hyödynsin tutkimuksessani monimenetelmäistä tutkimusotetta suorittaen ensin kvalitatiivisen ja sitten kvantitatiivisen vaiheen. Ensimmäisessä vaiheessa hyödynsin fenomenografista tutkimusotetta. Haastattelin 21 varhaiskasvatuksen opettajaa, joiden koulutus ja substanssiosaaminen vastasi syvällistä ja laajaa ymmärrystä VEPP:n sisällöistä. Tutkin heidän käsityksiään siitä, kuinka VEPP-sisältöjä voidaan toteuttaa päiväkotikontekstissa. Fenomenografisen analyysin tulosten pohjalta laadin tutkimukseni toisen vaiheen mittarin, strukturoidun kyselylomakkeen. Keräsinmsurvey-aineiston lähettämällä kyselyn 69 kuntaan. Kyselyyn vastasi 625 päiväkodissa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Kvantitatiivisen aineiston analyysissä hyödynsin Likert-asteikolle tyypillisiä analysointimenetelmiä tutkien, miten VEPP-sisällöt toteutuvat päiväkotien toiminnassa. Lisäksi tarkastelin VEPP:n toteutumiseen vaikuttavia taustatekijöitä niitä kuvaavilla muuttujilla ja
summamuuttujilla.
Tutkimukseni tuotti kahdenlaista tietoa: miten varhaiskasvatuksen opettajat voivat toteuttaa VEPP-sisältöjä päiväkodissa ja miten VEPP-sisällöt suomalaisissa päiväkodissa toteutuvat. Tutkimukseni tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat ymmärsivät VEPP:n monipuolisesti. Ensimmäisen vaiheen tuloksiksi nousi viisi VEPP:n sisältöjä ilmentävää kategoriaa, joiden avulla on mahdollista tarkastella, miten opettajat tukevat VEPP-sisältöjen toteutumista päiväkodissa. Kategoriat ovat 1. opettajan suhde lapseen, 2. positiiviset oppimiskokemukset, 3. lapsen autonomian tukeminen, 4. lasten vuorovaikutussuhteet ja 5. aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Toisen vaiheen tutkimustulokset osoittivat, että opettajien oman toiminnan arvioiden mukaan VEPP toteutui päiväkodeissa kohtalaisesti, mutta vaihtelevasti. VEPP:n toteuttamiseen vaikuttivat tutkimukseni mukaan erityisesti opettajan ikä, työkokemus, lapsiryhmän rakenne sekä opettajan taustakoulutus.
Tutkimukseni tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat toteuttavat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogisia sisältöjä eri tavoin. Lisäksi tutkimukseni osoitti VEPP-sisältöjen toteuttamisen olevan epäjohdonmukaisempaa alle kolmevuotiaiden lasten ryhmissä. Tulokset kertovat, että lasten autonomian sekä vuorovaikutussuhteiden tukeminen alle kolmevuotiaiden ryhmissä koetaan haastavina. Tutkimukseni antaa tuoretta tietoa ja virikkeitä siihen, miten varhaiskasvatuksen opettajat voivat tukea opettaja-lapsi-suhteen rakentumista, huomioida lasten positiivisia oppimiskokemuksia, tukea lapsen autonomiaa sekä tukea lasten ja aikuisten välisiä vuorovaikutussuhteita.ei tietoa saavutettavuudest
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
Critical uncertainties of the photo-current characterization device
No full textThe objective of this thesis was to recognize and analyze most critical uncertain-ties of the photo-current characterization process in the client organization. Aim of the organization was to lower the uncertainty of its laboratory measurements. First, literature review was done to gain understanding of the state-of-the-art of the photo-current characterization. Next the uncertainty sources in the typical photo-current measuring system were recognized. Next these sources were classified by importance to target the reducing effort for the most relevant uncertainty components.
In the next phase the gathered knowledge was used to recognize most critical uncertainty sources at client’s system. From the gathered information it was possible to calculate uncertainty budget for different improvement scenarios. This did help to define a strategy to lower the uncertainty in client’s system. As a result it was found necessary to develop new equipment to characterize one important uncertainty source. After this device was build and calibrated, preliminary measurements were executed.
Based on the thesis work it became possible to give suggestions for the client organization, how to reduce uncertainty and which uncertainty sources are most relevant to tackle. Developed measuring device was proven to be very useful for evaluation of one of the most critical uncertainty components. This device was also reducing effort required for this evaluation process. Finally, recommendations were given for the following steps to further reduce the uncertainty
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
- …
