150 research outputs found
sj-docx-1-ema-10.1177_17411432231168234 - Supplemental material for Team leadership profiles in Finnish early childhood education centres – Teachers’ experiences of team leadership
No full textSupplemental material, sj-docx-1-ema-10.1177_17411432231168234 for Team leadership profiles in Finnish early childhood education centres – Teachers’ experiences of team leadership by Samuli Ranta, Henri Heiskanen and Sanni Kahila in Educational Management Administration & Leadership</p
Manufacturing strategy : applying the logistics models
No full textKirjoittajat: Takala Josu, Malindzak Dusan, Straka Martin, Hirvelä Jarkko, Yang Liu, Lei Lei,
Salonen Janne, Tyni Samuli A., Ranta Juha-Matti, Kavul'a Juraj, Nuutinen Markus, Helo Petri,
Hiruelä Jarko, Hakkarainen Vesa, Kess Pekkafi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed|ei tietoa saavutettavuudest
Hyvän ilmatiiviyden toteutuminen pientalojen korjauksissa
Full text linkTämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten hyvä ilmatiiviys saavutetaan vanhemman pientalokannan korjausten jälkeen. Lisäksi tutkitaan ilmanvaihdon toimivuutta ja riittävyyttä. Pääasialliset tutkimusmenetelmät ovat ilmatiiviysmittaus ja lämpökuvaus sekä ilmanvaihdon
toiminnan tutkiminen merkkiainemittauksella.
Opinnäytetyön tilaaja on LPR-arkkitehdit Oy. Tilaaja osoitti tutkimuksen kohteeksi kaksi 1700–1800-luvuilla valmistunutta rakennusta. Tutkimuksen tekijän toimesta valittiin lisäksi kaksi vertailukohdetta, jotka ovat 1800-luvulla valmistunut ja 1900-luvun alussa valmistunut rakennus. Yhteistä kaikille rakennuksille on se, että niihin on tehty laajat korjaukset 2000-luvun alussa.
Mitattujen ilmatiiviyslukujen keskiarvot olivat n50 = 12,2 1/h ja q50 = 10,4 m3/hm2. Kaikista tutkituista rakennuksista löytyi ilmavuotoja rakenteitten liitoskohdista sekä ikkunoista ja ovista. Rakennusten ilmanvaihtokertoimet olivat pääosin riittäviä. Ilmanvaihdon tehokkuudessa ei voitu havaita merkittävää eroa painovoimaisen ja koneellisen ilmanvaihdon välillä.The aim of this thesis was to research the actual after-repair air tightness of older detached houses. The study also addressed the performance and adequacy of ventilation. The main research methods were the measuring of air tightness and thermal imaging, as well as ventilation investigation using tracer gas.
The study was commissioned by LPR-arkkitehdit Oy. The customer offered two buildings from the 18th and 19th centuries as the focus of investigation. The author of this thesis additionally chose, for the purpose of comparison, two other buildings, one built in the 19th century and the other completed in the early years of the 20th century. What all these buildings have in common is that they have undergone extensive repairs at the beginning of the 21st century.
The average measured air tightness was n50 = 12.2 1/h and q50 = 10.4 m3/hm2. Air leaks were found at structural junctions as well as windows and doors in all measured buildings. The air change rates were mostly sufficient. There was no significant difference in efficiency between natural and forced ventilation
Positiivinen pedagogiikka suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
Full text linkSyksystä 2017 suomalaisen päiväkodin pedagogista toimintaa on ensimmäistä kertaa määritelty sekä varhaiskasvatuksen että esiopetuksen ohjausasiakirjoilla. Osalle varhaiskasvatuksen opettajista tilanne, jossa heidän tulee sitoutua jonkin asiakirjan sisältöihin, on uusi. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet eivät silti toteudu varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tultua velvoittavaksi. Toisaalta myös varhaiskasvatuksen opettajien erilaiset tavat ymmärtää asiakirjojen sisältöjä vaikuttavat opettajien tapaan toteuttaa pedagogista toimintaa.
Tutkin varhaiskasvatuksen opettajien toimintaa päiväkodeissa suunnaten tutkimukseni
niihin ohjausasiakirjojen (varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet) sisältöihin, jotka ovat yhteneväisiä positiivisen pedagogiikan kanssa. Nämä sisällöt käsittelevät myönteistä oppimismotivaatiota, oppijan myönteistä minäkäsitystä sekä myönteistä oppimisilmapiiriä ja sosiaalista ympäristöä. Ohjausasiakirjojen ja positiivisen pedagogiikan yhteneväiset sisällöt olen tutkimuksessani nimennyt varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen positiiviseksi pedagogiikaksi (VEPP).
Asetin tutkimukselleni yhden pääkysymyksen, johon sisältyi kaksi alakysymystä. Pääkysymys: Miten positiivisen pedagogiikan sisältöjä toteutetaan suomalaisissa päiväkodeissa? Alakysymykset ovat seuraavat: Vaihe I: Miten varhaiskasvatuksen opettajat tukevat lasten oppimismotivaatiota, oppijan myönteistä minäkäsitystä sekä myönteistä oppimisilmapiiriä ja sosiaalisia suhteita päiväkodissa? Vaihe II: Miten varhaiskasvatuksen opettajien kuvaamat sisällöt toteutuvat päiväkotien toiminnassa?
Hyödynsin tutkimuksessani monimenetelmäistä tutkimusotetta suorittaen ensin kvalitatiivisen ja sitten kvantitatiivisen vaiheen. Ensimmäisessä vaiheessa hyödynsin fenomenografista tutkimusotetta. Haastattelin 21 varhaiskasvatuksen opettajaa, joiden koulutus ja substanssiosaaminen vastasi syvällistä ja laajaa ymmärrystä VEPP:n sisällöistä. Tutkin heidän käsityksiään siitä, kuinka VEPP-sisältöjä voidaan toteuttaa päiväkotikontekstissa. Fenomenografisen analyysin tulosten pohjalta laadin tutkimukseni toisen vaiheen mittarin, strukturoidun kyselylomakkeen. Keräsinmsurvey-aineiston lähettämällä kyselyn 69 kuntaan. Kyselyyn vastasi 625 päiväkodissa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Kvantitatiivisen aineiston analyysissä hyödynsin Likert-asteikolle tyypillisiä analysointimenetelmiä tutkien, miten VEPP-sisällöt toteutuvat päiväkotien toiminnassa. Lisäksi tarkastelin VEPP:n toteutumiseen vaikuttavia taustatekijöitä niitä kuvaavilla muuttujilla ja
summamuuttujilla.
Tutkimukseni tuotti kahdenlaista tietoa: miten varhaiskasvatuksen opettajat voivat toteuttaa VEPP-sisältöjä päiväkodissa ja miten VEPP-sisällöt suomalaisissa päiväkodissa toteutuvat. Tutkimukseni tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat ymmärsivät VEPP:n monipuolisesti. Ensimmäisen vaiheen tuloksiksi nousi viisi VEPP:n sisältöjä ilmentävää kategoriaa, joiden avulla on mahdollista tarkastella, miten opettajat tukevat VEPP-sisältöjen toteutumista päiväkodissa. Kategoriat ovat 1. opettajan suhde lapseen, 2. positiiviset oppimiskokemukset, 3. lapsen autonomian tukeminen, 4. lasten vuorovaikutussuhteet ja 5. aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Toisen vaiheen tutkimustulokset osoittivat, että opettajien oman toiminnan arvioiden mukaan VEPP toteutui päiväkodeissa kohtalaisesti, mutta vaihtelevasti. VEPP:n toteuttamiseen vaikuttivat tutkimukseni mukaan erityisesti opettajan ikä, työkokemus, lapsiryhmän rakenne sekä opettajan taustakoulutus.
Tutkimukseni tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat toteuttavat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogisia sisältöjä eri tavoin. Lisäksi tutkimukseni osoitti VEPP-sisältöjen toteuttamisen olevan epäjohdonmukaisempaa alle kolmevuotiaiden lasten ryhmissä. Tulokset kertovat, että lasten autonomian sekä vuorovaikutussuhteiden tukeminen alle kolmevuotiaiden ryhmissä koetaan haastavina. Tutkimukseni antaa tuoretta tietoa ja virikkeitä siihen, miten varhaiskasvatuksen opettajat voivat tukea opettaja-lapsi-suhteen rakentumista, huomioida lasten positiivisia oppimiskokemuksia, tukea lapsen autonomiaa sekä tukea lasten ja aikuisten välisiä vuorovaikutussuhteita.ei tietoa saavutettavuudest
KRIITTISTEN LAITTEIDEN ENNAKKOHUOLTO
Full text linkTIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Kone ja tuotantotekniikan tutkinto-ohjelma
Tekijä: Samuli Pietarila
Opinnäytetyön nimi: Kriittisten laitteiden ennakkohuolto
Työn ohjaajat: Kari Penson ja Kai Jokinen
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2016 Sivumäärä: 45 + 5 liitettä
Opinnäytetyö on tehty Paroc Oy Ab Oulun kivivillatehtaalle. Työn tavoitteena oli löytää prosessilinjan alkupään osalta kriittisimmät laitteet sekä kehittää näiden laitteiden toimintavarmuutta ennakoivalla kunnossapidolla. Toimintavarmuutta kehitettiin selvittämällä kriittisten laitteiden varaosasaatavuudet, huollettavuudet sekä mahdolliset korvaavat laitemuutokset.
Huoltokohteet kartoitettiin kriittisyysanalyysin, tehtaan historiadokumenttien sekä laitevalmistajan toimittamien laitedokumenttien pohjalta. Tarkasteltavana alueena oli prosessilinjan alkupää, joka käsittää prosessin laitteistosta vanhinta laitekantaa. Kriittisille laitteille luotiin ennakoivat kunnonvalvonta- ja huolto-ohjelmat.
Työn tuloksena selvisi prosessin alkupään vikaherkimmät laitteet. Kriittisille laitteille kehitettiin ennakkohuolto-ohjelma, selvitettiin varaosien saatavuus sekä löydettiin korvaavat uudenaikaiset laitteet. Suurimmat haasteet tulivat tehtaan laitehistorian dokumentoinnin vajavaisuudesta, jolloin laitteiden vikahistoria on haastavaa selvittää jälkeenpäin.ABSTRACT
Oulu University of Applied Sciences
Mechanical and production engineering
Author: Samuli Pietarila
Title of thesis: Preventive Maintenance of Critical Equipment
Supervisors: Kari Penson and Kai Jokinen
Term and year when the thesis was submitted: Autumn 2016 Pages: 45 + 5 appendices
This thesis was made for Paroc Oy Ab Oulu stone wool factory. The objective was to identify the critical equipment at the beginning of the process line and to improve the reliability of such equipment with preventive maintenance. Reliability was developed by studying the availability of the spare parts of critical equipment as well as the serviceability, and potential compensatory devices of critical equipment.
Service points were mapped by using criticality analysis, on the basis of the documents provided by the machine history and the documents provided by the manufacturer. The focus of the examination was on the beginning of the process line where the machinery is oldest. Predictive condition monitoring and maintenance programs were created for the critical equipment.
The results showed the most fault-sensitive devices at the beginning of the process. A preventive maintenance program was developed for the critical equipment, the availability of spare parts was examined and modern replacement devices were found. The biggest challenges came from the incomplete documentation of the history of the devices. When the documentation is incomplete the fault history of the equipment is difficult to find out afterwards
Critical uncertainties of the photo-current characterization device
No full textThe objective of this thesis was to recognize and analyze most critical uncertain-ties of the photo-current characterization process in the client organization. Aim of the organization was to lower the uncertainty of its laboratory measurements. First, literature review was done to gain understanding of the state-of-the-art of the photo-current characterization. Next the uncertainty sources in the typical photo-current measuring system were recognized. Next these sources were classified by importance to target the reducing effort for the most relevant uncertainty components.
In the next phase the gathered knowledge was used to recognize most critical uncertainty sources at client’s system. From the gathered information it was possible to calculate uncertainty budget for different improvement scenarios. This did help to define a strategy to lower the uncertainty in client’s system. As a result it was found necessary to develop new equipment to characterize one important uncertainty source. After this device was build and calibrated, preliminary measurements were executed.
Based on the thesis work it became possible to give suggestions for the client organization, how to reduce uncertainty and which uncertainty sources are most relevant to tackle. Developed measuring device was proven to be very useful for evaluation of one of the most critical uncertainty components. This device was also reducing effort required for this evaluation process. Finally, recommendations were given for the following steps to further reduce the uncertainty
U-Pb ikämääritys Ikkarin kultaesiintymän metasedimenttikivien zirkoneista, Keski-Lapin vyöhykkeellä, Pohjois-Suomessa
Full text linkThe gold deposit of Ikkari located in Central Lapland belt, near Jeesiö and Rajala villages. Central Lapland belt have been divided to six units from oldest to youngest: Salla group, Kuusamo group, Sodankylä group, Savukoski group, Kittilä suite and Kumpu group. The purpose of this study was to figure out how old metasediments of Ikkari are and what stratigraphy unit they represent by using U-Pb method to zircon grains and comparing these age results to older publications. Mineralogy and lithology of the samples were studied in petrography studies from thin section.
Two of the samples are conglomerates and eight are sericite-albite altered quartzites. Major zircon populations of the conglomerates occur ca. 2.015 Ga and maximum deposit ages of them occur 1910 ± 10 Ma (120059_A) and 1919 ± 5 Ma (120071_A). Rocks of Kittilä suite and Savukoski group are probably the local source for the sedimentary material of this age. Major zircon populations of the quartzites occur ca. 1.95–1.90 Ga and maximum deposit ages of them are between 1.90–1.86 Ga. The felsic magmatism in the Lapland Granulite belt is potential source for the material of this age zircon populations.
Based on U-Pb ages of the detrital zircon populations of this study, samples can be correlated in to the Kumpu group. The conglomerates are slightly older than the quartzites. Metamorphic overgrowth occurs in some zircon grains.Ikkarin kultaesiintymä sijaitsee Keski-Lapin vyöhykkeellä, lähellä Jeesiön ja Rajalan kyliä. KeskiLapin vyöhyke koostuu kuudesta stratigrafisesta yksiköstä, vanhimmasta nuorimpaan Sallan ryhmä, Kuusamon ryhmä, Sodankylän ryhmä, Savukosken ryhmä, Kittilän sviitti ja Kummun ryhmä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, Ikkarin metasedimenttien ikäjakauma ja mihin stratigrafiseen yksikköön ne kuuluvat. Ikämääritykset tehtiin metasedimenteissä olevista detritaalisista zirkoneista zirkon U-Pb menetelmän avulla ja näitä ikämääritystuloksia vertailemalla muihin julkaisuihin. Petrografisissa tutkimuksissa tutkittiin ohuthie istä näytteiden mineraalikoostumus ja kivilaji.
Kaksi näytteistä on konglomeraatteja ja kahdeksan serisiitti-albiitti muuttuneita kvartsiitteja. Konglomeraattien suurimmat zirkonipopulaatiot asettuvat noin 2.015 Ga ikään ja niiden maksimi kerrostumisiät ovat 1910 ± 10 Ma (120059_A) ja 1919 ± 5 Ma (120071_A). Luultavasti Savukosken ryhmän ja Kittilän sviitin kivet ovat olleet paikallinen lähde 2.05–2.00 Ga zirkoneille. Kvartsiittien suurimmat zirkonipopulaatiot asettuvat noin 1.95–1.90 Ga ja niiden maksimikerrostumisikä on 1.86–1.90 Ga välillä. Felsinen magmatismi Lapin granuliittivyöhykkeellä on mahdollinen materiaalinlähde näille zirkonipopulaatioille.
Verrattaessa työn zirkonipopulaatioita muihin julkaisuihin osoittautuivat kaikki työn näytteet Kummun ryhmän kiviksi, konglomeraattien ollessa kuitenkin hieman vanhempia. Osassa zirkoni rakeista on havaittavissa metamorfista ylikasvu
Osittamisrajoitukset ja niiden vaikutukset
No full textTyön aiheena ovat kiinteistönmuodostamislain 32-36 §:ien mukaiset osittamisrajoitukset ja niiden vaikutukset eri osallisryhmiin.
Osittamisrajoitukset ovat kiinteistöjen lohkomista ja halkomista rajoittavia säädöksiä, joiden tarkoitus on alunperin ollut rajoittaa taaja-asutuksen hallitsematonta leviämistä.
Suomen kiinteistöjä koskeva lainsäädäntö on uusittu täysin kymmenen viime vuoden aikana.
Kiinteistöjen ulkoista ulottuvuutta säätelevä kiinteistönmuodostamislaki sekä kiinteistöjen omistusoikeuksia säätelevä maakaari tulivat voimaan vuonna 1997.
Rakentamista ja maankäytön suunnittelua ohjaava maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan puolestaan vuonna 2000.
Osittamisrajoitukset jäivät näiden uudistusten yhteydessä kuitenkin pääosiltaan ennalleen.
Asemakaava-alueella rajoitetaan asemakaavan vastaista osittamista.
Tämän katsotaan edesauttavan asemakaavan toteutumista.
Lievempiä osittamisrajoituksia löytyy yleiskaavan virkistys- ja suojelu-, suunnittelutarve-, rakennuskielto- sekä ranta-alueilta.
Suunnittelutarve- ja rakennuskieltoalueilla rajoitukset liittyvät yhteiskunnan tarpeeseen saada taaja-asutus kehittymään suunnitellusti.
Ranta-alueilla esiin tulevat luonnonsuojelulliset syyt.
Osittamisrajoitukset vaikuttavat maanomistajien, kuntien sekä maanmittauslaitoksen elämään.
Maanomistajille rajoituksen näyttäytyvät omistusoikeuden rajoituksena, kunnille ne ovat yksi maapolitiikan keinoista ja maanmittauslaitokselle ne ovat sääntöjä muiden mukana.
Kasvukeskusten lähiseuduilla osittamisrajoituksista on ollut jonkin verran haittaa, koska kaikkia myytyjä määräaloja ei ole saatu lohkotuiksi.
Nykyisen lainsäädännön myötä kiinteistönmuodostuksella ei ole rakennusoikeutta luovaa asemaa, mutta tavallisten ihmisten ja heitä edustavien poliitikkojen mieleen on tällainen kuva kuitenkin jäänyt.
Maakaaren uudistus määräalojen lainhuudon ja purkavan kauppaehdon myötä on muuttanut osittamisrajoitusten lainsäädännöllistä ympäristöä
- …
