1,726,855 research outputs found

    Ranta et al. (2024) Supplementary Tables

    No full text
    <p>This repository includes Supplementary Tables S1-S8 from the article "Magmatic Controls on Volcanic Sulfur Emissions at the Iceland Hotspot" by Ranta et al. in <em>Geochemistry, Geophysics, Geosystems (accepted and in press as of 22 April 2024).</em></p&gt

    Kirja-arvostelu: Ingeborg Arvola (suom Aki Räsänen): Villien tuulten ranta

    No full text
    Kirja-arvostelu teoksesta Ingeborg Arvola: Villien tuulten ranta. Ruijan rannalla II (Vestersand. Sanger fra Ishavet II). Suom. Aki Räsänen. Gummerus 2025. 436 s.nonPeerReviewedei tietoa saavutettavuudestaunknown accessibilit

    Tilusjärjestelyt ranta-alueiden maankäytön toteuttamisessa

    No full text
    Työssä tarkastellaan tilusjärjestelyjen käyttömahdollisuuksia ranta-alueiden maankäytön toteuttamisessa. Ranta-alueiden kaavoituksen ongelmana on ollut maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja laajojen yhtenäisten rakentamattomien vapaa-alueiden yhtäaikainen toteuttaminen alueella, jolla kiinteistörakenne on pienipiirteinen. Rantojensuojelun ongelmina ovat olleet korvattavasta rakennusoikeudesta johtuva toteuttamiskustannusten suuruus sekä toteuttamisen epäyhtenäisyys tilanteessa, jossa suojeltava alue koostuu useasta kiinteistöstä. Vuoden 1997 alusta tulivat voimaan uusi luonnonsuojelulaki ja kiinteistönmuodostamislaki. Luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä tehtiin rakennuslakiin merkittäviä rantojen maankäyttöön vaikuttavia muutoksia. Työ pohjautuu pääasiassa rakennuslain, luonnonsuojelulain ja kiinteistönmuodostamislain säännöksiin. Lainsäädäntö- ja kirjallisuustutkimuksen lisäksi työssä on käytetty asiantuntijahaastatteluja ja keskusteluja ranta-alueiden maankäytön parissa työskentelevien henkilöiden kanssa. Järjestelyjen käyttö ranta-alueiden maankäytön toteuttamisessa vaatii tiivistä yhteistyötä kaavoitus-, luonnonsuojelu- ja maanmittausviranomaisten välillä. Maanomistajien suhtautuminen on myös avainasemassa tavoiteltuun lopputulokseen pääsemiseksi. Ranta-alueisiin liittyvien erikois- ja tunnearvojen johdosta järjestelyjen käyttö ilman asianosaisten myötävaikutusta ei ole aina tarkoituksenmukaista. Ranta-alueiden järjestelyillä voitaisiin helpottaa ranta-alueiden kaavoitusta ja siten paremman ympäristön aikaansaamista. Rantojensuojelun toteuttamisen kustannussäästöt voisivat olla järjestelyjen johdosta merkittävät ja lisäksi suojelun toteuttamiseen saataisiin tehokas ja maanomistajaystävällinen toimintavaihtoehto

    Hiidenveden ranta-alueiden tulvavahinkoarvio

    No full text
    Hiidenveden ranta-alueille on rakennettu runsaasti erityisesti vapaa-ajan asuntoja. Osa rakennuksista ja muistakin toiminnoista sijaitsee tulvariskialueilla, missä ne voivat kärsiä vahinkoja poikkeuksellisella tulvalla. Tässä selvityksessä on määritetty Hiidenveden ranta-alueilla syntyviä tulvavahinkoja eri vedenkorkeuksilla. Vahingot on määritetty erityisesti rakennuksille ja vesihuollolle

    Vihdin kirkonkylän ranta-alueen kehityssuunnitelma

    Get PDF
    Tässä opinnäytetyössä esitetään ratkaisuja Vihdin kirkonkylän ranta-alueen kehittämiseksi turvalliseksi ja viihtyisäksi viheralueeksi. Työssä tarkastellaan alueen historiaa, kasvillisuutta ja luonnonolosuhteita, mutta erityisesti alueen liikenneturvallisuutta ja toimintoja. Vihdin kunnassa on aloitettu vuonna 2017 laatia strategista yleiskaavaa kunnan kehityksen ohjenuoraksi. Strategiassa on määritelty taajamat, joita kaavoituksella pyritään kehittämään entistä houkuttelevimmiksi, elinvoimaisiksi asuinalueiksi. Vihdin kirkonkylä on yksi näistä taajamista. Ranta-alueelle on rakenteilla kampus ja lähiliikunta-alue ja ranta-alueen viheralueen suunnittelu on osa tätä hanketta. Opinnäytetyö perustuu asiantuntijaharjoitteluni aikana Vihdin kunnalle kerättyyn aineistoon ja harjoittelussa esittämiini suunnitteluratkaisuihin. Tässä opinnäytetyössä avaan ja analysoin harjoitteluni aikana kerättyä aineistoa ja haen perusteluja alueen kehittämisen merkityksellisyydelle

    Lohjanjärven ranta-alueiden tulvavahinkoselvitys

    No full text
    Lohjanjärven ranta-alueille on rakennettu runsaasti erityisesti vapaa-ajan asuntoja. Osa rakennuksista ja muistakin toiminnoista sijaitsevat tulvariskialueilla ja voivat kärsiä vahinkoja poikkeuksellisen tulvan aikana. Tässä selvityksessä on määritetty Lohjanjärven ranta-alueilla syntyviä tulvavahinkoja eri vedenkorkeuksilla. Vahingot on määritetty erityisesti rakennuksille, teollisuudelle ja vesihuollolle. Myös tulvan alle jäävät tieosuudet on kartoitettu

    Ranta-Tampellan joukkoliikenne

    Get PDF
    Työni tarkoitus oli selvittää, miten Ranta-Tampellan asuinalueen joukkoliikenne olisi parasta järjestää. Lopputuloksen oli tarkoitus olla valmis linjastoratkaisu, tai ainakin malli, jonka perusteella uutta linjaa voisi suunnitella. Ranta-Tampellaan rakennetaan uusi asuinalue, jolle valmistuu 15 vuoden aikana koti yli 3000 tamperelaiselle. Alueen ensimmäiset talot valmistuvat vuoden 2018 alkupuoliskolla ja silloin olisi alueella tarkoitus liikennöidä. Työn tilasi Tampereen seudun joukkoliikenne, joka vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä Tampereella ja ympäristökunnissa. Työssäni selvitin, minkälaista asumista uudelle alueelle on tulossa ja millaisia liikkumistarpeita tulevilla asukkailla voisi olla. Tulin siihen johtopäätökseen, että liikkumisen tarve ei ensi sijassa ole keskustaan, johon on matkaa reilu kilometri, vaan liikkumisen tarve kohdistuu ennemminkin työ- ja opiskelupaikoille. Linjaston ja aikataulutuksen pitää olla heti liikennöinnin alettua sellainen, että se on aito kilpailija oman auton käytölle. Näiden päätelmien pohjalta tein kaksi eri vaihtoehtoa Ranta-Tampellan liikennöinnille. Vertailu oli vaikeaa, sillä vertailua ei voi tehdä ainoastaan tuijottamalla kustannuksia. Vaihtoehdot vaikuttavat myös suureen osaan muiden alueiden asukkaita, joten vertailu tuli tehdä vaikutusten perusteella. Vaihtoehdoista paremmaksi arvioin linjan, joka kulkisi Ranta-Tampellasta Härmälänrannan asuinalueelle. Härmälänranta on myös Tampereen uusia asuinalueita ja on hyvin samanlainen maankäytöltään Ranta-Tampellan alueen kanssa.The purpose of my work was to find out how to arrange public transportation to Ranta-Tampella area. The result was intended to be a complete bus route, or at least as a base for how the new bus route could be planned. Ranta-Tampella will be a new residential area in Tampere, which will be completed in 15 years. When it is ready it will be home to more than 3000 people. First apartments in the area will be completed in spring year 2018 and then the area should be operated by bus. I did work in co-operation with the Tampereen Seudun Joukkoliikenne, which is public transport authority in Tampere area In my work, I figured out what kind of housing is becoming to this new area and what kind of public transportation services are needed. I came to the leading end-statements that the need for transportation is not primarily to the city-center, which is just over one kilometer distance, but to the work and schools. The bus route and scheduling must be immediately after the start of operation such that it is a real competitor for the use of your own car. Based on these conclusions, I made two different options how to organize Ranta-Tampella public transport operations. The comparison was difficult because it cannot be made only by the costs. The options also affect a large proportion of the inhabitants of other regions. So, the comparison has to take into account also the impacts to other areas. I found a bus route between Ranta-Tampella and Härmälänranta area more beneficial than the other option in comparison. Härmälänranta is also new residential areas and land use is very similar with the Ranta-Tampella area

    Ranta-Tampella asukkaiden kokemuksissa: Asukkaiden paikkatunteen muodostuminen moninaisten paikkakokemusten kautta

    Get PDF
    Tämän tutkimuksen tutkimuskohteena on Tampereen Ranta-Tampellan asuinalue ja sen asukkaat. Ranta-Tampellan alue on vielä rakenteilla oleva uudiskohdealue Tampereen keskustan pohjoispuolella. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa minkälainen asuinalue Ranta-Tampella on, sen asukkaiden näkökulmasta. Tämän vuoksi tutkimuksessa vastataan kysymykseen siitä, millainen Ranta-Tampellan alue on asukkaiden kokemuksissa ja mielikuvissa. Asukkaiden kokemuksia ja mielikuvia kartoitettiin paikkatunteen käsitteen tarjoaman viitekehyksen avulla. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmä, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää syvällisemmin niitä uniikkeja tekijöitä, joista asukkaiden kokemukset alueestaan muodostuivat. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui kolmesta Ranta-Tampellan asukkaan haastattelusta. Haastattelut pidettiin joulukuun 2022 aikana ja haastatteluissa metodina hyödynnettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Aineiston keruun jälkeen haastatteluista kertynyt materiaali litteroitiin ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Ranta-Tampellan asukkaiden paikkatunne on muodostunut erilaisten paikkakokemusten kautta, jotka kattavat fyysisen, kokemuksellisen sekä mielikuvallisen ulottuvuuden. Näistä kolmesta ulottuvuudesta on johdettu tutkimuksen analyysin tuotoksena syntyneet pääluokat. Lisäksi fyysisten sekä kokemuksellisten ulottuvuuksien alle syntyi useita eri alaluokkia, jotka havainnollistavat tarkemmin alueen asukkaiden yksilöllisiä kokemuksia ja havaintoja Ranta-Tampellan alueesta. Tutkimuksen perusteella onnistuttiin saamaan monipuolista sekä syvällistä tietoa Ranta-Tampellan alueesta sen asukkaiden silmin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös alueen kehitystä tarkasteltaessa sekä vastaavanlaisten alueiden kehitystyön tukena

    Mette Ranta

    No full text
    nonPeerReviewe

    Yyterinniemen ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma : Preiviikinlahti ja Kokemäenjoen suisto

    No full text
    Porin Yyterinniemen ranta-alueiden monikäyttösuunnitelmassa esitellään Preiviikinlahden ja Kokemäenjoen suiston ranta-alueiden maankäytön ja hoidon tavoitteet, joilla pyritään ylläpitämään alueiden luontoarvoja ja palauttamaan erityisesti umpeenkasvun heikentämiä luontotyyppejä. Lisäksi ehdotetuilla toimilla edistetään perinnemaisemien hoitoa ja parannetaan virkistyskäytön edellytyksiä rantamaisemaa avaamalla. Ranta-alueiden kunnostaminen parantaa ranta-alueiden merkitystä niillä esiintyvien eläin- ja kasvilajien elinympäristöinä. Preiviikinlahden suunnittelualueella on runsaat 200 hehtaaria ranta-aluetta, joka sopii kunnostukseen. Tästä osa on jo hoidon piirissä, mutta useimmilla alueilla tarvitaan täydentäviä hoitotoimia. Suunnitelma-alue on kokonaan Natura 2000 -aluetta, jolla suojellaan omaleimaisia merenrannan luontotyyppejä ja niillä levähtävää ja pesivää runsasta linnustoa. Suurin osa kunnostuskelpoisesta ranta-alueesta on ruovikoitunutta merenrantaniittyä, joka on muuttunutta, aikoinaan laidunkäytössä ollutta perinneympäristöä. Niittyihin rajautuvat rantametsät soveltuvat paikoin hakamaiksi. Laajempi rantametsien hoitaminen ei ole tarpeen. Kokemäenjoen suiston suunnittelualueelta löydettiin noin 330 hehtaarin kunnostuspotentiaali, mistä valtaosa käsittää niin ikään laidunnettavia tai niitettäviä rantaniittyjä. Laidun-, luomuviljely- ja tulvitushehtaarien lisäksi suunnitelmassa ehdotetaan kohteita esimerkiksi kosteikkojen perustamiselle. Niittoalueiden tueksi on maanomistajakeskustelujen pohjalta osoitettu ruokomateriaalin varastointipaikkoja sekä nostoalueita jatkokäyttöön kuljettamista varten. Suunnitelman toimenpidealueet ovat pääosin valtion mailla tai yksityismaiden suojelualueilla. Suunnitelmassa esitetyt ranta-alueiden maankäyttö- ja hoitosuositukset ovat maanomistajille vapaaehtoisia, eikä niiden noudattaminen ole sitovaa. Hoitosuositukset ja maankäyttötavoitteet esitellään tekstin ja karttojen avulla. Suunnittelussa osallistettiin runsaasti paikallisia maanomistajia sekä alueellisia viranomaisia.ei tietoa saavutettavuudest
    corecore