1,720,956 research outputs found

    Kuurosokean henkilön ympäristöön orientoitumisen tukeminen kuvailun keinoin uudessa asuin- ja toimintaympäristössä

    Get PDF
    TIIVISTELMÄ Heikkinen, Paula, Koski-Vähälä, Jaana & Kovanen, Merja. Kuurosokean henkilön ympäristöön orientoitumisen tukeminen kuvailun keinoin uudessa asuin- ja toimintaympäristössä. Syksy 2018, 60 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK) Opinnäytetyön tavoitteena oli rakentaa kuurosokeiden henkilöiden ympäristöorientaation rakentumista tukeva paikallinen toimintamalli työn tilaajan Suomen Kuurosokeat ry:n Kuntoutumis- ja asumispalvelujen käyttöön. Mallin ensisijaisiksi käyttäjiksi määriteltiin Tampereella sijaitsevan Kuurosokeiden Toimintakeskuksen taktiilisti toimivat viittomakieliset asukkaat ja asumispalvelu-henkilöstö. Sen toivottiin olevan samanaikaisesti asiakas- ja työelämälähtöinen. Mallin tavoitteiksi asetettiin kuurosokeiden mahdollisimman hyvä ympäristön hallinta ja omatoimisuus omassa elinympäristössään. Lisäksi sillä haluttiin kehittää henkilöstön ympäristöorientaation tukemiseen liittyviä valmiuksia. Työ oli luonteeltaan kehittämispainotteinen toiminnallinen opinnäytetyö. Sen raportti ja produkti syntyivät aihepiiriin liittyvän tiedon ja tutkimusten, opinnäytetyön tekijöiden aiemmin hankitun kuurosokeuteen liittyvän tietotaidon ja asiakaskohderyhmää edustaneiden kuuden kokemusasiantuntijan kokemusten ja havaintojen pohjalta. Kokemusasiantuntijoiden kanssa toteutetut toiminnalliset kuvailutilanteet ja niistä tehdyt huomiot ohjasivat toimintamallin kokoamista ja sen tausta- ja tukimateriaalien määrittelyä ja valmistusta. Opinnäytetyöprosessissa syntyi konkreettinen toimintamalli, joka toteutuessaan mahdollistaa kuurosokean henkilön kokonaisvaltaisen ympäristöön orientoitumisen. Toimintamallin kuvauksen lisäksi produkti sisältää tuntoaistiin ja kuvailuun liittyvät henkilöstölle suunnatut taustamateriaalit, neljä kohomateriaalia, kuvailua mallittavia videoita ja perehdytyslomakkeen. Toteutuessaan toimintamalli muuttaa merkittävästi asumisyksikön aiempia toimintatapoja. Se suuntaa henkilöstön huomion kuurosokeille asukkaille tärkeään ja merkitykselliseen asiaan. Orientaation tukemisesta tulee tavoitteellisempaa ja ammattitaitoisempaa. Asuin- ja toimintaympäristönsä hyvin hahmottavat asiakkaat ovat todennäköisesti arjessaan omatoimisempia, itsenäisempiä ja tyytyväisempiä kuin henkilöt, jotka tarvitsevat jatkuvasti toisen ihmisen apua liikkumisessaan. Vaikka malli on lähtökohtaisesti paikallinen ja kohderyhmältään rajattu, sen periaatteita ja sisältöjä voidaan todennäköisesti hyödyntää myös muissa vastaavissa tilanteissa ja muiden asiakaskohderyhmien, kuten suomenkielisten kuurosokeiden ja näkövammaisten, kanssa. Malli on sovellettavissa myös tulkkaustilanteiden aikaiseen kuvailuun. Opinnäytetyön raportti ja produktin oheismateriaalit tuovat oman lisänsä aihepiiristä käytävään keskusteluun.ABSTRACT Heikkinen, Paula, Koski-Vähälä, Jaana and Kovanen, Merja. Supporting the environmental orientation of people with deafblindness with environmental description when in a new environment. Autumn 2018, 60 pages, 4 appen-dices. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Sign Lan-guage and Interpreting. Degree: Interpreter. The objective of this thesis was to make a mode of conduct for the personnel which supports the environmental orientation of people with deafblindness. The object of the model is the new building of the Resource Center for the Deafblind in Tampere. The tactile sign language using people with deafblindness and the personnel of the housing services were specified to be the main users of the model. The model is designed to serve customers and suit working life. The model aims at enhancing the personnel’s skills in supporting the environmental orientation ability of their clients. The model also helps people with deafblindness to understand and be independent and active in their living environment. This thesis is a functional study and focuses on development. Writing the thesis and its product benefitted from the background literature on subject, skills of the authors as well as the experiences and observations made by the experts in the target group. Observations and experience from the environmental description in use guided the building of the model and defining other material. The product of the thesis is a set of instructions, which helps people with deafblindness to orientate to the environment. The product consists of the description of the manual, four tactile materials, videos explaining details of environmental description, a familiarization form and material about environmental description and tactile sense for personnel. This product will notably alter the former habits used in the housing unit. The model will help personnel to focus on issues that are more important and necessary for the residents. Supporting orientation will be more professional, instructive and goal-directed. Residents who have an ability to orientate independently in their housing and operational environment are likely to be more independent, active, and content when compared to residents who constantly need help from other people when walking about. This model per se is local and has a restricted focus group but its contents and principles might benefit similar institutions elsewhere as well as other focus groups, such as people with deafblindness using spoken language or people with visual impairment. The set of instructions can also be applied in interpreting when environmental description is used. This thesis and its product will contribute in discussions around the subject. Keywords: people with deafblindness, tactile, tactile sense, orientation in the environment, sign language, environmental description  Työssä valmistui neljä työn tilaajan käyttöön jäänyttä kuurosokeiden ympäristöön orientoitumista tukevaa kohomateriaalia. Ne on esitelty valokuvin raportin yhteydessä

    Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis

    Get PDF
    The present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed

    Tiedonsaanti osana viittomakielisen elämismaailmaa. Diskurssianalyysipainotteinen tutkimus viitotun ja kirjoitetun uutistiedon merkityksestä tamperelaiskuuroille.

    No full text
    Tutkielman aiheena on viittomakielisten henkilöiden tiedonsaantiin ja ­hankintaan liittyvät kysymykset. Empiirispainotteisen tutkimuksen pääosassa ovat tamperelaiskuurot, joiden tiedonsaantiin ja ­hankintaan liittyviä elämismaailman osatekijöitä selvitetään haastatteluaineistossa esiintyvien diskursiivisten rakenteiden kautta. Empiirisen osuuden tueksi ja taustaksi on rakennettu teoreettinen osuus, jossa painottuvat yhteiskuntatieteellisen tutkimusperinteen peruskysymykset, eri tieteenalojen kuurouteen, viittomakieleen ja kuurojenyhteisöön liittyvät näkemykset, kuurojen henkilö- ja yhteisöhistorian vaikutusten pohdinta ja Viittomakielisten uutisten toimitusprosessin ja kielellisten ratkaisujen erittely. Tutkimukseen osallistui yksitoista Tampereen kuurojenyhteisön aktiivijäsentä, kaikki viittomakielisiä ja kuurojenkoulun käyneitä. Tutkimuksen tiedonhankintamenetelmä on viittomakielinen teemahaastattelu. Analyysimenetelmä on diskurssianalyysi, jota on tarvittaessa täydennetty perinteisellä sisällönerittelyllä. Haastatteluista esitellään tässä tutkimusraportissa videonauhoilta kirjalliseen muotoon siirrettyjä otteita, jotka edustavat aineistosta nousseita diskursseja ja diskursiivisia kokonaisuuksia. Kuurojen ryhmä ymmärretään tutkimuksessa kieli- ja kulttuurivähemmistöksi. Vähemmistöjen keskuudessa hegemonisina esiintyvät diskurssit poikkeavat yhteiskunnassa yleisemmin esiintyvistä diskursseista, ja vähemmistöryhmien on vaikeaa saada ääntään kuuluviin. Diskurssianalyysi menetelmänä antaa mahdollisuuden vaiennettujen äänten esiin nostamiseen. Se myös sallii historiallisen ja tilanteisen kontekstin huomioon ottamisen, mikä on avainasia pyrittäessä ymmärtämään ja selittämään kuurojen elämismaailmaa kaikkine piirteineen. Tiedonsaantiin ja hankintaa liittyviksi elämismaailman osatekijöiksi paljastuvat ensinnäkin kysymys kielistä ja niiden hallinnasta, toiseksi kuurojen kieleen, historiaan ja tietoon liittyvät ulkopuolisuuden ja samaistumisen kokemukset ja kolmanneksi identiteetti- ja kansalaisuuskysymykset, jotka liittyvät kuuroihin kieli- ja kulttuurivähemmistön edustajina suomalaisessa yhteiskunnassa. Diskursseiksi ja diskursiivisiksi kokonaisuuksiksi kootulle aineistolle asetetaan näiden osatekijöiden perusteella lisäkysymyksiä, joihin vastaamalla saadaan melko paljon ja hyvin yksityiskohtaistakin tietoa kuurojen tietoon liittyvästä elämismaailmasta. Tutkimuksen perusteella on todettavissa, että nykyinen tiedonvälitysjärjestelmä ei ole kuurojen näkökulmasta paras mahdollinen. Viittomakielistä uutisvälitystä on viisi minuuttia päivässä, eivätkä sähkeuutistyyppisiksi jäävät uutiset vastaa laajuutensa ja toteutustapansa puolesta kuurojen tarpeisiin. Vain kaksi haastatelluista seuraa Viittomakielisiä uutisia päivittäin, monen seuraaminen on satunnaista. Uutisten lähetysaikaa pidetään epäsopivana, ja lähetyksen kestoa niin lyhyenä, ettei uutisia kannata nauhoittaa. Kuurot katsovat, ettei heidän kieli- ja kulttuurivähemmistönsä ole tasa-arvoisessa asemassa tiedonsaannin suhteen, ja kokevat turhautuneisuutta kauan samanlaisena pysyneen tilanteen vuoksi. Tästä huolimatta Viittomakielisiä uutisia arvostetaan, ja niillä on kuurojenyhteisölle suuri symboliarvo. Niiden koetaan edustavan kuurojenyhteisöä kuulevaan valtaväestöön päin. Uutisilla on myös vaikutusta viittomakieleen; niistä omaksutaan esimerkiksi uusia paikkojen ja maiden viittomia. Nykyistä laajempi viittomakielinen tiedonvälitys on toiveissa päällimmäisenä. Lisäksi toivotaan viittomakielen tulkkausta ja lisää tekstitettyjä ohjelmia. Kuuroja kiinnostavat omaan ryhmäänsä liittyvän tiedon lisäksi samat asiat kuin muitakin ihmisiä: politiikka, lapsiperheiden asema, urheilu, luonnonkatastrofit jne. Kaikki tutkimukseen osallistuneet hankkivat uutistietoa sekä viitotussa että kirjoitetussa muodossa. Suomen kieli koetaan kuitenkin vieraaksi, ja esimerkiksi tekstityksen seuraamista luonnehditaan raskaaksi. Kuurot kuitenkin ymmärtävät, että suomen kielen taito on tärkeä sekä tiedonhankinnan että sosiaalisen toimintakyvyn varmistamiseksi. Haastatellut jaettiin analyysivaiheessa kahteen ikäryhmään. Nuorempi ikäryhmä työskentelee vanhempaa aktiivisemmin kielitaitonsa kartuttamiseksi. Toisaalta heillä on tähän myös paremmat mahdollisuudet, koska heillä on ollut mahdollisuus viitottuun opetukseen ja vahva viittomakielen taito, jonka perustalle voidaan rakentaa suomea toiseksi kieleksi. Kaikki ilmoittavat olevansa viittomakielisiä; ryhmästä vain yksi hallitsee suomen kielen niin hyvin, ettei uutistekstien ymmärtämisessä ole vaikeuksia. Vaikka kaikki toimivat kahdella kielellä, he eivät nimeä itseään kaksikielisiksi. Suomen kieltä luonnehditaan kuulevien kieleksi. Tv:n ohjelmatarjonta koetaan pääosin pelkästään kuuleville suunnatuksi. Kuurot kokevat kuitenkin olevansa suomalaisia ja katsovat, että heillä kansalaisryhmänä pitäisi olla samat mahdollisuudet päästä osalliseksi tiedosta kuin muillakin. Tämän pitäisi tapahtua heidän omilla ehdoillaan siten, että tiedonvälityksessä otettaisiin huomioon kuurosta yksilöstä, kuurojenyhteisöstä ja viittomakielestä muodostuva kokonaisuus. Haastatelluilla on monia tiedonvälitykseen liittyviä ideoita ja toiveita. Yhteydenpito esimerkiksi Yleisradioon on kuurojen taholta kuitenkin vähäistä, sillä palautemenetelmät pohjautuvat yleensä suomen kieleen, mikä on kuurojen kulttuurille vieras tapa

    Asukkaan kokemaan elämänlaatuun vaikuttavat tekijät palveluasumisessa

    Get PDF
    Ikääntyneiden määrä Suomessa lisääntyy tulevina vuosina hyvin paljon. Myös erilaisten palveluasumismuotojen ja tukipalvelujen tarve lisääntyy väestön ikääntymisen myötä. Elämänlaadun merkitys ikääntyneelle on hyvin suuri. Sen vuoksi on tärkeää tietää, mikä vaikuttaa ikääntyneen elämänlaatuun, hänen asuessaan erilaisten asumispalveluiden piirissä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena palveluasumisen vaikutuksista asukkaan kokemaan elämänlaatuun. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset asiat vaikuttavat asukkaan kokemaan elämänlaatuun palveluasumisessa. Tavoitteena oli tutkimustulosten avulla selventää hoitohenkilökunnalle, minkälaisiin asioihin huomion kohdistamalla, on mahdollista vaikuttaa palveluasumisen piirissä asuvien ikääntyneiden elämänlaatuun. Opinnäytetyön tekemistä ohjasi yksi (1) tutkimuskysymys, johon etsittiin vastauksia tutkimukseen valitusta aineistosta. Tutkimukseen valitut yksitoista (11) tutkimusartikkelia vastasivat tutkimuskysymykseen. Tutkimuksessa käytettiin Cinalh- ja Medic- tietokantoja. Aineiston analyysi toteutettiin aineisto lähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tuloksista esiin nousivat ikääntyneen elämänlaatuun merkittävästi vaikuttavat asiat. Osa tutkimuksista antoi myös konkreettisia keinoja edistää ikääntyneen elämänlaatua ja hyvinvointia palveluasumisessa. Ikääntyneen elämänlaatuun vaikuttavat tekijät ovat usein huomioitavissa hoidollisia toimenpiteitä suunniteltaessa. Kun ne ovat tiedossa, pystytään niihin paremmin vaikuttamaan palveluita kehitettäessä

    Järjestöt vammaisten henkilöiden asumispalvelujen tuottajina

    Get PDF
    Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan vammaisten henkilöiden asumispalvelujen tuottamista järjestöjen näkökulmasta. Aihe on erityisen ajankohtainen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyvien yhteiskunnallisten muutosten, kuten hyvinvointialueiden perustamisen ja julkisen talouden rahoituskriisin vuoksi. Vammaiset henkilöt ikääntyvät muun väestön tapaan, minkä vuoksi myös heidän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeensa on kasvussa. Myös valtion tukirahoituksen muutokset vaikuttavat parhaillaan yleisesti järjestöjen toimintaedellytyksiin. Työn empiirinen aineisto on koottu kahdesta järjestöstä, yhdistyksestä ja säätiöstä. Vaikka niiden lähtökohdat ovat erilaiset, toiminnan tarkoitus on sama: vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen. Järjestöjen arvoissa, etiikassa ja tavassa tuottaa palveluita on paljon yhteistä. Myös organisaatioiden johtamis- ja hallintorakenne on samankaltainen, joskin toimintaa linjaavien hallitusten koostumus eroaa merkittävästi toisistaan. Molempia voi luonnehtia hybridiorganisaatioiksi, sillä perinteinen järjestötoiminta ja markkinaehtoinen palvelutuotanto toteutuvat niissä rinta rinnan, toisiaan suoraan tai välillisesti tukien ja haastaen. Sekä yhdistys että säätiö tuottavat omille kohderyhmilleen suunnattuja asumispalveluja niitä varten suunnitelluissa asuinyksiköissä. Työtä tehdään lähellä asiakasta niin fyysisesti kuin henkisestikin. Järjestöt ovat melko pieniä toimijoita ja tarjoavat asumispalveluja vain yhdellä hyvinvointialueella. Asiakkuuteen liittyvän erityisosaamisen vuoksi niiden yksiköissä on kuitenkin asiakkaita 7–10 hyvinvointialueelta. Hyvinvointialueet hankkivat omaa tuotantoaan täydentävät sosiaali- ja terveyspalvelut pääsääntöisesti julkisten kilpailutusten avulla. Järjestöt kilpailevat hankintasopimuksista samalla viivalla muiden palveluntuottajien, kuten isojen hoivayritysten, kanssa. Kilpailutuksiin osallistuminen on järjestöille melko haasteellista, sillä pieninä ohuen johtamis- ja hallintorakenteen omaavina toimijoina niillä ei ole niin vahvaa hankintaosaamista kuin isommilla toimijoilla, ja kilpailutukset hoidetaan muun toiminnan ohessa ilman erillisiä resursseja. Niillä ei myöskään ole samoja mittakaavaetuja, kuin suurilla toimijoilla ja erityisosaamisen ylläpitäminen vaatii taloudellisia ja inhimillisiä resursseja. Hyvinvointialueet ovat toimintansa alussa olleet tiukassa paikassa palvelujen järjestäjinä. Tehtävään valmistautumisen keskeneräisyys sekä asiakasryhmäkohtaisen osaamisen puute näkyy jonkin verran sekä kilpailutuksissa että niiden jälkeisessä yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kriisi näyttää nostaneen palvelujen hinnan säätelyn keskeiseksi tavoitteeksi kilpailutuksissa. Sekä hyvinvointialueiden tapa toteuttaa kilpailutuksia että asiakkaiden ohjaus palvelujen piiriin aiheuttavat tällä hetkellä järjestöissä huolta. Huolista suurin on palveluntuottajien ja asiakkaiden tasapäistäminen. Asiakasryhmäkohtaisella erityisasiantuntemuksella ei näytä olevan kilpailutuksissa merkitystä, eikä sen ylläpitämiseen tarvittavia resursseja huomioida palvelujen hinnoissa. Aistivammaisten henkilöiden kohdalla on nähtävissä myös asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeiden arviointiin liittyvä tasapäistäminen. Yhdistyksen mukaan palvelutarvetta arvioidaan hyvinvointialueilla ilman asiantuntemusta aistivammaisuudesta asiakkaalle vieraassa ei-saavutettavassa ympäristössä ja asiakkaiden kielellisiä oikeuksia loukaten. Toisena huolena järjestöillä on hyvinvointialueiden linjaus siitä, että asiakkaat pidetään omalla hyvinvointialueella riippumatta siitä, onko siellä tietotaitoa vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin vastaamiseen. Myös henkilöstömitoitusten tulevaisuus mietityttää. Vammaisten asumispalveluissa henkilöstön tarvetta lisäävät mm. asiakkaiden ohjaukseen, vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon liittyvät erityistarpeet. Henkilöstömitoitus ja palveluista maksettava hinta liittyvät toisiinsa, ja asiakaspalvelun laadun puolestaan koetaan riippuvan osittain henkilöstömitoituksesta. Tutkielman pienestä mutta sisältörikkaasta aineistosta löytyi monia aiemman tutkimuksen kanssa yhteneviä näkökulmia järjestöjen tilanteeseen. Aineisto myös syvensi ja konkretisoi aiemmin esitettyä tietoa esimerkiksi hybridimallin synergiaeduista ja haasteista, sekä järjestöjen kokoon, rakenteeseen, hallintoon ja arvoihin liittyvistä erityispiirteistä, ja niiden vaikutuksista järjestöjen kykyyn tuottaa markkinaehtoisia asumispalveluja. Vaikka järjestöjen tulevaisuuteen ja niiden erityisosaamisen säilymiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, niiden usko omaan tarpeellisuuteensa elää

    Variations on the Author

    Get PDF
    “Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship

    Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis

    Get PDF
    We provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis

    Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts

    Get PDF
    We conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more sophisticated methods

    Author Index

    No full text
    Nao informado
    corecore