1,721,011 research outputs found
Finland as a Knowledge Economy 2.0 : Lessons on Policies and Governance
No full textThe technology and innovation landscape
has changed considerably since 2006 when Finland as a
Knowledge Economy: Elements of Success and Lessons Learned
[see also report 39378] was first published by the World
Bank Institute (WBI). Finland is known for its consistent
progress in the economy and competitiveness, as well as the
egalitarian society underneath it. Yet, the challenges
experienced by Finland in the beginning of the 20th century
were similar to those experienced by many countries today.
Finland emerged as an independent nation in the midst of
international economic and political turbulence. In spite of
its remoteness, relative scarcity of natural resources,
smallness of the home market and recent history
characterized by wars and social cleavages, Finland
transformed itself from an agriculture-based economy in the
1950's into one of the leading innovation-driven,
knowledge-based economies and high-tech producers in the
twenty-first century. The development was rapid, and
involved determined action and sometimes drastic decisions
by the government and other key actors. Today, at the end of
2013, Finland is facing new types of challenges both
domestically and internationally in efforts to maintain its
societal sustainability and economic competitiveness.
Finland Knowledge Economy 2.0 presents some of the key
policies, elements, initiatives and decisions behind
Finland's path into the Knowledge Economy of today. The
authors hope to provide the readers inspiration, new ideas,
and novel insights. Hopefully some of the lessons learned
may prove valuable in another context. Based on this account
of the development of Finnish Knowledge Economy, the authors
have identified six areas of lessons, each described in
detail in respective chapters. The book should not be seen
as a scientific all encompassing study, but rather as a
"Knowledge Economy cook-book", with practical
cases, links and insights provided for further exploration
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
No full textThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
No full text“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
No full textWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Työsuojelutoimikunnan merkitys työpaikan turvallisuusjohtamisessa
No full text
Tutkielmassa selvitetään työsuojelutoimikuntien merkitystä suurten poliisilaitosten turvallisuusjohtamisen toteuttamisessa. Tutkimuksesta on varmasti hyötyä työyhteisön edustajille ja esimiehille, jotka vastaavat työpaikan turvallisuusjohtamisen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Toisaalta työn avulla työsuojelutoimikuntien jäsenet pystyvät helposti hahmottamaan ja toteuttamaan toimikunnalle eri säädösten yhteydessä asetettuja oikeuksia ja velvollisuuksia. Työsuojelun yhteistyöelimen tehtäviin ja toiminnan merkitykseen tutustuminen on varmasti merkityksellistä tietoa myös työpaikan työntekijöille, joiden edustajana toimikunta toimii työsuojelua koskevissa asioissa.
Tutkimuksen teoriaosassa työsuojelutoimikuntien tehtäviä arvioidaan säädöspohjan lisäksi toimikunnan perustehtävän, inhimillisten resurssien johtamisen ja turvallisuusjohtamisen näkökulmista. Tutkielman empiirisessä osassa selvitetään suurten poliisilaitosten työsuojelutoimikuntien kokouspöytäkirjojen avulla, mitä asioita toimikunnat ovat vuosien 2004-2007 aikana käsitelleet. Tutkielmassa selvitetään teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, miten suurten poliisilaitosten työsuojelutoimikunnat ovat painottaneet toimintaansa eri tehtävien ja tutkimuksessa luotujen tehtäväluokkien välillä.
Tutkimustulosten perusteella työsuojelutoimikuntien työ on painottunut työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien työpaikan olosuhteiden kartoitukseen ja seurantaan. Toimikunnilla on myös merkittävä rooli työpaikan riskikartoituksen sekä työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavien kehittämistavoitteiden ja -ohjelmien käsittelyssä ja seurannassa. Toimikunnilla havaittiin olevan myös merkittävä asema työpaikan työsuojelutoimintaan liittyvässä tiedottamisessa.
Tutkielmassa esitetään, että työsuojelutoimikunnan tehtävät linkittyvät laajasti työpaikan turvallisuusjohtamisen sekä tätä kautta organisaation perustehtävän tukemiseen. Suurten poliisilaitosten työsuojelutoimikuntien merkitys turvallisuusjohtamisessa voidaan todeta olevan enintään hyvällä tasolla. Tutkimuksessa suositellaan, että poliisin työpaikoilla toteutettavassa työsuojelutoiminnassa on otettava käyttöön laajassa ja kattavassa yhteistoiminnassa toteutettava turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Työpaikan turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittäminen voidaan aloittaa työsuojelutoimikuntien toimintasuunnitelmien kirjaamisella ja liittämällä työsuojelun toimintaohjelman seuranta osaksi viraston toiminnan tuloksellisuuden seurantaa.
Asiasanat:Työsuojelu, työsuojelutoimikunta, inhimillisten resurssien johtaminen, turvallisuusjohtamine
Piper PA-31P Navajon ohjaamopäivityksen suunnittelu
No full textTämän opinnäytetyön tavoite oli tehdä ohjaamon ulkoasun ja avioniikkalaitteiden modifikaatiosuunnitelma Piper PA-31P Navajo-lentokoneeseen. Tarkoituksena oli modernisoida vanha ohjaamo nykyaikaiseksi lasiohjaamoksi. Työn tilaajana toimi Tredun eli Tampereen seudun ammattiopiston lentokonetekniikan yksikkö. Työn teoriaosuudessa käsitellään myös yleisesti avioniikan kehitystä ja historiaa sekä esitellään modifikaatiossa vaihtuvien avioniikkajärjestelmien ja -laitteiden yleiset toimintaperiaatteet.
Ohjaamon ulkoasun suunnittelu mallinnettiin Dassault systemsin CATIA-ohjelmalla ja sähkökuvat eli piirikaaviot tehtiin Autodeskin AutoCAD-ohjelmalla. Piirikaavioiden piirtämisen helpottamiseksi tehtiin ensin johtojen kytkentälista Microsoft Office Excel -taulukko-ohjelmalla. Kytkentälista on myös tarpeellinen laitteiden asennusvaiheessa, jotta saadaan minimoitua mahdolliset virheet johtojen asennuksissa. Asennusvaiheessa täytyy käyttää myös avioniikkalaitteiden alkuperäisiä asennusmanuaaleja, jotka eivät ole liitteenä opinnäytetyössä luottamuksellisuuden vuoksi.
Haastavaa opinnäytetyössä oli laitteiden valinta, sillä niitä varten ei oltu määritelty tarkkaa budjettia tai laitevalmistajaa. Valintaprosessi vei oman aikansa, sillä piti selvitettää mitkä laitteet olisivat tarkoitukseen sopivia, kohtuuhintaisia sekä yhteensopivia keskenään muiden uusien avioniikkalaitteiden kanssa.The goal of this thesis was to make design for cockpit and avionics modification for Piper PA-31P Navajo aircraft. The purpose was to replace the old cockpit instruments with modern glass cockpit. The work was ordered by Tampere vocational schools aviation unit. This thesis’s theory part also discusses about the progress and history of avionics, and tells some theory about how the avionics equipment and systems that will be replaced in the modification works.
The cockpit layout design was made with Dassault system’s CATIA-program and the design of the wiring schematics were made with Autodesk’s AutoCAD-program. To easy up the drawing of the wiring schematics there was firstly made wire connection-list with Microsoft Office excel-program. The wire connection-list is also useful in the installation of the equipment, so the error in the installation of the wires can be minimized. In the installation of the equipment you have to also use the original installation manuals of the equipment, but those are not part of the thesis because of confidentiality.
Deciding equipment was challenging in this thesis because there wasn’t any budjet or equipment manufacturer that was decided in advance. Because of that the process of figuring out which equipment would be sufficient for the purpouse, not too expensive and combatible with the other new avionics equipment
Innovaatiotoiminta uusissa teknologiayrityksissä - kohti teknologisen suuntautumisen konseptia
No full textSelvitys molekyylilääketieteen, -genetiikan ja -epidemiologian tutkimuslaitoksen perustamistarpeesta ja toteuttamisvaihtoehdoista
No full textOpetusministeriö kutsui selvityshenkilöksi Kimmo Halmeen Advansis Oy:sta. Selvityshenkilön tehtävänä oli kartoittaa molekyylilääketieteen, -genetiikan ja -epidemiologian tutkimuksen nykyiset toimijat ja rahoituspohjan sekä selvittää eri tahojen kiinnostusresurssien yhdistämiseen ja vahvistamiseen. Selvityshenkilön tuli ottaa kanta siihen, tulisiko perustaa uusi itsenäinen tutkimuslaitos ja/vai vahvistaa tutkimuksen kansainvälistymistä muilla keinoilla ottaen huomioon biotekniikan tutkimusvoimavarojen säilymisen ennallaan tai kokonaisrahoituksen kasvu eri vaihtoehdoilla. Mikäli selvityshenkilö päätyisi kannattamaan uutta tutkimuslaitosta, tuli hänen tehdä ehdotus sen toiminta-ajatuksesta, hallinnollis-juridisesta asemasta, rahoituksesta ja rahoituspohjasta sekä kansainvälisistä yhteistyöjärjestelyistä (erityisesti EMBL ja muut Pohjoismaat).
Selvitysmies ehdottaa että:
- Opetusministeriö aloittaa molekyylilääketieteen kansainvälisen tutkimuskeskuksen käynnistämiseen johtavat valmistelut.
- Valmisteluun tulee kytkeä myös sosiaali- ja terveysministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, Suomen Akatemia, Tekes, Sitra, keskeiset tutkimuslaitokset ja kiinnostuksensa ilmaisseet säätiöt sekä suomalainen bioteollisuus.
- Opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön ja näiden alaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen tulosneuvotteluissa otetaan huomioon tutkimuskeskuksen perustamisesta aihetuvat kustannukset. Tutkimuskeskuksen toiminta tullee edellyttämään ministeriöiden varautumista 5–7 miljoonan euron vuotuisiin kustannuksiin. Tämän lisäksi tulee perustamiseen liittyviä kustannuksia.
- Soveltuvin organisointimalli tutkimuskeskukselle on tähtimäinen rakenne, jossa keskuksen ydin sijoittuisi Turun tai Helsingin yliopiston yhteyteen. Näistä ensisijaisena vaihtoehtona selvitysmies pitää Turkua.
- Kaikkien biokeskusten ja tutkimuslaitosten tutkimusryhmät valittaisiin keskuksen tutkimusohjelmiin avoimen kilpailun kautta. Keskuksen toimintaan tulisi tiiviisti integroida myös muiden kansallisten, tätä tutkimusaluetta tukevien yksiköiden toiminta (kuten Suomen Genomikeskus, NMR-keskus,).
- Tutkimuskeskuksen perustamista koskeva linjapäätös tulee tehdä vielä vuoden 2005 aikana ja tutkimuskeskuksen ensimmäinen vaihe tulee käynnistää vuoden 2006 aikana.
- Tutkimuskeskuksen perustamista koskevien jatkovalmistelujen rinnalla on tarpeen määrätietoisesti jatkaa suomalaistenväestöaineistojen hyödyntämistä koskevan lainsäädännön selkeyttämistä sekä hyödyntämistä koskevien yhteisten periaatteiden ja toimintamallien kehittämistä kauppa- ja teollisuusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistoimin
- …
