1,720,956 research outputs found
Meille töihin -työllisyysmessut
No full textTIIVISTELMÄ
Alho Piia ja Kankare Tarja-Tuulia
Meille töihin -työllisyysmessut
32 sivua ja 3 liitettä
Kevät 2026
Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu
Sosionomi
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan nuoruuden määritelmää, nuorten osallisuutta sekä heidän siirtymistään työelämään Säkylän kunnassa. Työn keskiössä on Meille töihin -työllisyysmessut, jotka toimivat esimerkkinä ennaltaehkäisevästä nuorisotyöstä ja nuorten työelämäosallisuuden edistämisestä.
Nuoruuden määritelmä perustuu eri lainsäädäntöihin ja kehitysvaiheisiin. Nuorisolain mukaan nuoret ovat alle 29-vuotiaita, kun taas työsuhteissa nuoriksi määritellään alle 18-vuotiaat. Nuoruus nähdään lapsuuden ja aikuisuuden välisenä siirtymäkautena, jossa nuori rakentaa identiteettiään ja itsenäisyyttään.
Työelämäpalvelut Säkylässä järjestetään osana Etelä-Satakunnan työllisyysaluetta, jonka hallinnosta vastaa Rauman kaupunki. Palvelut kattavat työnvälityksen, ohjauksen ja neuvonnan.
Osallisuuden ja työelämäosallisuuden käsitteitä avataan sosiaalipedagogisesta näkökulmasta. Osallisuus koostuu osallistumisesta, kuulumisesta ja kokemuksesta olla osa yhteisöä. Työelämäosallisuus tukee hyvinvointia ja yhteiskuntaan kiinnittymistä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää malli tapahtumasta, jossa nuoret, kunnalliset työvoimapalvelut ja paikalliset yritykset kohtaavat. Messut järjestettiin yhteiskehittämisen menetelmällä yhteistyössä Säkylän kunnan ja osallistuvien tahojen kanssa.
Messujen toteutus sisälsi yhteisen tilaisuuden, jossa kerrottiin kesätyö- ja yrittäjyysmahdollisuuksista sekä nuorille suunnatuista palveluista, sekä kaksi työpajaa. Pajojen tavoitteena oli vahvistaa nuorten työnhakutaitoja ja vähentää sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää jännitystä turvallisessa ilmapiirissä.
Tulokset ja palaute osoittivat tapahtuman onnistuneen. Osallistujat kokivat messut hyödyllisiksi, ja työnantajat arvostivat hyvää ennakkotiedottamista. Nuoret kokivat saaneensa tietoa työelämästä ja työnhausta sekä mahdollisuuden kohdata työnantajia luontevassa ympäristössä. Työpajat saivat kiitosta käytännönläheisyydestään.
Asiasanat: Nuoret, osallisuus, työllisyy
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
No full textThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
No full text“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
No full textWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
No full textWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Environmental chemistry in high school textbooks
No full textTyön tarkoituksena oli selvittää, miten ympäristökemiaa käsitellään lukion kemian oppikirjasarjoissa, miten oppikirjasarjat palvelevat ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista ja miten oppikirjasarjoja tulisi kehittää.
Työssä perehdyttiin Lukion opetussuunnitelman perusteisiin 2003 ja luonnokseen Lukion opetussuunnitelman perusteista 2016. Opetussuunnitelman perusteista keskityttiin etsimään ympäristökemiaan liittyviä määräyksiä. Lukion opetussuunnitelman perusteiden antamien suuntaviivojen perusteella määriteltiin kuusi ympäristökemian aihepiiriä (kestävä kehitys, alkuaineiden kierto, energiantuotanto, veden kemia, ilmakehän kemia sekä ympäristön pilaantuminen ja ympäristönsuojelu), joihin tutkimuksessa keskityttiin.
Tutkimus toteutettiin käymällä läpi neljä lukion kemian oppikirjasarjaa: Kemisti, Mooli, Neon ja Reaktio sekä lisäksi ylioppilastutkintokysymykset vuosilta 2008 – 2014. Valittujen ympäristökemian aihepiirien esiintymistä lukion kemian oppikirjasarjoissa tutkittiin selvittämällä oppikirjakohtaisesti kunkin ympäristökemian aihepiirin teoriaan käytetty rivimäärä, aihepiiriin liittyvien tehtävien lukumäärä, esimerkkien lukumäärä, demonstraatioiden ja laboratoriotöiden lukumäärä sekä aihepiiriin liittyvien kuvien ja taulukoiden lukumäärä. Ylioppilastutkintokysymysten osalta tutkittiin sitä, kuinka monta kysymystä vuosina 2008 - 2014 kuhunkin määriteltyyn ympäristökemian aihepiiriin liittyi.
Oppikirjasarjojen sisältöä ja ylioppilastutkintokysymyksiä tarkastelemalla arvioitiin ympäristökemian esiintymistä oppikirjoissa ja oppikirjojen kehittämistarpeita. Saatujen tulosten perusteella laadittiin kehittämisehdotuksia, joita voidaan käyttää lukion kemian oppikirjasarjojen päivittämisessä.
Jotta lukion kemian oppikirjat vastaisivat mahdollisimman hyvin opetussuunnitelman perusteiden ja ylioppilastutkinnon vaatimuksiin, oppikirjoja päivitettäessä tulisi kiinnittää huomiota seuraavien aihepiirien esiintymiseen oppikirjoissa: fossiilisten polttoaineiden synty, kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos, kestävä kehitys, energian säästäminen, ympäristövaikutusten arviointi, rehevöityminen, vedenkäsittely (talousvesi ja jätevesi), veden hydrologinen kierto ja alkuaineiden kierto
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
