19,009 research outputs found
Seente mitmekesisus Eesti veekogude vees ja setetes
No full textKuigi veeseened täidavad veekogudes olulisi funktsioone, on nende levikut ja ökoloogiat võrreldes maismaa seentega oluliselt vähem kirjeldatud. Käesolevas töös analüüsitakse 66 Eesti veekogu ja nende setete seenekoosluseid. Töös võrreldakse setete ja vee ning erinevate veekogutüüpide seente liigirikkust ja seenekoosluseid. Uuritud veekogudes olid enimesindatud hõimkonnad Ascomycota, Rozellomycota ja Chytridiomycota.
Liigirikkaimateks seltsideks osutusid Pleosporales, Helotiales ja Agaricales. Setete kooslused erinesid vee kooslustest ja olid oluliselt liigirikkamad. Mere-, seisu- ja vooluveekogude vahelised erinevused liigirikkuses ja kooslustes tulid välja vaid setteproovide puhul. Setetes moodustasid suurima osakaaluga perekonnad Malassezia, vees aga perekond Vishniacozyma
Alexanderi tehnika muusiku- ja näitlejaõppes
No full textMagistritöö “Alexanderi tehnika muusiku- ja näitlejaõppes” eesmärk on mõista Alexanderi tehnika olemust ning muusika- ja näitlejatudengite enesereflektsiooni esseede kaudu saada aru, mis on tehnika rakendamise mõjud erialaselt ja ka argielus. Seega püütakse töö käigus vastata kolmele uurimisküsimusele: mis on Alexanderi tehnika, millised on Alexanderi tehnika võimalused näitlejatreeningu ja muusikalise koolituse arendamisel ning kuidas Alexanderi tehnika õpinguid toetab. Töö esimeses ja teises peatükis kirjeldatakse näitleja- ja muusikatudengite õpet, toetudes EMTA õppekavadele. Töö kolmandas peatükis tehakse kirjanduse ülevaate abil kokkuvõte Alexanderi tehnika ajaloost ja olemusest varasemate autorite käsitluses. Ülevaade tehnika jõudmisest Eestisse ja arengust Eestis, tuuakse võrdlusena välja teiste kehapraktikate ja Alexanderi tehnika ühisjooni ning tuuakse ülevaade töö autori isiklikust kogemusest Alexanderi tehnikaga. Neljandas peatükis analüüsitakse Eesti Muusika- ja Teatriakadeemia muusika- ja näitlejatudengite tagasiside esseede kaudu tehnika kasutamist erialases ja argielulises praktikas ning uuritakse Alexanderi tehnika tuge õpingutes.https://www.ester.ee/record=b5690616*es
Tekoälyn hyödyntäminen ja käyttöönotto tilintarkastuksessa: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Get PDFTekoäly muovaa nyt useita aloja, joista tilintarkastus ei ole poikkeus. Täten tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tekoälyn nykytilaa tilintarkastusalalla sekä tunnistaa keskeisiä käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen päämääränä on muodostaa käsitys tekoälyn merkityksestä ja sen soveltamisen edellytyksistä tilintarkastuksen kontekstissa. Tarkoituksena on analysoida ja tutkia tekoälyn soveltamista tilintarkastuksessa kirjallisuusanalyysin pohjalta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella, systemaattisena kirjallisuuskatsauksena tammi-maaliskuun aikana vuonna 2025. Aineistoksi valikoitui kahdeksan vertaisarvioitua artikkelia eri tieteenalojen julkaisuista, ja valintaa ohjasi ennalta määrätyt sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Teoreettinen viitekehys rakentui tilintarkastuksen ja sen sääntelyn keskeisistä näkökulmista, digitaalisen taloushallinnon ja tekoälyn roolista tilintarkastuksessa sekä teknologian käyttöönottoa selittävistä teorioista, kuten teknologian hyväksymismallista (TAM) ja teknologia-organisaatio- ympäristö (TOE) -viitekehyksestä.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia ja järjestelmiä on kehitetty useita, mutta niiden käyttö tilintarkastusalalla vaikuttaa olevan vähäistä. Sovellusten pilotointi on keskittynyt pääasiassa Big 4 -tilintarkastusyhteisöihin. Käyttöönottoon vaikuttavista tekijöistä keskeisimmiksi nousivat ympäristö- ja organisaatiotason tekijät, erityisesti sääntelyn ja osaamisen puute. Sääntelyn haasteet nousivat esiin valtaosassa tarkasteltuja tutkimuksia, ja osaamisvaje kytkeytyi usein organisaation kokoon ja resursseihin. Käyttöönottoa edistäväksi tekijäksi nousi erityisesti organisaation sisäinen kyvykkyys, joka näkyi selkeänä ja tavoitteellisena innovaatiostrategiana.
Tulosten perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että tekoälypohjaisten järjestelmien käyttö yleistyy tulevaisuudessa ja ne tulevat muokkaamaan tilintarkastuksen käytäntöjä sekä rakenteita merkittävästi. Vaikka nykyinen käyttöaste on vielä rajallinen, kehityksen suunta on selvä. Tekoälyteknologioiden soveltaminen tarjoaa mahdollisuuksia lisätä tarkastusten tehokkuutta, kattavuutta ja tarkkuutta. Tämä edellyttää kuitenkin muutoksia paitsi teknologisessa infrastruktuurissa myös ajattelutavoissa ja osaamisprofiileissa
Kasvatus, toimijuus ja voimaantuminen : kasvatusantropologinen tutkimus andalusialaisten naisten arjesta
No full textTiedostavaan lähestymistapaan ja kasvatusantropologiseen tutkimusotteeseen tukeutumalla voidaan rakentaa kulttuurisensitiivistä tietoa, joka avaa tutkittavan ilmiön merkityskenttiä sen toimijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten kasvatusantropologista utkimusotetta voidaan hyödyntää kasvatuksen ja koulutuksen tutkimuksessa huomioimalla sen vaihtuvat tarkastelukulmat ja epistemologiselta taustaltaan erilaiset käsitykset tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkimus paikantuu Etelä-Espanjaan, andalusialaiseen urbaaniin kylään. Tutkimusaineisto tuotettiin kolme vuotta kestäneen etnografisen kenttätyön aikana. Tutkimusprosessi tukeutui refleksiiviseen ja dialogiseen tiedon tuottamisen tapaan sekä menetelmä-,aineisto- ja teoriatriangulaatioon. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntäen etnografista lukutapaa sekä sisällön erittelyn ja temaattisen koodauksen keinoja. Tekstissä rakennetaan vuoropuhelua kulttuurin sisäisen ja teoreettisen viitekehyksen välille. Tutkimus koostuu avainkäsitteiden erittelystä sekä etnografisesta kontekstin, ilmiön ja tutkimusprosessin kuvauksesta.
Kontekstin aikuisikäisten naisten toimijuudet näyttäytyivät moninaisina ja jatkuvan neuvottelun kohteina. Kontekstissa vaikuttivat rinnakkain vahvat, historialliskulttuuriset naisten toimijuutta määrittävät perinteet sekä yhteiskunnalliset muutokset ja yksilölähtöiset muutostarpeet. Näistä edeltävät tukivat tapaistunutta, kodin ja perheen ympärille kietoutunutta toimijuutta. Kontekstissa vallalla olleet reunaehdot loivat kokemusta rajoittuneesta toimijuudesta. Muutokset ja muutostarpeet puolestaan tukivat neuvotteluja ammatillisesta ja aktiivisesta toimijuudesta.
Yhteisöllisellä tasolla muutostarpeisiin oli vastattu erilaisilla, aikuisille naisille suunnatuilla non-formaaleilla ja formaaleilla kasvatus- ja koulutustapahtumilla. Tekstissä lähestytään toteutettuja koulutuksellisia kokonaisuuksia voimaantumisen näkökulmasta. Kontekstin tarpeet ja haasteet huomioivat koulutukselliset tapahtumat edistivät naisten kriittistä ja tiedostavaa oman paikan, tarpeiden, mahdollisuuksien ja rajojen hahmottamista. Ne antoivat välineitä ja tukea vaikuttamiseen sekä muutoksen toteuttamiseen.
Tutkimusprosessin osallistuva, osallistava ja tiedostava tutkimusote aktivoi tutkimukseen osallistuneita naisia. Omista kokemuksista ja näkemyksistä puhuminen vahvisti tunnetta oman elämän merkityksellisyydestä.With a conscious, educational-anthropological research approach one can produceculturally sensitive information of the research phenomenon and its various meanings from the viewpoint of subjects in the field. In this study, it is evaluated how the anthropologicalapproach can be utilized in educational research by examining various analytical viewpoints and epistemologically diverse understandings about the research phenomenon.
The research was done in Southern Spain, in an urban Andalusian village. The research data were obtained during three years of ethnographic field work. The research process was based on reflective and dialogic ways of producing knowledge as well as on method, data, and theory triangulations. The data were analyzed by using ethnographic interpretation and thematic coding. The research report includes a dialogue between the culture-specific nd theoretical frameworks. The study consists of an analysis of key concepts, descriptions of the ethnographic context, phenomenon, and research process.
The adult women’s agency within the research context seemed manifold and target of constant negotiations. Strong historical-cultural traditions defining women’s agency appeared side by side with societal changes and individual-based needs for changes. The former supported routine based agency intertwined around home and family. Prevailing conditions provided women with a sense of limited agency. Changes and needs for change supported negotiations about professional and active agency.
At the communal level, needs for change were met with various non-formal and formal educational events aimed at adult women. The educational entities are analyzed from the point of view of empowerment. Events which took contextual needs and challenges into account enhanced women’s ability to conceive their place, needs, and opportunities critically and consciously. These events also provided women with the means and support to influence and realize change.
The participatory, participating, and conscious research approaches activated the research participants. Discussing their own experiences and opinions strengthened women’s sense of the meaningfulness of their lives.ei tietoa saavutettavuudest
Tekoäly työkaluna keramiikan lasitetutkimuksessa: vaaleanpunainen lasite tina- ja kromioksidilla
No full textThis empirical study developed a pink ceramic glaze using the AI-based tool ChatGPT 4o to support design and analysis.
Starting from the June Perry Pink glaze recipe, modifications were made through several test series to adapt it for oxidation firing at approximately 1240 °C. The effects of tin oxide (SnO₂) and chromium oxide (Cr₂O₃) on color and surface quality were tested on white casting porcelain and stoneware clay bodies.
The goal was to create a technically sound and visually appealing pink glaze, while evaluating AI's potential in glaze research. ChatGPT was especially helpful in recipe modification, Seger formula calculations, test planning, and troubleshooting. However, limitations emerged in accuracy and reliability, including the risk of confidently delivered false information (hallucination). AI suggestions required critical review and expert comparison.
Ethical use of AI followed guidelines by Aalto University and the Finnish National Board on Research Integrity: AI was used as a tool, not a co-author, and its role is transparently disclosed.
The most successful result was achieved with 4% tin oxide and 0.1% chromium oxide. A second series performed poorly due to chemical imbalance and incorrect material ratios. The study shows that when used responsibly and critically, AI can support ceramic research without replacing empirical testing or material expertise.Tässä empiirisessä tutkimuksessa kehitettiin vaaleanpunainen keramiikkalasite käyttämällä suunnittelun ja analyysin tukena tekoälypohjaista ChatGPT 4o -ohjelmaa.
Tutkimuksen lähtökohtana oli June Perry Pink -lasiteresepti, jota muokattiin useiden testisarjojen avulla sopivaksi korkeampaan, noin 1240 °C:n hapettavaan polttolämpötilaan. Lasitetesteissä tutkittiin tinaoksidin (SnO₂) ja kromioksidin (Cr₂O₃) määrien vaikutusta lasitteen väriin ja rakenteeseen kahdella eri savipohjalla: valkoisella valusavella sekä kivitavarasavella.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää teknisesti toimiva ja esteettisesti onnistunut vaaleanpunainen lasite, sekä arvioida tekoälyn käyttökelpoisuutta lasitetutkimuksen välineenä. Tekoäly osoittautui hyödylliseksi erityisesti reseptien muokkauksessa, Segerin kaavojen laskemisessa, testiohjelman suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa. Samalla se paljasti rajoitteensa erityisesti matemaattisessa tarkkuudessa ja koostumuslaskennassa. Ongelmaksi muodostui niin kutsuttu hallusinointi, eli tekoälyn itsevarmasti antama virheellinen tieto ja kyvyttömyys arvioida sen tuottaman sisällön järkevyyttä. Tekoälyn tuottamat ehdotukset vaativat käyttäjältä valppautta niiden arvioinnissa: on tärkeää arvioida ehdotuksia kriittisesti ja verrata tuloksia asiantuntijatietoon.
Tutkimuksen aikana pohdin myös tekoälyn käytön eettisiä ulottuvuuksia opiskelussa ja tutkimustyössä. Tekoälyn käyttöä ohjasivat Aalto-yliopiston ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamat ohjeistukset: tekoälyä käytettiin vain apuvälineenä, ei kirjoittajana, ja sen rooli tutkimusprosessissa on esitetty läpinäkyvästi.
Ensimmäisen koesarjan paras lopputulos saavutettiin reseptillä, jossa oli 4 % tinaoksidia ja 0,1 % kromioksidia. Toisen koesarjan tulokset jäivät selkeästi heikommiksi erityisesti reseptin kemiallisen epätasapainon ja raaka-aineiden virheellisten suhteiden vuoksi. Tutkimus osoittaa, että ChatGPT voi toimia hyödyllisenä apuna keramiikan tutkimuksessa, kun sen käyttö on vastuullista, läpinäkyvää ja kriittisesti ohjattua. Tekoäly ei korvaa empiiristä testausta tai materiaalien syvällistä tuntemusta, mutta voi toimia tukena tutkimusprosessin eri vaiheissa
Kulttuurisidonnaisten käsitteiden kotouttaminen ja vieraannuttaminen audiovisuaalista teosta käännettäessä
Get PDFTässä tutkielmassa kohteena ovat kulttuurieroista johtuvat käännösongelmat ja niiden ratkaisukeinot. Työssä käsitellään kulttuurisidonnaisten käsitteiden käännösstrategioita audiovisuaalisessa kontekstissa. Tällöin tekstitystä tarkastellaan yhtenä multimodaalisen ympäristön osana ja erityistä huomiota kiinnitetään erilaisten moduulien vuorovaikutukseen ja keskinäiseen riippuvuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisia käännösmetodeja käytetään audiovisuaalista teosta käännettäessä.
Tutkimusaineistona on Fjodor Dostojevskin kuuluisaan romaaniin perustuvan ohjaajan Juri Morozin venäjänkielisen televisiosarjan Karamazovin veljekset(????????????????, Bratja Karamazovy) viides osa ja kääntäjä Pirjo Aaltosen siihen tekemät suomenkieliset tekstitykset.
Teoriataustana ovat eri teoreetikkojen kannanotot kääntämisen teoriaan ja kulttuurisidonnaisten käsitteiden luokitteluun ja käännösmenetelmiin. Teoriaosiossa myös luodaan katsaus audiovisuaalisen kääntämisen erityispiirteisiin ja tekstityksen periaatteisiin.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kääntäjä käyttää kotouttamista kulttuurisidonnaisten käsitteiden hallitsevana käännösstrategiana. Tämä johtuu pääosin audiovisuaalisen kääntämisen erityispiirteistä ja mediakanavan asettamista tila- ja aikarajoitteista, jolloin esim. eksplikointi ja parafraasi ovat usein poissuljettuja keinoja. Vieraannuttavalla strategialla kääntäjä on suomentanut vain kolmasosan reaalioista ja ne ovat enimmäkseen erisnimiä ja metaforia.
Avainsanat: audiovisuaalinen kääntäminen, kotouttaminen, kulttuurisidonnaiset käsitteet, multimodaalisuus, vieraannuttamine
Myxovirusresistenssi-proteiini A pikatestin kehitys ja optimointi
No full textAntibioottiresistenssi on globaali uhka. Mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa vuosittain 750 000 ihmisen kuoleman. Antibioottiresistenssi lisää huomattavasti terveydenhuollon kustannuksia, pidentää hoitojaksoja ja huonontaa hoitotuloksia. Virusten aiheuttamat hengitystieinfektiot ovat tavallisin syy turhille antibioottikuureille, sillä viruksia ei voi tappaa antibiooteilla. Infektiotaudeissa taudin aiheuttajan nopea tunnistaminen on keskeisen tärkeää, jotta potilas saa oikeanlaisen hoidon.
Yksinkertaiselle ja edulliselle testille virusinfektion osoittamiseksi ja erottamiseksi bakteeri-infektiosta ylähengitystieinfektioissa olisi tarvetta. Ainoastaan virusinfektiossa altistuneet solut alkavat tuottaa interferoneja. Näiden vaikutuksesta soluissa aktivoituu spesifisesti Myxovirusresistenssi-proteiini A (MxA), joka on yksi parhaiten tunnetuista solunsisäisistä antiviraalisista proteiineista. MxA-proteiini kuuluu nk. dynamiinin-kaltaisten proteiiniperheen GTPaaseihin, ja se estää laajasti erilaisten virusten lisääntymistä. MxA:lla on keskeinen merkitys luontaisen immuunivasteen toiminnassa.
Erikoistyön tavoitteena oli kehittää nopea immunoanalyyttinen vieritesti kliiniseen käyttöön MxA:n pitoisuuden määrittämiseksi infektiopotilaan verestä. Mittaus perustuu katodiseen elektrokemiluminesenssiin (ECL), jossa mitattava emissio syntyy elektrolyyttisesti tuotettujen väliyhdisteiden kemiallisista reaktioista vasta-aineisiin kiinnitettyjen fluoresoivien lantanidikelaattien kanssa. Vieritestauksena (point-of-care, POC) suoritettava virusinfektion varmistaminen MxA-pikatestin avulla voisi merkittävästi vähentää turhia antibioottihoitoja ja niiden aiheuttamia haittoja potilaille ja terveydenhuollolle.
Tässä Pro gradu-työssä osoitettiin, että MxA-proteiinia voidaan mitata kvantitatiivisesti POC-ECL laitteella erilaisista MxA-standardiliuoksista. Osoitettiin myös, että POC-testiin kuluva aika on kohtuullisen lyhyt ja verrattavissa muihin vastaaviin pikatesteihin. Testillä ei saavutettu riittävän laajaa lineaarista mittausaluetta testin alhaisen herkkyyden vuoksi. Muuttamalla määrityspuskurin komponentteja tai lisäämällä inkubaatioaikaa ei pystytty merkittävästi vaikuttamaan signaali/tausta-suhteeseen. Myöskään leimavasta-aineen määrän muutoksilla ei ollut vaikutusta. Tämän hetkinen POC-testillä saatava herkkyys ja signaali/tausta suhde ovat riittämättömiä. Uusien monoklonaalisten vasta-aineiden avulla on ehkä mahdollista parantaa testin suorituskykyä
Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa : oikeita miehiä - ja urheilijoita?
No full textIn this dissertation, the author analyses his own and other men's body experiences in sport. This research derives from a phenomenological framework with additional links to the sociology of the body, life history, men's studies, autobiography and narrative studies. Through this analysis the author reflects on various changes within the social history of Finnish sport over the last decades. To achieve this, the author utilises a narrative approach to study men's sporting experiences. This book consists of fifteen articles which have been separated into three chapters. Chapter one provides a theoretical discussion of phenomenology and interpretive theory, while also outlining the researcher's ontological and epistemological position to "Narratives of the Self' as a contemporary qualitative research method for undertaking a sociological analysis of the body. Chapter two explores various sides of masculinity by giving voice to a range of men's experiences in sport. These stories are personal and historical in nature, thus enabling the reader to develop an emotional affinity as well as a critical understanding of the transitions men undergo in their lives. This includes, for example, the transitions men make from boyhood to manhood and even to fatherhood. In the third chapter, the author contextualises the key themes from chapters one and two to analyse a number of changes in Finnish sport. Changes that emphasise competition above participation, an increase in the use of sport science, a greater institutionalisation of the provision of sport and increased attention through the media. The body experiences and masculine sporting cultures considered in this dissertation have been studied within their natural setting, thus bringing a strong qualitative sensibility to this project. The author has also interpreted his subjects' sporting experiences in a storied manner. This "experiential data" consists of stories from the author's life as well as those of his "research partners"' (objects) and "thick" texts from selected cultural products. The central result of this dissertation is that manhood cannot be wholly understood without considering how men interpret their own body experiences, which they could have primarily come to know through their participation in sport subcultures. What it means to be a man, therefore, is connected to larger sociocultural changes within Finnish society. In addition, these results imply that one cannot speak intelligently about the development of Finnish sport without a sophisticated understanding of men's various body projects and their effect on masculinity. This dissertation offers many practical applications concerning masculine/feminine perspectives on the body, changes in Finnish sporting culture and the usefulness of autobiographical and
narrative studies. Through narrativity, for example, it's possible to understand one's own experiences while also relating this knowledge to experts in the field. This could include assisting teacher's or coach's to discover their own significant body experiences while also helping them to identify how these experiences have influenced their own teaching or coaching practices, their relationship to their students and their concerns regarding issues connected to gender, the body and sexuality.Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa: oikeita miehiä - ja urheilijoita? on ruumiillisuuden, miehisyyden ja urheilun sosiologiaa yhteen sovittava väitöskirjatutkimus. Tavoitteenani on nivoa ymmärrettävä tarinallinen kokonaisuus fenomenologisesti tulkituista ruumiin kokemuksista, yhteisöllisesti koetuista miehisistä tarinoista ja liikuntakulttuurissa viime vuosina ja vuosikymmeninä tapahtuneista muutoksista. Väitöskirjani koostuu viidestätoista artikkelista, jotka on jaettu kolmeen lukuun. Ensimmäisen luvun painopiste on ruumiin kokemusten sosiologiassa, teoreettisissa ja metodisissa tarinoissa, joissa tutkijan ja tutkimuksen paikka määritellään erittäin tarkasti. Toisessa luvussa paneudun erilaisiin maskuliinisuuksiin eli urheilullisten miesten kokemuksiin, tarinoihin, initiaatioihin, elämän konteksteihin ja niiden tulkintaan. Pojan elämästä mennään nuoruuden kautta aikuisuuteen ja isyyteen asti. Kolmannen luvun tavoitteena on ymmärtää liikunta- ja urheilukulttuurin muutosta periaatteiden, instituutioiden, tieteen, julkisuuden ja niin liikunnan kuin huippu-urheilunkin alueilla. Ymmärtämiseen käytän painotetusti edellisistä luvuista tuttuja kokemuksellisuutta ja miehisyyttä. Väitöskirjani ammentaa teoreettisesti niin fenomenologista ruumiin sosiologiaa, elämäkerta- ja narratiivisuustutkimusta, mies/isätutkimusta kuin liikuntasosiologiaakin. Metodisesti työ on narratiivista ja kvalitatiivista tutkimusta, jossa liikun sekä yleisen teorian, aikalaiskeskustelujen, tutkimusteorian että empiriankin alueilla. Aineistoina hyödynnän yhtä hyvin omia ruumiillisia kokemuksiani kuin tutkimuskumppaneilta keräämiäni tarinoita tai kulttuurituotteista valikoimiani tiheitä aineistoja. Työni ottaa myös osaa kvalitatiivisista tutkimusmetodeista käytävään keskusteluun esittelemällä tutkimuksen tekotavan, jossa metodisten ohjesääntöjen sijasta pyritään tarkkaan tutkijan/tutkimuksen paikantamiseen, sisällön kokemuksellisen tuntemiseen, dokumentaation pitävyyteen sekä tekstin ilmaisullisuuteen ja ymmärrettävyyteen. Työssä kehitän eteenpäin sekä ruumiin sosiologista tutkimusta, miestutkimusta että liikuntasosiologista tutkimusta. Ruumiin sosiologiaa lähestyn kokemuksellisesta ja narratiivisesta näkökulmasta, jolloin kulttuuriset merkityksetkin ovat itse elettyjä eivätkä ainoastaan kulttuurituotteista aukikirjoitettuja. Elävällä tutkimuskirjoittamisella tein teksteistä elämän makuisia, uskottavia ja silti teoreettisesti perusteltavia. Päätuloksena voitaneen pitää väitettäni siitä, että ruumiilliset kokemuksemme ovat täynnä merkityksiä, joita meidän kannattaisi opetella tunnistamaan ja tulkitsemaan. Miestutkimuksen saralla etenin ruumiillisten kokemusten ja maskuliinisten alakulttuurien osin pikkutarkkaankin analysointiin unohtamatta laajempia yhteiskunnallisia konteksteja. Näin sain esille poikien ja miesten yksilöllisesti toisistaan poikkeavat tulkinnat samantyyppisistä kokemuksista, mutta myös niiden väliset alakulttuuriset yhtäläisyydet. Tein ymmärrettäväksi mieskulttuurien vaikutuksen miesten käyttäytymiseen liioittelematta tai väheksymättä tätä yhteisöllistä vaikutusta. Uskon, että työni antaa miestutkimukselle juuri tässä suhteessa tiettyä tulevaisuuden suuntaa. Liikuntasosiologisen tutkimuksen kentällä pyrin yhdistämään yksilö-, yhteisö- ja kulttuuritason muutokset ymmärrettäviksi tulkinnoiksi liikuntakulttuurin muutoksesta. Työstäni käy ilmi, että liikuntakulttuuri muuttuu ja kehittyy yksilöllisten ruumiillisten kokemusten ja niille annettujen merkitysten kautta, urheilussa voimakkaasti läsnäolevien sukupuolittuneiden alakulttuurien vaikutuksesta sekä yhteiskunnassa tai muualla makromaailmassa - kuten urheilun taloudellisessa perustassa - tapahtuvien muutosten myötä. En anna millekään näistä ehdottoman ensisijaista asemaa, vaan korostan tarkasteluissani tarkkanäköistä eri tekijöiden vaikutuksia analysoivaa ja tulkitsevaa otetta. Väitöskirjassani on runsaasti käytännöllisiä sovellusehdotuksia, joista mainittakoon työssä rakentamani käsitteet "omaelämäkerrallinen asiantuntijuus" ja "tarinoittaminen". Tarinoittamalla voi tehdä omaelämäkerralliset kokemukset itselle ymmärrettäviksi, mutta myös asiantuntijatiedon voi ymmärtää paremmin vasta prosessoimalla sen tarinalliseen muotoon. Omaelämäkerrallinen asiantuntijuus kasvaa siitä, että tunnistaa, ymmärtää ja sovittaa yhteen omia tärkeitä kokemuksiaan asiantuntijatiedon kanssa. Se voi merkitä kasvattajan tietoisuutta siitä, miten oman elämän merkitykselliset kokemukset ja/tai sukupuolittuneet käsitykset vaikuttavat omassa kasvatuksessa. Tämä tietoisuus avaa myös mahdollisuuden muutokseen.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Atika kalender ja selle seosed pidustustega
No full textKäesoleva töö eesmärgiks on uurida Atika kalendri kuude nimesid ning neile vastavaid pidustusi ning leida nende seoseid üksteisega ja jumalate epiteetidega, kellele need pidustused on pühendatud
Vakavien reaktorionnettomuuksien simulaattorin visualisointi ja suojarakennusmallin validointi
No full textYdinreaktorin käyttöturvallisuuden kannalta on tärkeää, että reaktorisydämen jäähdytys pidetään aina tasolla, joka riittää poistamaan sydämessä syntyvän lämmön.
Jos sydämen jäähdytystä ei pystytä ylläpitämään, seurauksena saattaa olla sydämen ylikuumeneminen ja sulaminen.
Tällöin puhutaan vakavasta reaktorionnettomuudesta.
Fortum Nuclear Servicessä on käynnissä tutkimus- ja kehitysprojekti, jonka tarkoituksena on kehittää Loviisan ydinvoimalalle APROS-pohjainen vakavien reaktorionnettomuuksien simulaattori APROS SA.
APROS SA tulee palvelemaan vakavien onnettomuuksien koulutustyökaluna operaattori- ja tukiryhmäkoulutuksessa.
Koulutussimulaattorissa keskitytään erityisesti havainnollistavien visualisointien luomiseen tapahtumien taustalla olevista fysikaalisista ilmiöistä.
APROS SA:n laskennan pohjana on neljä osamallia: sulamis- ja relokaatiomalli, sula-allasmalli, fissiotuotemalli ja suojarakennusmalli.
Näiden mallien avulla APROS SA pystyy mallintamaan kaikki tärkeät ilmiöt, kuten sydämen kuumenemisen ja sulamisen sekä fissiotuotteiden vapautumisen ja leviämisen suojarakennuksessa.
Malleista suojarakennusmalli on kiinteä osa APROSia.
Muut osamallit liitetään APROS-laskentaan ulkoisina malleina.
Tässä työssä on laadittu APROS SA koulutussimulaattorille graafinen käyttöliittymä Picasso-ohjelmointiympäristöllä sekä tähän käyttöliittymään pohjautuva visualisointi APROS SA suojarakennusmallille.
Suojarakennusmallin visualisointia voidaan jatkossa käyttää hyväksi muiden osamallien visualisointien laatimisessa.
Muiden osamallien visualisointityö voidaan kuitenkin aloittaa vasta kun ne on kytketty APROSiin.
Tässä työssä suoritettiin myös APROSin suojarakennuslaskennan kelpoistaminen eli validointi VICTORIA-koetta vastaan.
Kelpoistamisessa VICTORIA-koelaitteistosta mitattuja arvoja on verrattu APROSin koelaitteiston mallilla saatuihin tuloksiin.
Vertailun perusteella APROSin suojarakennuslaskennan on todettu mallintavan VICTORIAssa havaitut ilmiöt hyvin
- …
