1,721,085 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Termisesti ruiskutetun NiCr pinnoitteen murtolujuuden, kimmomodulin ja Poissonin vakion määrittäminen vetokokeella
No full textApproaches for Linking the High Kinetic Thermal Spray Process, Residual Stresses and Coating Performance by Utilizing In-situ Monitoring
Full text linkTermisesti ruiskutettuja kovametallipinnoitteita on käytetty menestyksekkäästi monissa kriittisissä sovelluksissa, kuten hydraulisylinterit, laskutelineet, paperikoneen telat, pallo- ja porttiventtiilit sekä useat muut kulumiskestävyyttä vaativat osat. Nykyisin ruiskutusprosessien, pinnoitusjauheiden ja ruiskutusparametrien vaihtelusta johtuen samalle pinnoitemateriaalille voidaan aikaansaada erilaisia ominaisuuksia. Ehkä tärkein tekijä pinnoiteominaisuuksien kannalta on jauhe ja sen laatu. Jauheen kokojakauman on oltava sopiva prosessille ja tämän lisäksi tiiveys, karbidikoko ja jauheen homogeenisuus vaikuttavat pinnoitteen ominaisuuksiin. Lisäksi valitulla jauheella saavutettuihin pinnoiteominaisuuksiin vaikuttaa ruiskutettavien partikkeleiden tila. Tarkemmin ottaen partikkeleiden lämpöenergia ja kineettinen energia törmäyshetkellä. Partikkeleiden tilaa voidaan tarkkailla suoraan partikkelivirrasta mittaamalla niiden lämpötilaa (T) ja nopeutta (v) lennon aikana ja linkittää prosessin olosuhteet pinnoiteominaisuuksiin ns. “process mapping”menetelmää hyödyntämällä. Nykyisin on käytössä useita eri termisen ruiskutuksen prosesseja, joista jokainen voi tuottaa partikkeleille hieman erilaisen lämpötilan ja nopeuden. Tämän takia samalla pinnoitusmateriaalille voidaan saada eri prosesseilla suhteellisen laaja kirjo erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi uusimmat termisen ruiskutuksen prosessit, kuten HVAF, tarjoaa noin 1000 °C matalamman liekin lämpötilan ja 30 – 40 % suuremman partikkelinopeuden tavanomaisempiin HVOF ruiskutusprosesseihin verrattuna. Tämän takia ne tuottavat erittäin tiiviitä pinnoiterakenteita, joilla ei kuitenkaan ole partikkeleiden liiallisesta kuumenemisesta aiheutuvia negatiivisia ominaisuuksia kuten haurautta.
Pinnoitteen muodostumisprosessi saa aina aikaan pinnoitteeseen jännityksiä, jotka ovat seurausta partikkeleiden nopeasta jäähtymisestä ja mahdollisesta alustan ja pinnoitemateriaalin lämpölaajenemiserosta. Partikkeleiden ja alustan lämpöhistoria vaikuttaa merkittävästi jäännösjännityksiin mikä voi vaikuttaa myös pinnoitteen suorituskykyyn ja pinnoitteen mekaanisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi korkean partikkeleiden kineettisen energian omaavilla termisen ruiskutuksen prosesseilla kuten HVOF, HVAF ja kylmäruiskutus saadaan valmistusprosessin aikana syntymään partikkeleiden iskeytymisestä johtuva puristusjännitystila. Partikkeleiden iskeytymisestä syntyvä iskuenergia aiheuttaa puristusjännityksiä joko alustaan tai aiemmin ruiskutettuun kerrokseen.
Usein valmistusprosessista johtuvien tekijöiden hallintaan on kiinnitetty riittämätöntä huomiota, joten lämpöhistorian ja jäännösjännitysten vaikutusta pinnoitteiden ominaisuuksiin ei suurelta osin tunneta. Lisäksi eri laitteilla samasta materiaalista valmistettujen pinnoitteiden ominaisuuksien vaihtelusta ei ole systemaattisesti kerättyä tietoa. Pinnoitteiden ominaisuuksia hallitaan suurelta osin yritys ja erehdys -lähestymistavalla, minkä vuoksi ei saada riittävää ymmärrystä valmistusprosessin ja pinnoiteominaisuuksien välisestä riippuvuussuhteesta. Tämä voi jopa haitata merkittävästi eri sovelluksille asetettavia riittävän tarkkoja ominaisuusvaatimuksia.
Tässä työssä hyödynnetään prosessin aikaisia diagnostiikkatyökaluja, joita käyttämällä voidaan linkittää korkeakineettisten ruiskutuprosessien prosessiolosuhteet pinnoiterakenteeseen ja pinnoiterakenne pinnoiteominaisuuksiin. Näihin työkaluihin kuuluvat partikkeleiden lämpötilan ja nopeuden mittaukseen käytettävät diagnostiikkalaitteet sekä ruiskutuksen aikainen pinnoiteominaisuuksien mittauslaite (ICP), joka tarkkailee substraatin käyristymistä mahdollistaen pinnoitteen muodostumisprosessin monitoroinnin ja jäännösjännitysten määrittämisen. Hyödyntämällä prosessin aikaista monitorointia saadaan pinnoitteiden valmistusprosessista tietoa, joka auttaa ymmärtämään prosessin ja pinnoiteominaisuuksien välistä vuorovaikutusta. Kaasuvirtausten ja prosessiolosuhteiden vaikutusta partikkeleiden tilaan arvioitiin kartoittamalla hiukkasten lämpötilaa ja nopeutta erilaisilla prosessisäädöillä, minkä jälkeen selvitettiin millaisia pinnoiteominaisuuksia ja erityisesti jännitystiloja eri prosessiolosuhteet tuottivat. Jännitysten määrittämiseen käytettiin Tsuin ja Clynen analyyttista laskentamallia ja selvitettiin kuinka HVOF–, HP-HVOF–, HVAF– ja kylmäruiskutusprosessit ja niiden ruiskutusparametrit vaikuttavat pinnoitteiden jäännösjännityksiin. HVOF– ja HVAF– prosessissa tutkittiin WCCoCr - ja Cr3C2-NiCr –pinnoitteita ja kylmäruiskutuksessa Al, Ti ja Cu pinnoitteita. Tutkimukset osoittavat, että korkeakineettisillä termisen ruiskutuksen prosesseilla saadaan partikkeleiden sulamisastetta, nopeutta ja substraatin lämpötilaa säätämällä merkittäviä puristusjännityksiä omaavia karbidipinnoitteita. Puristusjännitysten merkitys osoittautui tärkeäksi pinnoitteiden kavitaatioeroosionkestävyyttä ja väsymiskestävyyttä parantavaksi tekijäksi. Osoitettiin myös, että kylmäruiskutuspinnoitteiden jäännösjännitykset, joihin tyypillisesti vaikuttaa iskuenergian määrä ja sen vaikutuksesta muodostuva puristusjännitys, voivat kehittyä myös vetojännityksiksi olosuhteissa, joissa on alhainen iskuenergia ja suhteellisen korkea prosessilämpötila.Thermally sprayed hardmetal coatings have been successfully used in many critical applications including hydraulic cylinders, landing gear, paper machine rolls, ball and gate valves, and several other parts, which require wear resistance. Currently, due to variations in the spray processes, feedstock material, and spray parameters, there might exist a wide range of properties for the same coating material. Perhaps the most important factor for the coating properties is the feedstock powder and its quality. The size distribution of the powder needs to be suitable for the process; in addition to this the particle density, carbide size, and powder homogeneity affect the properties of the coating. Furthermore, the coating properties for a selected powder are related to the particle state, more precisely the particle thermal and kinetic energy at the impact. Today, the particle state can be monitored by in-situ diagnostics with devices that measure the temperature (T) and velocity (v) of the particles during flight. The particle state can be further linked to the coating properties and performance by so-called process mapping methodology. At present, many thermal spray processes and equipment exist, each having their own specific characteristics of particle temperature and velocity. For example, the newest thermal spray processes, such as High Velocity Air Fuel (HVAF), provides about a 1000 °C lower flame temperature and 30-40% higher particle velocity compared to more conventional High Velocity Oxygen Fuel (HVOF) thermal spray processes. HVAF thus produces very dense coating structures and reduces the brittleness caused by excessive particle heating.
Coating formation also induces stresses caused by the rapid solidification of the spray droplets (quenching) and thermal mismatch stresses during cooling. The thermal history will have a major impact on the residual stresses and it may influence the performance of the coating by affecting the mechanical properties of the coating as well. In high-kinetic-energy thermal spray processes, e.g. the HVOF, HighPressure High Velocity Oxygen Fuel (HP-HVOF), HVAF, and cold spray (CS) processes, the compressive stress component also known as peening stress, intensifies during the manufacturing process. Peening stresses act on the substrate or on the previously deposited layer.
Insufficient attention has been paid so far to the factors arising from the manufacturing process. Thus the effect of the thermal history and residual stresses on the properties of coatings is largely unknown. Moreover, there is generally a lack of knowledge on the property variation in coatings produced by various devices from the same material, as coating properties are managed largely by the trial and error approach. Consequently, insufficient understanding and/or information on the relationship between the manufacturing process and coating properties makes it significantly more difficult to set property targets for the applications.
This work focuses on the approaches to provide a link between processstructureproperty correlations in high kinetic thermal spraying by utilizing in-situ monitoring tools, which enable reliable manufacturing of thermal spray coating. These tools include inflight particle temperature and velocity measurements and an in-situ coating property sensor (ICP). The ICP measures the substrate curvature during spraying, enabling the monitoring of information on the coating formation process and residual stresses. First, the role of gas flows and process conditions on the particle state was evaluated by mapping the particle temperature and velocity resulting from different conditions and how they are linked to coating properties. Further, the in-situ curvature technique and progressive deposition model of Tsui and Clyne [1,2] were used in order to understand how thermal spray processes and parameters affect the residual stresses of coatings made by the HVOF, HP-HVOF, HVAF, and CS processes. Materials focused on in relation to HVOF and HVAF were WC-CoCr and Cr3C2-NiCr, whereas Al, Ti, and Cu were used in the CS case. Studies showed that high compressive residual stresses controlled by the particle molten state, velocity, and substrate temperature can develop in high kinetic thermal sprayed carbide coatings. The role of compressive stresses proved to be significant for the cavitation erosion resistance and fatigue life performance of the coatings. It was shown that the residual stress of cold spray coatings, mostly controlled by impact pressure and thus in most cases developing into compressive stress, may develop into tensile stress in conditions with low impact pressure and relatively high thermal energy
Ahvenanmaan merenkulkumuseon laajennus
No full textAhvenanmaan merenkulkumuseon on suunnitellut Jonas Cedercreutz vuonna 1942.
Museo avattiin yleisölle vuonna 1954 tarkoituksenaan perehdyttää kävijät erityisesti suurten purjelaivojen aikakauteen vuosisatamme alkuvuosikymmeniä, olihan kyseinen epookki ainutlaatuinen Ahvenanmaan historiassa.
Museorakennus, jonka arkkitehtuuri sisältää piirteitä sekä funktionalismista, että pohjoismaisesta klassismista, on kokenut joitakin muutoksia vuosien varrella.
Nykyinen rakennus on käynyt ahtaaksi, eikä se pysty vastaamaan kaikilta osiltaan tämän päivän näyttelyteknisiin vaatimuksiin.
Myös henkilökunnan työskentelytilat ovat puutteelliset.
Museon laajentamista puoltaa odotukset kasvavista turistimääristä Ahvenanmaalla laivaliikenteen kasvun myötä.
Museo sijaitsee puistomaisella tontilla sataman ja autolauttojen läheisyydessä, puistokadun muodostaman akselin päätteenä.
Maisemaa hallitsevat autolautat, museolaiva Pommern ja Ahvenanmaan saaristolle tyypilliset kalliomuodostelmat.
Suunniteltu uudisrakennus sijoittuu vannan museorakennuksen pohjoispuolelle.
Pyrkimyksenä on ollut korostaa julkisen rakennuksen leimaa vastapainona ympäröivälle huvilamaiselle rakennuskannalle.
Rakennus samaistuu mittakaavaltaan enemmänkin sataman autolauttoihin kuin muuhun ympäröivään rakennuskantaan.
Suunnitelmassa museota ympäröiviä alueita on käsitelty siten, että ne korostavat rakennuksen julkista luonnetta.
Ranta-alue on porrastettu ja valaistu museolaiva Pommernin pituudelta, käyntisillat laivaan on uusittu.
Rakennuksen muuta ympäristöä on porrastettu luonnonkivimuurein.
Eteläpuolelle, puistoesplanadin päätteeksi sijoitettu kasvihuone toimii sekä majakkana autolauttojen matkustajille, että näyttelytilana kasvilajeille, jotka ovat kulkeutuneet Ahvenanmaalle purjealusten mukana en puolilta maailmaa.
Huoltoliikenne rakennukseen toimii sille varatun erillisen huoltorampin kautta.
Rakennusta on avattu ulkopuolisille sijoittamalla kahvila siten, että sitä voivat käyttää muutkin kuin museon näyttelyssä kävijät.
Auditorio ja kahvila ovat vuokrattavissa erillisinä yksikköinä.
Museo on pääosin pilari-laattarakenteinen.
Julkisivumateriaaleina on käytetty betonia, lasia kirkkaana ja silkkipainettuna sekä ruostumatonta terästä.
Vesiallas rakennuksen edustalla toimii valonlähteenä näyttelytilaan.
Vanhan museorakennuksen julkisivut on jätetty lähestulkoon ennalleen, lukuun ottamatta 70-luvulla sisätiloiksi muutettuja ulkoterasseja.
Ne on palautettu alkuperäiseen 1940 luvun asuunsa.
Sisäänkäynti museorakennukseen tapahtuu ainoastaan uudisosan puolelta.
Museon vastaanottotilat oheistoimintoineen sijaitsevat samassa tasossa sijoiteltuna siten, että yksi henkilö pystyy valvomaan samanaikaisesti lipunmyyntiä, myymälää ja vaatteiden säilytystä.
Vaihtuvien näyttelyiden tila on sijoitettu erilleen varsinaisesta näyttelytilasta näyttelyiden purkamisen ia kokoamisen helpottamiseksi.
Tavarahissi sijaitsee siten, että näyttely on mahdollista koota ja purkaa muita toimintoja häiritsemättä.
Terassia voidaan tarvittaessa käyttää ulkonäyttelytilana.
Näyttelytila sijaitsee sisääntulotason alapuolella, näin saadaan aikaan korkea tila, joka mahdollistaa muunneltavuuden.
Uusi tekniikka on huomioitu siten, että erilaisia audiovisuaalisia ja multimediaesityksiä on mahdollisuus järjestää museon tiloissa.
Asennuslattia ia ilmastointitekniikan huomaamaton sijoittaminen antavat enemmän mahdollisuuksia näyttelyjärjestelyille.
Valaistus on epäsuora, luonnonvaloa tuodaan tilaan eri tavoin.
Katonrajasta saapuva luonnonvalo suodatetaan diffusoivan lasielementin läpi.
Sivuvalo on vesialtaan suodattama.
Osaan näyttelykalusteita on integroitu valaisimet.
Näyttely on ryhmitelty siten, että uudisosan teemat muodostavat ahvenanmaalainen veneenrakennustaito siinä tarvittavine välineineen ja pienoismalleineen, navigointi ja sen kehitys vuosisatojen kuluessa, sekä laivanvarustustoiminnan merkitys saariryhmälle.
Vanhan osan näyttelytilat on jätetty kertomaan suurten purjelaivojen aikakaudesta, tähän tarkoitukseenhan museo alun perin perustettiinkin
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
- …
