1,736,567 research outputs found
FEO-webinaarit: Ekosysteemitilinpito. Tallenne.
No full textFEOn webinaarien 3. osassa päästään kuulemaan ekosysteemitilinpidosta erikoistukija Pekka Hurskaisen ja tutkija Tytti Jussilan johdolla. Lisäksi saamme kuulla kommenttipuheenvuoron Tilastokeskuksen yliaktuaari Johanna Pakariselta.
Ekosysteemitilinpito kokoaa yhteen olemassa olevaa tietoa ekosysteemien laajuudesta, tilasta sekä niiden tuottamista palveluista ja käytöstä. Euroopan Unioni on ehdottamassa tilastoasetuksen muutosta, joka velvoittaisi EU:n jäsenmaat raportoimaan näistä määräajoin. Mutta mistä siis onkaan kyse ja mitä nämä velvoitteet pitävät tarkemmin sisällään. Syken tutkijat ovat selvittäneet mahdollisuuksia vastata näihin kysymyksiin FEO-hankkeessa tehdyissä selvityksissä.
FEO-webinaari 4.4.2024. Webinaarin tallenne.
Mitä on ekosysteemitilinpito? Erikoistutkija Pekka Hurskainen, Syke
Ekosysteemien laajuustilin demonstraatio, erikoistutkija Pekka Hurskainen, Syke
Ekosysteemipalveluiden tarjonta ja käyttö, demonstraatio, tutkija Tytti Jussila, Syke
Kommenttipuheenvuoro, yliaktuaari Johanna Pakarinen, Tilastokeskus
Tallenne on katsottavissa tekstitettynä YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=ysGIhpk3Hl
Nuorten aikuisten velkaantuneisuus - Covid-19-pandemian vaikutus
Full text linkOpinnäytetyössä tarkastellaan nuorten aikuisten velkaantuneisuutta sekä Covid-19-pandemian vaikutusta. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Tilastokeskus. Tutkimuskysymykset liittyivät velkaantumisen syihin ja etenemiseen, nuorten aikuisten näkemyksiin velkaantumisesta ja Covid-19-pandemian vaikutuksesta, sekä opiskelijoiden tietoon velkaantumisesta. Tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin velkaantuneisuus on kehittynyt sekä minkälainen vaikutus Covid-19-pandemialla on ollut. Tavoitteena oli tutkia nuorten aikuisten velkaantuneisuutta sekä selvittää 18-34-vuotiaiden ammattikorkeakouluopiskelijoiden tietoa velkaantumisesta. Toimeksiantajan tavoite oli selvittää opiskelijoiden suhtautumista velkaan. Opinnäytetyön tuloksista kirjoitettiin Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -verkkojulkaisuun artikkeli. Opinnäytetyöstä hyötyivät myös koulutusalan toimijat, sillä tutkimuksen myötä saavutettiin tietoa opiskelijoiden näkemyksistä talousopetukseen liittyen.
Tietoperusta koostuu tilastoista, tutkimuksista, aiheeseen liittyvistä laeista sekä kirjallisuudesta. Opinnäytetyössä toteutettiin kvantitatiivinen tutkimus anonyyminä verkkokyselynä kuuden eri ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Kyselyyn saapui 18-34-vuotiailta opiskelijoilta yhteensä 1512 vastausta. Tuloksia tarkasteltiin tilastollisen analyysin valossa.
Tuloksista ilmeni, ettei Covid-19-pandemia ollut vaikuttanut enemmistön talouteen. Velka oli vastaajilla yleistä: lähes 84 prosentilla oli jotain lainaa tai velkaa. Velkaantumisen mahdollisista seuraamuksista tiedettiin vastaajien keskuudessa hyvin. Vastaajista enemmistö kuitenkin koki, ettei talouteen liittyvää opetusta ole ammattikorkeakouluopinnoissa riittävästi. Kehittämisehdotuksena todettiin, että talousopetusta tulisi ammattikorkeakouluissa lisätä esimerkiksi tekemällä yhteistyötä eri ammattikorkeakoulujen, Ulosottolaitoksen tai muiden sidosryhmien kanssa
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Capital stock data 1975-2002 : time series
Full text linkTilastokeskus julkaisee kansantalouden kiinteän pääoman virtojen ja varantojen päivitetyt aikasarjat vuosilta 1975-2002. Aikasarjat on laskettu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän, EKT 1995:n ja maailmanlaajuiseen System of National Accounts 1993-järjestelmän käsitteiden ja määritelmien mukaisina.
Tämä julkaisu sisältää toimialoittaiset tiedot kiinteän pääoman bruttokannasta ja nettokannasta, sekä kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta, poistumasta ja kulumisesta.Suomen virallinen tilasto (SVT
Esseitä Suomen talous- ja tuottavuuskasvusta vuosina 1860-2005
Full text linkThis study examines Finnish economic growth. The key driver of economic growth was productivity. And the major engine of productivity growth was technology, especially the general purpose technologies (GPTs) electricity and ICT. A new GPT builds on previous knowledge, yet often in an uncertain, punctuated, fashion.
Economic history, as well as the Finnish data analyzed in this study, teaches that growth is not a smooth process but is subject to episodes of sharp acceleration and deceleration which are associated with the arrival, diffusion and exhaustion of new general purpose technologies. These are technologies that affect the whole economy by transforming both household life and the ways in which firms conduct business.
The findings of previous research, that Finnish economic growth exhibited late industrialisation and significant structural changes were corroborated by this study. Yet, it was not solely a story of manufacturing and structural change was more the effect of than the cause for economic growth. We offered an empirical resolution to the Artto-Pohjola paradox as we showed that a high rate of return on capital was combined with low capital productivity growth. This result is important in understanding Finnish economic growth 1975-90.
The main contribution of this thesis was the growth accounting results on the impact of ICT on growth and productivity, as well as the comparison of electricity and ICT. It was shown that ICT s contribution to GDP growth was almost twice as large as electricity s contribution over comparable periods of time. Finland has thus been far more successful as an ICT producer than a producer of electricity. Unfortunately in the use of ICT the results were still more modest than for electricity. During the end of the period considered in this thesis, Finland switched from resource-based to ICT-based growth. However, given the large dependency on the ICT-producing sector, the ongoing outsourcing of ICT production to low wage countries provides a threat to productivity performance in the future. For a developed country only change is constant and history teaches us that it is likely that Finland is obliged to reorganize its economy once again in the digital era.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen talouskasvua. Tärkeimmäksi tekijäksi Suomen talouskasvun selittäjänä tutkimuksessa havaitaan tuottavuuden kasvu. Tuottavuuden kasvun moottori on teknologinen kehitys, erityisen tärkeitä ovat ns. yleisteknologiat kuten sähkö sekä tieto- ja viestintäteknologia (ICT). Taloushistoriasta ja myös tässä tutkimuksessa analysoidusta Suomea koskevasta aineistosta tiedämme että talouskasvuun kuuluu sekä nopean että hidastuvan kasvun kausia. Tällaiset suhdannevaihteluita pidemmät taloudellisen kasvun vaihtelut liittyvät uusien yleisteknologioiden ilmestymiseen, leviämiseen ja häviämiseen.
Tutkimus vahvistaa aiemmat havainnot siitä, että Suomi teollistui myöhään ja että Suomen kasvuun liittyi huomattava talouden rakennemuutos. Kuitenkaan yksinomaan tehdasteollisuuden kehitys ei riitä kasvun selittäjäksi, ja rakennemuutos oli pikemmin talouskasvun seuraus kuin syy. Tutkimuksessa esitetään miten korkea pääoman tuottoaste yhdistyi matalaan pääoman tuottavuuskasvuun vuosina 1975 1990; tämä ratkaisee ristiriidan ns. tehottoman pääoman koulukunnan sekä niiden välillä jotka havaitsivat tietyillä toimialoilla kohtuullisia pääoman tuottoasteita.
Tutkimuksen päätulos on ICT:n kasvu- ja tuottavuushajotelma (käytetään kasvutilinpitoa, joka on menetelmä jonka avulla talouskasvu voidaan osittaa tuotantopanosten ja teknologisen kehityksen osatekijöihin) sekä vertailu kahden yleisteknologian sähkön ja ICT:n käyttöönoton ja leviämisen vaikutusten välillä. ICT:n kontribuutio BKT:n kasvulle oli vertailukelpoisina ajankohtina kaksi kertaa suurempi kuin sähkön. Suomi onkin ollut huomattavasti menestyksekkäämpi ICT:n tuottajana kuin sähkön tuottajana. Valitettavasti ICT:n käytön suhteen tulokset olivat vaatimattomammat kuin sähkön osalta. Tarkastelujakson aikana Suomi muuntui alkutuotantovaltaisesta, luonnonvaroistaan riippuvaisesta maasta, vauraaksi maaksi, jonka ICT-tuotanto on maailman huippuluokkaa. ICT-toimialojen suuresta merkityksestä johtuen ICT-tuotannon ulkoistaminen matalan palkkatason maihin muodostaa uhan tulevalle tuottavuuskasvulle. Kehittyneen maan taloudessa vain muutos on pysyvää. Historian oppien perusteella Suomi joutuu todennäköisesti jälleen kerran organisoimaan tuotantorakenteensa digitaaliaikakaudella uudelleen
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
- …
