1,720,961 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
Tekoälyn hyödyntäminen hankintayksikön toiminnan tehostamisessa
Get PDFTämän opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa erityisesti sellaiset hankintojen rutiinin-omaiset tehtävät, jotka erityisesti vievät hankintapalveluiden henkilöstön työaikaa sekä selvittää, miten tekoälyä voisi hyödyntää rutiinitehtävien hoitamisessa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Tuomi Logistiikka Oy.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavat valittiin kohdeorganisaatiosta sillä olettamalla, että heillä oli ennestään kokemusta tekoälyn käyttämisestä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kirjallisuuskatsauksesta tekoälyyn, tekoälyteknologioihin sekä mahdollisiin tekoälyn käyttökohteisiin.
Kehittämishanke vietiin läpi kaksivaiheisena. Aluksi toteutettiin kohdeorganisaation nykytilan analysointi. Haastatteluaineiston perusteella saatiin selville sellaiset tehtävät, joihin henkilöstö pääasiassa käyttää työaikaansa sekä tehtävät, joita voisi olla mahdollista helpottaa tekoälyn tai automaation avulla. Kehittämishankkeen toisessa vaiheessa toteutettiin käytännön kokeita valittujen käyttötapausten automatisoimiseksi generatiivisen tekoälyn sekä ohjelmistorobotiikan avulla.
Tutkimustulosten perusteella todettiin, että rutiinitehtävien automatisointi tai helpottaminen on mahdollista, mutta kohdeorganisaation käytössä olevat työkalut eivät tukeneet tätä optimaalisesti. Esille nousi myös, että käyttötapausten on oltava hyvin rajattuja, jotta automatisointi onnistuisi
Kerros kerrokselta
No full textKuvataiteen maisterintutkinnon kirjallinen opinnäyte.Opinnäytteeni koostuu kahdesta näyttelystä ja kirjallisesta opinnäytetyöstä. Lopputyönäyttelyissä minulla oli esillä yhteensä 10 teosta. Olin mukana Kuvan Kevät- näyttelyssä 10.10. – 8.11.2020, jossa minulla oli esillä kolme öljyväreillä tehtyä maalausta ja yksi vesiväreillä tehty maalaus. Maalaukseni olivat esillä Exhibition Laboratoryn lisätilassa. Opinnäytteeni toinen julkinen esiintyminen oli yksityisnäyttely Project Roomissa 9.1. – 24.1.2021. Näyttelyni nimi oli Oleskelija ja minulla oli siellä esillä viisi öljyvärimaalausta ja yksi piirustus.
Opinnäytteeni ohjaajana on toiminut kuvataiteilija Tiina Heiska. Opinnäytteeni tarkastajina
toimivat kuvataiteilijat Kukka Paavilainen ja Jussi Goman. Opinnäytteeni kirjallisen osan ohjaajana on toiminut kuvataiteilija Stig Baumgartner.
Käsittelen opinnäytteeni kirjallisessa osassa molemmissa lopputyönäyttelyissä olleita teoksia ja niiden tekoprosessia. Kirjoitan myös ajatuksistani lopputyönäyttelyihin ja yleisesti työskentelyyni liittyen. Käsittelen asioita, jotka ovat inspiroineet itseäni ja vaikuttaneet teoksiini. Kirjoitan muun muassa maalaamisesta, piirtämisestä, materiaaleista, väreistä, kuva-aiheista ja intuitiosta. Kirjoitan myös taiteen tekemiseen liittyvistä haasteista, turhautumisesta, omien rajojen rikkomisesta ja tekemisen ilosta
Luksushotellit ja niiden mahdollisuudet Suomessa
Get PDFOpinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Suomen luksushotellitoimialan nykytilannetta ja samalla sen potentiaalia. Tämän lisäksi työssä tutkittiin Suomen houkuttelevuutta ja vetovoimaa luksushotellien näkökulmasta.
Työn tutkimusosio suoritettiin kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin puolistrukturoituna sähköpostihaa-statteluna, johon vastasi neljä matkailun, hotellialan tai luksuksen asiantuntijaa. Asiantuntijoilta halut-tiin saada tietoa luksuksen ja luksushotellien määrittelystä, hotellien tilanteesta Suomessa, niiden mahdollisuuksista tulevaisuudessa ja Suomen matkailun vetovoimatekijöistä luksushotelleihin nähden.
Tuloksista kävi ilmi, että Suomi ei edelleenkään ole kovin kiinnostava kohde luksushotellien näkökulmasta ja mahdollisille tulevaisuuden luksushotellihankkeille potentiaalia on vain Helsingissä. Kaupungin vetovoima varsinkin liikematkustajien suhteen on muita alueita selkeästi parempi. Tulokset osoittivat, että tällä hetkellä vapaa-ajan matkustajien osalta esimerkiksi Lapissa luksusmökit ovat luksushotelleja halutumpia. Suomeen on valmisteilla muutamia korkeatasoisia hotellihankkeita, mutta luksustasosta näistä hotelleista keskusteltaessa ei voida puhua. Myöskään kansainvälisiä luksushotelliketjuja ei Suomeen uskota rantautuvan lähiaikoina.
Suomen alueiden tulisi toimia omien vahvuuksiensa mukaisesti, kuten esimerkiksi Lapin ekoluksusta kehittämällä. Suomen luksushotellien tulee panostaa yhä yksilöllisempään ja henkilökohtaisempaan palveluun ja houkutella näillä keinoilla omia asiakasryhmiään. Suomessa on kehitettävä myös palvelun laatua koko hotellialalla.In this thesis the object was to examine Finland’s luxury hotel industry’s current position and its poten-tial. In addition, Finland’s attractiveness in luxury hotel industry’s perspective was researched.
The research was carried out by using qualitative research method. A survey was conducted by send-ing emails to four experts in the field of tourism, hotel industry and luxury research. The basis of the survey was to examine the theoretical basis of luxury and luxury hotels as well as the current situation and plausible future of the luxury hotel industry in Finland.
The results indicated that Finland will continue to be an uninteresting destination for luxury hotels and the only potential region for luxury hotels is Helsinki. The attractiveness of the city is superior to other areas in Finland especially in business travelers’ perspective. It was found also that currently leisure travelers prefer luxury cabins in Lapland compared to luxury hotels. At the moment several upscale hotels are being built in Finland but these projects are somewhat far cry from luxury hotels. In addition international luxury hotel chains are not estimated to penetrate to Finnish luxury hotel market.
The Finnish regions should use their own strengths in tourism, for instance Lapland with eco -luxury. Finnish luxury hotels should invest in more personalized service to attract more customers. To attract more luxury hotels in Finland, the service quality in the whole hotel industry should be developed as well as trying to reach more business customers
Ympäristöä vaaliva vai tuhoava ihminen? : Metsän merkitys ja modernin teknologian ongelma George Perkins Marshin Man and Nature -teoksessa (1864)
No full textTarkastelen Pro-gradu -tutkielmassani George Perkins Marshin (1801–1882) Man and Nature (1864) -teoksessa esittämiä ympäristöllisiä näkemyksiä suhteessa 1800-luvun materiaalisiin ja mentaalisiin aikalaiskonteksteihin. Tutkielmani tarkoitus on avata ympäristöhistorian näkökulmasta Marshin luontokeskeistä ajattelutapaa sekä hahmottaa laajemmin Marshin näkemysten taustoja aatehistoriallisella kentällä. Marshin luontokäsitys muodostuu aikalaisittain poikkeuksellisesta kokonaisuudesta. Marsh oli korkeasti oppinut liikemies, akateemikko ja poliitikko, ja hänen ympäristölliset näkemyksensä perustuvat tiedealojen rajat ylittävään, maantieteellisesti ja ajallisesti laajaan aineistoon.
Lähestymistapani on materiaalis-mentaalinen, eli huomioin materiaalisen ympäristön toimijuuden sekä yhdysvaltalaisten ympäristöön liittyvien mentaalisten ja aatteellisten merkitysten vuorovaikutuksia. Lisäksi pohdin ihmisen ja teknologian suhdetta Martin Heideggerin (1889–1976) teknis-taloudellisen kritiikin teorian kautta. Tutkimusotteeni on hermeneuttinen, eli pyrin syventämään ymmärrystä käymällä monipuolista dialogia tutkittavan tekstin kanssa.
Tutkielmani jakautuu temaattisesti kolmeen lukuun. Ensimmäisessä luvussa tarkastelen ympäristöhistorian näkökulmasta luonnonresurssien käyttöön liittyviä ilmiöitä. Toisessa luvussa käsittelen aatehistorian kannalta olennaisia suuntauksia suhteessa Marshin luontokäsitykseen. Kolmannessa luvussa pohdin Marshin näkemysten filosofista ulottuvuutta talous-teknologisen kritiikin teorian kautta.
Tutkielmani osoittaa, että Marshin luontoon ja metsiinkohdistuvissa näkemyksissä yhdistyvät konservatiiviset sekä edistykselliset arvot. Luontosuhteen dikotomisuus osoittautuu nykypäivän ilmiöksi, eikä vastaavaa jakoisuutta vallinnut ainakaan yhtä vahvasti 1800-luvun puolivälissä. Ratkaisuna määrittelyn ongelmaan olen lähestynyt aihetta teknologiskriittisen teorian kautta, jonka mukaan teknologian vallitsevuus ajattelussa on johtanut ihmis-luonto ja ihmis-teknologia -suhteiden vääristymiseen. Teknologiaa tulisi hyödyntää vain tarvittavissa määrin, sille tulisi osata sanoa sekä kyllä että ei. Marshin huomioissa yhdistyy teknologisen edistyksellisyyden ihannointi sekä luonnonsuojelun ja ennallistamisen tarve.
Marshin näkemykset ja motiivit osoittavat hänen olleen myös ympäristönlukutaitoinen henkilö, sillä hän pyrki ympäristöä havainnoiden ja tulkiten parantamaan ympäristön tilaa sekä edistämään muidenkin kiinnostusta ympäristön tarkkailua kohtaan. Johtopäätelmäni osoittavat Marshin olevan merkittävä henkilö ympäristöhistoriallisessa kontekstissa sekä 1800-luvun puolivälin yhdysvaltalaisen ympäristöasenteiden kartoittamisessa
- …
