1,720,954 research outputs found
Sävellysprosessista esitykseen : erään kantaatin tarina
Get PDFOpinnäytetyö käsittelee kirjoittajan säveltämän kantaatin Jesajan näky sävellysprosessia, harjoitusvaihetta ja kahta esitystä, jotka toteutettiin touko- ja elokuussa 2023. Projektin tavoitteena oli tarkastella moniulotteisen, taiteellisen musiikkiprojektin pedagogisia ja käytännöllisiä näkökulmia sekä pohtia siitä saatuja oppimiskokemuksia.
Niin säveltämiseen kuin itse harjoitusprosessiin vaikuttivat käytännölliset reunaehdot kuten kuoron ja soitinyhtyeen taitotaso, esitystilat ja aikarajoitteet. Säveltämisen apuna käytettiin tietokonealgoritmia, joka perustui rajoitelaskentaan (Constraint Satisfaction Problem). Harjoitteluvaiheessa hyödynnettiin sävellyksen virtuaaliorkesteriversiota tukemaan esittäjien valmistautumista. Koska esityksissä käytetyt kokoonpanot olivat erilaisia, kantaatti oli sovitettava jälkimmäistä esitystä varten.
Arviointi perustuu tekijän omiin havaintoihin, soittajille suunnattuun palautekyselyyn sekä kuoron kanssa tehtyyn teemahaastatteluun sekä yleisöltä saatuihin suullisesti ja digitaalisin viestein annettuihin palautteisiin.
Vaikka projektia rajoittivat useat käytännön tekijät ja sen aikana kohdattiin haasteita, osallistujien joustavuus ja resurssien tehokas hyödyntäminen mahdollistivat onnistuneen ja merkityksellisen lopputuloksen.This thesis explores the composition process, rehearsal phase, and two performances (held in May and August 2023) of the cantata Isaiah’s Vision, composed by the author. The aim of the project was to examine the pedagogical and artistic considerations involved in a complex, multidisciplinary music project and to reflect on the learning outcomes it generated.
Both the composition and the rehearsal process were influenced by practical constraints, such as the skill level of the choir and instrumental ensemble, performance venues, and time limitations. A computer algorithm based on constraint satisfaction problem (CSP) methods was used in the compositional process. During rehearsals, a virtual orchestral version of the composition was used to aid performers in their preparation. Since the ensembles used in the two performances differed, the cantata had to be arranged to suit the latter performance.
The evaluation is based on the author's own observations, a feedback survey for the instrumentalists, a themed interview with the choir, as well as verbal and digital feedback received from the audience.
Although the project was limited by various practical factors and faced several challenges along the way, the flexibility of the participants and the efficient use of available resources enabled a successful and meaningful outcome
Comparison Structure Analysis
Get PDFThis study presents an automatic, computer-aided analytical method called Comparison Structure Analysis (CSA), which can be applied to different dimensions of music. The aim of CSA is first and foremost practical: to produce dynamic and understandable representations of musical properties by evaluating the prevalence of a chosen musical data structure through a musical piece. Such a comparison structure may refer to a mathematical vector, a set, a matrix or another type of data structure and even a combination of data structures. CSA depends on an abstract systematic segmentation that allows for a statistical or mathematical survey of the data. To choose a comparison structure is to tune the apparatus to be sensitive to an exclusive set of musical properties. CSA settles somewhere between traditional music analysis and computer aided music information retrieval (MIR). Theoretically defined musical entities, such as pitch-class sets, set-classes and particular rhythm patterns are detected in compositions using pattern extraction and pattern comparison algorithms that are typical within the field of MIR.
In principle, the idea of comparison structure analysis can be applied to any time-series type data and, in the music analytical context, to polyphonic as well as homophonic music. Tonal trends, set-class similarities, invertible counterpoints, voice-leading similarities, short-term modulations, rhythmic similarities and multiparametric changes in musical texture were studied.
Since CSA allows for a highly accurate classification of compositions, its methods may be applicable to symbolic music information retrieval as well. The strength of CSA relies especially on the possibility to make comparisons between the observations concerning different musical parameters and to combine it with statistical and perhaps other music analytical methods.
The results of CSA are dependent on the competence of the similarity measure. New similarity measures for tonal stability, rhythmic and set-class similarity measurements were proposed. The most advanced results were attained by employing the automated function generation – comparable with the so-called genetic programming – to search for an optimal model for set-class similarity measurements. However, the results of CSA seem to agree strongly, independent of the type of similarity function employed in the analysis.Tämä tutkimus esittelee uuden musiikkianalyyttisen metodin, vertailurakenneanalyysin (VRA, engl. Comparison Structure Analysis, CSA), jonka avulla voidaan analysoida musiikin eri ulottuvuuksia, kuten harmoniaa tai rytmiä. VRA:n ideana on mitata tietyn ennalta valitun musiikillisen rakenteen, vaikkapa jonkin sävelasteikon, vallitsevuutta musiikin kullakin ajanhetkellä. Tämä edellyttää kolmea asiaa. Ensiksi, intuitiivisesti tai muulla tavoin valittu musiikillinen piirre, jota tässä kutsutaan yleisesti vertailurakenteeksi, on esitettävä matemaattisessa muodossa, esimerkiksi matemaattisen avaruuden vektorina. Vertailurakenne voidaan muodostaa myös useiden eri tyyppisten, musiikin eri ulottuvuuksiin liittyvien tietorakenteiden yhdistelmänä. Toiseksi, analysoitava musiikillinen data, esimerkiksi musiikista muodostetut sävelluokat (C:stä H:hon), on pystyttävä ryhmittelemään vastaavantyyppisiksi objekteiksi. Lisäksi tarvitaan vielä matemaattinen funktio, joka kykenee mittaamaan valitun vertailurakenteen ja musiikista ryhmiteltyjen segmenttien välistä samankaltaisuutta tai vastaavasti, etäisyyttä. Toisin sanoen, VRA:ssa verrataan valittua vertailurakennetta, esimerkiksi diatonista asteikkoa, kaikkiin musiikista segmentoituihin vastaavantyyppisiin objekteihin. Mittaustulokset saadaan lukuarvoina yleensä välillä 0–1, jossa arvo 1 voi – mittausfunktion luonteesta riippuen – tarkoittaa joko täydellistä samankaltaisuutta tai suurinta mahdollista etäisyyttä. Havainnollisena analyysin kohteena voisimme kuvitella länsimaista taidemusiikkia edustavan sävellyksen, jossa siirrytään keskiaikaisesta diatonisesta musiikista historiallisesti ja tyylillisesti kohti 1900-luvun atonaalista musiikkia. Mikäli tässä tapauksessa vertailurakenteena käytettäisiin mainittua diatonista asteikkoa, VRA paljastaisi musiikissa korvinkin havaittavan ei-diatonisoitumisen. Tulosten esittämisellä esimerkiksi ajallisia muutoksia esittävin mittauskäyrin tai luokittelua havainnollistavin keskiarvopistein on merkittävä asema analyysissa. VRA sijoittuu perinteisen musiikkianalyysin ja tietokonetta hyödyntävien musiikin sisältöhakuun (music information retrieval, MIR) keskittyvien tekniikoiden välimaastoon. Sen avulla voidaan tunnistaa ja mitata perinteiselle musiikkianalyysille tyypillisia kohteita kuten karakteristisia rytmejä, sävelluokkajoukkoja, joukkoluokkia, tonaliteetteja ja käänteiskontrapunkteja soveltamalla MIR:lle tyypillisiä segmentointi- ja vertailualgoritmeja.
Vertailurakenneanalyysin suurimmaksi haasteeksi on osoittautunut musiikillisten segmenttien muodostamiseen tarvittavan automaattisen algoritmin kehittäminen. Voidaan näet osoittaa, että sama musiikillinen data on useimmiten mahdollista segmentoida – musiikillisesti mielekkäästi – monella eri tavalla. Silloin, kun kyse on harmoniaan liittyvistä objekteista, tehtävä on erityisen haastava, sillä tällöin musiikin säveltapahtumia joudutaan tarkastelemaan niin ajallisessa kuin vertikaalisessakin suunnassa. Musiikin tonaalisuudessa ja sävelluokkasisällössä tapahtuvien muutosten analysoimista varten tässä tutkimuksessa kehitettiinkin kaksi erilaista segmentointialgoritmia, jotka muodostavat musiikillisesta datasta osin limittäisiä sävelluokkajoukkoja. Metodien erilaisuudesta huolimatta ‘herkkyysanalyysillä’ voitiin osoittaa, että molemmat menetelmät ovat hyvin vähän riippuvaisia syötetyn datan luonteesta; niiden avulla saadut tulokset olivat hyvin samankaltaisia. VRA:lla saatuja tuloksia voidaan edelleen tarkastella myös tilastollisen merkitsevyyden näkökulmasta.
Koska VRA:lla pystytään havaitsemaan musiikin eri dimensioissa tapahtuvia muutoksia, tämän johdannaisena voidaan tutkia myös sitä, missä määrin jokin sävellys on tyylillisesti koherentti verrattuna johonkin toiseen sävellykseen eli kummassa muutokset ovat tarkasteltavan ominaisuuden suhteen keskimäärin pienemmät ja kummassa suuremmat. Lisäksi VRA tarjoaa mahdollisuuden musiikin luokitteluun saatujen mittausarvojen perusteella: mitä enemmän musiikillisia parametrejä ja useampia vertailurakenteita analyysissa hyödynnetään, sitä tarkemmin sävellyksiä voidaan luokitella. Niinpä VRA:n keinoja voidaan tulevaisuudessa kuvitella käytettävän myös musiikin sisältöhakuun (MIR). Tällaisessa tapauksessa vertailurakenne tai -rakenteet voitaisiin ‘laskea’ musiikillisesta datasta suoraan jollakin matemaattisella menetelmällä – kuten pääkomponenttianalyysilla – etukäteen suoritettavan intuitiivisen valinnan sijaan.
Tutkimuksen tuloksiin lukeutuvat myös useat VRA:n tarpeisiin kehitetyt samankaltaisuusmittarit. Näistä mielenkiintoisin lienee sävelluokkajoukkojen välisen samankaltaisuuden mittaamiseen kehitetty funktio expcos, joka löytyi ns. geneettisen ohjelmoinnin avulla. Mainitussa kokeessa tietokoneella generoitiin arviolta n. 800 000 samankaltaisuusmittaria, joiden tuottamia tuloksia verrattiin ihmisten tekemiin samankaltaisuusarvioihin. Niistä n. 450 osoittautui käyttökelpoiseksi. Sensitiivisyysanalyysi osoitti, että em. funktio paitsi korreloi voimakkaammin empiiristen samankaltaisuusarvioiden kanssa, on VRA:ssa myös robustimpi kuin kenties tunnetuin samaan tarkoitukseen kehitetty funktio, REL (David Lewin, 1980). Käytännössä tällä ei ole kuitenkaan merkitystä: REL toimii VRA:ssa aivan yhtä hyvin kuin expcos.
VRA:n avulla musiikkia tarkastellaan ikään kuin jonkinlaisena tilastollisena sävelmassana, eikä se niin muodoin kykene kertomaan siitä, miten analysoitava musiikki on yksityiskohtien tasolla sävelletty; perinteiset musiikkianalyysimenetelmät pureutuvat tehtävään paremmin. Toisaalta, tämä ei ole VRA:n tarkoituskaan vaan päinvastoin, sen avulla sävellysten muodosta pystytään muodostamaan laajoja yleiskuvia, jotka ovat useimmiten havaintokykymme ulottumattomissa.
Vertailurakenneanalyysi on hyvin joustava menetelmä. Mikään ei nimittäin estä tarkastelemasta musiikin eri dimensioista saatuja mittaustuloksia keskenään ja näin etsimästä niiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi menetelmän periaatteita voitaisiin kuvitella käytettävän yleisemminkin, esimerkiksi linnunlaulun muodon tarkasteluun tai vaikkapa jokipuron solinasta löytyvien toistuvien jaksojen havainnointiin. VRA:n periaatteita voidaankin soveltaa mihin tahansa numeerisesti diskreettiin muotoon saatettuun aikasarjaan.Siirretty Doriastaei tietoa saavutettavuudest
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
