1,722,165 research outputs found
Järjestäytyneen ja järjestäytymättömän yrityksen mahdollisuudet sopia paikallisesti säännöllisestä työajasta
Get PDFSäännöllisen työajan määräytymiseen vaikuttavat monet normihierarkiassa eritasoiset lähteet. Säännöllisestä työajasta sopiminen paikallisesti onkin usein hankalaa säädösviidakon keskellä. Tutkimuksen tavoitteena on selkeyttää yksityisellä sektorilla tapahtuvaa säännöllisen työajan paikallista sopimista jäsentämällä hajanaista normikenttää sekä tutkimalla säännöllistä työaikaa koskevien paikallisten sopimusten oikeudellista perustaa, rajoja, edellytyksiä ja mahdollisuuksia.
Säännöllisestä työajasta sopiminen on lisääntynyt 1990-luvulta lähtien runsaasti. Asiaan ovat vaikuttaneet lisääntyneiden joustotarpeiden lisäksi myös laajentuneet sopimismahdollisuudet. Valtakunnallisten työehtosopimusten määräyksiä työajan järjestelyistä on väljennetty samalla, kun päätösvaltaa on siirretty yhä enemmän yrityksiin. Vuoden 1996 työaikalain uudistuksen keskeisenä tavoitteena puolestaan oli lisätä työelämän joustoja. Tutkimuksen kannalta merkittävää oli pyrkimys saattaa järjestäytyneen ja järjestäytymättömän työnantajan mahdollisuudet säännöllisen työajan sopimisesta samanlaisiksi. Tutkimuksessa tarkastellaan myös tämän tavoitteen toteutumista käytännössä
Tutkittavaa kohdetta lähestytään ensisijaisesti työoikeudellisen tutkimuksen avulla. Sen avulla on muodostettu tulkinta voimassa olevasta oikeudesta sekä sen antamista mahdollisuuksista sopia säännöllisestä työajasta paikallisesti. Toissijaisesti tutkimuksessa on käytetty vertailevaa tutkimusta tarkasteltaessa järjestäytyneen ja järjestäytymättömän työnantajan mahdollisuuksia sopia säännöllisestä työajasta paikallisesti.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että järjestäytymättömän yrityksen mahdollisuudet sopia säännöllisestä työajasta paikallisesti eivät merkittävästi eroa järjestäytyneen yrityksen mahdollisuuksista. Vaikka sopimisjärjestelmä näyttääkin olevan perusteiltaan kunnossa, kehittämistarpeita on järjestelmän selkeyttämisessä. Varsinkin paikallisen sopimisen menettelytapamääräyksistä tulisi mielestäni selkeyttää.
Avainsanat: Paikallinen sopiminen, työaika, säännöllinen työaika, työaikajärjestel
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Miten palkoista pitäisi sopia Suomessa?
Get PDFPalkanmuodostuksella on keskeinen vaikutus talouteen, minkä vuoksi olisi kannattavaa pystyä määrittelemään palkoille optimaalinen neuvottelujärjestelmä. Calmforsin ja Driffillin (1988) klassinen tutkimus esitti, että sellainen olisi joko täysin paikallinen tai täysin keskittynyt palkkajärjestelmä. Heidän näyttönsä mukaan keskittyneisyyden ja työttömyyden välille vallitsisi kyttyrän muotoinen yhteys. Toisin sanoen täysin hajautettu ja täysin keskitetty palkkajärjestelmä tuottaisivat keskimääräistä maltillisempia palkkaratkaisuita ja matalamman työttömyysasteen. Huonoin vaihtoehto olisi toimialakohtaiset palkkaneuvottelut.
Tänä päivänä talouskeskustelussa vallalla oleva käsitys esittää, että palkoista pitäisi neuvotella enenevässä määrin paikallisesti Suomessa. Tämän tutkielman tarkoituksena on esittää kokonaisvaltainen katsaus palkanmuodostukseen sekä hakea vastausta kysymykseen, mikä olisi Suomelle optimaalinen sopimusjärjestelmä. Tutkimus luo katsauksen Suomen vientiteollisuuden kilpailijamaiden palkanmuodostukseen, käy läpi aiheen teoriaa ja tutkimusnäyttöä sekä esittää omaa näyttöä palkkamallien taloudellisista vaikutuksista.
Tutkimuksen johtopäätös on, että empiirinen tutkimusnäyttö ei ole kyennyt todistamaan vakuuttavasti, että paikallinen tai keskitetty sopiminen tuottaisivat toimialakohtaisia palkkaneuvotteluita edullisempia ratkaisuja tai selittäisivät, miksi toiset taloudet menestyvät paremmin kuin toiset. Tutkimuksen itsenäinen empiirinen näyttö kuitenkin viittaa palkanmuodostuksen koordinoinnin olevan työllisyyden kannalta edullista sekä edistävän maltillista palkkakehitystä. Siksi tutkielma esittää, että Suomelle optimaalinen palkkamalli perustuisi vahvaan palkkakoordinointiin, minkä rinnalla palkankorotuksista saattaisi olla kannattavaa sopia nykyistä kattavammin yritystasolla
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Perbandingan Metode Economic Order Quantity dan Just in Time Pada UMKM Sopia Bangkit
Get PDFPengendalian manajemen terhadap persediaan bahan baku merupakan kegiatan umum yang ditemui pada perusahaan. Penentuan persediaan bahan baku umumnya berupa peramalah. Bahan baku yang terlalu besar dapat menambah biaya pemesanan dan biaya penyimpanan. Sebaliknya jika persediaan terlalu kecil, maka akan mengurangi keuntungan yang diperoleh karena meningkatnya biaya pemesanan ulang dan berkurangnya peluang keuntungan. Oleh sebab itu maka perusahaan perlu melakukan pengaturan terhadap persediaan agar efisiensi biaya persediaan dapat tercapai. Penelitian ini membandingkan pengendalian persediaan antara metode konvensional dengan metode Economic Order Quantity dan Just In Time pada UMKM Sopia Bangkit. Jenis Penelitian ini adalah penelitian Kuantitatif Komparatif dengan metode pengumpulan data berupa observasi, wawancara dan dokumentasi. Populasi dan sampel pada penelitian ini adalah data persediaan bahan baku tepung terigu dan biaya persediaan bahan baku di UMKM Sopia Bangkit periode Januari hingga Desember tahun 2022. Data diolah dengan menggunakan Microsoft Excel, kemudian dianalisis mengenai efisiensi diantara ketiga metode tersebut. Setelah dilakukan perhitungan diketahui bahwa penggunaan metode konvensional masih belum efektif jika dibandingkan dengan penggunaan metode JIT dan EOQ, namun ketika metode EOQ dan JIT dibandingkan maka diketahui bahwa metode EOQ dapat memberikan efisiensi biaya lebih tinggi. Berdasarkan hal tersebut maka dapat disimpulkan bahwa pengendalian bahan baku di UMKM Sopia Bangkit akan lebih efektif jika menggunakan metode EOQ jika dibandingkan dengan metode konvensional dan JIT
PENYUSUNAN STRATEGI PEMASARAN UNTUK MENINGKATKAN PENJUALAN UMKM KRIPIK MAKROS DENGAN MENGGUNAKAN QSPM
Get PDFSalah satu merek kripik yang paling populer di Pontianak adalah Kripik Makros. Industri ini berada di Gg. Duku Baru 2, Sangai Jawi Luar, Kecamatan Pontianak Barat, Kota Pontianak, Kalimantan Barat. Kripik Makros pertama kali diproduksi di Pontianak pada tanggal 17 Agustus 2017, dengan cabang di Ketapang dan Singkawang di Kalimantan Barat. Menurut wawancara yang sudah dilakukan, UMKM Kripik Makros menghadapi masalah, yaitu produk yang belum memasuki cafe atau rumah makan dan banyak munculnya pesaing produk sejenis. Dengan demikian, maka diperlukan penelitian tentang analisis pemasaran untuk meningkatkan penjualan pada UMKM Kripik Makros dengan menggunakan QSPM. Pengumpulan data dilakukan dengan cara wawancara serta penyebaran kuesioner kepada Konsumen dan pihak UMKM. Matriks IE, SWOT, dan SPACE dapat dibuat dengan hasil analisis SWOT, sedangkan hasil analisis CPM dapat digunakan untuk membuat matriks BCG dan Grand Strategy Matrix. Sebelum diolah, setiap data akan diuji dengan cara uji validitas dan reliabilitas. Integrasi horizontal, penetrasi pasar, pengembangan produk, pengembangan pasar, dan diversifikasi konsentrik adalah rekomendasi strategi alternatif yang disarankan berdasarkan hasil penelitian yang didapatkan menggunakan matrik SWOT. Hasil penelitian menggunakan matriks IE dan SPACE menghasilkan rekomendasi alternatif untuk integrasi horizontal, penetrasi pasar, pengembangan pasar, dan pengembangan produk, dan diversifikasi konsentrik. Untuk matriks BCG, rekomendasi alternatif strategi termasuk diventasi sedangkan untuk matriks Grand strategy, rekomendasi alternatif strategi termasuk integrasi ke depan, integrasi ke belakang, dan integrasi horizontal, penetrasi pasar, pengembangan pasar, dan pengembangan produk. Selanjutnya, bandingkan alternatif stratgey yang ditawarkan oleh masing-masing dari kelima alat bantu dan pilihlah alternatif strategi yang paling tepat meliputi penetrasi pasar, pengembangan pasar, dan pengembangan produk. Hasil dari matriks QSPM dengan 3 alternatif strategi yaitu penetrasi pasar, pengembangan pasar dan pengembangan produk yaitu sebagai pengembangan produk menjadi fokus utama untuk UMKM Kripik Makros karena skor TAS yang diterima sebesar 5,26, yang lebih tinggi dari penetrasi pasar sebesar 5,19 dan pengembangan pasar sebesar 5,12. Kata Kunci: Strategi, Pemasaran, Strategi pemasaran, Matriks EFE, Matriks IFE, Matriks CPM, Matriks IE, Matriks
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Paikallisen palkkaratkaisun sopiminen yleissitovan työehtosopimuksen edellyttäessä sopijapuoleksi luottamusmiestä – voidaanko ilman luottamusmiestä sopia?
Get PDFPalkankorotuksista sopiminen on siirtynyt viimeisen reilun vuosikymmenen aikana kohti paikallista tasoa. Valtakunnallisella tasolla keskitetysti sovittujen palkkaratkaisujen sijaan monet työehtosopimukset kelpuuttavat sopimaan palkantarkastuksista yritys- tai työpaikkakohtaisesti. Tarkasteluhetkellä yleissitovaksi vahvistetuista työehtosopimuksista 35 sisälsi kelpuutuksen paikallisen palkkaratkaisun tekemiseen. Kelpuutusmääräyksistä 23 edellytti työntekijöitä edustavaksi sopijapuoleksi vain luottamusmiestä. Luottamusmies kuitenkin puuttuu joka toisesta järjestäytyneestä yrityksestä ja jopa 84 prosentista yleissitovaa työehtosopimusta noudattavasta järjestäytymättömästä yrityksestä. Lainsäädännön, oikeuskäytännön tai oikeuskirjallisuuden perusteella ei ole selvää, voidaanko luottamusmiehen puuttuessa sopia, mikäli työehtosopimus määrää yksinomaan tämän sopijapuoleksi. Tutkimuksessa tarkastellaan siten luottamusmiestä sopijapuoleksi edellyttävän työehtosopimusmääräyksen vaikutusta paikallisen palkkaratkaisun tekemiselle.
Paikallista palkkaratkaisua ja luottamusmiestä koskeva keskeinen normitus perustuu työehtosopimusten määräyksiin. Työehtosopimus on poikkeuksellinen sopimus, sillä sen normimääräykset vaikuttavat myös sopimusosapuoliin nähden kolmansien osapuolten sopimusvapauteen. Työehtosopimuksen normimääräykset velvoittavat työnantajaa normaalisitovuuden perusteella, kun työnantaja on järjestäytynyt työehtosopimuksen solmineeseen työnantajayhdistykseen. Työehtosopimus voi velvoittaa myös työnantajayhdistykseen järjestäytymätöntä työnantajaa, mikäli sopimus on vahvistettu yleissitovaksi.
Työehtosopimusmääräyksen kolmatta velvoittavaa vaikutusta kuvataan käsitteellä normivaikutus. Normivaikutteisten määräysten ala on kuitenkin erilainen normaalisitovassa ja yleissitovassa kentässä. Normaalisitovassa kentässä työehtosopimuksen normimääräykset velvoittavat työehtosopimuslain perusteella. Yleissitovassa kentässä työsopimuslaki puolestaan säätää noudatettaviksi ainoastaan työsuhteen ehtojen ja työolojen vähimmäistasoa turvaavat työehtosopimusmääräykset. Sen sijaan työehtosopimuksen toteuttamista koskevat määräykset eivät velvoita yleissitovuuden perusteella. Keskeinen tutkimuskysymys siten on, miten luottamusmiestä sopijapuoleksi edellyttävän määräyksen normivaikutus eroaa normaalisitovassa ja yleissitovassa kentässä.
Tutkimuksessa todetaan, että normaalisitovassa kentässä luottamusmiestä koskevaa sopijapuolimääräystä tulee noudattaa, jotta paikallinen palkkaratkaisu syntyy pätevin oikeusvaikutuksin. Sen sijaan yleissitovuuden normivaikutus ei ulotu luottamusmiestä sopijapuoleksi edellyttävään määräykseen. Luottamusmiestä sopijapuoleksi edellyttävä määräys ei siten rajoita työntekijöitä edustavan sopijapuolen valitsemista yleissitovuuden perusteella, vaan yleissitovassa kentässä paikallisesta palkkaratkaisusta voidaan sopia myös muiden kelpoisuuden omaavien sopijapuolten kanssa.
Kelpoisuus on perustettavissa työntekijöiden valtuutuksella joko työsopimuslakiin perustuvalle luottamusvaltuutetulle tai muulle velvoiteoikeudellisesti valitulle henkilöstön edustajalle. Yleissitovassa kentässä edustajilla ei näyttäisi olevan edustusoikeutta sopia paikallisesta palkkaratkaisusta ilman työntekijöiltä saamaansa valtuutusta. Luottamusvaltuutetun osalta valtuutusta ei kuitenkaan tarvita jokaiselta työntekijältä erikseen, sillä työsopimuslaki mahdollistaa valtuuttamisen työntekijöiden enemmistöpäätöksin. Työntekijät voivat myös sopia paikallisesta palkkaratkaisusta yhdessä joko työehtosopimuksen kelpuuttavan määräyksen perusteella tai sen puuttuessa työsopimustasoisella joukkotyösopimuksella
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
- …
