1,720,954 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Rehtorien näkemyksiä luokanopettajien rekrytoinneista
Get PDFTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rehtorien käsityksiä luokanopettajien rekrytoinneista. Luokanopettajakoulutuksen valintakriteerit ovat selvät, ja niitä koskien on tehty paljon tutkimusta. Valintakriteerien yhtenäistämistä on viime vuosina edistänyt opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama OVET-hanke, jossa on tuotettu moniulotteisen opettajuuden prosessimalli (MAP), johon opiskelijavalinnassa edellytettävä osaaminen perustuu. Kuitenkaan luokanopettajien rekrytointeihin ei ole tehty kriteeristöä tai ohjeistusta. Laissa on ainoastaan määritelty asetustasoisesti luokanopettajan kelpoisuus, mutta se ei yksinään riitä parhaan hakijan valitsemisen kriteeriksi.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2021 teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä seitsemän alakoulun ja yhtenäiskoulun rehtoria. Teemahaastattelu koostui viidestä eri teemasta liittyen rekrytointiprosessin eri vaiheisiin. Tutkimuksessa käytettiin fenomenografista tutkimusotetta, koska tavoitteena oli kuvailla erilaisia käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä ja käsitysten välisistä suhteista. Analyysin myötä tutkimuksen tulokset jäsentyivät kuvauskategoriajärjestelmiksi, jotka sisältävät luokiteltua ja tiivistettyä tietoa rehtorien käsityksistä luokanopettajaksi soveltuvuudesta sekä rekrytointiprosessista.
Tutkimuksessa havaittiin, että luokanopettajien rekrytoinnissa pyritään arvioimaan hakijan ammatillisia vaatimuksia, johon sisältyvät ammatillinen osaaminen, kelpoisuusvaatimukset, ihmissuhdetaidot ja työkokemus. Tämän lisäksi tavoitteena on arvioida hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia, motivaatiota opettajan työtä kohtaan sekä rekrytoinnissa ilmeneviä näkökulmia, kuten haastattelussa onnistumista. Rekrytointiprosessiin liittyviä näkökulmia ovat arviot siitä, mikä on rekrytoinnin tavoite sekä toimintatavat. Tutkimustulosten perusteella on luokanopettajien rekrytoinneissa havaittavissa samankaltaista paradoksisuutta kuin luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeiden valintakriteereissä. Rehtorit ovat erimielisiä siitä, painaako valinnassa enemmän hakijan persoona vai ammatillinen osaaminen
Tarkkoja kriteereitä vai mututuntumaa? : Rehtoreiden näkemyksiä luokanopettajien rekrytoinneista
Get PDFTutkimuksen tarkoituksena oli tutkia rehtoreiden näkemyksiä luokanopettajien rekrytoinneista. Tutkimukseen haastatellut neljä rehtoria työskentelivät samassa kantahämäläisessä kunnassa. Kaksi rehtoreista oli toiminut virassaan noin kymmenen vuoden ajan ja kaksi noin kahdenkymmenen vuoden ajan.
Luokanopettajakoulutuksen valintakriteerit ovat selvät ja aiheesta on tehty useita tutkimuksia. Laissa on määritelty asetustasoisesti luokanopettajan kelpoisuus, mutta muita kriteereitä tai ohjeistusta luokanopettajan valitsemisesta virkaan ei ole. Tutkimuksessa selvitettiin, millä perusteella rehtorit tekevät päätöksiä rekrytoidessaan uusia luokanopettajia virkaan ja millaiset kriteerit painottuvat hakijoiden kohdalla. Teoreettisina lähtökohtina tutkimukselle oli aiempi tutkimus rekrytoinnin problematiikasta, luokanopettajakoulutuksen valintakriteereistä sekä luokanopettajien akateemisuudesta.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Neljää rehtoria haastateltiin viiden, tarvittaessa kuuden, eri teeman avulla liittyen rekrytointiprosessiin. Aineisto analysoitiin abduktiivisen päättelyn avulla ja jaettiin viiteen eri teemaan rekrytointiprosessin mukaan: hakuilmoitus, hakuasiakirja, haastattelu, lopullinen päätös sekä luokanopettajan akateemisuus. Jokaisessa rekrytointivaiheessa painottuivat erilaiset kriteerit hakijoiden kohdalla. Luokanopettajan opinnoista painotettiin ainoastaan luokanopettajan pätevyyttä. Opintojen rakenteella tai arvosanoilla ei ollut painavaa merkitystä rekrytointiprosessissa, ellei haettu jotain tiettyä erikoisosaamista esimerkiksi tietyn oppiaineen opettamiseen. Kasvatustieteiden tohtorin tutkinto ei ollut rekrytointietu. Henkilökohtaisista ominaisuuksista rehtorit mainitsivat erityisesti harrastuneisuuden sekä vuorovaikutustaidot. Muita rekrytointiin vaikuttavia tekijöitä olivat hakijan työkokemus, motivaatio työhön sekä ensivaikutelma.
Tutkimuksen perusteella rehtorit eivät ole kaikissa asioissa samaa mieltä, koska valintaperusteet työllistymiseen eivät ole yksiselitteisiä. Rehtoreiden mukaan rekrytointi on vaikeaa, koska tarkkoja perusteita valinnalle ei ole. Rekrytoinnissa osa rehtoreista painotti enemmän työkokemusta ja osa taas hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tutkimuksen perusteella rekrytointitutkimuksen tekeminen sekä valintaperusteiden yhtenäistäminen olisi tärkeää
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
