671 research outputs found
Molecular phylogeny of the ant tribe Myrmicini (Hymenoptera: Formicidae)
No full textJansen, Gunther, Savolainen, Riitta (2010): Molecular phylogeny of the ant tribe Myrmicini (Hymenoptera: Formicidae). Zoological Journal of the Linnean Society 160 (3): 482-495, DOI: 10.1111/j.1096-3642.2009.00604.x, URL: http://dx.doi.org/10.1111/j.1096-3642.2009.00604.
Lihavuuden ja sytoreduktiivisen kirurgian vaikutus veren hyytymiseen
No full textAbstractThromboelastography (TEG) provides information on clotting kinetics by measuring the viscoelastic properties of whole blood. Despite its widespread use in operating theatres, TEG has not been standardized or validated in the manner that conventional coagulation tests (CCTs) have.The aim of this study was to evaluate TEG as an analysis method; particularly the effect of sample site and citrate storage on TEG analyses. Further studies investigated the role of TEG in diagnosing the hypercoagulable state in obesity and cytoreductive surgery (CRS) with hyperthermic intraperitoneal chemotherapy (HIPEC). The following TEG parameters can demonstrate hypercoagulation: short reaction time (R), broad angle (α), elevated clot strength (G) and maximum amplitude (MA).Study I was a methodological validation study. Simultaneously drawn venous and arterial samples were compared to each other. The effect of citrate storage was assessed at 30 min, 60 min and 120 min after collection. The mean bias between arterial and venous samples was low; -0.4 min for R and 0.3 mm for MA. Sample storage up to 120 min had no impact on TEG analyses.In study II, the TEG parameters R, α, G and MA and high-sensitivity C-reactive protein (hsCRP) were determined before and six months after obesity surgery. The median MA (71.3 mm), G (12 403.3 d/sc) and hsCRP (3.5 mg/l) exceeded their upper normal limits preoperatively. The hsCRP declined to within its normal range six months after surgery, while MA and G remained elevated, indicating hypercoagulation. The mean weight loss during the study period was 19.6 kg.Studies III and IV assessed blood coagulation during (study III) and after CRS and HIPEC (study IV). The median MA (69.3 mm) was elevated preoperatively, while other TEG parameters were within normal limits. Towards the end of the operation, the median R was reduced (p As a conclusion of these four substudies, blood sample site or sample storage up to 120 min do not affect the TEG analyses. Patients scheduled for obesity surgery have hemostatic abnormalities indicating hypercoagulation, which do not recover within six months of the operation, despite substantial weight loss, while inflammation parameter is alleviated. And, finally, CRS with HIPEC induces a hypercoagulable state observable in both TEG and CCTs, which normalizes within three months in the majority of patients.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Tuovila, M., Erkinaro, T., Savolainen, E.-R., Laurila, P., Ohtonen, P., & Ala-Kokko, T. (2017). The impact of sample site and storage on thromboelastography values. American Journal of Hematology, 92(8), E160–E162. https://doi.org/10.1002/ajh.24766Tuovila, M., Erkinaro, T., Koivukangas, V., Savolainen, E.-R., Laurila, P., Ohtonen, P., & Ala-Kokko, T. (2018). Thromboelastography Values Remain Hypercoagulative 6 Months After Obesity Surgery: a Pilot Study. Obesity Surgery, 28(12), 3943–3949. https://doi.org/10.1007/s11695-018-3437-zSelf-archived versionTuovila, M., Erkinaro, T., Takala, H., Savolainen, E.-R., Laurila, P., Ohtonen, P., & Ala-Kokko, T. (2020). Hyperthermic intraperitoneal chemotherapy enhances blood coagulation perioperatively evaluated by thromboelastography: a pilot study. International Journal of Hyperthermia, 37(1), 293–300. https://doi.org/10.1080/02656736.2020.1742389Self-archived versionTuovila, M., Erkinaro, T., Takala, H., Savolainen, E. R., Laurila, P., Ohtonen, P., & Ala-Kokko, T. (2020). Patients undergoing cytoreductive surgery and hyperthermic intraperitoneal chemotherapy are in a hypercoagulable state at hospital discharge. Manuscript submitted for publication.TiivistelmäTromboelastografia (TEG) kuvaa kokonaisvaltaisesti veren hyytymisen kinetiikkaa mittaamalla veren viskoelastisia ominaisuuksia. Huolimatta laajasta käytöstä leikkaussaleissa, TEG:a ei ole standardoitu eikä validoitu kuten perinteisiä hyytymis-kokeita.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää verinäytteen ottotavan ja säilytyksen vaikutusta TEG-tuloksiin ja TEG:n mahdollisuuksia tunnistaa lihavuuteen ja sytoreduktiiviseen kirurgiaan liittyvä hyperkoagulaatiotila. TEG-arvoista lyhyt R-aika, laaja α-kulma, korkea hyytymän vahvuus (G) ja maksimiamplitudi (MA) viittaavat hyperkoagulaatioon.Ensimmäinen osatyö oli menetelmän validointityö. Samanaikaisesti laskimosta ja valtimosta otettuja näytteitä vertailtiin toisiinsa. Sitraattisäilytyksen vaikutusta selvitettiin analysoimalla näytteet 30 min, 60 min ja 120 min kuluttua näytteenotosta. Laskimo- ja valtimonäytteiden välinen ero oli vähäinen; R-ajan suhteen -0.4 min ja MA:n suhteen 0.3 mm. Säilytyksellä 120 min saakka ei ollut vaikutusta TEG-tuloksiin.Toisessa osatyössä R, α, G ja MA sekä inflammaatiota kuvaava hsCRP määritettiin lihavuusleikkausta edeltävästi ja 6 kk leikkauksen jälkeen. Preoperatiivisesti MA, G ja hsCRP olivat yli viitevälin. Leikkauksen jälkeen hsCRP normaalistui mutta MA ja G jäivät koholle viitaten hyperkoagulaatioon. Keskimääräinen painon lasku tutkimusjakson aikana oli 19.6 kg.Kolmannessa ja neljännessä osatyössä veren hyytymistä tutkittiin sytoreduktiivisen leikkauksen ja hypertermisen intaperitoneaalisen kemoterapian (HIPEK) aikana (osatyö III) ja jälkeen (osatyö IV). Ennen leikkausta MA oli koholla, muut TEG-arvot viiteväleissä. Leikkauksen loppua kohden R-aika lyheni (p Yhteenvetona todettakoon, näytteenottotapa tai säilytysaika, mikäli tämä on alle 120 min, ei vaikuta TEG-tuloksiin. Lihavuuteen liittyvä hyperkoagulaatiotila voidaan todeta TEG:lla, tämä on havaittavissa vielä 6 kk lihavuusleikkauksen jälkeen huolimatta reilusta painonlaskusta. TEG:lla voidaan todeta myös sytoreduktioon ja HIPEK-hoitoon liittyvä hyperkoagulaatiotila, joka normalisoituu pääosin 3 kk sisään leikkauksesta.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Tuovila, M., Erkinaro, T., Savolainen, E.-R., Laurila, P., Ohtonen, P., & Ala-Kokko, T. (2017). The impact of sample site and storage on thromboelastography values. American Journal of Hematology, 92(8), E160–E162. https://doi.org/10.1002/ajh.24766Tuovila, M., Erkinaro, T., Koivukangas, V., Savolainen, E.-R., Laurila, P., Ohtonen, P., & Ala-Kokko, T. (2018). Thromboelastography Values Remain Hypercoagulative 6 Months After Obesity Surgery: a Pilot Study. Obesity Surgery, 28(12), 3943–3949. https://doi.org/10.1007/s11695-018-3437-zRinnakkaistallennettu versioTuovila, M., Erkinaro, T., Takala, H., Savolainen, E.-R., Laurila, P., Ohtonen, P., & Ala-Kokko, T. (2020). Hyperthermic intraperitoneal chemotherapy enhances blood coagulation perioperatively evaluated by thromboelastography: a pilot study. International Journal of Hyperthermia, 37(1), 293–300. https://doi.org/10.1080/02656736.2020.1742389Rinnakkaistallennettu versioTuovila, M., Erkinaro, T., Takala, H., Savolainen, E. R., Laurila, P., Ohtonen, P., & Ala-Kokko, T. (2020). Patients undergoing cytoreductive surgery and hyperthermic intraperitoneal chemotherapy are in a hypercoagulable state at hospital discharge. Manuscript submitted for publication.Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 3 of Oulu University Hospital, on 2 October 2020, at 12 noonAbstract
Thromboelastography (TEG) provides information on clotting kinetics by measuring the viscoelastic properties of whole blood. Despite its widespread use in operating theatres, TEG has not been standardized or validated in the manner that conventional coagulation tests (CCTs) have.
The aim of this study was to evaluate TEG as an analysis method; particularly the effect of sample site and citrate storage on TEG analyses. Further studies investigated the role of TEG in diagnosing the hypercoagulable state in obesity and cytoreductive surgery (CRS) with hyperthermic intraperitoneal chemotherapy (HIPEC). The following TEG parameters can demonstrate hypercoagulation: short reaction time (R), broad angle (α), elevated clot strength (G) and maximum amplitude (MA).
Study I was a methodological validation study. Simultaneously drawn venous and arterial samples were compared to each other. The effect of citrate storage was assessed at 30 min, 60 min and 120 min after collection. The mean bias between arterial and venous samples was low; -0.4 min for R and 0.3 mm for MA. Sample storage up to 120 min had no impact on TEG analyses.
In study II, the TEG parameters R, α, G and MA and high-sensitivity C-reactive protein (hsCRP) were determined before and six months after obesity surgery. The median MA (71.3 mm), G (12 403.3 d/sc) and hsCRP (3.5 mg/l) exceeded their upper normal limits preoperatively. The hsCRP declined to within its normal range six months after surgery, while MA and G remained elevated, indicating hypercoagulation. The mean weight loss during the study period was 19.6 kg.
Studies III and IV assessed blood coagulation during (study III) and after CRS and HIPEC (study IV). The median MA (69.3 mm) was elevated preoperatively, while other TEG parameters were within normal limits. Towards the end of the operation, the median R was reduced (p < 0.005) and α increased (p = 0.005). These changes had reverted by the first postoperative morning. At hospital discharge, the median MA (p < 0.001) and α (p = 0.002) and CCTs platelet count (p < 0.001), fibrinogen (p < 0.001), and D-dimer (p < 0.001) were elevated compared to preoperative values. Both TEG and CCTs normalized within three months in most cases. One patient developed a pulmonary embolism during the study period.
As a conclusion of these four substudies, blood sample site or sample storage up to 120 min do not affect the TEG analyses. Patients scheduled for obesity surgery have hemostatic abnormalities indicating hypercoagulation, which do not recover within six months of the operation, despite substantial weight loss, while inflammation parameter is alleviated. And, finally, CRS with HIPEC induces a hypercoagulable state observable in both TEG and CCTs, which normalizes within three months in the majority of patients.Tiivistelmä
Tromboelastografia (TEG) kuvaa kokonaisvaltaisesti veren hyytymisen kinetiikkaa mittaamalla veren viskoelastisia ominaisuuksia. Huolimatta laajasta käytöstä leikkaussaleissa, TEG:a ei ole standardoitu eikä validoitu kuten perinteisiä hyytymis-kokeita.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää verinäytteen ottotavan ja säilytyksen vaikutusta TEG-tuloksiin ja TEG:n mahdollisuuksia tunnistaa lihavuuteen ja sytoreduktiiviseen kirurgiaan liittyvä hyperkoagulaatiotila. TEG-arvoista lyhyt R-aika, laaja α-kulma, korkea hyytymän vahvuus (G) ja maksimiamplitudi (MA) viittaavat hyperkoagulaatioon.
Ensimmäinen osatyö oli menetelmän validointityö. Samanaikaisesti laskimosta ja valtimosta otettuja näytteitä vertailtiin toisiinsa. Sitraattisäilytyksen vaikutusta selvitettiin analysoimalla näytteet 30 min, 60 min ja 120 min kuluttua näytteenotosta. Laskimo- ja valtimonäytteiden välinen ero oli vähäinen; R-ajan suhteen -0.4 min ja MA:n suhteen 0.3 mm. Säilytyksellä 120 min saakka ei ollut vaikutusta TEG-tuloksiin.
Toisessa osatyössä R, α, G ja MA sekä inflammaatiota kuvaava hsCRP määritettiin lihavuusleikkausta edeltävästi ja 6 kk leikkauksen jälkeen. Preoperatiivisesti MA, G ja hsCRP olivat yli viitevälin. Leikkauksen jälkeen hsCRP normaalistui mutta MA ja G jäivät koholle viitaten hyperkoagulaatioon. Keskimääräinen painon lasku tutkimusjakson aikana oli 19.6 kg.
Kolmannessa ja neljännessä osatyössä veren hyytymistä tutkittiin sytoreduktiivisen leikkauksen ja hypertermisen intaperitoneaalisen kemoterapian (HIPEK) aikana (osatyö III) ja jälkeen (osatyö IV). Ennen leikkausta MA oli koholla, muut TEG-arvot viiteväleissä. Leikkauksen loppua kohden R-aika lyheni (p < 0.005) ja α-kulma nousi (p = 0.005). Nämä muutokset korjaantuivat seuraavaan aamuun mennessä. Kotiutusvaiheessa MA (p < 0.001), α-kulma (p = 0002) ja perinteisistä hyytymiskokeista verihiutaleiden määrä (p < 0.001), fibrinogeeni (p < 0.001) ja fibrinogeenin D-dimeeri (p < 0.001) olivat koholla verrattuna leikkausta edeltäviin arvoihin. Sekä TEG-arvot että perinteiset hyytymistutkimukset normalisoituivat 3 kk sisään suurimmalla osalla potilaista. Yhdelle potilaalle kehittyi keuhkoveritulppa.
Yhteenvetona todettakoon, näytteenottotapa tai säilytysaika, mikäli tämä on alle 120 min, ei vaikuta TEG-tuloksiin. Lihavuuteen liittyvä hyperkoagulaatiotila voidaan todeta TEG:lla, tämä on havaittavissa vielä 6 kk lihavuusleikkauksen jälkeen huolimatta reilusta painonlaskusta. TEG:lla voidaan todeta myös sytoreduktioon ja HIPEK-hoitoon liittyvä hyperkoagulaatiotila, joka normalisoituu pääosin 3 kk sisään leikkauksesta
Figure 2 in Molecular phylogeny of the ant tribe Myrmicini (Hymenoptera: Formicidae)
No full textFigure 2. Majority-rule consensus tree (16 002 Bayesian trees, with a burn-in of two million generations) of 111 Myrmicinae in-group taxa and Polyergus, Formica, and Lasius (Formicinae) as out-group taxa (ALL data matrix, see Material and methods for details). On branches, full circles (•) indicate that the posterior probability = 100%; open circles (O) indicate that the posterior probability> 85%. Numbers above branches represent maximum-likelihood bootstrap support (1000 replicates). The genera of Myrmicini are indicated on the right.Published as part of Jansen, Gunther & Savolainen, Riitta, 2010, Molecular phylogeny of the ant tribe Myrmicini (Hymenoptera: Formicidae), pp. 482-495 in Zoological Journal of the Linnean Society 160 (3) on page 491, DOI: 10.1111/j.1096-3642.2009.00604.x, http://zenodo.org/record/543984
The Finnish Landscape Photography and Its Role in Helsinki School
No full textIn my bachelor thesis I am focused on the images of the Finnish landscape photography and relationship to nature due to the harsh geographical conditions. I will describe the political and cultural influences that affected the aesthetic thinking about perception of scanned landscapes. Furthermore, I would like to deal with the influence by art that have shaped and inspired the Finnish authors and compare it with the perception of the country abroad. For example Dieseldorf photography school (Bernd and Hilla Becher, Andreas Gursky), Japanese photographers (Hiroshi Sugimoto, Rinko Kawauchi) Czech photographers (Josef Sudek, Josef Koudelka) and the others .
List of the authors:
Into Konrad Inha, Caj Breme, Ismo HÖLTTÖ, Arno Rafael Minkkinen, Ilkka Halso, Maija Savolainen, Eeva Karhu, Kalle Kataila, Jyrki Parantainen, Elina Brotherus, Maanantai Collective, Mikko Rikala, Sandra Kantanen, Tiina Itkonen, Jorma Puranen, Susanna Majuri, Petri Juntunen, Eija-Liisa Ahtila, Nanna Hänninen, Pentti Sammallahti, Karl Emil Stahlberg, Riitta Päiväläinen, Marja Pirilä, Ritva Kovalainen, Sanni Seppo, Juha Suonpä
“Development work thesis” as a tool for continuing professional education
No full textJulkaisumaa: 158 TW TWN Taiwa
Äidinkielen pedagogiikan näkökulma Isoon suomen kielioppiin
No full textKirja-arvioHakulinen, Auli & Vilkuna, Maria & Korhonen, Riitta & Koivisto, Vesa & Heinonen, Tarja Riitta & Alho, Irja (toim.): Iso suomen kieliopp
Northern insights : feminist inquiries into politics of place, knowledge and agency
No full textLopullinen vertaisarvioitu käsikirjoitusei tietoa saavutettavuudest
Flow cytometric analysis of leukocyte surface molecule expression in critical illness:comparison between septic and non-septic patients
No full textAbstract
Sepsis is a common problem in the intensive care unit (ICU) still having a high mortality and causing high costs to health care system. Currently, there is no marker to distinguish sepsis from other causes of systemic inflammation. Leukocyte surface molecules have been proposed as markers of sepsis. The most promising markers have been neutrophil CD64 and CD11b on monocytes and neutrophils and HLA-DR on monocytes.
In this thesis, leukocyte surface molecules were investigated using quantitative flow cytometry in critically ill patients with sepsis, non-septic ICU controls, and healthy volunteers. The surface molecules of interest were neutrophil CD11b and CD64, monocyte CD11b, CD14, CD40, CD64, CD80, HLA-DR, and lymphocyte CD69. First, a special emphasize was indicated in methodological aspects of the quantitative flow cytometry. Then, the surface molecule kinetics was investigated in different types of critically ill patients. Finally, the diagnostic performance of the molecules was determined and compared to that of traditionally used sepsis markers. Furthermore, an example of multiple marker analysis was introduced as a diagnostic tool.
The optimal circumstances for leukocyte surface molecule analysis were +4°C temperature throughout the collection and preparation of the samples using tubes containing acid citrate dextrose (ACD) as an anticoagulant, followed by flow cytometry within 6 hours from sampling. Monocyte CD11b and CD40, neutrophil CD11b and CD64, and CD69 on CD4+ T cells and natural killer (NK) cells separated sepsis from non-septic ICU controls and healthy volunteers, neutrophil CD64, having the best area under curve. Procalcitonin (PCT) was second best marker. Monocyte CD40 and NK CD69 may predict positive blood culture detection, whereas CD11b may predict early mortality. In multiple marker analysis, combination of positive neutrophil CD64, C-reactive protein (CRP) and PCT increased post-test probability for sepsis.
In conclusion, pre-analytical and analytical factors have effects on results of leukocyte surface molecule analysis. Leukocyte surface molecules may improve sepsis diagnostics in ICU setting. Neutrophil CD64 was the most promising marker. Combination of CD64, CRP and PCT increased the detection of sepsis in ICU.Tiivistelmä
Sepsis on yleinen tehohoidon ongelma, johon liittyy korkea kuolleisuus ja suuret hoidolliset kustannukset. Toistaiseksi ei ole laboratoriomerkkiainetta, joka erottaisi sepsistä sairastavat muista kriittisesti sairaista, joilla on yleistynyt tulehdusvaste. Valkosolujen pintamolekyylien käyttöä sepsiksen laboratoriomerkkiaineena on tutkittu. Lupaavimmat näistä molekyyleistä ovat olleet neutrofiilien CD64, monosyyttien ja neutrofiilien CD11b ja monosyyttien HLA-DR.
Tässä väitöskirjassa tutkittiin valkosolujen pintamolekyylejä kriittisesti sairailla sepsistä sairastavilla potilailla, niillä tehohoitopotilailla, joilla ei ollut sepsistä, ja terveillä vapaaehtoisilla virtaussytometriaa käyttäen. Mielenkiinnon kohteina olivat neutrofiilien CD11b ja CD64, monosyyttien CD11b, CD14, CD40, CD64, CD80 ja HLA-DR, sekä lymfosyyttien CD69. Ensimmäiseksi tutkittiin kvantitatiivista virtaussytometriaa menetelmänä. Sen jälkeen pintamolekyylien kinetiikkaa tutkittiin eri potilasryhmillä. Lopuksi määritettiin pintamolekyylien diagnostinen tehokkuus ja sitä verrattiin perinteisempiin sepsiksen diagnostiikassa käytettyihin laboratoriomerkkiaineisiin. Lisäksi selvitettiin usean merkkiaineen mallin diagnostista osuvuutta.
Parhaat olosuhteet virtaussytometrialle olivat: +4 °C:n lämpötila näytteenoton ja -käsittelyn aikana, näytteiden ottaminen putkiin, joissa on antikoagulanttina hapan sitraatti-dekstroosi (ACD) ja näytteiden analysointi kuuden tunnin kuluessa näytteenotosta. Monosyyttien CD11b ja CD40, neutrofiilien CD11b ja CD64 sekä CD4+ T-solujen ja NK-solujen CD69 erottivat sepsistä sairastavat tehohoitoverrokeista ja terveistä. Neutrofiilien CD64:llä oli paras erottelukyky. Prokalsitoniini (PCT) oli toiseksi paras merkkiaine. Monosyyttien CD40 ja NK-solujen CD69 voivat parantaa positiivisen veriviljelylöydöksen havaitsemista, kun taas CD11b voi ennustaa varhaista potilaan menehtymistä. Usean merkkiaineen mallissa neutrofiilien CD64 paransi C-reaktiivisen proteiinin (CRP) ja PCT:n tehoa sepsiksen diagnostiikassa.
Loppupäätelmänä on, että valkosolujen pintamolekyylien analysointivaiheen eri muuttujilla on vaikutusta virtaussytometriatuloksiin. Valkosolujen pintamolekyylien käyttö voi parantaa sepsiksen diagnostiikkaa teho-osastolla. Neutrofiilien CD64 oli lupaavin merkkiaine. Neutrofiilien CD64:n, CRP:n ja PCT:n yhdistelmä paransi sepsiksen diagnostiikkaa teho-osastolla
Valkosolujen pintamolekyyliekspression analysointi virtaussytometrialla kriittisesti sairailla potilailla : Vertailu sepsistä sairastavien ja verrokkien välillä
No full textAbstractSepsis is a common problem in the intensive care unit (ICU) still having a high mortality and causing high costs to health care system. Currently, there is no marker to distinguish sepsis from other causes of systemic inflammation. Leukocyte surface molecules have been proposed as markers of sepsis. The most promising markers have been neutrophil CD64 and CD11b on monocytes and neutrophils and HLA-DR on monocytes.In this thesis, leukocyte surface molecules were investigated using quantitative flow cytometry in critically ill patients with sepsis, non-septic ICU controls, and healthy volunteers. The surface molecules of interest were neutrophil CD11b and CD64, monocyte CD11b, CD14, CD40, CD64, CD80, HLA-DR, and lymphocyte CD69. First, a special emphasize was indicated in methodological aspects of the quantitative flow cytometry. Then, the surface molecule kinetics was investigated in different types of critically ill patients. Finally, the diagnostic performance of the molecules was determined and compared to that of traditionally used sepsis markers. Furthermore, an example of multiple marker analysis was introduced as a diagnostic tool.The optimal circumstances for leukocyte surface molecule analysis were +4°C temperature throughout the collection and preparation of the samples using tubes containing acid citrate dextrose (ACD) as an anticoagulant, followed by flow cytometry within 6 hours from sampling. Monocyte CD11b and CD40, neutrophil CD11b and CD64, and CD69 on CD4+ T cells and natural killer (NK) cells separated sepsis from non-septic ICU controls and healthy volunteers, neutrophil CD64, having the best area under curve. Procalcitonin (PCT) was second best marker. Monocyte CD40 and NK CD69 may predict positive blood culture detection, whereas CD11b may predict early mortality. In multiple marker analysis, combination of positive neutrophil CD64, C-reactive protein (CRP) and PCT increased post-test probability for sepsis.In conclusion, pre-analytical and analytical factors have effects on results of leukocyte surface molecule analysis. Leukocyte surface molecules may improve sepsis diagnostics in ICU setting. Neutrophil CD64 was the most promising marker. Combination of CD64, CRP and PCT increased the detection of sepsis in ICU.TiivistelmäSepsis on yleinen tehohoidon ongelma, johon liittyy korkea kuolleisuus ja suuret hoidolliset kustannukset. Toistaiseksi ei ole laboratoriomerkkiainetta, joka erottaisi sepsistä sairastavat muista kriittisesti sairaista, joilla on yleistynyt tulehdusvaste. Valkosolujen pintamolekyylien käyttöä sepsiksen laboratoriomerkkiaineena on tutkittu. Lupaavimmat näistä molekyyleistä ovat olleet neutrofiilien CD64, monosyyttien ja neutrofiilien CD11b ja monosyyttien HLA-DR.Tässä väitöskirjassa tutkittiin valkosolujen pintamolekyylejä kriittisesti sairailla sepsistä sairastavilla potilailla, niillä tehohoitopotilailla, joilla ei ollut sepsistä, ja terveillä vapaaehtoisilla virtaussytometriaa käyttäen. Mielenkiinnon kohteina olivat neutrofiilien CD11b ja CD64, monosyyttien CD11b, CD14, CD40, CD64, CD80 ja HLA-DR, sekä lymfosyyttien CD69. Ensimmäiseksi tutkittiin kvantitatiivista virtaussytometriaa menetelmänä. Sen jälkeen pintamolekyylien kinetiikkaa tutkittiin eri potilasryhmillä. Lopuksi määritettiin pintamolekyylien diagnostinen tehokkuus ja sitä verrattiin perinteisempiin sepsiksen diagnostiikassa käytettyihin laboratoriomerkkiaineisiin. Lisäksi selvitettiin usean merkkiaineen mallin diagnostista osuvuutta.Parhaat olosuhteet virtaussytometrialle olivat: +4 °C:n lämpötila näytteenoton ja -käsittelyn aikana, näytteiden ottaminen putkiin, joissa on antikoagulanttina hapan sitraatti-dekstroosi (ACD) ja näytteiden analysointi kuuden tunnin kuluessa näytteenotosta. Monosyyttien CD11b ja CD40, neutrofiilien CD11b ja CD64 sekä CD4+ T-solujen ja NK-solujen CD69 erottivat sepsistä sairastavat tehohoitoverrokeista ja terveistä. Neutrofiilien CD64:llä oli paras erottelukyky. Prokalsitoniini (PCT) oli toiseksi paras merkkiaine. Monosyyttien CD40 ja NK-solujen CD69 voivat parantaa positiivisen veriviljelylöydöksen havaitsemista, kun taas CD11b voi ennustaa varhaista potilaan menehtymistä. Usean merkkiaineen mallissa neutrofiilien CD64 paransi C-reaktiivisen proteiinin (CRP) ja PCT:n tehoa sepsiksen diagnostiikassa.Loppupäätelmänä on, että valkosolujen pintamolekyylien analysointivaiheen eri muuttujilla on vaikutusta virtaussytometriatuloksiin. Valkosolujen pintamolekyylien käyttö voi parantaa sepsiksen diagnostiikkaa teho-osastolla. Neutrofiilien CD64 oli lupaavin merkkiaine. Neutrofiilien CD64:n, CRP:n ja PCT:n yhdistelmä paransi sepsiksen diagnostiikkaa teho-osastolla.Academic Dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in Auditorium 1 of Oulu University Hospital (Kajaanintie 50), on 16 June 2017, at 12 noonAbstract
Sepsis is a common problem in the intensive care unit (ICU) still having a high mortality and causing high costs to health care system. Currently, there is no marker to distinguish sepsis from other causes of systemic inflammation. Leukocyte surface molecules have been proposed as markers of sepsis. The most promising markers have been neutrophil CD64 and CD11b on monocytes and neutrophils and HLA-DR on monocytes.
In this thesis, leukocyte surface molecules were investigated using quantitative flow cytometry in critically ill patients with sepsis, non-septic ICU controls, and healthy volunteers. The surface molecules of interest were neutrophil CD11b and CD64, monocyte CD11b, CD14, CD40, CD64, CD80, HLA-DR, and lymphocyte CD69. First, a special emphasize was indicated in methodological aspects of the quantitative flow cytometry. Then, the surface molecule kinetics was investigated in different types of critically ill patients. Finally, the diagnostic performance of the molecules was determined and compared to that of traditionally used sepsis markers. Furthermore, an example of multiple marker analysis was introduced as a diagnostic tool.
The optimal circumstances for leukocyte surface molecule analysis were +4°C temperature throughout the collection and preparation of the samples using tubes containing acid citrate dextrose (ACD) as an anticoagulant, followed by flow cytometry within 6 hours from sampling. Monocyte CD11b and CD40, neutrophil CD11b and CD64, and CD69 on CD4+ T cells and natural killer (NK) cells separated sepsis from non-septic ICU controls and healthy volunteers, neutrophil CD64, having the best area under curve. Procalcitonin (PCT) was second best marker. Monocyte CD40 and NK CD69 may predict positive blood culture detection, whereas CD11b may predict early mortality. In multiple marker analysis, combination of positive neutrophil CD64, C-reactive protein (CRP) and PCT increased post-test probability for sepsis.
In conclusion, pre-analytical and analytical factors have effects on results of leukocyte surface molecule analysis. Leukocyte surface molecules may improve sepsis diagnostics in ICU setting. Neutrophil CD64 was the most promising marker. Combination of CD64, CRP and PCT increased the detection of sepsis in ICU.Tiivistelmä
Sepsis on yleinen tehohoidon ongelma, johon liittyy korkea kuolleisuus ja suuret hoidolliset kustannukset. Toistaiseksi ei ole laboratoriomerkkiainetta, joka erottaisi sepsistä sairastavat muista kriittisesti sairaista, joilla on yleistynyt tulehdusvaste. Valkosolujen pintamolekyylien käyttöä sepsiksen laboratoriomerkkiaineena on tutkittu. Lupaavimmat näistä molekyyleistä ovat olleet neutrofiilien CD64, monosyyttien ja neutrofiilien CD11b ja monosyyttien HLA-DR.
Tässä väitöskirjassa tutkittiin valkosolujen pintamolekyylejä kriittisesti sairailla sepsistä sairastavilla potilailla, niillä tehohoitopotilailla, joilla ei ollut sepsistä, ja terveillä vapaaehtoisilla virtaussytometriaa käyttäen. Mielenkiinnon kohteina olivat neutrofiilien CD11b ja CD64, monosyyttien CD11b, CD14, CD40, CD64, CD80 ja HLA-DR, sekä lymfosyyttien CD69. Ensimmäiseksi tutkittiin kvantitatiivista virtaussytometriaa menetelmänä. Sen jälkeen pintamolekyylien kinetiikkaa tutkittiin eri potilasryhmillä. Lopuksi määritettiin pintamolekyylien diagnostinen tehokkuus ja sitä verrattiin perinteisempiin sepsiksen diagnostiikassa käytettyihin laboratoriomerkkiaineisiin. Lisäksi selvitettiin usean merkkiaineen mallin diagnostista osuvuutta.
Parhaat olosuhteet virtaussytometrialle olivat: +4 °C:n lämpötila näytteenoton ja -käsittelyn aikana, näytteiden ottaminen putkiin, joissa on antikoagulanttina hapan sitraatti-dekstroosi (ACD) ja näytteiden analysointi kuuden tunnin kuluessa näytteenotosta. Monosyyttien CD11b ja CD40, neutrofiilien CD11b ja CD64 sekä CD4+ T-solujen ja NK-solujen CD69 erottivat sepsistä sairastavat tehohoitoverrokeista ja terveistä. Neutrofiilien CD64:llä oli paras erottelukyky. Prokalsitoniini (PCT) oli toiseksi paras merkkiaine. Monosyyttien CD40 ja NK-solujen CD69 voivat parantaa positiivisen veriviljelylöydöksen havaitsemista, kun taas CD11b voi ennustaa varhaista potilaan menehtymistä. Usean merkkiaineen mallissa neutrofiilien CD64 paransi C-reaktiivisen proteiinin (CRP) ja PCT:n tehoa sepsiksen diagnostiikassa.
Loppupäätelmänä on, että valkosolujen pintamolekyylien analysointivaiheen eri muuttujilla on vaikutusta virtaussytometriatuloksiin. Valkosolujen pintamolekyylien käyttö voi parantaa sepsiksen diagnostiikkaa teho-osastolla. Neutrofiilien CD64 oli lupaavin merkkiaine. Neutrofiilien CD64:n, CRP:n ja PCT:n yhdistelmä paransi sepsiksen diagnostiikkaa teho-osastolla
Thromboelastography for coagulation monitoring in obesity and cytoreductive surgery
No full textAbstract
Thromboelastography (TEG) provides information on clotting kinetics by measuring the viscoelastic properties of whole blood. Despite its widespread use in operating theatres, TEG has not been standardized or validated in the manner that conventional coagulation tests (CCTs) have.
The aim of this study was to evaluate TEG as an analysis method; particularly the effect of sample site and citrate storage on TEG analyses. Further studies investigated the role of TEG in diagnosing the hypercoagulable state in obesity and cytoreductive surgery (CRS) with hyperthermic intraperitoneal chemotherapy (HIPEC). The following TEG parameters can demonstrate hypercoagulation: short reaction time (R), broad angle (α), elevated clot strength (G) and maximum amplitude (MA).
Study I was a methodological validation study. Simultaneously drawn venous and arterial samples were compared to each other. The effect of citrate storage was assessed at 30 min, 60 min and 120 min after collection. The mean bias between arterial and venous samples was low; -0.4 min for R and 0.3 mm for MA. Sample storage up to 120 min had no impact on TEG analyses.
In study II, the TEG parameters R, α, G and MA and high-sensitivity C-reactive protein (hsCRP) were determined before and six months after obesity surgery. The median MA (71.3 mm), G (12 403.3 d/sc) and hsCRP (3.5 mg/l) exceeded their upper normal limits preoperatively. The hsCRP declined to within its normal range six months after surgery, while MA and G remained elevated, indicating hypercoagulation. The mean weight loss during the study period was 19.6 kg.
Studies III and IV assessed blood coagulation during (study III) and after CRS and HIPEC (study IV). The median MA (69.3 mm) was elevated preoperatively, while other TEG parameters were within normal limits. Towards the end of the operation, the median R was reduced (p < 0.005) and α increased (p = 0.005). These changes had reverted by the first postoperative morning. At hospital discharge, the median MA (p < 0.001) and α (p = 0.002) and CCTs platelet count (p < 0.001), fibrinogen (p < 0.001), and D-dimer (p < 0.001) were elevated compared to preoperative values. Both TEG and CCTs normalized within three months in most cases. One patient developed a pulmonary embolism during the study period.
As a conclusion of these four substudies, blood sample site or sample storage up to 120 min do not affect the TEG analyses. Patients scheduled for obesity surgery have hemostatic abnormalities indicating hypercoagulation, which do not recover within six months of the operation, despite substantial weight loss, while inflammation parameter is alleviated. And, finally, CRS with HIPEC induces a hypercoagulable state observable in both TEG and CCTs, which normalizes within three months in the majority of patients.Tiivistelmä
Tromboelastografia (TEG) kuvaa kokonaisvaltaisesti veren hyytymisen kinetiikkaa mittaamalla veren viskoelastisia ominaisuuksia. Huolimatta laajasta käytöstä leikkaussaleissa, TEG:a ei ole standardoitu eikä validoitu kuten perinteisiä hyytymis-kokeita.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää verinäytteen ottotavan ja säilytyksen vaikutusta TEG-tuloksiin ja TEG:n mahdollisuuksia tunnistaa lihavuuteen ja sytoreduktiiviseen kirurgiaan liittyvä hyperkoagulaatiotila. TEG-arvoista lyhyt R-aika, laaja α-kulma, korkea hyytymän vahvuus (G) ja maksimiamplitudi (MA) viittaavat hyperkoagulaatioon.
Ensimmäinen osatyö oli menetelmän validointityö. Samanaikaisesti laskimosta ja valtimosta otettuja näytteitä vertailtiin toisiinsa. Sitraattisäilytyksen vaikutusta selvitettiin analysoimalla näytteet 30 min, 60 min ja 120 min kuluttua näytteenotosta. Laskimo- ja valtimonäytteiden välinen ero oli vähäinen; R-ajan suhteen -0.4 min ja MA:n suhteen 0.3 mm. Säilytyksellä 120 min saakka ei ollut vaikutusta TEG-tuloksiin.
Toisessa osatyössä R, α, G ja MA sekä inflammaatiota kuvaava hsCRP määritettiin lihavuusleikkausta edeltävästi ja 6 kk leikkauksen jälkeen. Preoperatiivisesti MA, G ja hsCRP olivat yli viitevälin. Leikkauksen jälkeen hsCRP normaalistui mutta MA ja G jäivät koholle viitaten hyperkoagulaatioon. Keskimääräinen painon lasku tutkimusjakson aikana oli 19.6 kg.
Kolmannessa ja neljännessä osatyössä veren hyytymistä tutkittiin sytoreduktiivisen leikkauksen ja hypertermisen intaperitoneaalisen kemoterapian (HIPEK) aikana (osatyö III) ja jälkeen (osatyö IV). Ennen leikkausta MA oli koholla, muut TEG-arvot viiteväleissä. Leikkauksen loppua kohden R-aika lyheni (p < 0.005) ja α-kulma nousi (p = 0.005). Nämä muutokset korjaantuivat seuraavaan aamuun mennessä. Kotiutusvaiheessa MA (p < 0.001), α-kulma (p = 0002) ja perinteisistä hyytymiskokeista verihiutaleiden määrä (p < 0.001), fibrinogeeni (p < 0.001) ja fibrinogeenin D-dimeeri (p < 0.001) olivat koholla verrattuna leikkausta edeltäviin arvoihin. Sekä TEG-arvot että perinteiset hyytymistutkimukset normalisoituivat 3 kk sisään suurimmalla osalla potilaista. Yhdelle potilaalle kehittyi keuhkoveritulppa.
Yhteenvetona todettakoon, näytteenottotapa tai säilytysaika, mikäli tämä on alle 120 min, ei vaikuta TEG-tuloksiin. Lihavuuteen liittyvä hyperkoagulaatiotila voidaan todeta TEG:lla, tämä on havaittavissa vielä 6 kk lihavuusleikkauksen jälkeen huolimatta reilusta painonlaskusta. TEG:lla voidaan todeta myös sytoreduktioon ja HIPEK-hoitoon liittyvä hyperkoagulaatiotila, joka normalisoituu pääosin 3 kk sisään leikkauksesta
- …
