58 research outputs found
Oppimiskokemuksen dokumentointi ja reflektointi käsityön opetuksessa peruskoulussa
No full textOppimiskokemuksen dokumentointi ja reflektointi käsityön opetuksessa peruskoulussa AULI SAARINEN [email protected] Tiivistelmä Todisteita oppimisprosessin etenemisestä, oppijan ymmärryksestä ja oppijan saavuttamista valmiuksista pystytään keräämään autentti-sen dokumentoinnin avulla, jossa oppija taltioi tietoja omasta toi-minnastaan ja toimintansa reflektoinnista digitaaliseen portfolioon (ePortfolio). Tämä katsausartikkeli perustuu väitöskirjatutkimukseen Pedagogical Dimensions of the ePortfolio in Craft Education, jossa tarkasteltiin kahden luokan oppilaiden ePortfolioiden käyttöä (N=38/ n=8) kuuden vuoden ajan peruskoulun käsityön opetuksessa kehit-täen metodia design-tutkimuksena. (Saarinen 2021b) Tutkimukses-sa kerättiin aineistoa sekä haastattelemalla että analysoimalla oppi-joiden tuottamat ePortfoliot. Tutkimuksen tuloksista hahmottui viisi keskeistä pedagogista ulottuvuutta: ePortfolion käyttö viestimenä, arvioinnin välineenä todentamassa oppijan kehittymistä, tiedon ra-kentamisen välineenä, toiminnan synkronoijana sekä digitaalisten ja viestinnällisten taitojen kehittäjänä. Katsausartikkeli tarkastelee väi-töstutkimuksen keskeisiä tuloksia. Avainsanat Dokumentointi, ePortfolio, reflektointi, käsityö Documenting and Reflecting on the Learning Experience in Craft Education in Primary School AULI SAARINEN [email protected] Abstract Evidence of the progress of the learning process, the learner's un-derstanding, and the skills the learner has achieved can be collect-ed with the help of authentic documentation, where the learner rec-ords information regarding their own activities and reflections on their activities in a digital portfolio (ePortfolio). This review article based on the doctoral research, the use of ePortfolios by students of two classes of craft education in elementary school (N=38/ n=8) were followed over a period of six years, and the portfolio method was developed as the activity progressed following the track of De-sign research. The study data was collected both by interviewing and analyzing the students’ digital portfolios (ePortfolio). The results of the study revealed five key pedagogical dimensions: the use of the ePortfolio as a communication tool and assessment tool to verify the learner's development, the ePortfolio as a knowledge building tool that simultaneously synchronizes the learner's activities and learning tasks. In addition, it was seen that the skills of using digital devices, and general communication skills were practiced when us-ing ePortfolios. The review article examines the main results of the doctoral research. Keywords Documentation, ePortfolio, Reflection, Craft EducationPeer reviewe
ePortfolion pedagogiset ulottuvuudet käsityön opetuksessa
Get PDFAn ePortfolio is an evolving electronic resource that acts to record and store the artefacts of learning and reflections for an individual learner. It may reflect the progression of a student’s learning process, or it can testify the level reached. This thesis analyzed the longitudinal use of an electronic portfolio in craft studies for a period of six years (2013-19). The Educational Design Research (EDR) was implemented in three parts containing year-long iterations. The students (ages 9 to 14 years) traced their craft process activities by photos, narratives, recordings and assessment assignments.
In the first study, the functions, and the benefits of the ePortfolio method were emphasized and general user experiences based on pupil interviews (N=38) were outlined. The results indicated that an ePortfolio (realized through the iPad application, Book Creator) is a workable method in craft education. The identified key functions were collection and management of information, communication, and verification of development. The experienced benefits were related to supporting the working process: memory, understanding and activities. In the second study the data comprised of the textual and visual content of the students’ (N= 38) ePortfolios. The results indicated that the most emphasized areas in the textual and visual content of students’ ePortfolios were a combination of the process and free learning reflection. The results confirmed that if ePortfolios are used in a flexible way with open assignments, variations on use and the end-product are self-evident. In the third study the data contained a six-year-long tracing of learning and the final interviews (N=8). The interview focused on students’ experiences of the eportfolio method and its development. The longitudinal textual content was conceptualized by applying Anderson and Krathwohl’s “Taxonomy for Learning, Teaching, and Assessing”. The results indicated that the students’ knowledge type was transformed from versatile to a more limited, and cognitive process levels were transformed from concrete to a more abstract level. The interview data confirmed the findings. Suggested improvements were technical and platform issues, and practical functionalities. The implications drawn were linked with the ePortfolio’s pedagogical foundation and the development of the method.
Diverse functions and benefits helped provide the answer to the main research question of the ePortfolios’ pedagogical dimensions: memory and communication support, learner-centered activity to consolidate the ownership of the learning process, and the versatile use of technological tools to train ICT skills, as well as more general skills. The long-term progress showed the transformation of knowledge type and cognitive process, and that the model of progress in ePortfolio usage simulates development.Oppiminen on yksilöllinen ja dynaaminen tapahtuma. Oppija on nopeatempoisessa ja osin tiedostamattomassa ajattelutoimintojen virrassa ja vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Digitaaliset laitteet mahdollistavat oppimisympäristön rakentamisen ja toisaalta autenttisten tapahtumien dokumentoinnin myöhempää tarkastelua varten. Oppimisen taltiointi osallistuttaa, vahvistaa oppimisen kokemusta ja tarjoaa yhteisöllisen jaettavuuden ja hyödynnettävyyden arvioinnissa.
Auli Saarisen väitöstutkimuksessa seurattiin kuusi vuotta (2013-2019) helsinkiläisen peruskoulun sähköisten portfolioiden (dokumentoitu kokoelma) käyttöä käsityön opetuksessa. Oppilaat (N=38, n=8) taltioivat itseohjautuvasti työskentelyään kuvien, sanojen, videoiden ja arviointitehtävien avulla. Kaksoisroolissaan tutkijaopettaja ohjasi työskentelyprosessia ja kehitti menetelmän käytettävyyttä. Aineisto koostui haastatteluista ja ePortfolioista, jotka analysoitiin kvalitatiivisilla sisällönanalyysimenetelmillä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin oppimiskokemuksia digiympäristössä, sähköisen dokumentoinnin soveltuvuutta taitoaineeseen ja oppijan kehittymistä. ePortfolio nähtiin perinteisen kirjan tavoin auttavan tiedon varastoinnissa, opitun hallinnassa ja kehittymisen seurannassa, mutta päivitettynä oppivälineenä tarjosi myös nuorille luontaisen viestinnän kentän. Sen hyötyihin sisältyi oppiaineen kokonaisvaltaisempi tarkastelu ja digitaalisten taitojen ja yleisten taitojen kehittyminen. Tutkimusaineistosta luotiin nelikenttä-malli, jonka avulla voitiin teoreettisesti tarkastella yksittäisen oppilaan toimintojen sijoittumista mitatuille suoritteille. Lisäksi nämä tulokset osoittivat oppijoiden kehittymisen siirtyvän konkreettisemmasta abstraktimmalle tasolle heijastaen oppijoiden oletettua kognitiivista kehitystä ja kypsymistä. Tiedon ulottuvuuksissa tapahtui muutos moniulotteisesta kapea-alaisempaan.
Tämän väitöskirjatyön tulokset vahvistavat dokumentoinnin monipuolisia pedagogisia ulottuvuuksia. ePortfolio on hyödyllinen työväline, monipuolinen työmenetelmä ja soveltuu pitkäkestoiseen pedagogiseen työskentelyyn taitoaineessa. Tutkimusaineistosta kehitettiin toiminnan hierarkiaa kuvaava malli, joka on hyödynnettävissä portfolioiden käyttöönotossa ja edelleen kehittämisessä.ei saavutettav
Auli Gellii "Noctes Atticae" 1.1 – przekład i komentarz
No full textAuli Gellii Noctes Atticae 1.1 – a translation with commentary Aulus Gellius is an author worth reading for his own sake. The purpose of this paper is to present a Polish translation of Noctes Atticae 1.1 accompanied by a language and content-related commentary.Auli Gellii Noctes Atticae 1.1 – a translation with commentary Aulus Gellius is an author worth reading for his own sake. The purpose of this paper is to present a Polish translation of Noctes Atticae 1.1 accompanied by a language and content-related commentary
Varhaiskasvatusyksiköiden esihenkilöiden pedagoginen johtajuus ja henkilöstöjohtamisessa käytetyt pedagogiset keinot
No full textTutkimuksenitavoitteena on selvittää varhaiskasvatusyksiköiden esihenkilöiden
käsityksiä pedagogiikasta ja sen hyödyntämisestä henkilöstöjohtamisessa sekä
työhyvinvoinnin tukemisessa. Tutkin myös varhaiskasvatusyksiköiden esihenkilöiden käsityksiä pedagogisesta johtajuudesta. Tavoitteena on tutkia, millaisia
pedagogisia keinoja esihenkilöillä on käytössä henkilöstöjohtamisessa ja miten
he kuvaavat pedagogiikan vaikutusta työhyvinvoinnin tukemisessa.
Toteutin tutkimukseni laadullisin menetelmin. Keräsin tutkimusaineiston
neljältä varhaiskasvatusyksikön esihenkilöltä webropol-kyselyillä ja haastatteluilla. Analyysimenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan varhaiskasvatusyksiköiden esihenkilöiden pedagoginen
johtajuus koostuu kaikista heidän tehtäviinsä kuuluvista osa-alueista. Henkilöstöjohtamisessa käytetyt pedagogiset keinot liittyivät positiiviseen johtamiseen.
Esihenkilön vastuulla oleva pedagoginen osaaminen ja sen kehittäminen nähtiin
reflektoinnin jatkumona. Pedagogiseksi keinoksi nimettiin vuorovaikutus ja sen
laatu, jotka koettiin merkityksellisiksi kaikissa työhön liittyvissä kohtaamisissa.
Työn perustana pidettiin esihenkilön vahvaa läsnäoloa työyhteisössä ja toiminnan arjessa. Resurssienjakaminenja niiden vaikuttavuuden arviointi varhaiskasvatusyksikön toiminnalle on suuri osa esihenkilötyötä.Monessa yhteydessä mainittiin henkilöstön tasapuolinen ja -arvoinen kohtelu.
Työhyvinvoinnin tukemisessa ovat apuna pedagogiseen johtamiseen kuuluvat pedagogiset keinot. Pedagoginen johtaminen keinoineen jakautuu työyhteisön työhyvinvoinnin perustaksi ja toisaalta pedagogisuudella ohjataan tehtävää esihenkilötyötä.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Kari Kopperi & Risto Saarinen (2022). Läsnäoleva Kristus: Tuomo Mannermaan koulu teologian ja kirkon asialla
No full textKokemuksellisen osaamisen haltuunotto. Toimintatutkimus erilaisista toimintamalleista kone- ja metallialalla
Get PDFTutkimuksen tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida yritysten tarpeisiin toimintamalleja pitkän työkokemuksen kautta syntyneen kokemuksellisen osaamisen haltuunottamiseksi. Tavoitteena oli määritellä kokemuksellinen osaaminen ilmiönä, tunnistaa sen ilmenemismuotoja sekä löytää käytännön työssä toimivia menetelmiä sen haltuunottamiseksi ja siirtämiseksi. Kokemuksellinen osaaminen määriteltiin tässä tutkimuksessa ammatillisen hiljaisen tiedon synonyymiksi.
Tutkimus oli kolmesta tapauksesta koostuva toimintatutkimus. Tutkimuksen aikana suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin kolme kokemuksellisen osaamisen altuunottoprosessia: Koulutuksellinen malli, Työnopastusmalli ja Konkareitten valmennusmalli. Tutkimus toteutettiin syksyn 2001 ja kesän 2004 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui 18 pirkanmaalaista kone- ja metallialan yritystä sekä yksi itä-suomalainen yritys. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 100 henkilöä.
Tutkimus keskittyi neljään tutkimusongelmaan: Mitä on kokemuksellinen osaaminen? Miten ja
missä kokemuksellinen osaaminen ilmenee? Miten kokemuksellinen osaaminen otetaan haltuun?
Miten kokemuksellinen osaaminen siirretään toisten käyttöön?
Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ja käytännön toimenpiteiden valinnan perustana oli Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli ja kokemuksellinen osaaminen ilmiönä (ammatillinen hiljainen tieto). Ilmiön haasteellisuus (tiedostamattomuus, alitajunnaisuus, sanattomuus, tilannesidonnaisuus, vuorovaikutuksellisuus, intuitionomaisuus jne) määrittelivät toimintamallien suunnittelun ja toteutuksen sekä toimintamallien toteutuksessa käytetyt menetelmät.
Tutkimusaineisto koostui toimintamallien suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin aikana syntyneistä kirjallisista dokumenteista (muistiinpanot, muistiot, suunnitelmat, lukujärjestykset, tehtävät, jne), toteutukseen osallistuneiden yritysten työntekijöiden tuottamista materiaaleista (sanastot, työnkuvaukset, työohjeet, jne), virallisista ohjeista ja määräyksistä (tutkinnon perusteet, tutkintotoimikuntien ohjeistukset, arviointilomakkeistot, jne) sekä toimintamallien suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneiden kirjallisista ja suullisista toimintamallien toimivuuden arviointipalautteista.
Toimintamalleille yhteisen viitekehyksen muodostivat tutkimuksen aikana muotoutuneet taustaajatukset. Ne yhdistivät tutkimuksen käsitteistön ja tutkittavan ilmiön ominaisuudet (kokemuksellinen osaaminen), näkökulman ja tietolähteen (pitkä työkokemus ja sen arvostaminen), käytännön toteutuksen (menetelmien suunnittelu ja toteutus) ja tavoitteet (sekä oppilaitoksen että yrityksen näkökulmasta). Toimintamallit syntyivät ajallisesti peräkkäin, jolloin edellisestä mallista saatuja kokemuksia hyödynnettiin uuden mallin suunnittelussa. Jokaiselle toimintamallille määriteltiin tutkimuksellisten
tavoitteiden lisäksi konkreettiset tavoitteet, joiden kautta mallin suunnittelu ja toteutus muodostui ainutkertaiseksi ja tapauskohtaiseksi.
Tutkimuksen aikana kehitettiin kokemuksellisen osaamisen haltuunottoprosessi, mitä hyödynnettiin kaikkien kolmen toimintamallin käytännön toteutuksessa ja menetelmien valinnassa. Prosessin osat ovat: tiedostaminen, tunnistaminen, havaitseminen, kuvaileminen, analysoiminen ja siirtäminen.
Toimintamallien toteuttamiseen ja arviointiin perustuen voitiin osoittaa, että tämän tutkimuksen toimintamalleille asetettujen tavoitteiden mukaista (tapauskohtaista, tavoite-, sekä yksilö-, ryhmä- ja organisaatiosidonnaista) kokemuksellista osaamista on mahdollista ottaa haltuun. Toimintamallien sovellettavuus toisiin organisaatioihin perustuu kokemuksellisen osaamisen ilmiön tunnistamiseen, sen haltuunotolle asettamien edellytysten tiedostamiseen ja konkreettisten tavoitteiden tarkkaan määrittelyyn. Tutkimuksesta saatujen kokemusten perusteella oli merkityksellistä huomata, että
jokainen kokemuksellisen osaamisen haltuunottoon kehitetty toimintamalli tulee suunnitella ja toteuttaa tapauskohtaisesti mallille asetettujen konkreettisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoite määrittelee mm. toteutustavan, käytettävät menetelmät, resurssit sekä toivotun lopputuotoksen.
Avainsanat: kokemuksellinen osaaminen, ammatillinen hiljainen tieto, toimintamalli, kokemuksellisen osaamisen haltuunottoprosessi, vuorovaikutu
Alueellisella vasutyöskentelyllä kohti yhteistä kasvatusnäkemystä
Get PDFKuntien varhaiskasvatussuunnitelmat linjaavat alueellista toimintaa ja ne pohjautuvat valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Hollolan kunnan päivitetty vasu valmistui kesällä 2014 ja tällä kehittämishankkeella jalkautimme kunnan vasun Vesikansan varhaiskasvatusalueelle. Alueella luovuttiin yksikkökohtaisista suunnitelmista ja ryhdyttiin työstämään vasun sisältöjä ja kasvatusnäkemystä alueellisesti koko henkilöstön kesken.
Kehittämishankkeen tarkoituksena oli muodostaa yhtenevää kasvatusnäkemystä ohjaamaan koko alueen työyhteisön pedagogista toimintaa. Opinnäytetyön tarkoitus oli myös yhteisöllisellä työskentelyllä osallistaa ja sitouttaa kaikki alueen kasvattajat toteuttamaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa yhdessä sovitulla tavalla. Hankkeen tavoitteena oli kehittää varhaiskasvatukseen arjen tarpeita vastaava käytännön työväline. Yhtenevää kasvatusnäkemystä kokoava työväline auttaa varhaiskasvatuksen suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja seurannassa sekä pedagogisen osaamisen johtamisessa.
Tämän kehittämishankkeen toteutuksessa mukailtiin toimintatutkimuksen lähestymistapaa. Aineisto hankittiin fokusryhmätyöskentelyllä. Fokusryhmiin osallistujat käsittelivät annettuja aiheita etukäteen tiimeissään. Aineistolle tehtiin sisällönanalyysi.
Varhaiskasvattajille syntyi työskentelyn aikana vahva näkemys kasvattajien toimintatapojen ja oppimisympäristön laadun tärkeydestä. Tasalaatuisuus eri yksiköiden kesken koettiin tärkeäksi. Merkityksellisintä ei ole se mitä tehdään, vaan se miten tehdään. Yhteisöllisesti muodostettu työväline Apuvasu ohjaa alueen varhaiskasvatustoimintaa ja linjaa sen peda-gogista sisältöä. Väline toimii myös pedagogisen osaamisen johtamisen välineenä ohjatessaan tavoitteellista toimintaa, suunnittelua, kehittämistä ja arviointia. Apuvasu on siirrettävissä myös muiden yksiköiden käyttöön, edellyttäen työyhteisön yhteistä käsittelyä.Early childhood education plans of municipalities guide regional day care and are based on national guidelines. The early childhood education plan of Hollola was updated and introduced in summer 2014. With this development project we put that plan into practice in the early childhood education area of Vesikansa. Units-specific early childhood education plans were abandoned and the personnel of the whole area started to process together the contents of the plan and the educational vision.
The purpose of this development project was to construct congruent educational vision in the area to guide the pedagogical work in the education community. The purpose of the thesis was also by communal working to involve and commit all the educators in the area to implement the new early childhood education plan in the agreed way. The aim of the project was to develop a tool that meets the needs of early childhood education in everyday life. The tool that gathers congruent educational vision helps in early childhood education planning, implementing, assessing and tracking, and also in pedagogical competence management. The approach of action research was applied in this development project. The material was collected by focus group working. The group participants discussed the given themes before the meetings in their work teams. The material was processed with a content analysis.
A strong vision emphasizing the approaches of educators and quality of learning environment was born among the educators during the process. Homogeneity between the units was considered important. It’s not about what we do, but how we do it. This communally constructed tool Apuvasu clarifies the pedagogical content of early childhood education to the personnel. It also works as an instrument of pedagogical competence management as it guides the goal oriented work. The tool is transferable to other units but its introduction requires a common process in the work community
Tutkimus työklinikkatoiminnan merkityksestä asiakkaiden osallisuudelle
Get PDFTIIVISTELMÄ
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Sosiaalialan koulutusohjelma
Tekijä: Auli Pitkänen
Opinnäytetyön nimi: Tutkimus työklinikkatoiminnan merkityksestä asiakkaiden osallisuudelle
Työn ohjaajat: Kaija Bakala & Pirjo Ylikauma
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2013 Sivumäärä: 49 + 3 liitettä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla Pärnäsen korjaamon työklinikkajakson käyneiden asiakkaiden kokemuksia työklinikkajakson merkityksestä osallisuudelleen oman elämänsä hallintaan. Saatujen tutkimustulosten avulla työklinikkajakson käyneiden asiakkaiden osallisuutta omassa elämässään on mahdollista kehittää jatkossa enemmän asiakkaita palvelevaan ja tukevaan suuntaan.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään pitkäaikaistyöttömyyttä työkyvyn ja työkyvyttömyyden rajamaastossa, osallisuutta ja valtaistumista sekä inhimillisiä toimintamahdollisuuksia. Työklinikkajakson avulla selvitetään polkua koulutukseen, työelämään tai eläkkeelle.
Tutkimus on fenomenologis-hermeneuttiseen ajatteluun pohjautuva laadullinen tutkimus. Kohderyhmä hankittiin käyttämällä harkinnanvaraista otantaa ja aineistonhankintamenetelmänä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus tehtiin kuusamolaiselle Pärnäsen korjaamolle, joka toteutti työklinikkajakson.
Tutkimuksen tuloksiksi nousivat osallisuutta edistävät asiat ja osallisuutta heikentävät asiat. Osallisuutta edistäviä asioita olivat elämäntilanteen selkiintyminen, aktiivinen elämä, sosiaalinen verkosto, voimaannuttavat asiat, vertaistuen merkitys, hyvän elämän ainekset ja Pärnäsen merkitys. Osallisuutta heikentäviä asioita olivat kuormittavat asiat elämässä, eläkepäätöksen epävarmuus ja työklinikkajakson epäkohdat. Johtopäätös on, että Pärnäsen korjaamolla on ollut kuntoutujien osallisuuden ja valtaistumisen kokemuksille enemmän myönteistä merkitystä kuin kielteistä. Palveluohjaus ja terveydenhuollon palveluiden saaminen olivat valtaistavia asioita kuntoutujille. Kuntoutujilla oli nähtävissä suuntautumista tulevaisuuteen ja osallisuuteen oltiin saatu vähän suurempi ote yksilön tasolla. Itseluottamuksessa ja turvallisuuden tunteissa oli tapahtunut hienoista kasvua ja samoin vertaistuen merkitys oli suuri. Toisaalta epävarmuus tulevaisuudesta ja rahatilanteesta ahdistivat. Jatkotutkimusaiheena voisi jatkaa omaa tutkimustani ja tutkia työklinikkatoiminnan merkitystä osallisuudelle yhteiskunnallisesti. Toiseksi aiheeksi esitän päivätoiminnan merkityksen tutkimista osallisuudelle.
Asiasanat: Työklinikkajakso, osallisuus, valtaistuminen, inhimilliset toimintamahdollisuudetABSTRACT
Oulu University of Applied Sciences
Degree Programme in Social Services
Author: Auli Pitkänen
Title of thesis: The Significance of Work Clinic Activity in Customers´ Participation
Supervisors: Kaija Bakala & Pirjo Ylikauma
Term and year when the thesis was submitted: Autumn 2013
Number of pages: 49 + 3 appendices
The long-term unemployed are often neglected in our society. Thus it is important and essential to examine how the work clinic activity helps customers´ participation in the management of their lives. The study was carried out in a work rehabilitation center called Pärnäsen korjaamo situated in Kuusamo.
The objective of this study was to describe what impact the work clinic had on the service users´ lives.
The study was a phenomenological-hermeneutic qualitative study. The target group was acquired by using sampling. The methodology for collecting data was a thematic interview. The data was analyzed by a theory-driven data analysis.
According to the results the factors strengthening participation and factors weakening involvement were important. The factors strengthening participation were to be able to make decisions regarding one´s own life situation, developing an active life, the importance of strong social networks, becoming empowered, the importance of peer groups, enjoying life and the importance of the work clinic Pärnänen. The factors weakening involvement were an inability to adopt a positive attitude to life due to difficult individual situations, uncertainty regarding issues of pension, and uncertainty regarding the work clinic´s duration period.
As a conclusion, one can say that the work clinic Pärnänen had a more positive influence than negative influence upon the lives of its service users. Service advice and access to health services were major issues for the service users. Rehabilitation customers oriented themselves better towards the future and they had a little better touch in participation than before. Feelings of self-confidence and certainty had increased, and the significance of peer groups was great. On the other hand, uncertainty of the future and economic situation distressed them. Further research could focus on the importance of the work clinic activity in customers´ inclusion in our society. Another area of research could focus upon daily activities regarding involvement.
Index words: Work clinic activity, involvement, empowerment, human possibilitie
Dalyvaujamoji demokratija ir pilietinė visuomenė: visuomenės sprendimų priėmimas informacijos amžiuje
Get PDFIn this article, Auli Keskinen, Futures Researcher for Finland Futures Research Centre, and Director of Research and Development departments at the Ministry of the Environment, Finland, discusses various points of view concerning the period of current global social transition and the coming of the information age. Author characterises both of them by an unprecedented global telecommunications and information networks explosion.
Author propounds a postulate that our position is such that the rapid diffusion of computers and connected networks of electronic means, the information and communications technology (ICT) will have even more profound impact than before on various social phenomena such as, author enlists, work, entertainment, business, education and, most important of all, democracy - how it is understood, exercised and developed. What is ready to be born, then, she claims, is "teledemocracy" - a new form of direct democracy promoted by the ICT and Information Networks.
In addition, author enlists three important developments and trends concerning the current status of representative democracy vis-a-vis the citizen. First, A. Keskinen insists that nowadays democracy is in crisis; due to the expanding access to ICT and, henceforth, vast amount of information, large segments of the population are now and more so, in the future able to form personal educated opinions on common issues; second, having grown impatient with the narrow-aiming policies of the government, in modern societies many people want to shift from being "the governed" into having "self-government". This point emphasises that people do want to become actors in society instead of being mere subordinates. Third, Information Networks can act as an effective tool to enhance and reformulate, revise, the ways and ideas how democracy will, ought or should be developed and executed in societies. These three requisites help identify the growing importance of the ICT and other Informational Networks which, via revising global social developments, term the new body and the essence of another social phenomenon - democracy, or, eventually, teledemocracy. Furthermore, author sets to analyse "different ways", "different truths" which could work for the development of teledemocracy, the type of democracy, which, given the usage of ICT as a tool, might hand the reins of self-governance over to society, introduce the right of direct participation of every citizen in political agenda-setting, hence help transform a modern representative democracy into the participatory democracy.
A. Keskinen, having argued for the creation of a decision-making Network, argues for the adoption of enhancing the publicity and promoting a suitable setting for the dialogue to develop; therefore, she describes different methods which work for the later conclusion that teledemocracy is a type, a model, of deliberative democracy. A. Keskinen argues that there can hardly be pure and discernible criteria which could acknowledge the existence of teledemocracy, it is rather a mixture, she argues, of different strategies, different models which by themselves do not strictly belong to one of the models.
In conclusion, in the face of the growing dissatisfaction with the policymakers, the biased and trivial company of few, the forth-appearing inclination to assure "self-governance" and independence, not remaining meek "governed", usage of ICT and Information Networks in developing a fruitful basement for societal dialogue, global explosion of telecommunications and information networks, A. Keskinen asserts, work for the establishment of a new form of direct democracy - teledemocracy. Charts, depiction of different models of democracy, and so forth, may serve a favourable ground for further studies in this area. However, this is a rather hypothetical analysis of issues relevant to not so much contemporary life but moreover depicting certain trends in technological development which might soon even influence such social phenomenon like democracy and even synthesise a new type of it. This is truly an interesting futurist study.Straipsnyje aptariama keletas skirtingų požiūrių į pasaulyje vykstantįsocialinį pereinamąjį laikotarpį ir informacijos amžiaus artėjimą,kuriam autorė priskiria ir precedento neturintį sprogimą (explosion) pasauliniųtelekomunikacijų ir informacijos tinklų srityse. Autorė mano, jogspartus kompiuterių ir sujungtų (connected) elektroninių priemonių tinklųbei informacijos ir komunikacijų technologijos (IKT) išplitimas turėsdidelę įtaką naujam demokratijos suvokimui, pritaikymui ir plėtotei. Šį naują reiškinį autorė įvardija kaip „teledemokratiją" - tiesioginės demokratijos formą, kurią skatina IKT bei informacijos tinklai. Pateikiama keletas argumentų: pirma, atstovaujamoji demokratija išgyvena krizę, per IKT žmonės susidaro individualią nuomonę bendrais politikos klausimais; antra, vis daugiau žmonių nori „valdyti patys", o ne „būti valdomi"; trečia, informacijos tinklai - patogi priemonė peržiūrėti demokratiją, gerinti jos plėtotę ir įgyvendinimą visuomenėje. Straipsnyje nagrinėjamas sintetinis demokratijos pobūdis, pateikiama demokratijos modelių apybraiža, aptariamos socialinio dialogo galimybes naujajame technologijų amžiuje
- …
