1,720,962 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
"Ilomielin valmiina palvelemaan kun kutsuvi syntymämaani." - Pikkulottien ja suojeluskuntapoikien kansalaiskasvatus eteläpohjalaisella paikallisyhteisössä 1927-1939.
Get PDFPro gradu tutkielmani käsittelee vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen[1] nuorisotyössään[2] toteuttamaa kansalaiskasvatusta eteläpohjalaisessa paikallisyhteisössä Jalasjärvellä vuosina 1927-1939.
Suojeluskuntajärjestö perustettiin heinäkuussa 1918 turvaamaan maan laillista yhteiskuntajärjestystä ja edistämään suomalaisten puolustuskuntoisuutta. Näiden toteuttamiseksi suojeluskuntien tuli antaa sotilaallista koulutusta sekä edistää voimistelua, urheilua ja kansalaiskunnon kasvattamista. Lisäksi niiden tuli tarvittaessa toimia varsinaisen armeijan tukena ja avustaa järjestysviranomaisia. Vastaavasti Lotta Svärdin toiminnan voidaan katsoa alkaneen vuonna 1919, jolloin suojeluskuntain ylipäällikkö eversti von Essen antoi päiväkäskyn, jossa hän korosti naisillakin olevan oma suojeluskuntavelvollisuutensa. Hänen mukaansa tämä velvollisuus voitiin toteuttaa parhaiten perustamalla lottayhdistyksiä suojeluskuntien yhteyteen. Työn päätarkoituksena säilyi suojeluskuntien avustaminen tarpeen kulloinkin sanelemin tavoin ja muodoin. Itsenäinen, suojeluskuntajärjestön organisaatiosta erotettu Lotta Svärd-järjestö syntyi 1922. Suojeluskuntien sisarjärjestön tärkeimpänä tehtävänä oli edelleen "avustaa suojeluskuntia niiden puolustaessa kotia, uskontoa ja isänmaata sekä lujittaa kansan maanpuolustustahtoa ja isänmaanrakkautta."
1920-1940-lukujen vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt olivat paljon muutakin kuin vuoden 1918 asetovereiden järjestöjä. Niiden monipuolinen valistus-, koulutus-, iltama- ja urheilutoiminta tavoitti satoja tuhansia suomalaisia tarjoten heille ainutlaatuisen koulutus- ja ennen muuta harrastusmahdollisuuden syrjäisilläkin paikkakunnilla. Näin ollen ei ollut ihme, että järjestöjen liepeille hakeutui lapsia ja nuoria, vaikka nämä eivät ikänsä puolesta voineetkaan toimia varsinaisina jäseninä[3]. Aluksi nuorisotyö tai muotoutua spontaanisti paikallisella tasolla, kunnes sitä ryhdyttiin järjestöjen toimesta yhtenäistämään erilaisin ohjesäännöin. Suojeluskuntapojista ja pikkulotista muotoutui 1930-luvun kuluessa merkittävä osa suojeluskunta- ja lottatyötä sekä -kulttuuria. Lisäksi ne olivat maamme historian suurimpia nuorisojärjestöjä[4]. Tällä mielenkiintoisella ja innostavalla toiminnalla oli myös selkeä päämäärä. Toisaalta yhtenä kimmokkeena järjestöjohtoisen tyttö- ja poikatoiminnan aloittamiselle oli uhkaavana vastavoimana pidetty vasemmiston nuorisotyö, toisaalta taas haluttiin turvata vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen jäsenmäärän kasvu ja työn jatkuvuus. Suojeluskuntapojat ja pikkulotat haluttiin kasvattaa paitsi "isä- ja äitijärjestönsä" ihanteet omaksuneiksi kypsiksi jäseniksi, myös isänmaataan rakastaviksi, puolustaviksi ja hoivaaviksi, valkoisen Suomen kristityiksi kansalaisiksi. Tarkoitan näin syntyneellä, ideaalilla suojeluskuntalaisen ja lotan mallilla ihanteellista mies- ja naiskansalaisuutta kansalaisuutta, johon työssäni on tarkoitus pureutua.
Lähestyn tutkimuskysymystäni mikrohistoriallisen metodin kautta. Käytännössä se tarkoittaa lähteiden lähilukua, kertovien lähteiden tarkkaa analyysia, joka on erityisen hyödyllinen silloin, kun tutkimuskohteena olevat ihmiset - tässä tapauksessa lapset ja nuoret - eivät itse tuottaneet ajattelunsa ja toimintansa perusteista kertovaa aineistoa. Tätä kautta on edelleen mahdollista suurenkin tutkimuskohteen yksityiskohtaisen tarkka tutkiminen, kuin mikroskoopin kautta. Pyrin tässä työssä kontekstoimaan suojelunkuntajärjestön ja Lotta Svärdin luomaa ihanteellisen kansalaisen mallia mikro- ja makropoliittisten prosessien välisenä vuorovaikutuksena. Tämä vuoropuhelu tarkoittaa sitä, millaisia tulkintoja "ylhäältä" määritellystä ideaalin kansalaisuuden mallista tehtiin paikallisella tasolla; miten käytännön kasvatustyö suojeluskuntapoikien ja pikkulottien kyläosastoissa suhteutui Suojeluskuntajärjestön yliesikunnan ja Lotta Svärdin keskusjohtokunnan laatimiin poika- ja tyttötyönohjelmiin ja tavoitteisiin. Tässä suhteessa pikkulotissa ja suojeluskuntapojissa toimineet lapset ja nuoret olivat sekä kasvatuksen kohteita että kansallisen historian kokijoita ja toimijoita. Jalasjärven kaltaisen paikallisyhteisön tarkastelu on myös sikäli mielekästä, että suojeluskuntajärjestön ja Lotta Sävrdin toiminnan painopiste oli nimenomaan kuntatasolla -kyseessä oli paitsi agraarin väestönosan järjestö, myös 1930-luvun Suomi oli maalaiskuntien maa. Juuri kunnissa suojeluskuntalaiset ja lotat kohtasivat ideologiset vastustajansa ja tällä tasolla syntyivät myös mielikuvat näistä järjestöistä.
Tutkielmani keskeisimpiä primäärilähteitä ovat Jalasjärven suojeluskunnan ja Lotta Svärdin toiminnassa syntyneet asiakirjat sekä Jalasjärven ja Kurikan kunnallissanomissa vuosina 1933-1939 julkaistuja artikkeleita, ilmoituksia sekä suojeluskunnan harjoitusohjelmia. Niiden avulla pystyy hahmottamaan suhteellisen kattavan kuvan jäjestön arjesta ja juhlasta. Näiden ohella pikkulotille, suojeluskuntapojille ja heidän ohjaajilleen tarkoitetut ohjekirjaset auttavat hahmottamaan nuorisotyön keskeisimpiä linjauksia. Oman lisänsä tähän tuovat entisten pikkulottien ja suojeluskuntapoikien haastattelut, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä nuorten omakohtaisten kokemusten vuoksi. Tutkimuskirjallisuudesta keskeisellä sijalla ovat Erkki Vasaran teokset suojeluskuntapojista sekä Seija-Leena Nevalan teos "Lottatytöt ja sotilaspojat". Ali Pylkkäsen ja Kari Selénin tutkimukset suojeluskuntajärjestöstä ovat merkittäviä sen "suojeluskuntakulttuurin" ymmärtämiseksi, minkä puitteissa ja osana pikkulotat ja suojeluskuntapojat toimivat. Saara Tuomaalan "Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi -suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921-1939" sekä Risto Alapuron "Suomen synty paikallisena ilmiönä" ovat avainasemassa suhteessa tarkasteltavan aikakauden kansalaiskasvatukseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen.
[1] Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin.
[2] Tässä kohtaa nuorisotyö viittaa nimenomaan suojeluskuntapoikien ja pikkulottien toimintaan.
[3] Sekä suojeluskuntien että Lotta Svärdin alaikäraja oli 17 vuotta.
[4] Järjestöjen lakkauttamisvaiheessa 1944 sotilaspoikia oli 70 000 ja lottatyttöjä 50 000.
Asiasanat:vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt, suojeluskunta, Lotta Svärd, suojeluskuntapojat, pikkulota
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
Author Under Sail The Imagination of Jack London, 1893-1902
No full textIn Author Under Sail, Jay Williams offers the first complete literary biography of Jack London as a professional writer engaged in the labor of writing. It examines the authorial imagination in London's work, the use of imagination in both his fiction and nonfiction, and the ways he defined imagination in the creative process in his business dealings with his publishers, editors, and agents. In this first volume of a two-volume biography, Williams traverses the years 1893 to 1902, from London's "Story of a Typhoon" to The People of the Abyss. The Jack London who emerges in the pages of Author Under Sail is a writer whose partnership with publishers, most notably his productive alliance with George Brett of Macmillan, was one of the most formative in American literary history. London pioneered many author models during the heyday of realism and naturalism, blurring the boundaries of these popular genres by focusing on absorption and theatricality and the representation of the seen and unseen. London created an impassioned, sincere, and extremely personal realism unlike that of other American writers of the time. Author Under Sail is a literary tour de force that reveals the full range of London as writer, creative citizen, and entrepreneur at the same time it sheds light on the maverick side of machine-age literature.Intro -- Title Page -- Copyright Page -- Dedication -- Contents -- Acknowledgments -- Introduction -- 1. Spirit Truth -- 2. From Absorption to Theatricality and Back Again -- 3. "I Will Build a New Present" -- 4. Sons as Authors -- 5. Fathers as Publishers -- 6. The Daughter as Author -- 7. Lovers as Authors -- 8. At Sea with the Family -- 9. Yellow News, Yellow Stories -- 10. The Return Home -- Notes -- Bibliography -- Index -- About Jay WilliamsIn Author Under Sail, Jay Williams offers the first complete literary biography of Jack London as a professional writer engaged in the labor of writing. It examines the authorial imagination in London's work, the use of imagination in both his fiction and nonfiction, and the ways he defined imagination in the creative process in his business dealings with his publishers, editors, and agents. In this first volume of a two-volume biography, Williams traverses the years 1893 to 1902, from London's "Story of a Typhoon" to The People of the Abyss. The Jack London who emerges in the pages of Author Under Sail is a writer whose partnership with publishers, most notably his productive alliance with George Brett of Macmillan, was one of the most formative in American literary history. London pioneered many author models during the heyday of realism and naturalism, blurring the boundaries of these popular genres by focusing on absorption and theatricality and the representation of the seen and unseen. London created an impassioned, sincere, and extremely personal realism unlike that of other American writers of the time. Author Under Sail is a literary tour de force that reveals the full range of London as writer, creative citizen, and entrepreneur at the same time it sheds light on the maverick side of machine-age literature.Description based on publisher supplied metadata and other sources.Electronic reproduction. Ann Arbor, Michigan : ProQuest Ebook Central, YYYY. Available via World Wide Web. Access may be limited to ProQuest Ebook Central affiliated libraries
- …
