2,643 research outputs found
Authorship vs. Assemblage in Digital Media
No full textThis chapter outlines an approach to complement current analyses on agencies of storytelling in digital environments. As our everyday life and meaning-making are increasingly entangled with digital platforms such as those of social media services, ways to critically examine digital media as an environment in literary theory are urgently needed – something that the existing analyses have mostly ignored. The particular point of contention in this chapter is the concept of authorship which has gone hand in hand with the understanding of authoring as a work of distinct agents, as it fails to acknowledge the ways in which human agency is entangled with more-than-human actors within digital environments. The chapter therefore explores assemblage as an alternative to authorship for conceptualizing agencies of storytelling in digital media. It is argued that assemblage enables the analysis of the platforms as affective environments based on a feedback loop of a kind: they are not only affected by our actions but, in turn, shape, and guide our agency.peerReviewe
Haemme vierailevia päätoimittajia Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen teemanumerolle 1/2024
Get PDFAvain-lehti etsii vierailevaa päätoimittajaparia teemanumerolle 1/2024. Hakijat voivat vapaasti ehdottaa ajankohtaista tai muulla tavoin tärkeää teemaa. Avustamme teemanumeron tekijöitä tarpeen mukaan.
Ehdotuksen tulee sisältää ehdotetun teeman ja vierailevien päätoimittajien lyhyiden esittelyjen lisäksi perustelut sille, miksi teema sopisi Avaimeen ja kiinnostaisi lehden lukijoita. Ehdotuksessa tulee nimetä teemanumeroon suunnitellut kirjoittajat ja esittää suunnitelma vertaisarvioitavista artikkeleista (4–5) sekä teemaan kuuluvista katsauksista, kirja-arvosteluista ja muista kirjoituksista.
Teemanumeroehdotukset lähetetään sähköpostitse Avaimen molemmille päätoimittajille 30.4.2023 mennessä. Valinnasta ilmoitetaan kaikille hakijoille kesäkuun alkuun mennessä. Numeron tekeminen ajoittuu vuodenvaihteeseen ja kevääseen 2024, ja valmis lehti ilmestyy maaliskuussa 2024.
Päätoimittajien yhteystiedot:
Hanna-Riikka Roine, hanna.roine(at)tuni.fi Esko Suoranta, esko(at)mailfence.co
Kutsu vieraileville päätoimittajille Avaimen teemanumerolle 1/2025
No full textAvain-lehti etsii vierailevaa päätoimittajaparia teemanumerolle 1/2025. Hakijat voivat vapaasti ehdottaa ajankohtaista tai muulla tavoin tärkeää teemaa. Avustamme teemanumeron tekijöitä tarpeen mukaan.
Ehdotuksen tulee sisältää ehdotetun teeman ja vierailevien päätoimittajien lyhyiden esittelyjen lisäksi perustelut sille, miksi teema sopisi Avaimeen ja kiinnostaisi lehden lukijoita. Teeman ajankohtaisuus, numeron kokonaisuuden johdonmukaisuus, potentiaaliset uudet näkökulmat ja teoreettiset avaukset sekä kirjoittajien edustus eri yliopistoista katsotaan eduksi. Ehdotuksessa tulee nimetä teemanumeroon suunnitellut kirjoittajat ja esittää suunnitelma vertaisarvioitavista artikkeleista (4–5) sekä teemaan kuuluvista katsauksista, kirja-arvosteluista ja muista kirjoituksista.
Teemanumeroehdotukset lähetetään sähköpostitse Avaimen molemmille päätoimittajille 28.4.2024 mennessä. Valinnasta ilmoitetaan kaikille hakijoille kesäkuun alkuun mennessä. Numeron tekeminen ajoittuu vuodenvaihteeseen ja talveen 2025, ja valmis lehti ilmestyy maaliskuussa 2025.
Päätoimittajien yhteystiedot: Hanna-Riikka Roine, hanna.roine(at)tuni.fiEsko Suoranta, esko(at)mailfence.co
Kirjoituskutsu Avaimen vuoden 2023 numeroihin
Get PDFKutsumme kirjoittajia Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen vuoden 2023 aikana ilmestyviin numeroihin. Toivomme mukaan kirjallisuudentutkimukseen liittyviä tieteellisiä, vertaisarvioituja artikkeleita sekä muita kirjallisuutta ja kirjallista elämää käsitteleviä esseitä, katsauksia, puheenvuoroja, haastatteluja ja kirja- arvosteluja. Arvosteluja toivomme niin kotimaisesta kuin ulkomaisesta tutkimuskirjallisuudesta sekä muista kirjallisuustieteellisistä julkaisuista.
Vertaisarvioitavan artikkelin pituuden tulee olla 20 000–40 000 merkkiä välilyönteineen. Kirja-arvostelujen ohjepituus on 5000–7000 merkkiä välilyönteineen. Muita kirjoituksia varten on kaksi kategoriaa, joista pidempi voi olla 15 000–30 000 ja lyhyempi 10 000–20 000 merkkiä välilyönteineen.
Pidemmän kirjoituksen aiheeksi sopii kirjoitus, jossa aineiston kuvauksen ja analyysin sijasta keskitytään (kirjallisuuden)tutkimukselliseen teemaan, teoreettiseen keskusteluun tai metodologiaan. Lyhyemmiksi jutuiksi kutsumme yleistajuisia ja laajalle yleisölle sopivia tekstejä kirjallisuuteen, kirjallisuusinstituutioon tai sen tutkimukseen liittyvistä ajankohtaisista ilmiöistä. Tyyliltään ja muodoltaan vapaamuotoisempia lyhyempiä kirjoituksia jaetaan linkkien välityksellä kirjallisuudesta kiinnostuneelle yleisölle sosiaalisessa mediassa ja kirjallisuuteen keskittyvillä sivustoilla.
Ehdotukset vertaisarvioitaviksi artikkeleiksi lähetetään valmiina käsikirjoituksina. Esseiden, katsausten, arvostelujen ja haastattelujen aiheet voivat olla vapaamuotoisempia, ja niiden toimitusaikataulusta sovitaan erikseen päätoimittajien kanssa.
Vuoden 2023 ehdotusten lähettämisen takarajat ovat seuraavat:
Numero 2/2023: vertaisarvioitavat artikkelit 13.1.2023, muut kirjoitukset 19.2.2023.
Numero 3/2023: artikkelit 14.4.2023, muut 19.5.2023.
Numero 4/2023: artikkelit 18.8.2023, muut 22.9.2023.
Otamme jatkuvasti vastaan artikkeleihin, arvosteluihin ja muihin teksteihin liittyviä julkaisuehdotuksia seuraavia numeroita ennakoivasti.
Avain käyttää digitaalista OJS-julkaisujärjestelmää journal.fi. Kirjoittajien tulee kirjautua järjestelmään journal.fi/avain -sivuston kautta ja tarjota artikkeleita ja muita kirjoituksia sen kautta. Mikäli kirjautumisessa on ongelmia, pyydämme ottamaan yhteyttä toimitussihteeri Jari Käkelään (jari.kakela[at]gmail.com).
Kirjoituksia koskevissa muissa kysymyksissä ottakaa yhteyttä päätoimittajiin Hanna-Riikka Roine (hanna.roine[at]tuni.fi) ja Esko Suoranta (esko[at]mailfence. com).
Avaimen ohjeet kirjoittajille löytyvät lehden journal.fi-sivuilta: https://journal.fi/ avain/about/submissions
Kirjoituskutsu Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen vuoden 2024 numeroihin
Get PDFKutsumme kirjoittajia Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen vuoden 2024 aikana ilmestyviin numeroihin. Tulevana vuonna priorisoimme erityisesti erilaisia kirjallisuutta, kirjallista elämää ja kirjallisuudentutkimusta käsitteleviä esseitä, katsauksia, puheenvuoroja, haastatteluja ja kirja-arvosteluja. Arvosteluja toivomme niin kotimaisesta kuin ulkomaisesta tutkimuskirjallisuudesta sekä muista kirjallisuustieteellisistä julkaisuista. Pyydämme tieteellisiä, vertaisarvioitavaksi lähetettäviä käsikirjoituksia tarjoavia huomioimaan, että vertaisarvioitujen artikkelien julkaisua ei voida taata vuoden 2024 aikana, sillä niitä on jo runsaasti työn alla ja ne käsitellään lähettämisjärjestyksessä.
Vertaisarvioitavan artikkelin pituuden tulee olla 20 000–40 000 merkkiä välilyönteineen, mukaan lukien viitteet ja lähdeluettelo. Kirja-arvostelujen ohjepituus on 5000–7000 merkkiä välilyönteineen. Muita kirjoituksia varten on kaksi kategoriaa, joista pidempi voi olla 15 000–30 000 ja lyhyempi 10 000–20 000 merkkiä välilyönteineen.
Pidemmän kirjoituksen aiheeksi sopii kirjoitus, jossa aineiston kuvauksen ja analyysin sijasta keskitytään (kirjallisuuden)tutkimukselliseen teemaan, teoreettiseen keskusteluun tai metodologiaan. Lyhyemmiksi jutuiksi kutsumme yleistajuisia ja laajalle yleisölle sopivia tekstejä kirjallisuuteen, kirjallisuusinstituutioon tai sen tutkimukseen liittyvistä ajankohtaisista ilmiöistä. Tyyliltään ja muodoltaan vapaamuotoisempia lyhyempiä kirjoituksia jaetaan linkkien välityksellä kirjallisuudesta kiinnostuneelle yleisölle sosiaalisessa mediassa ja kirjallisuuteen keskittyvillä sivustoilla.
Ehdotukset vertaisarvioitaviksi artikkeleiksi lähetetään valmiina käsikirjoituksina. Esseiden, katsausten, arvostelujen ja haastattelujen aiheet voivat olla vapaamuotoisempia, ja niiden toimitusaikataulusta sovitaan erikseen päätoimittajien kanssa.
Vuoden 2024 numeroihin lähetettävien ehdotusten määräpäivät ovat seuraavat:
Numero 2/2024: muut kirjoitukset 19.2.2024.
Numero 3/2024: vertaisarvioidut artikkelit 14.4.2024, muut kirjoitukset 19.5.2024.
Numero 4/2024: vertaisarvioidut artikkelit 18.8.2024, muut 22.9.2024.
Otamme jatkuvasti vastaan artikkeleihin, arvosteluihin ja muihin teksteihin liittyviä julkaisuehdotuksia seuraavia numeroita ennakoivasti.
Avain käyttää digitaalista OJS-julkaisujärjestelmää journal.fi. Järjestelmää käytetään myös lehden toimitustyössä. Kirjoittajien tulee kirjautua järjestelmään journal.fi/avain -sivuston kautta ja tarjota artikkeleita ja muita kirjoituksia sen kautta. Mikäli kirjautumisessa on ongelmia, pyydämme ottamaan yhteyttä toimitussihteeri Jari Käkelään (jari.kakela[at]gmail.com).
Kirjoituksia koskevissa muissa kysymyksissä ottakaa yhteyttä päätoimittajiin Hanna-Riikka Roine (hanna.roine[at]tuni.fi) ja Esko Suoranta (esko[at]mailfence.com).
Avaimen ohjeet kirjoittajille löytyvät lehden journal.fi-sivuilta: https://journal.fi/avain/about/submissions
Ghosts Beyond the Machine : "Schizoid Nondroids" and Fictions of Surveillance Capitalism
Get PDFThis chapter posits the schizoid nondroid as a figurative concept connecting developments in environmental technologies, posthuman traumatic materialism, and contemporary surveillance capitalism. Schizoid nondroids are shown to consists of cognitive assemblages wielding surveillance capitalist powers, restricting cognizers’ freedom of participation and harboring the potential for trauma as bodies and networked technologies become intertwined. Through the analysis of two contemporary novels, Dave Egger’s dystopian satire The Circle (2013) and Malka Older’s science-fiction novel Infomocracy (2016), schizoid nondroids are revealed to extract data, labor, and compliance from their constituents in order to drive profits and make leaving the exploitative assemblages impossible. These fictions of surveillance capitalism are revealed to offer a fruitful starting point for considering the interfacing of bodies and technology, a central feature of the contemporary condition of living with environmental technologies.Peer reviewe
Kuvausta mielisairaanhoidosta sairaanhoitajalehdissä vuosina 1922-1939
Get PDFTIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma, mielenterveys- ja päihdetyö
______________________________________________________________________Tekijä: Hanna-Riikka Hautamäki
Opinnäytetyön nimi: Kuvausta mielisairaanhoidosta sairaanhoitajalehdissä vuosina 1922-1939
Työnohjaajat: Liisa Kiviniemi ja Sirpa Tölli
Työn valmistuslukukausi- ja vuosi: Kevät 2014 Sivumäärä: 53 + 13
______________________________________________________________________
Opinnäytetyöni oli laadullinen historiantutkimus mielisairaanhoidosta suomalaisissa sairaanhoitajalehdissä vuosina 1922-1939. Tutkimustehtävinäni oli kuvata mielisairaanhoidossa työskennelleen sairaanhoitajan työolosuhteita 1920- ja 30-luvuilla, tarkastella miten hyvin valta mielisairaanhoidosta oli jakautunut sairaanhoitajille sairaanhoitajalehtien perusteella ja mitä mielisairaanhoidon kysymyksiä sairaanhoitajalehdissä käsiteltiin. Pääaineistonani oli 60 sairaanhoitajalehtiä vuosien 1922 ja 1939 väliltä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että hoitotyön työolosuhteet mielisairaaloissa olivat huonot - työnkuvaan liittyi potilaiden hoitamisen lisäksi sairaaloiden puhtaanapito, työturvallisuus oli heikohkoa ja työvuorot pitkiä. Lisäksi hoitajat tyypillisesti asuivat sairaaloissa. Sairaanhoitajalehtien perusteella valta mielisairaanhoidon sisällön määrittämisestä ei jakautunut sairaanhoitajille – työ määriteltiin lääkäreiden, Lääkintöhallituksen ja kirkollisilta tahoilta. Tästä huolimatta lehtien rivien välistä oli luettavissa että sairaanhoitajilla oli omat kunnianhimoiset tavoitteet mielisairaanhoidon suhteen.
Sairaanhoitajalehdissä mielisairaanhoitoa koskevat diskurssit käsittelivät seuraavia kuutta pääaihetta: 1) koulutusta (sairaanhoitajien koulutuksen tulisi sisältää enemmän teoreettista ja käytännön mielisairaanhoitoa), 2) sairaanhoitajiin kohdistuvia vaatimuksia (tahdikas käyttäytyminen oli välttämätöntä), 3) sairaanhoitajien omaa työkulttuuria (ajankuvan kurinalaisesta hoitotyön kuvasta huolimatta sairaanhoitajat saattoivat myös rentoutua työn puitteissa), 4) mielisairaaloita hoitoympäristönä (suhteessa muihin eurooppalaisiin mielisairaaloihin Suomen sairaalat olivat askeettisia, mikä vaikutti potilaihin huonontavasti), 5) suomalaisen yhteiskunnan ja mielisairaanhoidon suhdetta (kansalaisten ymmärrys mielisairauksista katsottiin raa’aksi ja vanhanaikaiseksi, tosin hoitotyö kannatti rotuhygieniaan perustuvaa sterilointia) ja 6) mielisairaanhoidon sisältöä (työ ei ollut enää pelkkää potilaiden vahtimista, vaan määrätietoista, syvällistä ihmismielen ymmärtämistä).
______________________________________________________________________
Avainsanoja: mielisairaanhoito, historia, psykiatrinen hoitotyö, rotuhygieniaABSTRACT
Oulu University of Applied Sciences
Degree Programme in Nursing and Health Care, Mental Healthcare
______________________________________________________________________
Author: Hanna-Riikka Hautamäki
Title of thesis: Psychiatric nursing in Finnish nursing magazines 1922-1939
Supervisors: Liisa Kiviniemi and Sirpa Tölli
Term and year when the thesis was submitted: Spring 2014 Number of pages: 53 +13
______________________________________________________________________
The purpose of the study was to examine psychiatric nursing in Finnish nursing magazines from 1920´s to 1930’s. The aim of the study was to portray working conditions of nursing in mental hospitals, examine was the power of defining the contents of psychiatric nursing divided to nurses and what were the topics related to psychiatric nursing discussed in nursing magazines. The study was a qualitative historical research. Its main source was 60 Finnish nursing magazines from 1922 to 1939.
The results show that nursing in mental hospitals was physically and mentally exhausting. Working conditions were poorly arranged – taking care of patients included cleaning the hospital, work safety was in its minimum and shifts long. In addition, nurses typically lived in hospitals. Based on Finnish nursing magazines the power of defining psychiatric nursing’s contents were on the hands of doctors, National Institute for Health and Welfare and the ecclesiastical facets – not on the hands of nurses themselves. Nevertheless, it was to be read between the lines that nurses did have their own ambitions regarding psychiatric nursing.
The six main topics related to psychiatric nursing discussed in the magazines were: 1) the education of nurses (the nursing education should include more theoretical and practical psychiatric nursing), 2) the attributes of a proper psychiatric nurse (discreet behavior was essential), 3) the working culture of nurses (despite the disciplined impression of nursing of the time nurses did have capacity for relaxation), 4) the mental hospitals as a nursing environment (it was noted how Finnish hospitals were ascetic in comparison to other European hospitals and how that effected patients in a degenerative manner), 5) psychiatric nursing’s relation to Finnish society (nation’s understanding of mental illnesses was deemed as old-fashioned and brutal, though nursing agreed with eugenics-based sterilizations in prevention of mental illnesses) and 6) the contents of psychiatric nursing (psychiatric nursing was not mere guarding of patients anymore – it was assertive, profound understanding of the human mind).
______________________________________________________________________
Keywords: history, Finnish nursing, psychiatric nursing, eugenic
Health Policy, Equity, and the Lead Poisoning Crisis: A Conversation with Dr. Mona Hanna-Attisha
Get PDFDr. Mona Hanna-Attisha delivered the 33rd Annual Herbert Lourie Memorial Lecture on Health Policy on Thursday, September 23, 2021. This year\u27s lecture was titled, Health Policy, Equity, and the Lead Poisoning Crisis: A Conversation with Dr. Mona Hanna-Attisha
Mona Hanna-Attisha, MD, MPH, FAAP, is founder and director of the Michigan State University and Hurley Children’s Hospital Pediatric Public Health Initiative, an innovative and model public health program in Flint, Michigan.
A pediatrician, scientist, activist, and author, Dr. Hanna-Attisha has testified three times before the United States Congress and was awarded the Freedom of Expression Courage Award by PEN America. She was named one of Time magazine’s 100 Most Influential People in the World and recognized as one of USA Today’s Women of the Century for her role in uncovering the Flint water crisis and leading recovery efforts, and most recently, received the 2020 Fries Prize for Improving Health.
A frequent contributor to national media outlets, including the New York Times and Washington Post, Dr. Hanna-Attisha has appeared on CNN, MSNBC, BBC and countless other outlets championing the cause of children in Flint and beyond. She is the founding donor of the Flint Child Health and Development Fund (flintkids.org). A Covid-19 survivor, Dr. Hanna-Attisha has donated her convalescent plasma several times while continuing to advocate for health and racial equity.
With concentrations in environmental health and health policy, Dr. Hanna-Attisha received her bachelor’s degree and Master of Public Health degree from the University of Michigan. She completed her medical degree from Michigan State University College of Human Medicine and her residency at Children’s Hospital of Michigan in Detroit, where she was chief resident. She is currently a Charles Stewart Mott Endowed Professor of Public Health and an associate professor of pediatrics and human development at Michigan State University College of Human Medicine.
Dr. Hanna-Attisha is the author of the widely acclaimed and bestselling book What the Eyes Don’t See: A Story of Crisis, Resistance, and Hope in an American City. For more information on Dr. Hanna-Attisha, please visit www.prhspeakers.com
Introduction
No full textThe introduction by the editors aims to present an overview of the ethos of the digital environment, mapping out the scholarly field within which the volume is situated. As such, it lays out the conceptual framework of the book as well as outlines the transformation of the general existential and political situation brought about by the newest digital technologies, including AI. Furthermore, the introduction defines the central concepts used in the volume, such as ethics, ethos, environment(ality), ecology, and digital. It refers to existing theories that frame this discussion, insisting on the necessity of changing ethical paradigms in the context of new technologies. At the end, it presents three principles to summarize the main goals of this book with regard to taking us towards an ethical digital reality.Peer reviewe
- …
