1,720,962 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
"The notes began to resemble tunes and the tunes became music" : Descriptions of music in characterization in Tove Jansson's Moomin books
No full textIn this research I analyzed how music is described in Tove Jansson's moomin books. I also analyzed descriptions of music as an element of characterization. Many researches concerning moomin books have been done earlier. Earlier research points out that music has a significant role in the world of moomins and in the life of moomin characters. Analyzing music as an element in characterization was however recent opening to the field of research.
I chose four moomin books to be my main material because there were clearly most of descriptions of music in these books. My material were Comet in Moominland, Moominland Midwinter, Tales from Moominvalley and Moominvalley in November. Most of descriptions of music played role in characterizations of Snufkin, Fillyjonk and Too-ticky, so I focused on these characters. I used content analysis based thematic approach as my method when finding answer to the question how music is described in moomin books. With the help of close reading, I tried to find out how characters are constructed with music.
In this research it found out that music is described in Tove Jansson's moomin books with songs and lyrics, with descriptions of instruments and with descriptions of tunes and notes. Songs and lyrics constructed character of Too-ticky by telling Too-ticky's accepting attitude towards the uncertainty that exists in the world. Songs and lyrics didn't significantly construct character of Snufkin. There were lots of different instruments in moomin books but the only instrument which constructed characters in a significant way was the mouth-organ. The mouth-organ constructed character of Snufkin by showing his features and emotions. The mouth-organ constructed character of Fillyjonk by acting as the symbol of creativity and balance. In this research also the nature was considered as an instrument. Snufkin heard his longing of freedom and loneliness in the sound of the nature. Tunes and notes told about Snufkin's inner conflict between loneliness and communality. Tunes and notes also described Snufkin's process of composing. That process of composing personificated as a little creature called Teety-woo in The Spring Tune- short story. Tunes and notes constructed character of Fillyjonk in the way that they took her to the new levels of her identity.Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa erittelin, millä tavalla musiikkia kuvataan Tove Janssonin muumi-teoksissa. Lisäksi tulkitsin ja analysoin musiikkiin liittyviä kuvauksia henkilökuvauksen elementtinä. Aikaisempaa Muumi-tutkimusta löytyi runsaasti. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että musiikki näyttelee suurta roolia muumimaailmassa ja monen muumihahmon elämässä. Varsinainen musiikin tarkastelu henkilökuvauksen elementtinä oli kuitenkin tuore avaus tutkimuskentällään.
Menetelmät. Valitsin pääasialliseksi aineistokseni neljä muumi-teosta, joissa oli selvästi eniten musiikkiin liittyviä kuvauksia. Aineistonani olivat Muumipeikko ja pyrstötähti, Taikatalvi, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia sekä Muumilaakson marraskuu. Eniten musiikkiin liittyviä kuvauksia esiintyi Nuuskamuikkusen, Vilijonkan ja Tuutikin henkilökuvauksessa, joten keskityin tässä tutkielmassa näiden henkilöiden henkilökuvauksen tulkintaan. Käytin metodina sisällönanalyyttista teemoittelua etsiessäni vastausta siihen, miten musiikkia kuvataan muumikirjoissa. Lähiluvun menetelmällä pyrin saamaan selville, miten musiikilla rakennetaan henkilökuvia.
Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa selvisi, että musiikkia kuvataan Tove Janssonin muumi-teoksissa lauluilla ja lyriikoilla, kuvauksilla soittimista ja lisäksi kuvauksilla sävelmistä ja sävelistä. Laulut ja lyriikat rakensivat Tuutikin henkilökuvaa kertoen tämän hyväksyvästä asenteesta maailmassa vallitsevaa epävarmuutta kohtaan. Nuuskamuikkusen henkilökuvaa laulut ja lyriikat eivät rakentaneet merkittävästi. Muumi-teoksissa esiintyi monia soittimia, mutta ainoa merkittävä henkilökuvaa rakentava soitin oli huuliharppu. Huuliharppu rakensi Nuuskamuikkusen henkilökuvaa paljastaen tämän tunnetiloja ja heijastaen luonteenpiirteitä. Vilijonkan henkilökuvaa huuliharppu rakensi toimien luovuuden ja tasapainon symbolina. Tässä tutkielmassa myös luonto käsitettiin soittimeksi. Luonto soi Nuuskamuikkuselle heijastaen tämän vapauden kaipuuta ja yksinolon tarvetta. Sävelmät ja sävelet kertoivat Nuuskamuikkusen kokemasta yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden ristiriidasta. Sävelmillä ja sävelillä kuvattiin myös Nuuskamuikkusen sävellysprosessia, joka personifioitui Kevätlaulu–novellissa pieneksi otukseksi nimeltään Ti-ti-uu. Vilijonkan henkilökuvaa sävelmät ja sävelet rakensivat siten, että ne veivät hänet identiteettinsä uusille alueille
"There are millions of songs to catch." : Music as an element in characterization in Tove Jansson's moomin books
No full textTavoitteet. Tässä tutkimuksessa kuvasin, tulkitsin ja analysoin musiikkia henkilökuvauksen elementtinä Tove Janssonin Muumi-teoksissa. Tarkoituksenani oli selvittää, millä tavoin musiikki ilmenee muumikirjoissa sekä miten niissä rakennetaan henkilökuvia musiikin avulla. Aikaisempaa Muumi-tutkimusta löytyi runsaasti, mutta musiikkia henkilökuvauksen elementtinä ei ole tutkittu aiemmin. Näkökulma oli siis tuore avaus tutkimuskentällään.
Menetelmät. Valitsin aineistokseni kolme Muumi-teosta, joissa oli selvästi eniten musiikkiin liittyviä kuvauksia. Aineistonani olivat Muumipeikko ja pyrstötähti, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia sekä Muumilaakson marraskuu. Etsin näistä teoksista kaikki musiikkiin liittyvät kuvaukset. Musiikilla viitattiin tässä tutkimuksessa musiikkiin rinnastettaviin asioihin, joiden avulla musiikkia kuvataan. Eniten musiikkiin liittyviä kuvauksia esiintyi Nuuskamuikkusen ja Vilijonkan henkilökuvauksessa, joten keskityin tässä tutkielmassa näiden henkilöiden henkilökuvauksen tulkintaan. Teemoittelin musiikkiin liittyvät kuvaukset aineistosta ja tulkinnasta kumpuavien teemojen alle. Metodina käytin kirjallisuustieteellistä lähiluvun metodia.
Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa selvisi, että musiikki ilmenee Tove Janssonin Muumi-teoksissa vuorovaikutuksessa kirjojen juonien ja henkilökuvausten kanssa. Musiikki toimii henkilökuvauksen elementtinä kahden musiikkiin liittyvän elementin välityksellä: soittimen ja sävelmien ja sävelien. Molemmat elementit olivat analyysini mukaan vahvasti sidoksissa henkilökuvaukseen paljastaen Nuuskamuikkusen tunnetiloja ja sisäisiä ristiriitoja ja viemällä Vilijonkan identiteetin ja luovuuden uusille raiteille. Tekemäni jaottelu kahteen musiikkiin liittyvään elementtiin kumpusi aineistosta, johon tulkintani perustui. Tätä kutsutaan hermeneuttiseksi kehäksi: aineisto ohjaa tulkintaa, mikä johtaa ymmärryksen kasvuun.In this research I described and analyzed music as an element in characterization in Tove Jansson’s moomin books. My purpose was to figure out how music appears in moomin books and how characters are constructed with music. There was lots of previous researches considering the moomin but there wasn’t any researches about music as element in characterization. My aspect to the field of research was recent.
I chose three moomin books which included clearly most of descriptions about music. My material were Muumipeikko ja pyrstötähti, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia and Muumilaakson marraskuu. I found out all descriptions about music from these books. In this research music was considered as elements that contrasts music. Most of descriptions appeared in characterization of Nuuskamuikkunen and Vilijonkka, so I focused on these characters. I made themes from these descriptions. Themes came out from material and my analysis. My method was literature scientific close reading.
In this research it came out that music appears in the moomin books interacting with plots and characterizations. Music appears as an element in characterization in two levels: instrument’s level and melodies and tone’s level. Both elements were connected with characterization describing feelings and inner conflicts of Nuuskamuikkunen and taking identity of Vilijonkka to new level. The division came out from the material and from my analysis. This is called the hermeneutic circle: the material leads reading and analysis, that still leads to growth of understanding
"There are millions of songs to catch." : Music as an element in characterization in Tove Jansson's moomin books
No full textTavoitteet. Tässä tutkimuksessa kuvasin, tulkitsin ja analysoin musiikkia henkilökuvauksen elementtinä Tove Janssonin Muumi-teoksissa. Tarkoituksenani oli selvittää, millä tavoin musiikki ilmenee muumikirjoissa sekä miten niissä rakennetaan henkilökuvia musiikin avulla. Aikaisempaa Muumi-tutkimusta löytyi runsaasti, mutta musiikkia henkilökuvauksen elementtinä ei ole tutkittu aiemmin. Näkökulma oli siis tuore avaus tutkimuskentällään.
Menetelmät. Valitsin aineistokseni kolme Muumi-teosta, joissa oli selvästi eniten musiikkiin liittyviä kuvauksia. Aineistonani olivat Muumipeikko ja pyrstötähti, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia sekä Muumilaakson marraskuu. Etsin näistä teoksista kaikki musiikkiin liittyvät kuvaukset. Musiikilla viitattiin tässä tutkimuksessa musiikkiin rinnastettaviin asioihin, joiden avulla musiikkia kuvataan. Eniten musiikkiin liittyviä kuvauksia esiintyi Nuuskamuikkusen ja Vilijonkan henkilökuvauksessa, joten keskityin tässä tutkielmassa näiden henkilöiden henkilökuvauksen tulkintaan. Teemoittelin musiikkiin liittyvät kuvaukset aineistosta ja tulkinnasta kumpuavien teemojen alle. Metodina käytin kirjallisuustieteellistä lähiluvun metodia.
Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa selvisi, että musiikki ilmenee Tove Janssonin Muumi-teoksissa vuorovaikutuksessa kirjojen juonien ja henkilökuvausten kanssa. Musiikki toimii henkilökuvauksen elementtinä kahden musiikkiin liittyvän elementin välityksellä: soittimen ja sävelmien ja sävelien. Molemmat elementit olivat analyysini mukaan vahvasti sidoksissa henkilökuvaukseen paljastaen Nuuskamuikkusen tunnetiloja ja sisäisiä ristiriitoja ja viemällä Vilijonkan identiteetin ja luovuuden uusille raiteille. Tekemäni jaottelu kahteen musiikkiin liittyvään elementtiin kumpusi aineistosta, johon tulkintani perustui. Tätä kutsutaan hermeneuttiseksi kehäksi: aineisto ohjaa tulkintaa, mikä johtaa ymmärryksen kasvuun.In this research I described and analyzed music as an element in characterization in Tove Jansson’s moomin books. My purpose was to figure out how music appears in moomin books and how characters are constructed with music. There was lots of previous researches considering the moomin but there wasn’t any researches about music as element in characterization. My aspect to the field of research was recent.
I chose three moomin books which included clearly most of descriptions about music. My material were Muumipeikko ja pyrstötähti, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia and Muumilaakson marraskuu. I found out all descriptions about music from these books. In this research music was considered as elements that contrasts music. Most of descriptions appeared in characterization of Nuuskamuikkunen and Vilijonkka, so I focused on these characters. I made themes from these descriptions. Themes came out from material and my analysis. My method was literature scientific close reading.
In this research it came out that music appears in the moomin books interacting with plots and characterizations. Music appears as an element in characterization in two levels: instrument’s level and melodies and tone’s level. Both elements were connected with characterization describing feelings and inner conflicts of Nuuskamuikkunen and taking identity of Vilijonkka to new level. The division came out from the material and from my analysis. This is called the hermeneutic circle: the material leads reading and analysis, that still leads to growth of understanding
Markkinatutkimus Kotkan asuntomarkkinoista
Full text linkTämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Kotkan asuntomarkkinoiden tämänhetkistä tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä, sekä vastata kysymykseen: Kannattaako Kotkasta ostaa asuntoa? Työ tehtiin mielenkiinnosta asuntomarkkinoita kohtaan ja asunnon oston ajankohtaisuudesta kirjoittajalla, erityisesti Kotkasta.
Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista Tilastokeskuksen dataan perustuvaa tutkimusta. Datan perusteella tehtiin benchmark, jossa Kotkaa vertailtiin muihin samankokoisiin kaupunkeihin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin myös kvalitatiivista kiinteistönvälittäjille suunnattua kyselyä, joka toi esille näkemyksiä, joita ei ilmennyt kvantitatiivisesta tutkimuksesta.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena saatiin kattava kuva Kotkan asuntomarkkinoiden kehittymisestä ja mahdollisista tulevaisuudennäkymistä. Opinnäytetyö antaa hyvät eväät päätöksentekoon, kun mietitään, että kannattaako Kotkasta ostaa asuntoa
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Scarpa fascia preservation to reduce seroma rate on massive weight loss patients undergoing abdominoplasty : a comparative study
Full text linkSeroma is one of the most common complication in abdominoplasty, particularly in massive weight loss patients. Scarpa fascia preservation seems to mitigate postoperative complications. We aimed to further investigate this issue on massive weight loss patients.
This was single-centered retrospective comparative study, including a total of 202 MWL patients operated between 2009 and 2019 in a University Hospital. Patients with a weight loss greater than 30 kg underwent primary abdominoplasty were included. Of them, 149 went through traditional abdominoplasty and 53 Scarpa fascia preserving abdominoplasty. The primary outcome measure was seroma occurrence, while drainage amount, hospital stay and surgical site occurrence were also charted.
Preserving Scarpa fascia resulted in a significantly reduced seroma occurrence (9.4% vs 26.2%, p=0.011) and decreased mean drainage time (3.7 vs 5.3 days, p=0.025). Trend towards lowered drainage output and shorter hospital stay were also detected. Other complications did not differ between the study groups.
Preserving Scarpa fascia during abdominoplasty for MWL patients may result in decreased seroma occurrence and earlier drains removal. Larger studies are warranted to further support these findings
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
- …
