1,726,632 research outputs found
Metsä matkailukäytössä : etnografinen tutkimus luonnossa opastamisesta
No full textKansainvälisten matkailijamäärien lisäännyttyä Lapissa on metsän keskeinen puutuotannollinen rooli saanut rinnalleen toisen roolin: lappilainen metsä toimii yhä useammin myös ainutlaatuisten luontokokemusten lähteenä. Miten talouskäytössä oleva metsä taipuu kaupallisten luontomatkailupalveluiden toteuttamisympäristöksi? Maankäyttömuotojen yhteensovittamista käsiteltäessä ovat kaupallista luontomatkailutoimintaa sisältäpäin tarkasteleva ja erityisesti oppaiden näkökulmaa esille tuova tutkimustieto olleet sivuroolissa. Kuitenkin on pitkälti matkailun globaaleista toimintatavoista ja oppaiden paikallisesti tekemästä työstä kiinni, minkälaisia luontokokemuksia lappilaisessa metsässä tuotetaan.
Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelukohteena ovat lappilaisen metsän matkailukäyttöön liittyvät kaupallisen luontomatkailun erityispiirteet ja ulkomaalaisten matkailijoiden kanssa luonnossa toimivien oppaiden käytännöt. Analysoimalla oppaiden metsään liittyviä toimintatapoja tarkastelen sitä, kuinka lappilaisesta metsästä tuotetaan matkailukäyttöön soveltuva ympäristö yhteisen toiminnan kautta. Analyysi pohjautuu käytäntöteoreettiseen tutkimustapaan. Käytäntöjen sosiaalisia, rutiininomaisia ja materiaalisia ulottuvuuksia tutkimalla osallistun luontomatkailututkimuksen käsitteelliseen kehittämiseen.
Tutkimusaineisto on tuotettu osallistuvalla havainnoinnilla Lapin luontomatkailualueilla vuosien 2006–2009 aikana, jolloin olen työskennellyt oppaana ja osallistunut luonto- ja elämysohjaaja koulutukseen. Tausta-aineistona toimivat muun muassa vuosien 2005–2009 aikana toteutetut haastattelut. Metodologisesti tutkimukseni edustaa etnografista tutkimusperinnettä, jossa keskeistä on tutkijan osallistuminen tutkittavaan ilmiöön. Painottamalla kolmitasoisen refleksiivisen tutkimusprosessin tarkkaa kuvausta, tarkoitukseni on ollut edistää metodologian sovellettavuutta luontomatkailututkimuksessa. Toteuttamalla kirjoitustyötä sekä tutkimuskentällä, aineiston käsittelyvaiheessa että tutkimusraportteja laatiessani olen työstänyt kenttäpäiväkirjoista, raporteista, valokuvista ja videosta koostuvasta aineistosta tiheää kerrontaa sisältäviä kertomuksia tutkimuksen lukijakuntaa varten.
Metsä tuottaminen kaupalliseen luontomatkailutoimintaan soveltuvaksi perustuu oppaan toiminnan, matkailijoiden motiivien ja metsän tarjoamien rajoitusten ja mahdollisuuksien väliseen dynamiikkaan. Metsän käyttö kaupallisessa luontomatkailutoiminnassa edellyttää ensinnä valmisteluita ja ennakointia, joihin liittyy erilaisten materiaalisten järjestysten kuten luonnon olosuhteiden ja teknisten apuvälineiden tuntemista. Toiseksi toiminta metsässä vaatii infrastruktuurin ja apuvälineiden käyttöön liittyvien taitojen hallintaa muuttuvissa olosuhteissa. Kolmanneksi esimerkiksi sään metsän olosuhteisiin tuomia vaihteluita tulee osata hyödyntää sovitettaessa tunnelmia matkailijoiden motiiveihin ja luotaessa tunteisiin perustuvaa intensiivisyyttä metsässä tapahtuvaan toimintaan. Oppaiden käytäntöjen analyysi osoittaa, että sää ja turvallisuus voidaan nostaa metsän estetiikan ohella luonnonvarasuunnittelussa huomioitaviksi tekijöiksi, sillä ne tuovat esille metsän käyttöön liittyviä kollektiivisia toimintamalleja. Lisäksi ne osoittavat esimerkiksi ulkomaalaisten matkailijoiden ja sesonkioppaiden kokemattomuuden tunnistamisen tärkeyden. Kaupallisessa luontomatkailutoiminnassa metsässä toimimiseen liittyvään hiljaiseen tietoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja siihen, miten kokemusperäinen tieto voi olla muutettavissa opetettaviksi tiedoiksi ja taidoiksi.As international tourism in Lapland continues to grow, the role of Lappish forests is reaching beyond traditional forestry to a source for extraordinary nature experiences. This study asks how commercial forests can be adapted to be an environment in which commercial nature tourism services can be provided. In dealing with the reconciliation of forms of land use, research findings looking at nature tourism from within the field and, in particular, research findings foregrounding the perspectives of guides have been slighted. Clearly, the production of nature experiences in Lappish forests is very much dependent on global tourism practices and on the work conducted at tourism locations by guides.
My dissertation focuses on the special features of commercial nature tourism and on the practices of guides leading foreign tourism groups in nature. By using an ethnographic methodology in which research has been conducted from inside the tourism field and which analyzes the actions of guides while in the forest, I study how the Lappish forest is produced through common action as an environment suitable for tourism use. The analysis of the social, routinized and material dimensions of practices is based on practice theory and thus contributes to the conceptual development of nature-based tourism research.
The research data was produced by myself from 2006-2009 while working as a guide and while participating in a nature experience instructors’ course in Lapland’s nature tourism areas. Background information was gathered from interviews and a writing competition conducted from 2005-2009. The study uses ethnographic methodology in which the researcher’s participation in the field is an integral component of the research. By describing in detail the three-phased reflexive research process I have aimed to promote the application of ethnographic methodology within the field of nature-based tourism research. By engaging in the writing process while in the field, during data analysis and in devising research reports, I have constructed narratives based on thick description from field notes, photographs, and different kinds of reports.
The production of a forest as a suitable environment for commercial nature tourism is based on the dynamics between guides’ actions, tourists’ motivations and the restrictions and possibilities afforded by the forest. The use of a forest in commercial nature tourism requires, firstly, preparation and anticipation including knowledge related to material entities such as natural circumstances and technical gear. Secondly, action while in the forest presumes mastery of the use of infrastructure and gear in changing circumstances. Thirdly, one needs to be able to take advantage of the variation of natural circumstances brought about by weather when, for example, fitting together a forest’s atmosphere, tourists’ motivations and the intense feelings produced in the process. The analysis of guides’ practices points out that weather and safety should be considered along with forest aesthetics when planning the use of natural resources since these factors bring out collective ways of action related to the forest. Additionally, the significance of weather and safety point to the importance of recognizing the inexperience of foreign tourists and seasonal guides. In commercial nature tourism more attention should be paid to the tacit knowledge attached to acting in local forest environments and on how experience-based knowledge can be transformed into learned knowledge and skills.ei tietoa saavutettavuudest
Slowing Down with Stinging Nettle
No full textIn ‘Slowing down with stinging nettle,’ Veera Kinnunen, Françoise Martz, and Outi Rantala seek to develop transdisciplinary knowing methods by gathering around stinging nettle. Due to the rich cultural and biological heritage inscribed in nettle, it provides a fruitful starting point for transdisciplinary theorising about human–plant relations from the local nettle that is simultaneously present around the world. The three authors—a sociologist, a tourism researcher, and a biologist—end up inviting two plant mentors to their conversations, enabling them to attend to situated nettle relations. The plant mentors’ rich situated expertise in utilising nettle enables the authors to pay attention to the material, symbolic, and temporal particularities embedded in making a living with nettle
The critics of false culture: On the Finnish reception of the Enlightenment
No full textHeli Rantala, University of Turku
Heli Rantala (MA) works at the Department of Cultural History at the University of Turku as a coordinator and researcher. Her research interests include nineteenth century conceptions of culture in Finnish discourse. She is finishing her doctoral thesis on Johan Wilhelm Snellman’s historical thinking. She has published several articles on her research topic.Heli Rantala’s contribution discusses the heritage of the Enlightenment from the perspective of Finnish nineteenth century cultural discourse. She argues that the Finnish reception of the Enlightenment had a negative tone. This critical attitude was expressed amongst Finnish intellectuals throughout the nineteenth century. The main target of the critique was the French style Enlightenment and the French way of life in general, which was understood to be civilised but lacking in the idea of real culture. Rantala also states that J. V. Snellman opposed this dominant interpretation by highlighting the importance of the Enlightenment era and by cherishing the basic values of its ideas
Metsäsektoria ja luonnonsuojelua koskevan päätöksenteon demokraattinen legitimiteetti – tutkimus suomalaisten lehtien yleisönosastokeskustelusta
No full textTutkimusselosteSeloste artikkelista: Rantala, T. 2011. Democratic legitimacy of forest and nature conservation decision-making in Finnish print media. Silva Fennica 45(1): 111–138
What TODO? An examination of code-level technical debt in open-source projects
No full textAbstract
Software development is a complex process that includes many different actors working under constraints and pressures. On the coding side, these can cause developers to submit code they know to be technically subpar. This code is called technical debt (TD), and when left unchecked, it can lead to problems in software maintainability. A subcategory of TD is self-admitted technical debt (SATD), where developers leave a comment in the code noting a problematic coding solution.
This dissertation focuses on SATD comments, which use some keywords (e.g. TODO) to differentiate them clearly from TD. We call these comments keyword-labelled self-admitted technical debt (KL-SATD). We study these comments from several points of view. Our studies include a reproduction and extension study, a repository mining study from drone projects, a study on the relationship between KL-SATD and static analysis tools, and finally, reforming a seminal dataset. The results show that project-specific terms can have distorting effects when utilising machine learning to predict SATD from commit messages. We devised a workflow to ensure that only generalised terms are used for such prediction techniques. We labelled a new SATD dataset focusing on drone systems and developed a workflow to utilise large language models as part of an annotation workflow to save resources. An investigation into the relationship of KL-SATD and the static analysis tool shows that comments and code smells have a limited overlap. From the overlapping comments, even fewer address the issue detected with the tool. Therefore, relying solely on static analysis tools does not give a comprehensive picture of possible problems in a project. Finally, we extended a seminal SATD dataset with static analysis results. This research shows that instead of saturating already explored domains with ever new datasets, utilising previously published datasets in novel ways can offer new insights.
The main findings of this dissertation show that KL-SATD comments are widespread across programming languages and domains. Secondly, static analysis tools cannot capture the reasoning behind KL-SATD comments. Thirdly, projects contain specific terminology inhibiting their generalisability. Finally, incorporating AI into a typical process in SATD research can save resources. Our work creates several avenues for possible future work. Original papers Rantala, L., & Mäntylä, M. (2020). Predicting technical debt from commit contents: Reproduction and extension with automated feature selection. Software Quality Journal, 28(4), 1551–1579. https://doi.org/10.1007/s11219-020-09520-3 https://doi.org/10.1007/s11219-020-09520-3 Self-archived version Rantala, L., Mäntylä, M., & Lo, D. (2020). Prevalence, contents and automatic detection of KL-SATD. 2020 46th Euromicro Conference on Software Engineering and Advanced Applications (SEAA), 385–388. https://doi.org/10.1109/SEAA51224.2020.00069 https://doi.org/10.1109/SEAA51224.2020.00069 Self-archived version Rantala, L., Mäntylä, M., & Lenarduzzi, V. (2024). Keyword-labeled self-admitted technical debt and static code analysis have significant relationship but limited overlap. Software Quality Journal, 32(2), 391–429. https://doi.org/10.1007/s11219-023-09655-z https://doi.org/10.1007/s11219-023-09655-z Self-archived version Rantala, L., Mäntylä, M.V., Sridharan, M. (2025). From Reinvention to Reuse: An Empirical Example Study on Technical Debt Dataset. In: Pfahl, D., Gonzalez Huerta, J., Klünder, J., Anwar, H. (eds) Product-Focused Software Process Improvement. PROFES 2024. Lecture Notes in Computer Science, vol 15452. Springer, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-031-78386-9_8 https://doi.org/10.1007/978-3-031-78386-9_8 Self-archived version Rantala, L., Shar, L. K., Mäntylä, M. V., Minn, W., & Tun, Y. N. (2025). Studying SATD in drone systems with Human-AI collaboration. Manuscript submitted for publication. https://doi.org/10.1016/j.jss.2025.112625 https://doi.org/10.1016/j.jss.2025.112625 Tiivistelmä
Ohjelmiston kehitys on monimutkainen prosessi. Siihen osallistuu lukuisia toimijoita erilaisten rajoitusten ja paineiden alaisina. Koodauksessa nämä stressitekijät voivat johtaa tiedetyn teknisesti heikon koodin julkaisemiseen. Tällaista koodia kutsutaan tekniseksi velaksi. Mikäli velkaa ei makseta, voi se johtaa ongelmiin ohjelmiston jatkokehittämisessä. Yksi teknisen velan alakategoria on nimeltään itsemyönnetty tekninen velka, jossa velka merkitään esimerkiksi jättämällä koodiin heikkoon ratkaisuun viittaava kommentti.
Väitöskirja keskittyy itsemyönnettyyn tekniseen velkaan, jossa käytetään lisäksi jotain avaintermiä kuten esimerkiksi sanaa “TODO”. Kutsumme tällaisia kommentteja avaintermillä merkityksi itsemyönnetyksi tekniseksi velaksi. Tutkimme näitä kommentteja useista eri näkökulmista. Näihin kuuluvat esimerkiksi aiemman tutkimuksen tulosten todentaminen ja jatkokehitys, drooneihin keskittyvien pakettivarastojen louhimistutkimus, kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus avaintermeillä merkityn itsemyönnetyn teknisen velan suhteesta staattisen analyysin työkaluihin, sekä uraauurtavan tietoaineiston laajentaminen ja uudelleenmuokkaus.
Tulokset osoittavat, että koneoppimisen hyödyntämisessä itsemyönnetyn teknisen velan ennustamisessa projektien sisällä käytettävät termit voivat aiheuttaa vääristymiä. Kehitimme työkulun joka varmistaa ainoastaan yleisten termien käytön koneoppimisessa. Loimme uuden drooneihin keskittyvän tietoaineiston ja kehitimme prosessin, jolla suuria kielimalleja voidaan käyttää aineiston nimiköimisessä resurssien säästämiseksi. Itsemyönnetyn teknisen velan ja staattisten analysointityökalujen välinen suhde osoittaa sen, että nämä kaksi käsittelevät vain osittain samoja asioita. Tämän myötä työkaluilla ei saada täyttä kuvaa projektien mahdollisista ongelmista. Lopuksi laajensimme tunnettua tietoaineistoa konteksti- ja staattisen analyysin tuloksissa.
Väitöskirjan tulokset osoittavat avaintermeillä merkityn itsemyönnetyn teknisen velan olevan useita ohjelmointikieliä kattava laajalle levinnyt ilmiö. Toisekseen, staattisen analyysin työkalut eivät tavoita näiden kommenttien ydintä. Kolmanneksi, projektien käyttämä erikoisterminologia voi vaikuttaa vahvasti koneoppimistyökaluihin. Lopuksi, tekoälyn hyödyntäminen tyypillisessä tutkimusprosessissa voi säästää resursseja. Väitöskirja luo pohjan useille erilasille jatkotutkimuksille. Osajulkaisut Rantala, L., & Mäntylä, M. (2020). Predicting technical debt from commit contents: Reproduction and extension with automated feature selection. Software Quality Journal, 28(4), 1551–1579. https://doi.org/10.1007/s11219-020-09520-3 https://doi.org/10.1007/s11219-020-09520-3 Rinnakkaistallennettu versio Rantala, L., Mäntylä, M., & Lo, D. (2020). Prevalence, contents and automatic detection of KL-SATD. 2020 46th Euromicro Conference on Software Engineering and Advanced Applications (SEAA), 385–388. https://doi.org/10.1109/SEAA51224.2020.00069 https://doi.org/10.1109/SEAA51224.2020.00069 Rinnakkaistallennettu versio Rantala, L., Mäntylä, M., & Lenarduzzi, V. (2024). Keyword-labeled self-admitted technical debt and static code analysis have significant relationship but limited overlap. Software Quality Journal, 32(2), 391–429. https://doi.org/10.1007/s11219-023-09655-z https://doi.org/10.1007/s11219-023-09655-z Rinnakkaistallennettu versio Rantala, L., Mäntylä, M.V., Sridharan, M. (2025). From Reinvention to Reuse: An Empirical Example Study on Technical Debt Dataset. In: Pfahl, D., Gonzalez Huerta, J., Klünder, J., Anwar, H. (eds) Product-Focused Software Process Improvement. PROFES 2024. Lecture Notes in Computer Science, vol 15452. Springer, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-031-78386-9_8 https://doi.org/10.1007/978-3-031-78386-9_8 Rinnakkaistallennettu versio Rantala, L., Shar, L. K., Mäntylä, M. V., Minn, W., & Tun, Y. N. (2025). Studying SATD in drone systems with Human-AI collaboration. Manuscript submitted for publication. https://doi.org/10.1016/j.jss.2025.112625 https://doi.org/10.1016/j.jss.2025.112625 Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Information Technology and Electrical Engineering of the University of Oulu for public defence in the Oulun Puhelin auditorium (L5), Linnanmaa, on 14 November 2025, at 12 noonAbstract
Software development is a complex process that includes many different actors working under constraints and pressures. On the coding side, these can cause developers to submit code they know to be technically subpar. This code is called technical debt (TD), and when left unchecked, it can lead to problems in software maintainability. A subcategory of TD is self-admitted technical debt (SATD), where developers leave a comment in the code noting a problematic coding solution.
This dissertation focuses on SATD comments, which use some keywords (e.g. TODO) to differentiate them clearly from TD. We call these comments keyword-labelled self-admitted technical debt (KL-SATD). We study these comments from several points of view. Our studies include a reproduction and extension study, a repository mining study from drone projects, a study on the relationship between KL-SATD and static analysis tools, and finally, reforming a seminal dataset. The results show that project-specific terms can have distorting effects when utilising machine learning to predict SATD from commit messages. We devised a workflow to ensure that only generalised terms are used for such prediction techniques. We labelled a new SATD dataset focusing on drone systems and developed a workflow to utilise large language models as part of an annotation workflow to save resources. An investigation into the relationship of KL-SATD and the static analysis tool shows that comments and code smells have a limited overlap. From the overlapping comments, even fewer address the issue detected with the tool. Therefore, relying solely on static analysis tools does not give a comprehensive picture of possible problems in a project. Finally, we extended a seminal SATD dataset with static analysis results. This research shows that instead of saturating already explored domains with ever new datasets, utilising previously published datasets in novel ways can offer new insights.
The main findings of this dissertation show that KL-SATD comments are widespread across programming languages and domains. Secondly, static analysis tools cannot capture the reasoning behind KL-SATD comments. Thirdly, projects contain specific terminology inhibiting their generalisability. Finally, incorporating AI into a typical process in SATD research can save resources. Our work creates several avenues for possible future work.Tiivistelmä
Ohjelmiston kehitys on monimutkainen prosessi. Siihen osallistuu lukuisia toimijoita erilaisten rajoitusten ja paineiden alaisina. Koodauksessa nämä stressitekijät voivat johtaa tiedetyn teknisesti heikon koodin julkaisemiseen. Tällaista koodia kutsutaan tekniseksi velaksi. Mikäli velkaa ei makseta, voi se johtaa ongelmiin ohjelmiston jatkokehittämisessä. Yksi teknisen velan alakategoria on nimeltään itsemyönnetty tekninen velka, jossa velka merkitään esimerkiksi jättämällä koodiin heikkoon ratkaisuun viittaava kommentti.
Väitöskirja keskittyy itsemyönnettyyn tekniseen velkaan, jossa käytetään lisäksi jotain avaintermiä kuten esimerkiksi sanaa “TODO”. Kutsumme tällaisia kommentteja avaintermillä merkityksi itsemyönnetyksi tekniseksi velaksi. Tutkimme näitä kommentteja useista eri näkökulmista. Näihin kuuluvat esimerkiksi aiemman tutkimuksen tulosten todentaminen ja jatkokehitys, drooneihin keskittyvien pakettivarastojen louhimistutkimus, kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus avaintermeillä merkityn itsemyönnetyn teknisen velan suhteesta staattisen analyysin työkaluihin, sekä uraauurtavan tietoaineiston laajentaminen ja uudelleenmuokkaus.
Tulokset osoittavat, että koneoppimisen hyödyntämisessä itsemyönnetyn teknisen velan ennustamisessa projektien sisällä käytettävät termit voivat aiheuttaa vääristymiä. Kehitimme työkulun joka varmistaa ainoastaan yleisten termien käytön koneoppimisessa. Loimme uuden drooneihin keskittyvän tietoaineiston ja kehitimme prosessin, jolla suuria kielimalleja voidaan käyttää aineiston nimiköimisessä resurssien säästämiseksi. Itsemyönnetyn teknisen velan ja staattisten analysointityökalujen välinen suhde osoittaa sen, että nämä kaksi käsittelevät vain osittain samoja asioita. Tämän myötä työkaluilla ei saada täyttä kuvaa projektien mahdollisista ongelmista. Lopuksi laajensimme tunnettua tietoaineistoa konteksti- ja staattisen analyysin tuloksissa.
Väitöskirjan tulokset osoittavat avaintermeillä merkityn itsemyönnetyn teknisen velan olevan useita ohjelmointikieliä kattava laajalle levinnyt ilmiö. Toisekseen, staattisen analyysin työkalut eivät tavoita näiden kommenttien ydintä. Kolmanneksi, projektien käyttämä erikoisterminologia voi vaikuttaa vahvasti koneoppimistyökaluihin. Lopuksi, tekoälyn hyödyntäminen tyypillisessä tutkimusprosessissa voi säästää resursseja. Väitöskirja luo pohjan useille erilasille jatkotutkimuksille
Suomeen mahtuisi reilut 200 istutuskonetta
No full textJulkaisusatoaSelostus artikkelista: Rantala Juho & Saarinen VeliMatti. 2006. Istutuskoneinvestointi alueyrittäjän näkökulmasta. Metsätieteen aikakauskirja 3/2006: 343-35
Ihana Erika, Esko ja minä : Huomioita teoksesta, nimestä ja nimeämisestä
No full textMitä tapahtuu, kun tutkijasta tulee osa taideteosta? Pälvi Rantala pohtii tekstissään ajatuksia, joita heräsi, kun hän pääsi mukaan Emil Santtu Uutun teokseen Ihana tytär Erika. Tutkija sai palata omaan parikymmentä vuotta vanhaan tekstiinsä, ja joutui samalla pohtimaan historiantutkimuksen eettisiä kysymyksiä
Sosiaalinen robotiikka terveydenhuollossa : pre- ja postoperatiivisen hoitotyön kommunikoinnin tukeminen
No full textOpinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Leiko-yksikössä toimivien sairaanhoitajien näkemyksiä siitä, miten sosiaalinen robotti voisi tukea potilaan ja hoitajan välistä kommunikointia pre- ja postperatiivisessa ympäristössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa pre- ja postoperatiivisen hoitotyön kommunikointiin vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten sosiaalinen robotti voisi kommunikoinnissa olla tukena. Opinnäytetyön tehtävänä oli haastatella Leiko-yksikössä toimivia sairaanhoitajia.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu toteutettiin ryhmähaastatteluina teemahaastattelurungon pohjalta. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kirjallisuushaku toteutettiin käyttämällä Google Scholar - sekä Andor-tietokantoja.
Robotiikan ja automaation käyttö hoitotyössä tulee yleistymään tulevaisuudessa. Tälläkin hetkellä palvelurobotteja hyödynnetään esimerkiksi vanhustyössä, ja robotiikan käytön mahdollisuuksia ja vaikutuksia muualla terveydenhuollossa tutkitaan ja viedään eteenpäin erilaisten hankkeiden avulla niin globaalisti kuin kansallisestikin.
Tulosten mukaan sairaanhoitajat tunnistivat robotin käytön mahdollisuuksia hoitajien ja potilaiden välisen kommunikoinnin tukemisessa. Sairaanhoitajien mukaan robottia voisi hyödyntää sekä puheen että kirjoitetun tekstin tulkkina. Haastateltavat esittivät myös muihin hoitotyön alueisiin liittyviä tehtäviä, joissa he kokivat robotin käyttökelpoiseksi. Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan avata keskustelua potilaan ja hoitajan välisen kommunikoinnin tärkeydestä ja kehittää sosiaalisen robotiikan käyttömahdollisuuksia pre- ja postoperatiivisessa hoitotyössä. Tulosten avulla voidaan myös kohdentaa tulevia tutkimuksia palvelemaan hoitotyön tehostamista hoidon eri vaiheissa ja tehtävissä.The purpose of this study was to examine nurses’ views on how a social robot could support communication between a patient and a caregiver in a pre- and post-operative environment. The aim of this study was to yield information about the factors influencing the communication in pre- and postoperative nursing and how the social robot could support the communication.
The study was conducted with a qualitative approach. The data were collected through thematic group interviews. The material obtained from the interviews was analysed by means of inductive content analysis.
The results showed that nurses identified opportunities to use the robot to support communication between nurses and patients. According to nurses, the robot could be used as an interpreter for both speech and written text. Interviewees also presented tasks related to other areas of nursing where they found the robot useful.
The results of the study can be used to open a discussion about the importance of communication between the patient and the caregiver and to develop the use of social robotics in pre- and post-operative nursing
Painovoiman käyttö energian varastointiin
No full textTämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella mahdollisia energianvarastointitapoja ja selvittää, onko painovoimaan perustuvien energianvarastointikoneiden rakentamiselle perusteita. Lisäksi opinnäytetyössä tutkitaan, minkälaisia kustannuksia ja kustannustekijöitä rakentamiseen liittyy sekä mitkä ovat mahdollisia rakenteita painovoimakoneille.
Tutkimuksen toteutusmenetelmänä on tiedon etsiminen erilaisista akateemisista lähteistä sekä haastattelut ja yhteydenotot sähköpostitse ja puhelimitse.
Työllä pyritään lisäämään kiinnostusta energiansäilönnän mahdollisuuksiin ja korostaa energiansäilönnän kasvavaa merkitystä. Työ pyrkii antamaan laajan yleiskuvan aiheeseen. Painovoimajärjestelmien vertaaminen varsinkin akkuteknologiaan on nähty aiheelliseksi
- …
