1,720,970 research outputs found
Ohtoseni, ainoseni, mesikämmen kääröseni: Suomen kielen karhu-merkityksisten johdosten rakenteesta ja semantiikasta
Full text linkTässä artikkelissa tutkin suomen kielen ’karhua’ merkitseviä sanoja eli karhunnimityksiä sananmuodostuksen ja semantiikan näkökulmasta. Artikkelin aineistossa on 298 suomenkielistä karhunnimitystä. Tarkastelen aluksi, kuinka paljon aineistossa on perussanoja, johdoksia sekä sanayhtymiä, ja keskityn sitten tutkimaan johdosmuotoisia karhunnimityksiä. Selvitän, mitä johtimia karhunnimityksissä on sekä millaisia merkityksiä ja rooleja johdosmuotoisilla nimityksillä karhulle on annettu. Tarkastelen myös, millä tavalla johdosmuotoiset nimitykset jakautuvat eri aineistotyyppeihin eli murre-, kansanruno- ja vanhan kirjasuomen aineistoihin.
Karhunnimitykset olen kerännyt Suomen kansan vanhoista runoista, Suomen murteiden sana-arkistosta ja Suomen murteiden sanakirjasta sekä Vanhan kirjasuomen sanakirjasta. Näkökulmani on siis vanhahkoissa karhunnimityksissä, joista moni on yhdistettävissä historiallisista lähteistä ja kansanrunoista tunnettuun suomalaiseen karhurituaaliin, jossa karhu kaadettiin ja syötiin ja lopuksi karhun pääkallo palautettiin metsään.
Olen jakanut aineiston perussanoihin, johdoksiin sekä sanayhtymiin eli yhdyssanoihin ja sanaliittoihin. Johdoksiin olen laskenut paitsi yhden leksikaalisen morfeemin sisältämät johdokset myös sanayhtymämuotoiset johdokset eli sanayhtymät, joiden edusosa on johdos. Johdosmuotoisia karhunnimityksiä on aineistossa 89. Johdosmuotoisista nimityksistä olen analysoinut johtimen ja sen antaman merkityksen karhulle.
Tutkimuksen perusteella karhulle on johdoksen avulla haluttu antaa nimitys, joka kulloiseenkin tilanteeseen ja käyttökontekstiin sopii. Erityisen suosittu johdin karhunnimityksissä on affektiivinen -(i)nen-johdin, ja nimityksissä esiintyy muitakin affektiivisia johtimia. Niillä karhulle on annettu positiivisia nimityksiä; halventavat nimitykset puuttuvat lähes täysin. Suurin osa affektiivisista nimityksistä sisältyy kansanrunoaineistoon. Toinen esiin nouseva johdin on tekijännimijohdin -jA, jonka sisältävät nimitykset korostavat karhun aktiivista roolia menneisyyden ihmisten uskomuksissa. Koska karhu on ollut monella elämänalalla, esimerkiksi karjantappajana, metsäneläimenä ja mytologisen maailman olentona, keskeinen eläin, nimityksiä on kertynyt valtava määrä.Tässä artikkelissa tutkin suomalaisia karhu-merkityksisiä sanoja eli karhunnimityksiä sananmuodostuksen näkökulmasta. Artikkelin aineistossa on 309 suomenkielistä karhunnimitystä. Tarkastelen aluksi, kuinka paljon aineistossa on perussanoja, johdoksia sekä sanayhtymiä, ja keskityn sitten tutkimaan johdosmuotoisia karhunnimityksiä. Selvitän, millä johtimilla karhunnimityksiä on muodostettu sekä millaisia merkityksiä ja rooleja johdosmuotoisilla nimityksillä karhulle on annettu.
Karhunnimitykset olen kerännyt Suomen kansan vanhoista runoista, Suomen murteiden sana-arkistosta ja Suomen murteiden sanakirjasta sekä Vanhan kirjasuomen sanakirjasta. Näkökulmani on siis vanhahkoissa karhunnimityksissä, jotka ovat yhdistettävissä historiallisista lähteistä ja kansanrunoista tunnettuun suomalaiseen karhurituaaliin, jossa karhu kaadettiin, syötiin ja lopuksi karhun pääkallo palautettiin metsään.
Olen jakanut aineiston perussanoihin, johdoksiin sekä sanayhtymiin eli yhdyssanoihin ja sanaliittoihin. Johdoksiin olen laskenut paitsi yhden leksikaalisen morfeemin sisältämät johdokset myös sanayhtymämuotoiset johdokset eli sanayhtymät, joiden edusosa on johdos. Johdosmuotoisista nimityksistä olen analysoinut johtimen ja sen antaman merkityksen karhulle.
Aineistossa on 92 johdosmuotoista nimitystä, joista 37 on sanayhtymiä. Yhden leksikaalisen morfeemin sisältämiä johdoksia on siis 17,80 % koko aineistosta, mutta johdosten määrä nousee 29,77 %:in, kun mukaan lasketaan myös sanayhtymät. Aineistosta lähes 60 % on sanayhtymiä ja reilut 23 % perussanoja. Verrattaessa aineiston sanarakenteita yleisten sanakirjojen sanarakenteisiin karhunnimityksissä painottuvat perussanat ja yhdyssanat. Perussanojen määrän korostuminen voi johtua aineiston pienuudesta. Yhdyssanat puolestaan korostuvat, koska ne näyttävät olevan toimiva tapa muodostaa mytologissävytteisiä karhunnimityksiä.
Tutkimuksen perusteella karhulle on johtamalla haluttu antaa nimitys, joka kulloiseenkin tilanteeseen ja käyttökontekstiin sopii. Erityisen suosittu johdin karhunnimityksissä on affektiivinen -(i)nen-johdin, ja muutkin affektiiviset johtimet ovat suosittuja. Niillä karhulle on annettu positiivisia nimityksiä; halventavat nimitykset puuttuvat lähes täysin. Suurin osa affektiivisista nimityksistä sisältyy kansanrunoaineistoon. Toinen esiin nouseva johdin on tekijännimijohdin -jA, joka korostaa karhun aktiivista roolia menneisyyden ihmisten uskomuksissa. Koska karhu on ollut monella elämänalalla, esimerkiksi karjantappajana, metsäneläimenä ja mytologisen maailman olentona, keskeinen eläin, nimityksiä on kertynyt valtava määrä
Kantasaamesta eteläkantasaameen, osa 2: Äännehistorian todisteita eteläsaamen varhaisesta eriytymisestä
Full text linkViime vuonna esitimme Sananjalassa lainasanojen todistukseen perustaen, että eteläsaameen johtava kielilinja olisi eronnut ensimmäisenä myöhäiskantasaamelaisesta yhteydestä. Ajoitimme eteläsaamen luoteisgermaanisissa ja kantaskandinaavisissa lainasanoissa näkyvien äännekorvausten perusteella eteläkantasaamen saapumisen Keski-Skandinaviaan jo vuoden 200 jaa. tienoille.
Tässä artikkelissa tarkastelemme eteläisten saamelaiskielten äännehistoriaa: mitkä äänteenmuutokset voidaan sijoittaa siihen kielilinjaan, jota kutsumme eteläkantasaameksi ja mitä äänteenmuutoksia on tapahtunut siinä kielilinjassa, joka yhdistää kaikkia muita saamen kieliä ja jota kutsumme myöhäiskantasaamen toiseksi vaiheeksi.
Keskeisimmät aineistomme ovat Yhteissaamelainen sanasto sekä kuolleesta gävlensaamen kielestä 1700-luvulla kerätty sanasto. Näiden aineistojen sanoissa näkyvien erojen avulla pyrimme rekonstruoimaan eteläkantasaamessa tapahtuneita äänteenmuutoksia. Esitämme yhtäältä sellaisia äänteenmuutoksia, jotka ovat tapahtuneet kaikkien muiden paitsi eteläisimpien saamelaiskielten yhteisessä kantakielessä, ja toisaalta sellaisia äänteenmuutoksia, jotka ovat tapahtuneet vain eteläisten saamelaiskielten yhteisessä kantakielessä. Käsittelemme yhteensä yhdeksän äänteenmuutosta.
Lopuksi sommittelemme yhteen viime vuonna julkaistussa artikkelissamme germaanisten lainasanojen perusteella laatimamme absoluuttisen kronologian ja äänteenmuutosten suhteellisen kronologian. Nämä kaksi kronologiaa yhdistämällä saamme kokonaiskronologian, jonka perusteella toteamme, että äänteenmuutokset tukevat jo viime vuoden Sananjalassa julkaistun artikkelimme tuloksia siitä, että eteläsaamen esimuoto eteläkantasaame todella erosi yhteisestä myöhäiskantasaamelaisesta kielestä hyvin varhaisessa vaiheessa.
From Proto-Saami to Southern Proto-Saami, part two: Evidence of historical phonology with regard to the divergence of Southern SaamiOur first Sananjalka article (vol. 62, 2020), which was based on different sound substitutions in Proto-Scandinavian loanwords, discussed that Southern Proto-Saami was the first language to diverge from the uniform Late Proto-Saami. We also elaborated on an absolute chronology, by linking Saami reconstruction stages to Germanic and Scandinavian reconstruction stages, and concluded that the disintegration of Late Proto-Saami occurred around 200 CE.
This second article focuses on the historical phonology of the three southern Saami languages:Southern Saami, Ume Saami, and Gävle Saami. Gävle Saami is a designation for an extinct Saami vernacular previously spoken in the Gävle region of Sweden, found 200 kilometres north of Stockholm. During the late 18th century, Per Holmberger wrote down a list of over 1,600 words with Swedish meanings, compiled and analysed by Lars-Gunnar Larsson (Per Holmberger och sockenlapparnas språk, 2018). This language shares some sound changes with both South and Ume Saami, but it does not belong to either of these languages.
We argue that (1) the assumed western Saami sound changes only spread to the three southernSaami languages, (2) there are several sound changes shared by all the other Saami languages except the three southern languages, and (3) there are several sound changes shared by the three southern Saami languages only. Our research presents reconstructions for a great deal of words in both Late Proto-Saami and Southern Proto-Saami. We conclude by creating a chronology, by connecting the sound changes via anchor sounds to the chronology based on the sound substitutions presented in our previous article
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Saami language policies in Saami archaeological research – Saemien gïelekonvensjovnh saemien arkeologijen dotkemisnie: Perspectives on research published in Finland – Perspektijvh dotkemi bïjre mah leah Soemesne bæjjoehtamme
No full textIn this article, the goal is to determine what the use and non-use of Saami archaeological terms ‒ for example, for different types of burials, dwellings, sacred sites, artefacts ‒ reveal about language policies in Saami archaeological research published in Finland from 1970 to 2019. The data of the research are Saami archaeological works published in scientific publication forums such as archaeological and multidisciplinary journals and publication series. The data contains 138 Saami archaeological works. From the data, I have collected the used Saami terms by the method of content analysis. The analysis of the data reveals that 65 different Saami terms is used in 63 publications. 39 of the terms are used only in one work, and only five terms are used in more than ten works. According to analysis, there are no formal policies or norms on how Saami terms should be used in archaeological research.
Iktedimmie Daennie artihkelisnie goerehtem maam saemien termi pråvhkoe jïh ov-pråvhkoe arkeologijisnie gïelekonvensjovni bïjre soptseste. Saemien arkeologijen termh, v.g. ov-messie gaelmieh, årromesijjieh, bissiesijjieh jïh artefakth, daeverh mah arkeologijen dotkemisnie gååvnese. Manne daatam – dejtie saemien arkeologijen termide – arkeologijen jïh multidaajroen publikasjovnijste, goh aejkietjaalegijstie jïh dotkemeraajrojste, tjöönghkeme mah Soemesne bæjjoehtamme jaepeste 1970 jaapan 2019. Daatesne 138 saemien arkeologijen publikasjovnh, jïh manne sisvegen goerehtimmien vuekiem nuhtjeme gosse saemien termh tjöönghkeme jïh goerehtamme. Daatan goerehtimmie vuesehte 65 ov-messie saemien termh 63 publikasjovnine nuhtjesovveme. Golmeluhkieuktsie termh ajve akte publikasjovnesne, jïh ajve vïjhte termh jienebe goh luhkie publikasjovnine. Daate goerehtimmie vuesehte ij gååvnese naan byjjes gïele- jallh termenjoelkedassh guktie saemien termh arkeologijen dotkemisnie nuhtjedh
Combining Proto-Scandinavian loanword strata in South Saami with the early Iron Age archaeological material of Central Sweden
Full text linkIn this article, I will examine South Saami prehistory from the perspectives of archaeology and historical lexicology. I will present a theoretical model that can be applied to a multidisciplinary research that uses methodologies from both the sciences and test it using South Saami material. My linguistic data consists of North-West Germanic and Early Proto-Scandinavian loanwords in South Saami. These loanword strata can be dated to 1–550 CE. I will make an inventory of the semantic categories of the words in the loanword strata to see from which domains words were borrowed. I will also examine the prominent individual words that might have significance as intercultural markers. The archaeological material used in the research includes hunting ground graves, iron manufacturing sites and dwelling sites in Dalarna and Jämtland, Sweden. I will consider remain types, artefact finds and remain structures dated to 1–550 CE. Only those sites that have been excavated will be included in the data. I will correlate the lexical finds with the archaeological find groups in order to examine what the datasets together reveal about contacts between the South Saami and Scandinavian speakers. The combination of archaeological and lexical research gives new advantages and perspectives to the study of prehistory. The study brings new evidence for the prior hypothesis about South Saami speakers as domestic animal herders. The combination of the sciences also reveals that the earliest hunting ground graves should be considered to have belonged to a non-Saami speaking Paleo-European people.
 
Esihistorian kieliteoriat ‒ Tutkimushistoriallisia näkökulmia Suomessa esihistoriallisella ajalla puhuttuihin kieliin
No full textKatsauksessa tarkastelen suomalaisia arkeologisia ja kielitieteellisiä teorioita siitä, mitä kieliä Suomessa on puhuttu esihistorian eri ajanjaksoina. Näkemykset ovat vaihdelleet maahanmuuttoteorian mukaisesta Suomen alueen rautakautisesta suomenkielistymisestä jatkuvuusteoriassa oletettuun kivikautiseen suomen kielen tuloon tai jopa heti jääkauden jälkeiseen aikaan. Uusimpien näkemysten mukaan saamelaiset ja suomalaiset kielet ovat saapuneet Suomen alueelle ajanlaskun alkua ympäröivinä vuosisatoina, ja sitä ennen Suomessa on puhuttu kadonneita muinaiseurooppalaisia kieliä. Teoriat seuraavat toisiaan niin, että muutos edelliseen nähden on ollut radikaali ja päinvastainen
Comments on the origins of some South Saami words within the domain of indigenous religion
No full textIn this article, I examine the etymologies of eight words that belong into the domain of indigenous South Saami religion. The etymology for South Saami words has often been done from a North Saami perspective, but this does not always work for other Saami languages. My article shows that South Saami words have a different background from the cognates of other Saami languages.The South Sami words I examine are jeahna ‘giant’, sealoe ‘soul’, sjïele ‘sacrificial metal artefact’, Raedien (the name of a sky divinity), tseegkuve ‘reindeer offering’ and bïerne and duvrie, both meaning ‘bear’. I give an overview of the research history for each word, note the cognates of the words in other Saami languages and discuss the word from the South Saami perspective.The South Saami words I discuss in this article are borrowed more often from the Scandinavian languages than from Finnish; in more northern Saami languages, Finnish was a frequent loaning language as well. The Scandinavian loanwords in South Saami are often parallel loans or separately borrowed. However, loanwords that are religious in the contemporary language or have been religious at some point in the history of the South Saami language, have not always been borrowed through a religious context. In addition to South Saami, other Saami languages should be studied separately from each other, however it is important to compare words in all the different Saami languages.</p
Arkeologisia ja kielitieteellisiä näkökulmia eteläsaamelaiseen menneisyyteen
Full text linkMinerva Pihan suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa perjantaina 27. marraskuuta 2020. Vastaväittäjänä toimi dosentti Petri Kallio Helsingin yliopistosta ja kustoksena Sirkka Saarinen.
Minerva Piha: Eteläsaamelaiset rautakautisessa Pohjolassa. Kielitieteellis-arkeologinen näkökulma. Annales universitatis Turkuensis Sarja C, osa 498. Turku: Turun yliopisto. Artikkelimuotoisen väitöskirjan johdanto on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8212-7
Eteläsaamelaiset rautakautisessa Pohjolassa : Kielitieteellis-arkeologinen näkökulma
Full text linkTämä väitöstutkimus käsittelee eteläsaamelaista menneisyyttä kielitiedettä ja arkeo-logiaa yhdistellen. Eteläsaamelaista menneisyyttä tarkastellaan kantaskandinaavisten kieli- ja kulttuurikontaktien sekä alkuperäisuskontoon liittyvien ilmiöiden näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa kehitellään mallia, jonka avulla arkeologisen ja kielitieteellisen aineiston yhdistäminen on mahdollista. Mallia sovelletaan eteläsaamelaiseen aineistoon.
Kielitieteellinen aineisto käsittää eteläsaamen sanaston kantaskandinaaviset lainasanat ja alkuperäisuskontoon liittyvän sanaston. Arkeologinen aineisto käsittää kaikki eteläsaamen puhuma-alueella Keski-Skandinaviassa olevat muinaisjäännökset, jotka ajoittuvat vuodesta 200 eaa. vuoteen 550 jaa., sekä eteläsaamelaiseen alkuperäisuskontoon liittyvät muinaisjäännökset vuodesta 200 eaa. noin vuoteen 1800 jaa. Tutkimus on luonteeltaan soveltavaa ja nojaa perustutkimuksen tuloksiin: sanasto-aineistosta suurinta osaa on käsitelty aiemmissa etymologisissa tutkimuksissa, ja arkeologinen aineisto on kerätty kenttätyöraporteista ja julkaistuista tutkimuksista.
Tutkimusmenetelmänä ensimmäisessä ja toisessa osajulkaisuissa on Wörter und Sachen, jota tukemaan on tutkimuksen puitteissa kehitetty sanojen ja arkeologisten objektien systemaattisen korreloimisen mahdollistava teoreettinen malli. Mallin avulla aineistoa voidaan tarkastella sekä kategorisella että konkreettisella tasolla. Kategorisessa tasossa aineistot on lajiteltu sanojen osalta semanttisiin kategorioihin ja arkeologisten löytöjen osalta arkeologisiin kategorioihin, jotka kuvaavat niitä elämänaloja, joilla arkeologinen ja kielitieteellinen aineisto korreloivat. Konkreettisella tasolla tarkastellaan Wörter und Sachen -menetelmän avulla aineistoon sisältyvien leksikaalisten löydösten ja arkeologisten löytöjen korrelaatioita. Lisäksi mallia soveltamalla voidaan vertailla leksikaalisten löydösten ja arkeologisten löytöjen ikää.
Kolmannessa osajulkaisussa näkökulma on ainoastaan kielitieteellinen, ja tutkimusmenetelmänä ovat historiallis-vertailevan kielentutkimuksen ja kontaktilingvistiikan menetelmät. Tutkimuksen pyrkimyksenä on ajoittaa absoluuttisesti eteläsaamen erilliskehityksen alku germaanisen lainasana-aineiston avulla. Eteläsaamen absoluuttisen kronologian hahmottelussa germaanisista kielistä tehty absoluuttinen kronologia on keskeisessä roolissa.
Sanasto- ja arkeologisen aineiston systemaattisen yhdistämisen mallin avulla on mahdollista tarkastella systemaattisesti eteläsaamen kantaskandinaavisen lainasanakerrostuman ja alkuperäisuskontoon liittyvän sanaston korrelaatioita arkeologisen aineiston kanssa. Korrelaatiot todistavat eteläsaamenkielisen väestön läsnäolosta Keski-Skandinaviassa 200-luvulta jaa. lähtien. Tätä ajoitusta tukevat myös kolman¬nen osajulkaisun tutkimustulokset. Arkeologiset kotieläimiin viittaavat löydöt ja kantaskandinaavista lainattu kotieläimiin viittaava sanasto osoittaa eteläsaamenkielisen väestön harjoittaneen karjanhoitoa ennen poronomadismiin siirtymistään. Eteläsaamen kantaskandinaavisten lainasanojen tutkimus kertoo eteläsaamelaisen kantamurteen eronneen ensimmäisenä yhteisestä kantasaamelaisesta kielestä. Uskontoon liittyvä tutkimus paljastaa, että arkeologisen ja sanastollisen aineiston korrelaatioita voidaan hyödyntää sanojen semanttisten muutosten absoluuttisissa ajoituksissa.
Tutkimus tuo uusia näkökulmia eteläsaamelaiseen menneisyyteen. Erityisesti se vahvistaa, että eteläsaamelaisten juuret Keski-Skandinaviassa ulottuvat ajanlaskun alkuun asti. Lisäksi teoreettisen mallin soveltaminen eteläsaamelaiseen aineistoon osoittaa arkeologisen ja kielitieteellisen aineiston systemaattisen yhdistämisen olevan mahdollista.The South Saami in the North during the Iron Age. Linguistic-archaeological perspective
In this doctoral thesis, the South Saami past is studied by combining linguistics and archaeology. The South Saami past is examined from the perspectives of language and culture contacts between the South Saami and Proto-Scandinavian speakers as well as matters related to the South Saami indigenous religion. In addition, a theoretical model is developed to enable combination of archaeological and linguistic data. The model is applied to the South Saami material.
The linguistic data includes the South Saami words that are borrowed from the Proto-Scandinavian language and the South Saami vocabulary that relates to indigenous religion. Archaeological data consists of all the archaeological remains that are considered to be part of the South Saami past in central Scandinavia and date to 200 BCE–550 CE. Also, all the remain types that relate to indigenous religion in the South Saami area from 200 BCE to 1800 CE are included in the archaeological data. The research is based on fundamental research made independently in both, archaeology and linguistics: most of the words in the data has been handled in etymological studies and the archaeological material is collected from excavation reports and published studies; no excavations or other archaelogical field work has been conducted in this study. Thus, the study is applied in nature.
The research method of the first and second case study is Wörter und Sachen, which is supported further by the theoretical model for the systematic correlation of archaeological and lexical material created in this study. With the help of the model, the datasets can be examined both on categorical and concrete level. On the categorical level, the datasets have been categorized in semantic categories (words) and archaeological categories (archaeological finds). These categories represent those life domains of the past on which archaeological and linguistic data correlate. On the concrete level, the lexical finds (words) and archaeological finds are examined and correlated with the help of Wörter und Sachen method. In addition, the theoretical model is applicable when comparison of the age of the lexical finds and datings of the archaeological finds is needed.
The third study case has only linguistic perspective. In this case study, the historical method and methods of contact linguistics are applied. The case study aims at creating an absolute chronology for the development of Proto-Saami into Southern Proto-Saami with the help of Germanic loanwords. The absolute chronology of Germanic languages is of significance when creating an absolute chronology for South Saami as there are several Germanic loans of different ages in South Saami.
The theoretical model for the systematic correlation of archaeological and lexical material enables the systematic study of Proto-Scandinavian loanwords and vocabulary of indigenous religion in relation to archaeological material. The correlations certify the presence of South Saami language and speakers in central Scandinavia from 200 CE. The absolute chronology made in the third case study also supports this dating. The archaeological findings and loanwords that refer to domestic animals indicate that the South Saami speakers practiced domestic animal husbandry before shifting to reindeer nomadism. The analysis of Germanic loanwords from the chronological perspective reveals that South Saami was the first language to disintegrate from the common Proto-Saami language. The second case study handling the indigenous religion indicates that the correlations between archaeological and lexical datasets can be used in dating the semantic changes of words.
The research brings new perspectives on the South Saami past. Particularly, it confirms that the roots of the present-day South Saami people in central Scandinavia reach to the beginning of the Common Era. The theoretical significance of the research is the development of the theoretical model for the systematic correlation of archaeological and lexical material. The study has given proof that such systematic correlations are possible.ei tietoa saavutettavuudest
- …
