248 research outputs found
HeLI-OTS 1.3
No full textHeLI off-the-shelf language identifier with language models for 200 languages.
Usage:
java -jar HeLI.jar -r -w
The program will read the and classify the language of each line as one of the 200 languages it knows
and writes the results, one ISO 639-3 code per line, into file .
You can use the -c option to make the program print a confidence score for the identification after each language code.
Usage:
java -jar HeLI.jar -c -r -w
You can give the list of comma-separated ISO 639-3 identifiers for relevant languages after -l option.
Usage:
java -jar HeLI.jar -r -w -l fin,swe,eng
You can give the number of top-scored languages to print after the -t option. (overrides confidence)
Usage:
java -jar HeLI.jar -r -w -l fin,swe,eng -t 2
If you omit both of the filenames, the program will read the standard input one line at a time and write the result to standard output.
It can identify c. 3000 sentences per second using one core on a 2021 laptop and around 3 gigabytes of memory.
If you use this program in producing scientific publications, please refer to:
@inproceedings{jauhiainen-etal-2017-evaluation,
title = "Evaluation of language identification methods using 285 languages",
author = "Jauhiainen, Tommi and
Lind{\'e}n, Krister and
Jauhiainen, Heidi",
booktitle = "Proceedings of the 21st Nordic Conference on Computational Linguistics",
month = may,
year = "2017",
address = "Gothenburg, Sweden",
publisher = "Association for Computational Linguistics",
url = "https://www.aclweb.org/anthology/W17-0221",
pages = "183--191",
}
Producing and publishing this software has been partly supported by The Finnish Research Impact Foundation Tandem Industry Academia -funding in cooperation with Lingsoft
HeLI-OTS 1.4
No full textHeLI off-the-shelf language identifier with language models for 200 languages.
Usage:
java -jar HeLI.jar -r -w
The program will read the and classify the language of each line as one of the 200 languages it knows
and writes the results, one ISO 639-3 code per line, into file .
You can use the -c option to make the program print a confidence score for the identification after each language code.
Usage:
java -jar HeLI.jar -c -r -w
You can give the list of comma-separated ISO 639-3 identifiers for relevant languages after -l option.
Usage:
java -jar HeLI.jar -r -w -l fin,swe,eng
You can give the number of top-scored languages to print after the -t option. (overrides confidence)
Usage:
java -jar HeLI.jar -r -w -l fin,swe,eng -t 2
If you omit both of the filenames, the program will read the standard input one line at a time and write the result to standard output.
It can identify c. 3000 sentences per second using one core on a 2021 laptop and around 3 gigabytes of memory.
If you use this program in producing scientific publications, please refer to:
@inproceedings{heliots2022,
title = "{H}e{LI-OTS}, Off-the-shelf Language Identifier for Text",
author = "Jauhiainen, Tommi and
Jauhiainen, Heidi and
Lind{\'e}n, Krister",
booktitle = "Proceedings of the 13th Conference on Language Resources and Evaluation",
month = june,
year = "2022",
address = "Marseille, France",
publisher = "European Language Resources Association",
url = "http://www.lrec-conf.org/proceedings/lrec2022/pdf/2022.lrec-1.416.pdf",
pages = "3912--3922",
language = "English",
}
Producing and publishing this software has been partly supported by The Finnish Research Impact Foundation Tandem Industry Academia -funding in cooperation with Lingsoft
Assessing the impacts of heli-skiing on the behaviour and spatial distribution of Mountain Cariboo (Rangifer tarandus caribou)
No full textMountain caribou (Rangifer tarandus caribou) are listed as endangered in Canada, with isolated subherds only remaining in British Columbia and parts of northern Idaho. A loss of old-growth forest habitat has caused a decline in their range, making them more likely to be disturbed by backcountry recreational activities such as heli-skiing. This study investigated whether an interaction between heli-skiing and Mountain Caribou could be detected. The detectability of caribou from helicopters indicated that caribou are often not detected when within close proximity to active skiing. Data on the behavioural responses of caribou that were recorded by Mike Wiegele heli-skiing personnel between 1996 and 2010 were analysed. The relationship between the type of responses and the frequency of ski run usage was examined. Responses were not higher in areas subject to more frequent skiing, but overt behavioural responses to heliskiing were documented. Three GIS analyses were performed on GPS data from 25 caribou collared between 1996 and 2007 to determine any spatial effects of skiing activity on how animals use their range. The first test examined habitat use near ski runs. Actual numbers of GPS locations within suitable habitat near ski runs were more than expected. The second test determined the distance established by caribou between themselves and ski runs with different intensities of use. More than an expected number of locations were found close to frequently skied runs; while fewer than expected locations were found close to runs not skied. The third test compared caribou’s rate of movement within zones skied frequently and less often. There was no significant difference in the degree of movement in areas skied heavily or not. Results of these analyses suggest that caribou in the area were not directly displaced by heli-skiing activities during the years studied, but avoidance at finer scales than I measured is possible. It appears as if ‘Best Management Practices’ that enforce closing areas to skiing upon detection of caribou may be helpful in reducing conflicts with caribou; however, mountain caribou in this study area have likely habituated to more than 40 years of skiing. Continued avoidance management, more specific research on short-term reactions to heliskiing and with herds in other areas are suggested to ensure a coexistence of caribou and heli-skiing.Rangifer tarandus caribouheli-skiingbackcountry recreationdisturbancehabitat specialistGI
HeLI-OTS 1.5
No full text<p>HeLI off-the-shelf language identifier with language models for 200 languages.</p><p>In order to use the language identifier, you need only to download the HeLI.jar file which is used as follows.</p><p>Usage:<br>java -jar HeLI.jar -r <infile> -w <outfile></p><p>The program will read the <infile> and classify the language of each line as one of the 200 languages it knows<br>and writes the results, one ISO 639-3 code per line, into file <outfile>.</p><p>You can use the -c option to make the program print a confidence score for the identification after each language code.</p><p>Usage:<br>java -jar HeLI.jar -c -r <infile> -w <outfile></p><p>You can give the list of comma-separated ISO 639-3 identifiers for relevant languages after -l option.</p><p>Usage:<br>java -jar HeLI.jar -r <infile> -w <outfile> -l fin,swe,eng</p><p>You can give the number of top-scored languages to print after the -t option.</p><p>Usage:<br>java -jar HeLI.jar -r <infile> -w <outfile> -l fin,swe,eng -t 2</p><p>You can activate language set identification by -s. You must give the maximum number resulting languages after -s option. (overrides confidence and printing several top-scored languages)</p><p>Usage:<br>java -jar HeLI.jar -r <infile> -w <outfile> -l fin,swe,eng -s 2</p><p>If you omit both of the filenames, the program will read the standard input one line at a time and write the result to standard output.</p><p>It can identify c. 2000 sentences (averaging c. 150 characters) per second from a file using one core and around 4,3 gigabytes of memory on a 2021 laptop.</p><p>If you use this program in producing scientific publications, please refer to: <br> @inproceedings{heliots2022,<br> title = "{H}e{LI-OTS}, Off-the-shelf Language Identifier for Text",<br> author = "Jauhiainen, Tommi and<br> Jauhiainen, Heidi and<br> Lind{\'e}n, Krister",<br> booktitle = "Proceedings of the 13th Conference on Language Resources and Evaluation",<br> month = june,<br> year = "2022",<br> address = "Marseille, France",<br> publisher = "European Language Resources Association",<br> url = "http://www.lrec-conf.org/proceedings/lrec2022/pdf/2022.lrec-1.416.pdf",<br> pages = "3912--3922",<br> language = "English",<br> }</p><p>HeLI-OTS-1.5.zip includes the complete source code for the software.</p><p>Producing and publishing this software has been partly supported by the University of Helsinki, the Academy of Finland, the Kone Foundation, and the Finnish Research Impact Foundation Tandem Industry Academia -funding in cooperation with Lingsoft.</p>
HeLI-OTS 2.0
No full text<div>
<div># HeLI-OTS 2.0</div>
<br>
<div>HeLI off-the-shelf language identifier with language models for 220 languages.</div>
<br>
<div># Performance</div>
<br>
<div>It can identify c. 600-1700 sentences (averaging c. 150 characters) per second from a file using one core and around 4,3 gigabytes of memory on a modern laptop.</div>
<br>
<div># Requirements</div>
<br>
<div>Java</div>
<div>The software has been created and tested on MacOS and Windows 11.</div>
<br>
<div># Setting up HeLI-OTS</div>
<br>
<div>The github repository does not include pre-compiled version of HeLI.jar. The .jar file can be downloaded from:</div>
<div>https://zenodo.org/doi/10.5281/zenodo.4780897</div>
<br>
<div>Note that you need Java Developement Kit 'JDK' in order to create .jar files. Java Runtime Enviroment 'JRE' does NOT include jar program.</div>
<br>
<div>The HeLI.jar can be created from command-line within the src folder using:</div>
<div>```</div>
<div>jar cmf HeLI.mf HeLI.jar HeLI.class HeLI.java languagelist LanguageModels confidenceThresholds</div>
<div>```</div>
<br>
<div># Command line use</div>
</div>
<div> </div>
<div>In order to use the language identifier, you need only to download the HeLI.jar file which is used as follows.</div>
<div><br>
<div>These examples are for the jar file. The program can be used directly as the GitHub version by leaving out ```-jar``` and ```.jar```.</div>
<br>
<div>Please note that loading the language models takes the same amount of time (up to one minute) regardless of the size of the text file.</div>
<br>
<div>Usage:</div>
<div>```</div>
<div>java -jar HeLI.jar -r <infile> -w <outfile></div>
<div>```</div>
<br>
<div>The program will read the <infile> and classify the language of each line as one of the 220 languages it knows</div>
<div>and writes the results, one ISO 639-3 code per line, into file <outfile>.</div>
<br>
<div>You can use the -c option to make the program print a confidence score for the identification after each language code.</div>
<div>The lower the 'confidence score' the more sure the identification is.</div>
<br>
<div>Usage:</div>
<div>```</div>
<div>java -jar HeLI.jar -c -r <infile> -w <outfile></div>
<div>```</div>
<br>
<div>You can give the list of comma-separated ISO 639-3 identifiers for relevant languages after -l option.</div>
<br>
<div>Usage:</div>
<div>```</div>
<div>java -jar HeLI.jar -r <infile> -w <outfile> -l fin,swe,eng</div>
<div>```</div>
<br>
<div>You can give the number of top-scored languages to print after the -t option.</div>
<br>
<div>Usage:</div>
<div>```</div>
<div>java -jar HeLI.jar -r <infile> -w <outfile> -l fin,swe,eng -t 2</div>
<div>```</div>
<br>
<div>You can activate language set identification by -s. If a row contains longer passages in multiple languages, all the detected languages in the row will be returned. You must give the maximum number of resulting languages after -s option. (overrides confidence and printing several top-scored languages)</div>
<br>
<div>Usage:</div>
<div>```</div>
<div>java -jar HeLI.jar -r <infile> -w <outfile> -l fin,swe,eng -s 2</div>
<div>```</div>
<br>
<div>If you omit both of the filenames, the program will read the standard input one line at a time and write the result to standard output.</div>
<br>
<div># Citations</div>
<br>
<div>If you use this program in producing scientific publications, please refer to:</div>
<div>```</div>
<div> @inproceedings{heliots2022,</div>
<div> title = "{H}e{LI-OTS}, Off-the-shelf Language Identifier for Text",</div>
<div> author = "Jauhiainen, Tommi and</div>
<div> Jauhiainen, Heidi and</div>
<div> Lind{\'e}n, Krister",</div>
<div> booktitle = "Proceedings of the 13th Conference on Language Resources and Evaluation",</div>
<div> month = june,</div>
<div> year = "2022",</div>
<div> address = "Marseille, France",</div>
<div> publisher = "European Language Resources Association",</div>
<div> url = "http://www.lrec-conf.org/proceedings/lrec2022/pdf/2022.lrec-1.416.pdf",</div>
<div> pages = "3912--3922",</div>
<div> language = "English",</div>
<div> }</div>
<div>```</div>
HeLI-OTS-2.0.zip includes the complete source code for the software.</div>
<div><br>
<div># Acknowledgements</div>
<br>
<div>Producing and publishing this software has been partly supported by The Finnish Research Impact Foundation Tandem Industry Academia -funding in cooperation with Lingsoft, by the Kone Foundation, by the European Union – NextGenerationEU instrument, and by the Research Council of Finland under grant number 358720 (FIN-CLARIAH – Developing a Common RI for CLARIAH Finland).</div>
</div>
Kemin keskustan alue liiketoimintaympäristönä
No full textOpinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä keinoilla yrityksiä voidaan kehittää ja millaisena liiketoimintaympäristönä yrittäjät pitävät Kemiä. Menestyäkseen yrittäjän on paitsi kehitettävä omaa ja henkilöstön osaamista myös vietävä yritystoimintaa eteenpäin. Työkaluna tähän voidaan käyttää esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman jatkuvaa päivittämistä. Kemin keskustan alueen yrittäjiltä kysyttiin mielipiteitä Kemistä liiketoimintaympäristönä. Lisäksi selvitettiin, millaisia kehittämistoimia on tehty Kemin keskustan alueen yrityksissä ja millaisia kehittämissuunnitelmia niillä on.
Opinnäytetyön teoriaosiossa käsiteltiin Kemiä yritysympäristönä, yritystoiminnan tukemista ja kehittämistä sekä yritysilmapiirin vaikutusta.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksessa oli kvalitatiivisia piirteitä, sillä yrittäjien mielipiteitä kysyttiin kolmella avoimella kysymyksellä. Avoimet kysymykset käsiteltiin ryhmittelemällä ne. Otokseksi valittiin Kemin Sauvosaaren alueen yritykset. Sauvosaaren alue sijaitsee Kemin keskustassa. Otoksen koko oli 123. Tutkimusta varten luotiin Webropol-kysely, mikä lähetettiin sähköpostilla yrityksiin.
Yrityspalvelujen tarjonta voi olla sekavaa. Toimijoita on monella taholla. Palveluita tarjoaa kuntien lisäksi muun muassa ELY-keskukset sekä yksityiset toimijat. Palveluissa on päällekkäisyyksiä ja tavoitteena onkin kansallisella tasolla saakka selkeyttää tilannetta. Tavoitteena on luoda niin sanottu yhden luukun malli. Kemin keskustan alueen yrityksiä on kehitetty viime vuosina monin tavoin ja tulevaisuuttakin uskalletaan suunnitella. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä toivotaan kehitettävän parempaan ja tehokkaampaan suuntaan.The objective of this thesis was to examine how companies can be developed. In order to be a successful company, the entrepreneur’s and their staff’s expertise must be up to date and the whole business need to be developed in many ways. For example, continuous updating of the business plan can be used as an instrument for this process. Entrepreneurs who operate in the downtown area of the city of Kemi were asked for their opinion concerning Kemi as business environment, measures taken for development, and development plans they have for the future.
The theoretical part of the thesis deals with Kemi as business environment, its business development, support for business, and the impact of the business climate.
The empirical part of the thesis was carried out as quantitative study. The study had also qualitative characteristics since entrepreneurs were asked to answer three open questions. The survey was created with the Webropol software and it was sent by e-mail to 123 companies in Sauvosaari, which is located in the downtown area of Kemi.
The supply of services for companies can be unclear. There are different operators in each field. Services are provided for example by the municipalities, ELY Centres and private operators. Some services overlap and the goal is to clarify the situation at a national level. The aim is to create a so-called one-stop model. Companies in the Sauvosaari area have developed in many ways in the past few years and plans for the future have been made. There is hope that cooperation between the various operators develops into a better and more efficient direction
Assessing the impacts of heli-skiing on the behaviour and spatial distribution of Mountain Cariboo (Rangifer tarandus caribou)
No full textMountain caribou (Rangifer tarandus caribou) are listed as endangered in Canada, with isolated subherds only remaining in British Columbia and parts of northern Idaho. A loss of old-growth forest habitat has caused a decline in their range, making them more likely to be disturbed by backcountry recreational activities such as heli-skiing. This study investigated whether an interaction between heli-skiing and Mountain Caribou could be detected. The detectability of caribou from helicopters indicated that caribou are often not detected when within close proximity to active skiing. Data on the behavioural responses of caribou that were recorded by Mike Wiegele heli-skiing personnel between 1996 and 2010 were analysed. The relationship between the type of responses and the frequency of ski run usage was examined. Responses were not higher in areas subject to more frequent skiing, but overt behavioural responses to heliskiing were documented. Three GIS analyses were performed on GPS data from 25 caribou collared between 1996 and 2007 to determine any spatial effects of skiing activity on how animals use their range. The first test examined habitat use near ski runs. Actual numbers of GPS locations within suitable habitat near ski runs were more than expected. The second test determined the distance established by caribou between themselves and ski runs with different intensities of use. More than an expected number of locations were found close to frequently skied runs; while fewer than expected locations were found close to runs not skied. The third test compared caribou’s rate of movement within zones skied frequently and less often. There was no significant difference in the degree of movement in areas skied heavily or not. Results of these analyses suggest that caribou in the area were not directly displaced by heli-skiing activities during the years studied, but avoidance at finer scales than I measured is possible. It appears as if ‘Best Management Practices’ that enforce closing areas to skiing upon detection of caribou may be helpful in reducing conflicts with caribou; however, mountain caribou in this study area have likely habituated to more than 40 years of skiing. Continued avoidance management, more specific research on short-term reactions to heliskiing and with herds in other areas are suggested to ensure a coexistence of caribou and heli-skiing.Rangifer tarandus caribouheli-skiingbackcountry recreationdisturbancehabitat specialistGI
Langasta Kangas - Architecture competition in Jyväskylä
No full textDiplomityö on tehty kilpailuehdotuksesta Jyväskylän Piippurannan arkkitehtuurikilpailuun, jossa haettiin suunnitelmaa Jyväskylän Kankaan vanhalle paperitehdasalueelle kaavaillusta asuinalueesta. Kilpailussa haettiin asemakaavoituksen mahdollistavaa aluesuunnitelmaa 2,8 hehtaarin kokoiselle alueelle paperitehdasrakennuksen tuntumassa, sekä tarkempaa suunnitelmaa alueen aloituskortteleihin, tähdäten nopeaan toteutukseen kilpailun päätyttyä. Koko kilpailualueen kerrosalatavoite on vähintään 30 000 kerrosneliömetriä, joista aloituskortteleihin tulee sijoittua vähintään 8 400 kem².
Suunnitelmassa viisitoistakerroksiset harjakattoiset tornitalot kohoavat alueen päätteenä vanhan paperitehtaan tiilirakenteisen piipun kanssa. Tultaessa aluetta etelään päin tornit vaihtuvat matalampiin luhtitaloihin ja edelleen matalampiin lamellikerrostaloihin. Alueen talotyyppien kirjoa yhdistää yhtenevä julkisivumaailma ja epäsymmetriset kaltevat harjakatot. Asuinrakennukset muodostavat nauhan, joka kuroutuu kilpailualueen keskellä olevaan pysäköintitaloon ja asuinrakennuksia yhdistävään toriaukioon. Alueen asuinrakennuksia kiertää eriluonteiset yhteispihat, joiden vaihtelevat toiminnot kutsuvat alueen asukkaita käyttämään kaikkia pihoja yhdessä.
Rakennusten julkisivut ovat suunniteltu herättämään mielenkiintoa ja luomaan alueelle oman vahvan identiteetin. Julkisivujen ikkuna-aukotuksen epäsäännölliset sommitelmat luovat yhtenevän rytmin alueelle. Julkisivujen sävykirjo tuo alueelle pirteyttä ja vaihtelevuutta, mutta sävyjen maanläheisyys ja keskinäinen yhteensopivuus yhdenmukaistavat aluetta ja linkittävät sen kokonaisuudeksi vanhan paperitehdasrakennuksen kanssa kunnioittaen arvokasta tehdasympäristöä.
Piha-alueiden ja asuntojen suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti pienperheet. Asuntopohjissa on pyritty löytämään erilaisia pienperheiden arkea helpottavia ratkaisuja, jotka tekevät asunnoista joustavia ja toimivia. Tornitaloissa katon kaltevuus ja sen aiheuttama kattokerrosten kaventuminen tuovat vaihtelevuutta asuntotarjontaan tuoden mukaan suuria kaksikerroksisia kattoikkunallisia asuntoja. Asuntojen yhteistilojen laadukkuuteen on myös pyritty kiinnittämään huomiota
Rejected girls and quieten boys : Social and emotional loneliness in Finnish upper comprehensive schools
No full textAikuisten kokemuksia käsittelevää yksinäisyystutkimusta on tehty ympäri maailman jo usean vuosikymmenen ajan. Alkuun ilmiön tutkimus keskittyi lähinnä sosiaalisen yksinäisyyden tarkasteluun. Robert Weiss lähti 1970-luvulla tutkimaan yksinäisyyttä emotionaalisesta näkökulmasta, joka johti yksinäisyyden ilmiöön laajuuteen liittyvien käsitysten muutoksiin. Yksinäisyys nähtiin pitkään vain aikuisia koskevana ilmiönä, jota lapset ja nuoret eivät osanneet samalla tavoin kokea. Myöhemmin tutkijat kuitenkin huomasivat myös lasten ja nuorten kokevan yksinäisyyden tunteita. Tutkijat totesivat jo alle kouluikäisten olevan kykeneväisiä erottamaan yksinolo ja yksinäisyys toisistaan, joka kertoi yksinäisyyden olevan lähes kaikkia ikäryhmiä laajalti koskeva ilmiö. Suomessa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa yksinäisyystutkimusta on tehty verrattain vähän. Suomalaisten nuorten yksinäisyyttä käsittelevät tutkimukset ovat osoittaneet yksinäisyyden johtavan usein erilaisten ongelmien kumuloitumiseen, jolla voi pahimmillaan olla pitkäkestoisia ja kauaskantoisia vaikutuksia nuoren elämään. Tässä tutkimuksessa tuotetaan lisää tietoa yläkoululaisten kokemasta sosiaalisesta ja emotionaalisesta yksinäisyydestä tarkastelemalla niitä aiemmasta yksinäisyystutkimuksesta nousevat teemoittelun kautta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdesta yläkoulusta, jotka sijaitsivat kooltaan suuren ja keskisuuren kaupungin alueella. Aineisto koostui 205:n yläkoululaisen vastauksista. Aineisto kerättiin koulun henkilökunnan avustuksella koulupäivän aikana sähköistä kyselylomaketta käyttäen. Kyselylomake koostui sekä sosiaalista että emotionaalista yksinäisyyttä mittaavista väittämistä, joihin nuori vastasi neliportaisella Likert-asteikolla. Tutkimuksessa käytettiin tilastollisesti kuvaavaa analyysimenetelmää.
Yläkoululaisten tyttöjen todettiin kokevan tilastollisesti enemmän sosiaaliseen yksinäisyyteen viittaavia kuulumattomuuden ja torjutuksi tulemisen tunteita yläkoululaisiin poikiin verrattuna. Pojat puolestaan kokivat olevansa naisia enemmän tilanteessa, jossa heidän ei ole mahdollista jakaa itselle tärkeitä asioita muille. Omien asioiden jakamiseen liittyvä teema sisältyy emotionaalisen yksinäisyyteen. 7.-luokkalaiset raportoivat tilastollisesti merkitsevästi vähemmän yksinäisyyttä ja torjutuksi tulemisen kokemuksia 9.-luokkalaisiin verrattuna. Yläkoululaisten sosiaalisen ja emotionaalisen yksinäisyyden kokemuksissa on havaittavissa eroavaisuuksia niin sukupuolten kuin luokka-asteiden välillä.Adults’ experiences with loneliness has been researched quite a lot over the past few decades. At first researchers were only interested in the social side of loneliness. At the early 1970s Robert Weiss started to study the emotional aspect of loneliness, which redefined the way we see and understand the whole phenomenon. For a long time researchers thaught that loneliness only considered adults, that children and adolescents could not recognize or even feel it. Of course it was later discovered that children and adolescents are able to experience feelings of loneliness the same way adults can. Researchers found that even under school-aged children were able to understand the difference between being lonely and being alone, which means you can experience feelings of loneliness no matter your age. The amount of research made about children’s and adolescents loneliness in Finland is relatively small. Still studies about Finnish adolescents and their experiences with loneliness has shown that with loneliness it is possible to end up with different kinds of mental problems and social difficulties. In the worst case the consequences might be severe and long-lasting. This study was made to find new information about the ways Finnish upper comprehensive school pupils experience social and emotional loneliness. Former studies were used to define themes inside both forms of loneliness to give us precise knowledge on the ways adolescents experience loneliness.
The research data was collected in collaboration with two Finnish upper comprehensive schools located in two different cities. In total there were 205 pupils whose answers were used in this study. Teachers shared a link to pupils which opened a questionnaire. There were 10 claims concernig social loneliness, 7 concernig emotional loneliness. Pupils had to choose their answer from a four-level Likert scale. The data was studied by using statistically describing analysis.
This study showed that compared to young men, young women in Finnish upper comprehensive schools felt more feelings of not belonging to a group and feeling of being rejected by others. The difference was found to be statisticly significanct. Young men reported more emotional loneliness compared to women, especially feelings of not being able to share meaningful things about their life to someone. With this too the difference wes statisticly significanct. The last discovery was that nine graders also felt more feeling of being rejected by others compared to 7th grade pupils
Opiskelijapalautteen näkökulmien merkitys näyttötutkintotoiminnan kehittämisessä, Oulun seudun ammattiopisto
No full textAmmatillinen koulutus perustuu elinikäisen oppimisen periaatteeseen. Ammattikoulutus tarjoaa eri-ikäisille monipuolisesti tutkintoja ja lisäkoulutuksia, vaihtoehtoina on myös erilaisia koulutusmuotoja, -aikoja ja oppimisympäristöjä. Aikuiskoulutustutkimuksilla pyritään kartoittamaan elinikäisen oppimisen vaatimia perustaitoja ja opiskelijapalautteenkeruulla ja vertaisarvioinneilla löytämään uusia aikuiskoulutuksen toimintamalleja. Oulun seudun ammattiopiston aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen palautteenkeruu ei tuota nykyisin toiminnan kehittämiseen riittävästi tarpeita vastaavaa tietoa. Useammalla koulutusalalla kaivataan opiskelijapalautteiden käsittelyn tehostamista ja uusia toimintamenetelmiä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka OSAOn aikuiskoulutusyksiköissä kerätään näyttötutkinnon suorittajilta palautetta ja kartoittaa vaihtoehtoja, miten ammattiopisto voisi aikuiskoulutustoimijoiden mielestä kehittää palautteenkeruutaan ja -työskentelyään. Tutkimusongelmani ovat: Miten OSAOn aikuiskoulutuksen aloilla kerätään, käsitellään ja hyödynnetään tutkinnon suorittajilta kerättyjä palautteita? Millaisena palautteenkeruun ja -käsittelyn välineenä aikuiskoulutustoimijat pitävät valtakunnallista näyttötutkintojen AIPAL-järjestelmää? Millainen palautejärjestelmä ja millaiset yhtenäiset käytännöt OSAOn näyttötutkintojen palautteiden keräämiseen, käsittelemiseen ja hyödyntämiseen halutaan tulevaisuudessa? Mistä aihealueista aikuiskoulutustoimijat kaipaisivat näyttötutkinnon suorittajilta lisää palautetta?
Tutkimusaineisto on kerätty syvähaastattelemalla kuutta OSAOn aikuiskoulutustoimijaa. Sisällönanalyysia käyttämällä olen löytänyt litteroidusta aineistostani erilaisia merkityksellisiä teemoja ja esille nostamieni lainausten avulla lukija voi arvioida tutkimukseni luotettavuutta.
Tutkimustulokset osoittavat, että OSAOn aikuiskoulutuksen palautteen keräämisen tavoissa, menetelmissä, määrissä ja käsittelyssä on koulutusaloittain paljon eroja. Kaikki alat eivät toteuta palautetyötään ammattiopiston määrittelemien minimivaatimusten ja sovitun aikataulun mukaisesti. AIPAL:n todettiin lisäävän ammattiopiston toiminnan läpinäkyvyyttä, mutta syvähaastatteluissa löydettiin paljon puutteita palautejärjestelmän käytettävyydestä, mahdollisuuksista ja ominaisuuksista. Aikuiskoulutustoimijat toivoivat, että tulevaisuudessa ammattiopiston palautetyökalu olisi käytettävyydeltään parempi ja ominaisuuksiltaan monipuolisempi. Järjestelmän kautta saataisiin jatkuvasti tarpeita vastaavaa tietoa opiskelijoiden lisäksi muilta sidosryhmiltä. Palautejärjestelmältä kaivattaisiin myös toimivampia raportointi- ja taulukointiominaisuuksia. Osa haastatelluista kaipaisi palautetyöhön tarkempia ammattiopiston tasoisia ohjeistuksia ja käytänteitä. Toisaalta esille otettiin myös se, etteivät samanlaiset palautetyöskentelytavat ole aina kaikille koulutusaloille yhtä hyödyllisiä. Syvähaastatteluissa pohdittiin kannattaisiko ammattiopiston odottaa Opetushallituksen vuoden 2014 AIPAL:n kehitystyön tuloksia vai olisiko OSAOn aikuiskoulutuksen järkevintä ryhtyä kehittämään omiin tarpeisiin sopivaa palautejärjestelmää. Aikuiskoulutustoimijat kaipaisivat näyttötutkinto-opiskelijoilta lisää palautetta yksittäisistä ja konkreettisista opiskeluun liittyvistä asioista. Myös henkilökohtaistamisesta ja siitä, onko koulutus nopeuttanut henkilön työllistymistä, kaivattaisiin lisää tietoa.
Olen rakentanut Pro gradu -tutkielmani teoreettisen viitekehyksen tutkimuskohteeni kannalta merkityksellisistä aihealueista. Tutkielmani etenee johdonmukaisesti ja olen esitellyt tutkimukseni toteuttamisen sekä analyysiprosessin vaihe vaiheelta. Tutkimuseettiset säännöt ovat ohjanneet tutkimustulosteni raportointia ja kirjoittamista. Tutkimustulokseni voidaan yleistää OSAOn tasoisesti, koska haastatteluihini osallistui kuusi näyttötutkinnon suorittajien palautteiden kanssa työskentelevää aikuiskoulutustoimijaa viideltä eri ammattiopiston koulutusalalta. Tuloksiani ei kuitenkaan voida yleistää sen laajemmalle, koska on kyse tapaustutkimuksesta ja jokaisella näyttötutkintojärjestäjällä on omat tarpeensa ja toiminnalla tietyt erityispiirteensä. Oulun seudun ammattiopisto voi halutessaan käyttää tutkimustuloksiani hyödyksi näyttötutkintojen palautetyön kehittämisessä. Tutkielmani soveltuu luettavaksi myös kasvatustieteen opiskelijoille ja muille ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneille
- …
