1,720,955 research outputs found
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Digimarkkinasäädös yhdenmukaistamissäädöksenä : Digimarkkinasäädöksen vaikutus kansalliseen kilpailulainsäädäntöön ja muihin kansallisiin sääntöihin koskien portinvartijoiden toimintaa digitaalisilla markkinoilla
No full textIn recent years, a multitude of problems have been identified in digital markets. These issues are associated with the specific market characteristics and the emergence of a few large online platforms that increasingly act as gatekeepers between business users and end users. Several regulatory solutions exist or have been proposed at Member State level in order to address the resulting unfair practices and weak contestability of the markets. Against this background, the Digital Markets Act (DMA) relies on Article 114 TFEU as its legal basis and aims to prevent regulatory fragmentation of the EU Digital Single Market.
The present thesis examines the DMA as a harmonisation measure. The thesis undertakes a detailed examination of Articles 1(5) and 1(6) of the DMA, which govern the relationship between the DMA and the national rules of the Member States. The objective of the thesis is to determine the harmonisation effects of Articles 1(5) and 1(6) of the DMA, and to examine the impact of the DMA on the competence of the Member States to regulate the conduct of undertakings in digital markets. In order to explain and analyse the interactions between the DMA and national laws, the thesis employs the terminology of different harmonisation methods and the doctrine of pre-emption.
The relationship between the DMA and national competition laws is governed by Article 1(6) DMA. Article 1(5) DMA deals with any other national rules. This logic is strikingly similar to Article 3 of Regulation (EC) No 1/2003. Therefore, the thesis also examines the interplay between Article 1 DMA and Article 3 of Regulation (EC) No 1/2003, and attempts to establish how national provisions can be qualified as national competition rules within the meaning of the said articles.
The primary method of the thesis is legal dogmatics. Additionally, the thesis makes use of methods of comparative study of law, albeit with a legal doctrinal approach. The thesis comprises two case studies, which exemplify the qualification of the nature of national rules and the potential impact of the DMA on the application of national rules. The first case study examines Section 58a of the German Payment Services Act (aka. Lex Apple Pay), and the second Section 19a of the German Competition Act.
Following an analysis of possible narrower and broader interpretations of Article 1(5) DMA and Article 1(6)(b) DMA, this thesis proposes a broad interpretation of Article 1(5) DMA and a narrow interpretation of Article 1(6)(b) DMA. These interpretations are based on a teleological interpretation informed by the harmonisation objective of the DMA, and an interpretation in conformity with EU primary law. The thesis advocates a systematic interpretation of Article 1 DMA and Article 3 of Regulation (EC) No 1/2003, and outlines two tests for the objective qualification of the nature of national rules: one based on the objectives of national rules, and the other on their enforcement. Furthermore, the potential implications of the interpretations presented are discussed, and the remaining ambiguities are highlighted.Viime vuosien aikana digimarkkinoilla on havaittu monia ongelmia, jotka liittyvät markkinoiden erityispiirteisiin ja muutamien suurten verkkoalustojen nousuun. Nämä verkkoalustapalvelut toimivat yhä useammin portinvartijoina yrityskäyttäjien ja loppukäyttäjien välillä. Jäsenvaltioiden tasolla on ehdotettu useita sääntelyratkaisuja, joilla on pyritty puuttumaan digimarkkinoilla ilmeneviin epäoikeudenmukaisiin käytäntöihin ja markkinoiden heikkoon kilpailullisuuteen. Tätä taustaa vasten digimarkkinasäädöksen (DMA) oikeusperustana on SEUT 114 artikla, ja sen tavoitteena on estää sääntelyn pirstaloituminen EU:n digitaalisilla sisämarkkinoilla.
Tutkielma tarkastelee DMA:ta yhdenmukaistamissäädöksenä. Tutkielmassa tarkastellaan yksityiskohtaisesti DMA:n 1 artiklan 5 ja 6 kohtia, joissa säädetään DMA:n ja jäsenvaltioiden kansallisten sääntöjen välisestä suhteesta. Tavoitteena on selvittää DMA:n 1 artiklan 5 ja 6 kohtien harmonisointivaikutukset sekä tarkastella DMA:n vaikutusta jäsenvaltioiden toimivaltaan säännellä yritysten toimintaa digimarkkinoilla. DMA:n kansallisiin lainsäädäntöihin kohdistuvien vaikutusten selittämiseksi ja analysoimiseksi tutkielmassa tukeudutaan eri yhdenmukaistamismenetelmiä koskevaan terminologiaan ja doktriiniin kansallisen oikeuden syrjäyttämisvaikutuksesta (ns. pre-emption doktriini).
DMA:n ja kansallisen kilpailulainsäädännön välistä suhdetta säännellään DMA:n 1 artiklan 6 kohdassa. DMA:n 1 artiklan 5 kohta puolestaan koskee kaikkia muita kansallisia sääntöjä. Sääntelyratkaisu muistuttaa huomattavan paljon asetuksen (EY) N:o 1/2003 3 artiklaa. Siksi tutkielmassa myös analysoidaan DMA:n 1 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1/2003 3 artiklan välistä suhdetta ja pyritään selvittämään, miten kansalliset säännökset voidaan luokitella mainituissa artikloissa tarkoitetuiksi kansallisiksi kilpailusäännöiksi.
Tutkielman ensisijainen menetelmä on lainoppi. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään vertailevan oikeuden metodologiaa kuitenkin lainopillinen lähestymistapa säilyttäen. Tutkielma sisältää kaksi tapaustutkimusta, joilla havainnollistetaan kansallisten sääntöjen luonteen määrittelyä ja DMA:n mahdollisia vaikutuksia kansallisten sääntöjen soveltamiseen. Ensimmäisessä tapaustutkimuksessa tarkastellaan Saksan maksupalvelulain 58a §:ää (ns. Lex Apple Pay) ja toisessa Saksan kilpailulain 19a §:ää.
Tutkielmassa analysoidaan DMA:n 1 artiklan mahdollisia suppeampia ja laajempia tulkintoja päätyen ehdottamaan DMA:n 1 artiklan 5 kohdan laajaa tulkintaa ja DMA:n 1 artiklan 6(b) kohdan suppeaa tulkintaa. Nämä tulkinnat perustuvat teleologiseen tulkintaan DMA:n yhdenmukaistamistavoitteen valossa ja EU:n primäärioikeuden mukaiseen tulkintaan. Tutkielmassa kannatetaan DMA:n 1 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1/2003 3 artiklan systeemistä tulkintaa ja kuvataan kaksi testiä kansallisten sääntöjen luonteen objektiivista määrittelyä varten: toinen perustuu kansallisten sääntöjen tavoitteisiin ja toinen niiden täytäntöönpanoon. Lisäksi käsitellään esitettyjen tulkintojen mahdollisia vaikutuksia ja korostetaan jäljellä olevia epäselvyyksiä
Voimavarojen ja kyvykkyyksien rooli kestävän kilpailuedun tavoittelussa: resurssiperustainen näkemys erikoiskauppojen kilpailutilanteesta Suomessa
Get PDFAALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU
Markkinoinnin laitos
Pro gradu -tutkielma
Tiia Partanen
VOIMAVAROJEN JA KYVYKKYYKSIEN ROOLI KESTÄVÄN KILPAILUEDUN TAVOITTELUSSA – resurssiperustainen näkemys erikoiskauppojen kilpailutilanteesta Suomessa
Tutkimus tarkastelee erikoiskauppojen kilpailutilannetta Suomessa yrityksen resurssiperustaisen näkemyksen kautta. Kiinnostuksen kohteena ovat erikoiskauppojen strategiset voimavarat ja kyvykkyydet sekä markkinaorientaatio. Kirjallisuuskatsaus muodostaa teoreettisen viitekehyksen yhdistämällä resurssiperustaisen näkemyksen ja markkinaorientaation hyödyntämisen yritysten kilpailulliseksi asemoinniksi. Empiirinen osio puolestaan selvittää erikoiskauppojen näkemyksiä omista vahvuuksistaan ja asemastaan kiihtyvässä kilpailussa. Tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä kaupan kestävän kilpailuedun muodostumisesta markkinaorientaation ja resursseihin perustuvan kilpailullisen asemoinnin kautta.
Tutkimusote on kvantitatiivinen. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin erikoiskaupan liikkeenjohtajille suunnatun sähköisen kyselylomakkeen avulla yhteistyössä Erikoiskaupan liiton kanssa. Kyselylomake lähetettiin 2265 päättäjälle, joista 283 täytti kyselyn. Eniten vastauksia saatiin muotikaupan, kirja- ja paperikaupan, optisen alan kaupan sekä terveystuotekaupan aloilta. Suurin osa vastaajista lukeutui alle 10 henkilöä työllistäviin pien- ja mikroyrittäjiin. Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin kahden monimuuttujamenetelmän, faktori- ja klusterianalyysin, avulla. Aluksi resurssiperustaksi luettavat erikoiskauppojen vahvuudet ja markkinaorientaatio pyrittiin tunnistamaan faktorianalyysin avulla. Lisäksi faktorianalyysin kautta tiivistettiin vielä erikoiskauppojen kilpailuetuun, kasvuun ja menestykseen liittyvä tieto. Tämän jälkeen koottujen tietojen painotusten perusteella vastaajat ryhmiteltiin klusterianalyysin kautta toisistaan eroaviin profiileihin, joita kuvailtiin yksityiskohtaisemmin painotettujen muuttujien ristiintaulukoinnin avulla.
Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin seitsemän erikoiskaupan kilpailutilanteessa hyödynnettävää vahvuutta, kolme markkinaorientaation tehtäväkokonaisuutta sekä seitsemän erikoiskaupan yritysten kasvua, kilpailuedun kestävyyttä ja menestystä kuvaavaa ulottuvuutta. Vahvuuksiin ja kilpailuasemaan liittyvät tulokset muodostivat kummatkin painotustensa perusteella viisi erityyppistä vastaajaprofiilia. Tutkimuksen perusteella erikoiskauppojen kiristynyt ja kansainvälistynyt kilpailu on lamaannuttanut pienten toimijoiden kilpailullista aktiivisuutta. Markkinaorientaation osalta ristiintaulukointi paljasti tavoitteiden olevan oikean suuntaisia, mutta konkreettisten toimien jäävän vaatimattomiksi. Tutkimus tarjoaa yleisluontoisen katsauksen erikoiskauppojen kilpailutilanteeseen Suomessa, luoden pohjaa tarkemmille yrityskoko- ja toimialakohtaisille erikoiskauppojen menestystä selvittäville jatkotutkimuksille.
AVAINSANAT: resurssit, kyvykkyydet, markkinaorientaatio, markkinalähtöiset voimavarat, kilpailullinen asemointi, kestävä kilpailuetu, erikoiskaupp
"Siellä mää opin niin ku elämää" : Yrityskylään osallistuneiden oppilaiden oppimiskokemuksia ja käsityksiä taloudesta, kansalaisuudesta, työelämästä sekä yrittäjyydestä
Get PDFTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä oppilailla oli yhteiskuntaan, työelämään ja yrittäjyyteen liittyvistä asioista ennen osallistumista Yrityskylä-oppimiskokonaisuuteen sekä sen jälkeen. Lisäksi mielenkiinnon kohteena oli se, miten oppilaat itse kuvailivat oppimistaan. Tutkimuksessa haluttiin siis kartoittaa oppilaiden oppimista Yrityskylä-oppimiskokonaisuuden aikana. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys liittyi yrittäjyyskasvatukseen, aktiiviseen kansalaisuuteen, aktiivisuusteoriaan ja oppimisen kolmeen metaforatasoon.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka tapauksena toimi Yrityskylä. Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus, jossa käsitellään yhteiskuntaan, työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä sisältöjä. Siihen kuuluu kymmenen koulussa pidettävää oppituntia ja vierailu fyysiseen Yrityskylä-oppimisympäristöön. Yrityskylässä oppilaat pääsevät toiminnallisesti kokeilemaan työntekijän, kuluttajan ja kansalaisen roolia. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta Yrityskylään osallistunutta oppilasta kaksi kertaa, ennen oppimiskokonaisuutta ja sen jälkeen. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja ilmauksia luokiteltiin teemojen mukaan ala-, ylä- ja pääluokiksi. Pääluokiksi muodostuivat käsitykset taloudesta, käsitykset kansalaisuudesta, käsitykset työelämästä, käsitykset yrittäjyydestä sekä oppimiskokemukset.
Yrityskylä-oppimiskokonaisuuden aikana opittiin talouteen, kansalaisuuteen, työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä käsitteitä ja tietoja. Käsitykset työelämästä muuttuivat positiivisemmiksi, kun taas mielikuvat yrittäjän työstä eivät muuttuneet. Ulkoinen yrittäjyys nähtiin raskaana ja haastavana eikä sitä koettu mielekkäänä uravaihtoehtona itselle. Oppimiskokonaisuuden aikana, etenkin Yrityskylä-vierailussa, opittiin muun muassa työntekoa, yhteistyötaitoja, vastuunottamista, riskinottamista, neuvottelutaitoja, luovuutta, toiminnan katalysoimista, oma-aloitteellisuutta ja yritteliäisyyttä. Yrityskylä koettiin positiiviseksi, opettavaiseksi ja hyödylliseksi oppimisympäristöksi. Parhaimmiksi asioiksi koettiin työnteko ja yhteistyö Yrityskylä-vierailussa. Oppimiskokonaisuuden aikana opittiin sisäiseen yrittäjyyteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen liittyviä tietoja, taitoja sekä asenteita ja oppimista tapahtui kaikilla kolmella oppimisen metaforatasolla.
Tämän tutkimuksen antina voidaan pitää sitä, että se valaisee oppilaiden oppimista Yrityskylä-oppimiskokonaisuuden aikana. Yleistyksiä tämän perusteella ei voida tehdä, sillä tutkimusjoukko oli pieni. Tutkimustulokset antavat kuitenkin hyvän pohjan lähteä tutkimaan oppimista kvantitatiivisesti isommalla tutkimusjoukolla, kvalitatiivisesti paneutuen tarkemmin tiettyihin aspekteihin tai menetelmätriangulaation keinoin yhdistellen näkökulmia. Olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin esimerkiksi erilaisia konfliktitilanteita Yrityskylä-vierailun aikana, sillä ne näyttivät olevan hedelmällisiä oppimistilanteita. Myös koulumenestyksen yhteydet Yrityskylä-oppimiskokonaisuuden aikana tapahtuvaan oppimiseen ja toimintaan voisi olla yksi kiinnostava jatkotutkimusaihe
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
- …
