198 research outputs found
Digital ageing in Europe: A comparative analysis of Italian, Finnish and Swedish national policies on eHealth
Full text linkAgeing Europeans are today healthier than previous generations and often manage to live independently up to a high age. The proportion of people 80 years of age and older has increased significantly, and with high age the risk of multi-illness and dementia increases. Strong urbanisation processes have changed the demographic structure in rural areas, and young women and men have migrated towards the urban areas to study and work, while older persons have remained behind. This demographic challenge of increasing numbers of persons older than 80 years with care needs living in remote rural areas has become a major European social problem. In tackling this dilemma, many European countries have high expectations for eHealth, digitalisation and welfare technology. In this comparative study of policy debates in Italy, Finland and Sweden, we analyse how - between 2009 and 2019 - the issues of eHealth have been articulated in national and regional policies of the three countries with deep differences in terms of digitalisation and health systems, but with similar ageing populations. We identify in the documents three core topics - the role of technology, the rural issue and responsibility for care. These topics are treated in the documents with differences and similarities between the three countries. Beyond the differences and similarities, the documents reveal both a certain techno-enthusiasm about the role of eHealth in the life of the older adults as well as a limited understanding of the complexity (relationally as well as spatially) of the digital landscape of caring for older adults
Stepping in the footsteps of Hajar to bring home the hajj:dialogical positioning in Asra Nomani's memoir 'Standing Alone'
Full text linkThis paper discusses the hajj memoir Standing Alone (2006) by the journalist Asra Nomani to demonstrate how before, during and after her hajj performance, the author moves back and forth between various moral discourses that inform her daily life in order to make sense of her multiple senses of belonging and to claim more space for women participation and in today’s global and local Umma (community of Muslims). Using ‘Dialogical Self theory’ (DST) (Hermans & Hermans-Konopka) to analyze ‘dialogues’ between the various temporally and spatially situated ‘voices’ that populate Nomani’s hajj memoir, it is argued that what the author experiences as literally ‘stepping in the footsteps of Hajar’, like herself a single mother whose faith in and rescue by God is played out during the Hajj, Nomani finds a strong female Muslim role model to identify with. Thus appropriating Islam as an empowering moral discourse, Nomani takes the extraordinary experience of the hajj back home to her everyday life to become an activist in order to claim Muslim women’s rights as equal citizens in the various communities that she belongs
“Picturephone in My Home”:Actor-Network Theory and Foucauldian Discourse Analysis on Northern Finnish Older Adults Starting to Use a Video Conferencing Service
Full text linkTechnology has been considered an important means to deliver services in a cost-effective manner in societies that are aging and implementing austerity policies. In this article, we analyze older adults’ use of assistive technology, the picturephone, in home care by combining actor-network theory (ANT) and Foucauldian discourse analysis (FDA). We also apply Foucault’s concepts of technologies of the self, regimen, and resistance. Our research materials consist of interviews with eight Northern Finnish older adults and observation data. According to our results, technological translation takes place when users associate picturephone technology with the discourses on health and safety, connectedness, and/or learning. When the technology discourse collides with or deviates from these discourses, it disrupts the technological translation, and older adults do not include the picturephone technology in their regimen, their daily life. In Finland, care policy favors technology and pursues its adoption in older adults’ care. In our case, private companies, care workers, technology advisers, family members, and older adults are recruited to join this effort. Older adults’ position in their social-material networks varies strongly in the different phases of the translation, and their technologies of the self have a significant effect on its outcome. This should be considered when designing and utilizing ICT technologies in elderly care.Technology has been considered an important means to deliver services in a cost-effective manner in societies that are aging and implementing austerity policies. In this article, we analyze older adults’ use of assistive technology, the picturephone, in home care by combining actor-network theory (ANT) and Foucauldian discourse analysis (FDA). We also apply Foucault’s concepts of technologies of the self, regimen, and resistance. Our research materials consist of interviews with eight Northern Finnish older adults and observation data. According to our results, technological translation takes place when users associate picturephone technology with the discourses on health and safety, connectedness, and/or learning. When the technology discourse collides with or deviates from these discourses, it disrupts the technological translation, and older adults do not include the picturephone technology in their regimen, their daily life. In Finland, care policy favors technology and pursues its adoption in older adults’ care. In our case, private companies, care workers, technology advisers, family members, and older adults are recruited to join this effort. Older adults’ position in their social-material networks varies strongly in the different phases of the translation, and their technologies of the self have a significant effect on its outcome. This should be considered when designing and utilizing ICT technologies in elderly care
Mistä kotihoidon asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutus kertoo? : Vuorovaikutuksen rakentuminen kotikäynnill
No full textSamanaikaisesti hauras ja resilientti:kategoria-analyysi ikääntyneiden itseä koskevasta puheesta
Full text linkVanhenemiseen liittyvä kulttuurinen kuvasto rakentuu helposti kaksijakoisesti. Janan toisessa päässä ovat aktiiviset, elämästä nauttivat ja yhteiskuntaan panoksensa antavat seniorikansalaiset ja toisessa päässä tarvitsevat ja sairaat vanhukset. Tarkastelemme tässä artikkelissa ikääntyneiden lappilaisten kerrontaa itsestään arkielämän kontekstissa. Tutkimuksen aineisto koostuu 16 ikääntyneen haastatteluista, jotka tehtiin kotiteknologiakokeilun yhteydessä eri puolilla Lappia vuosina 2017–2018. Aineisto on analysoitu kategoria-analyysillä ja tulkinnassa on käytetty resilienssin ja haurauden käsitteitä. Kaikki haastateltavat sijoittivat puheessa itsen sä kategorioihin, joiden voidaan katsoa kiinnittyvän haurauteen ja resilienssiin. Voimien väheneminen, kivut ja luopuminen, toisin sanoen hauraus, oli osa ikääntyneiden elämäntodellisuutta. Tämä ei kuitenkaan poissulkenut resilienssiä: ikääntyneiden pystyvyyttä tai asemoitumista oman arkensa aktiivisiksi toimijoiksi. Ikääntyneitä ei tulisi tarkastella yksipuolisesti vain haurauden tai resilienssin näkökulmista, vaikka he ensi silmäyksellä näyttäisivätkin kuuluvan vain toiseen kategoriaan. Molemmat ulottuvuudet tulisi nähdä luontevana osana ikääntymistä ja ikääntymisen kulttuurisia käsikirjoituksia. Ikääntyneillä tulisi olla mahdollisuus toimia ja osallistua mutta samalla mahdollisuus olla täysivaltaisena aikuisena myös tarvitseva, heikko tai hauras
Vanhan ihmisen haavoittuvuus ja hoivateknologia kodissa
Full text linkTässä luvussa tarkastelemme kotona asuvien vanhojen ihmisten, kotihoidon asiakkaiden, kokemuksia kotiin tuodusta hoivateknologiasta. Kysymme, mitä tapahtuu vanhan ihmisen hoivalle ja haavoittuvuudelle, kun teknologia tulee kotiin osana kotihoidon työntekijöiden hoivatyötä. Näkökulmamme hoivan teknologisoitumiseen on sen sosiaalisissa, ruumiillisissa ja organisatorisissa seurauksissa, joita lähestymme hoivan digitaalisen maiseman käsitteen kautta (digital landscapes of care) (Milligan & Wiles 2010; Lindberg & Carlsson 2018). Tarkastelun kohteena olevat hoivateknologiat ovat etäseurantajärjestelmä “Kukkatolppa”, videoneuvottelupuhelinjärjestelmä “Kuvapuhelin” ja siihen kytketty sisältöpalvelu ”Sävelsirkku”, joka sisältää muun muassa erilaisia liikunta-, musiikki- ja muisteluohjelmia.peerReviewe
Kotihoidon työntekijöiden ja asiakkaiden välisen vuorovaikutuksen rakentuminen:kehitysanalyyttinen näkökulma
No full textArtikkelissa analysoidaan kotihoidon työntekijöiden ja iäkkäiden asiakkaiden välistä vuorovaikutusta kehysanalyysin avulla (Goffman 1974). Artikkelissa kysytään, mitkä ovat kotikäyntien vuorovaikutuksen perustavat kehykset, mitä seurauksia kehystämisellä, kehyksissä tapahtuvalla vuorovaikutuksella ja kehysten välisellä dynamiikalla on asiakkaan ja työntekijän väliseen vuorovaikutukseen sekä osapuolten asemaan. Tutkimusaineistona on 22 kotikäynnin litteroidut ääninauhoitukset. Vuorovaikutuksesta identifioitiin terveydenhoidon, informaalin vuorovaikutuksen ja kotihoidon järjestelyt -kehykset. Tutkimustulosten mukaan työntekijöiden ja asiakkaiden välinen vuorovaikutus sekä asemat vaihtelevat kehyksittäin. Kussakin kehyksessä vuorovaikutuksen osapuolille muodostuu varsin vakiintuneita asemia, mutta vuorovaikutuksen rikkaudesta ja kontekstista johtuen jokaisessa kehyksessä on myös tilanteita, joissa asiakkaan ja työntekijän asema voi vaihdella. Vuorovaikutuksen luonnetta ja siihen liittyvää osapuolten asemien muodostumista rakennetaan myös kehyksen sisäisen ja kehysten välisen dynamiikan avulla. Näitä ovat muun muassa kehysten vaihtaminen, rikkoutuminen tai kehyksen epäselvyys.Tarve työntekijöiden ja asiakkaiden välisen vuorovaikutuksen ominaispiirteiden tunnistamiselle, mikä on tämän artikkelin tarkoitus, nousee muun muassa poliittis-taloudellisista pyrkimyksistä lisätä kotihoitoa ja asiakkaiden toiveista asua kotona mahdollisimman pitkään.<br/
Assessment, support and care-taking : gerontological social work practices and knowledge
Full text linkThe purpose of this article is to identify, analyse and interpret key practices and knowledge in gerontological social work. This article explores social work practices and knowledge in the context of gerontological rehabilitation using data gathered through thematic and dialogical interviews with seven social workers. In those interviews, social workers described their daily work with older adults. Using frame analysis, the data revealed assessment, support and care-taking frames which included many practices. The social work knowledge consist of factual, theoretical, procedural and practical and personal knowledge. Furthermore, clients’ personal knowledge is essential in social work practices of every kind. The study findings identify the importance of support and care-taking practices in gerontological rehabilitation, as well as a need for extensive social work knowledge.Peer reviewe
- …
