1,720,954 research outputs found
Silta ylitse ideologisen valtameren? : Sosialistinen Yhtenäisyyspuolue Suomessa 1946–55
No full textTämä väitöskirja käsittelee Sosialistista Yhtenäisyyspuoluetta (SYP). Vuonna 1946 perustettu sosialidemokraattisista oppositioista rakentunut SYP toimi kommunistien rinnalla Suomen Kansan Demokraattisessa Liitossa (SKDL). SYP:llä oli Suomen historiassa ainutlaatuinen asema: tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, jolloin kommunistit jakoivat yhteistyöjärjestön toisen puolueen kanssa. SYP:n tavoitteena oli nimensä mukaisesti yhdistää maamme työväenliike. Yhteistyö SKDL:ssä kävi kuitenkin vaikeaksi ja vuonna 1955 SYP erosi tuosta liitosta. Puolueen tarina päättyi käytännössä siihen. Olisiko toisenlainen tulevaisuus ollut mahdollinen? En tyydy suinkaan esittämään toteutunutta kehityskulkua ainoana vaihtoehtona, vaan tuon lukemattomien aiemmin käyttämättömien arkistolähteiden avulla esiin myös sen, mitä mahdollisuuksia SYP:llä olisi ollut. Tutkimustehtävänäni on selvittää, miten SYP:n puolueidentiteetti muotoutui vuorovaikutussuhteessa muiden työväenpuolueiden kanssa.
Identiteetin käsite on tutkimuksen teoreettisena pohjana. Modernin ajan identiteetti käsitetään yleisesti prosessinomaiseksi ja keskinäisriippuvuuden kautta syntyväksi: ”me” saamme identiteettimme suhteessa ”muihin”. Menetelmiltään tutkimus perustuu teoriajohtoiseen sisällönanalyysiin ja historiantutkimuksen lähestymistavoille. SYP:n identiteetti paljastuu viiden tutkimuskysymyksen avulla. Selvitän miten SYP perusteli olemassaolonsa tarpeen erottautumalla muista puolueista ja käsitti tämän jälkeen asemansa toimiessaan osana SKDL:ää. Lisäksi tarkastelen SYP:n toimintakulttuuria, identiteetin vahvuutta ja suhdetta puolueen toimintaympäristöön niin suomalaisessa kuin eurooppalaisessa kontekstissa.
Alkuvaiheen jälkeen kasvoi monien SYP:läisten tyytymättömyys kommunistisiin liittokumppaneihin. Tuota kehitystä nopeutti vuoden 1948 eduskuntavaalien jälkeinen tilanne. SKDL:n jouduttua oppositioon ja eristykseen valtakunnanpolitiikassa jyrkensivät kommunistit linjaansa ja lisäsivät vaikutusvaltaansa yhteistyöjärjestössä. 1950-luvun puolivälissä SYP:ssä katsottiin yleisesti, että SKP oli joutunut puolueen ”barrikadilinjan” haltuun. Tämän jälkeen SYP:n johtajisto otti aina vain enemmän etäisyyttä ideologisesti jäykkinä pitämiinsä kommunisteihin. Lopulta merkittävä osa SYP:läisistä ei kuitenkaan eronnut puolueensa mukana SKDL:stä, vaan pysyi mieluummin kommunistien dominoimaksi koetussa liitossa. Siten syntyi uusi sosialistinen traditio ja poliittinen identiteetti sosialidemokraattisen puolueen ja kommunistien välille.This dissertation discusses the Socialist Unity Party (SYP). Founded in 1946 and built on social democratic opposition, SYP operated alongside the communists in the Finnish People's Democratic League (SKDL). SYP had a unique position in Finnish history: this was the only time when communists shared a cooperation organization with another party. SYP's goal, as its name suggests, was to unite the Finnish labour movement. Cooperation in SKDL became difficult, however, and in 1955 SYP decided to break away from that alliance. The story of the party practically ended there. Would a different kind of future have been possible, though? I will not consider the actual course of development as the only option. In addition, I also present, with the help of countless previously unused archival sources, what possibilities the SYP would have had. My research task is to investigate the formation of SYP's party identity in interaction with other labour parties.
The concept of identity is the theoretical basis of the study. In a modern sense, identity is generally understood as a process-like phenomenon that is created through interdependence: “we” gain our identity in relation to “others”. The research methodology is based on theory-driven content analysis. In addition to that, it applies historical research approaches. SYP’s identity is revealed through five research questions. I will find out how SYP justified its formation by distinguishing itself from other parties and then understood its position while operating as part of SKDL. I will also examine SYP’s operating culture, the strength of its identity and its relationship to the party’s operating environment in both the Finnish and European contexts.
After the initial phase, many SYP members became increasingly dissatisfied with their communist alliance partners. This happened gradually after the parliamentary elections of 1948, when SKDL found itself isolated from national politics. In addition to this, the communists hardened their line and increased their own influence in SKDL. In the mid-1950s, SYP leadership considered that the communist “barricade line” had already completely won. In the end, nevertheless, a significant part of the SYP members did not leave the SKDL with their party, but preferred to remain in the alliance that was perceived to be dominated by the communists. Thus, a new socialist tradition and political identity was born between the social democratic party and the communist party
Sosialistisen Yhtenäisyyspuolueen identiteetin jäljillä
Full text linkTämän tutkimuksen kohde on Suomessa vuosina 1946 1955 toiminut Sosialistinen Yhtenäisyyspuolue (SYP). SYP:llä oli maan historiassa ainutlaatuinen asema puolueen ollessa lähes koko toiminta-aikansa yhteistyössä Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) kanssa Suomen Kansan Demokraattisessa Liitossa (SKDL): tämä oli ainoa kerta, jolloin SKP jakoi yhteistyöjärjestön toisen puolueen kanssa. Lähinnä entisistä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) jäsenistä koostunut SYP edusti edistyksellisiä poliittisia voimia kokoavaksi järjestöksi perustetun SKDL:n sosialistista haaraa.
SYP:n taustalla olivat SDP:n sisälle erityisesti vuosina 1940 44 kehittyneet kuutosten ja sosialidemokraattinen rauhanopposition kaltaiset ryhmät. Yhteistä näille oppositioille oli Väinö Tanneriin henkilöityneen puoluejohdon politiikan kritisointi. Nämä ristiriidat kasvoivat entisestään kesällä 1941 aloitetun sodan myötä. Sodan jälkeen SDP siirtyi ideologisesti entistä enemmän oikealle. Tällöin uuden sukupolven Tanneria kannattaneet niin sanotut asevelisosialistit miehittivät keskeisiä paikkoja puolueen johdossa. Tämä johti jo aiemmin SDP:stä erotettujen kuutosten lisäksi nyt rauhanopposition enemmistön lähtöön puolueesta ja siirtymiseen vuonna 1944 perustettuun SKDL:ään. Osa näistä SKDL:n sosialisteista liittyi myös vuonna 1946 liiton sisälle perustettuun SYP:hen.
Tutkimus tarkastelee SYP:n asemaa kahden suomalaisen työväenliikkeen pääsuuntauksen, sosialidemokratian ja kommunismin, välissä. Työn päähuomio kohdistuu SYP:n toimintaan yhteistyöjärjestössään kommunistien kanssa, siihen kuinka SYP:n identiteetti rakentui ja muovautui tässä kanssakäymisessä. Teoreettisesti työ pohjautuukin identiteetin käsitteeseen. Modernin ajan identiteetti käsitetään yleisesti prosessinomaiseksi ja keskinäisriippuvuuden kautta syntyväksi: me saamme identiteettimme suhteessa muihin . Seppo Kääriäinen kehitti väitöskirjassaan nimenomaan puolueille ominaisen syväidentiteetin käsitteen, jota sovellan työssäni yleisempien identiteettikäsitysten ohella. Menetelmiltään työ perustuu historiantutkimukselle ominaiseen välineistöön. Lisäksi hyödynnän Kenneth Burken identiteettiin perustuvaa retoriikkateoriaa. Burkea kiinnosti erityisesti piilotetun, salakavalan identiteetin paljastaminen. Näillä keinoilla selvitän, että mikä erotti SYP:läisiä poliittisen kentän vasemman laidan yhteistyö- ja kilpakumppaneista ja mikä puoluetta mahdollisesti näihin myös yhdisti. Samastuminen ja erottautuminen ovat keskeisiä teemoja läpi koko tutkimuksen, jonka lopputuloksena paljastan SYP:n identiteetin laadun.
Tärkein osa tutkielman aineistosta on peräisin Kansan Arkiston SYP-kokoelmasta. Tätä alkuperäismateriaalia ovat muun muassa puolueen erilaiset kokouspöytäkirjat, kirjeenvaihto, ohjelmaluonnokset ja muut julistukset. Tämän lisäksi SYP:n taivalta SKDL:ssä taustoittavat myös tämän yhteistyöjärjestön sekä toveripuolue SKP:n kokouspöytäkirjat. Henkilöarkistoja olen tutkinut pääasiassa SYP:n puheenjohtajiston osalta. Puolueesta tehdystä aiemmasta tutkimuksesta hyödynsin Aila Sirniön puoluetta käsittelevää pro gradua vuodelta 1968 kenties tähän mennessä ainoata laatuaan. Mainittujen lähteiden lisäksi työssä ovat olleet hyödyksi lukuisat 1940- ja 50-lukujen työväenliikettä ja tämän myötä myös SYP:tä enemmän tai vähemmän käsittelevät tutkimukset, muistelmat ja muut vastaavat teokset. Aineiston laadun ja tutkimusotteeni puolesta työni muistuttaa siten historiantutkimusta.
SYP:n taival SKDL:ssä ei osoittautunut aivan ongelmattomaksi. Muutaman melko hyvässä yhteistyössä sujuneen vuoden jälkeen kasvoi monien SYP:läisten tyytymättömyys liittokumppani SKP:hen. Tämä tapahtui vähitellen vuoden 1948 vaalien jälkeen, jolloin SKDL joutui oppositioon ja käytännössä eristettiin valtakunnanpolitiikasta. SKP:ssä tämä johti puolueen maanalaiselta kaudelta tuttuun sisäänpäinkääntyneeseen ja jyrkentyneeseen linjaan. Tämän lisäksi kommunistit lisäsivät omaa vaikutusvaltaansa liitossa. 1950-luvun puolivälissä oli eräiden SYP:n jäsenten mielestä kommunisteilla barrikadilinja jo täysin voitolla. SYP erosikin SKDL:stä vuonna 1955 ja puolueen toiminta lopahti myöhemmin samana vuonna. Kaikesta huolimatta merkittävä osa SYP:läisistä ei eronnut puolueensa mukana SKDL:stä tai liittynyt SDP:hen, vaan pysyi mieluummin kommunistien dominoimaksi koetussa liitossa. Työväenliikkeen yhtenäisyyttä korostanut SYP ei siten kyennyt rakentamaan voimakasta sisäiseen yhtenäisyyteen perustuvaa omaa identiteettiään.
SKDL:ään jääneet sosialistit eivät kuitenkaan voineet identifioitua liitossa johtavan aseman omaksuneisiin kommunisteihin. He pitivät etäisyyttä niin ideologisesti jäykkään, ryömäläistä kauttaan eläneeseen SKP:hen kuin aseveljien runtelemana pidettyyn SDP:hen. Molemmat olivat heille erottautumisen kohteita. Tämän seurauksena SYP:läiset loivat muiden SKDL:n sosialistien kanssa pohjaa uudelle poliittiselle identiteetille sosialidemokraattien ja kommunistien välille
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
