1,721,359 research outputs found
Kahdesti haudattu majuri Toll: Siunaamattoman maan hautakappeli esimerkkinä hautaustavan murrosajoista
Full text linkBeing buried twice is quite an extraordinary occurrence. In this study we focus on the private burial chapel of Kourla Manor in Vihti and one particular burial there in. Archeological fieldwork of Kourla chapel in 2020 revealed that one of the deceased was buried in double coffins, one inside another. Osteological analyses as well as written sources confirmed that the deceased in question was late Major Carl Fredrik Toll (1718–1784), whose widow Catharina Charlotta Swedenmarck had the burial chapel built against the rules of the Church. The rules regarding burials on unblessed land at the Kourla Manor, which occurred following the death of Major Toll. As the construction work continued, Major Toll was first buried inside the family crypt in Tenhola church, even though it was forbidden at the time. By using archaeological data and archival sources from Tenhola parish, this article concludes that the Kourla chapel is presumably the oldest example in Finland of a private burial chapel built on private land. The building was constructed during a time when the under-church-floor burials were forbidden in parishes and the elite had difficult time of accepting that they could not bury their relatives in family crypts under the churches any longer. The acceptance for building the Kourla chapel and relocating the coffin of Major Toll in the chapel was ultimately sought and obtained from the Swedish King.
Keywords: church burial; burial chapel; nobility; Kourla; SwedenmarckArtikkeli käsittelee Vihdissä Kourlan kartanon mailla sijaitsevaa Toll-suvun hautakappelia. Kappelin rakennutti leski Catharina Charlotta Swedenmarck miehellensä majuri Carl Fredrik Tollille (1718–1784) tämän poismenon jälkeen vuosina 1785–86. Rakennuttaminen tapahtui hautaustapojen murrosaikana, jolloin kirkkoon ja kirkkomaalle hautaaminen oli juuri kielletty, mutta aatelisto halusi edelleen tulla haudatuksi säätynsä arvoisesti. Tämän johdosta majuri Toll päädyttiin hautaamaan kahdesti. Ensin hän sai leposijan vastoin kieltoja Tenholan kirkossa sijaitsevasta suvun hautakammiosta. Tämän jälkeen leski ryhtyi vastoin kirkon sääntöjä rakennuttamaan hautakappelia yksityiselle siunaamattomalle maalle. Lesken hankkeesta ja sen sallimisesta käytiin yli vuoden jatkunut huolestunut keskustelu Tenholan ja Vihdin seurakuntien papiston sekä konsistorin kesken. Lopulta siunaus kappelin rakentamiseen ja majuri Tollin siirtoon kappeliin hankittiin kuningas Kaarle III:lta. Tosin tuossa vaiheessa kappeli oli jo valmis ja majuri Toll siirretty sen kammioon maaliskuussa 1786.
Artikkelissa aatelisen hautaamisen aihetta käsitellään monitieteisen aineiston kautta. Kirjallisina lähteinä käytetään seurakuntien ja tuomiokapitulin aineistoja. Vuonna 2020 Kourlan hautakappelissa tehty arkeologinen dokumentointi tuo puolestaan tietoa majuri Tollista sekä hänen hautaamiseensa liittyneestä materiaalisesta kulttuurista. Vainaja tunnistettiin osteologisen tutkimuksen sekä arkun nimikilven perusteella. Elinaikanaan majuri Toll on ollut noin 170 cm pitkä ja ihannepainoltaan hän ollut noin 74 kg. Hänen hampaistossaan on merkkejä karieksesta ja hampaiden elinaikaisesta irtoamisesta. Vainajan yllä on säilynyt jäännöksiä silkkikankaasta ja jalassaan hänellä on neulotut sukat.
Arkeologinen tutkimus vahvistaa, että majuri Toll haudattiin kahdesti. Hautaamisten materiaalisena muistona ovat kaksi sisäkkäistä arkkua, jotka todistavat siirrosta. Sisempi arkku on ollut ajan tapaan vuorattu palttinakankaalla, mistä kertovat punaiset sinettivahat arkun reunalla. Sisemmän arkun kansi on kirkkoon hautaamisen vuoksi pysynyt puhtaana ja siinä on jäännöksiä kanteen kiinnitetystä koristeesta. Ulompi arkku on ollut siirtoa varten rakennettu karkeampitekoinen laatikko, jota on vuoltu sisäpinnoilta alkuperäisen arkun sovittamiseksi sen sisään.
Asiasanat: kirkkohautaus, hautakappeli, aateli, Kourla, Swedenmarc
Biologisen vanhemman kokemuksia terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten toiminnasta adoptioprosessin aikana ja myöhemmin
Full text linkPro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on hoitotieteelliseen julkaisuun arvioitavaksi otettu tieteellinen artikkeli (Majuri Taina, Palonen Mira, Åstedt-Kurki Päivi: "Kyllä sen kestää, kun tietää, että lapsi saa paremman kodin ja elämän" – biologisen vanhemman kokemus lapsen luovuttamisesta adoptoitavaksi). Toinen osa on täydentävä osa, jossa raportoidaan lapsensa adoptioon luovuttaneita biologisia vanhempia haastattelemalla kerätyn tutkimusaineiston toinen tutkimustehtävä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata biologisen vanhemman kokemusta asiakkuudesta terveys- ja sosiaalipalveluissa adoptioprosessin aikana ja sen jälkeen Aineisto kerättiin haastattelemalla henkilöitä, jotka olivat kokeneet lapsen luovuttamisen adoptoitavaksi (n=12). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulosten mukaan biologinen vanhempi kokee, että kohtaamiset ammattilaisten kanssa ovat asiakaslähtöisiä, epäröiviä tai kuormittavia. Asiakaslähtöisessä kohtaamisessa vanhempi kokee saavansa tukea ja tulee kuulluksi. Epäröivässä kohtaamisessa vanhempi kokee ammattilaisen toimivan epävarmasti ja ymmärtävän biologista vanhemmuutta puutteellisesti. Kuormittava kohtaaminen ilmenee epäasiallisena kommunikaationa ja luottamuksen pettämisenä ja aiheuttaa biologiselle vanhemmalle kokemuksen aliarvioiduksi ja loukatuksi joutumisesta.
Johtopäätöksenä on, että Suomessa tarvitaan koulutusta niille terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat lapsensa adoptioon luovuttaneita biologisia vanhempia.
Abstract
This Master´s thesis consists of two parts. The first part is a scientific article that is begun evaluated in a scientific journal (Majuri Taina, Palonen Mira, Åstedt-Kurki Päivi: "It´s possible to cope, when you know that the child will get a better home and life" – the birth parents´ experience of placing a child for adoption). The second part is a complementary part, which is a report of second research problem of research data. The data were collected by interviews of parents who have placed a child for adoption.
The purpose of this research was to describe the birth parents` experience of being a client at health- and social service organizations during adoption process and later. The data was collected by open interviews with individuals who had relinquished a child to adoption (n=12). The data were analyzed with inductive content analysis.
There seems to be three different kinds of approaches that professionals are using in interaction with birth parents`: customer-oriented, hesitated or overstrained. In customer-oriented approach a parent receives support and feels to get a hearing. In hesitated approach a parent feels professional to work uncertainly and having an inadequate understanding towards the biological parenthood. The overstrained approach is shown as inappropriate communication and betraying and causes to birthparent a feeling to be underestimated and dishonored.
The conclusion is that in Finland, training is needed to health and social care professionals who meet birth parents at work
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Full text linkThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Full text link“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Avun tai lahjan saaminen suomalaisissa ihmesaduissa : Raul Roineen Suomen kansan suuri satukirja
No full textTämä tutkielma käsittelee tapoja, joilla kansansatujen sankari saa kohtaamiltaan auttaja- ja lahjoittajahahmoilta apua tai lahjoja. Ongelmaa lähestytään hahmojen välisen vuorovaikutuksen sekä sankarin luonteenpiirteiden ja sukupuolen näkökulmista. Aineistona on Raul Roineen Suomen kansan suuri satukirja (1952). Tärkeimmät teoreettiset lähtökohdat perustuvat Apon (1986) ja Proppin (2009/1968) ihmesatuihin keskittyviin tutkimuksiin. Muita keskeisiä käsitteitä ovat representaatio ja henkilöhahmo, joiden määrittelyssä hyödynnetään mukauttaen tekijän kandidaatintutkielman (Majuri 2021) teoreettista viitekehystä. Tutkimus tarjoaa lisätietoa ihmesatujen sankareiden toiminnasta ja arvoista sekä auttaja- ja lahjoittajahahmoista, jotka yksilöllisen subjektin kaltaisina entiteetteinä ovat jääneet pitkälti marginaaliin juonirakenteisiin keskittyneessä kansansatututkimuksessa. Tutkimusmenetelminä ovat tarkka analysoiva lukeminen sekä luokittelu.
Tutkimuksessa käy ilmi, että ihmesatujen sankarit toimivat useimmiten rehdisti ja muita auttaen ja saavat siksi apua. Erityisesti miessankarit voivat kuitenkin olla myös uhkaavia pettureita, joiden puolella lukijan oletetaan ehdoitta olevan riippumatta avunhankintakeinoista. Koska sadut ja satuhahmot auttavat muun fiktion tavoin käsittelemään todellisia tunteita sekä ymmärtämään toisia ja yhteiskuntaa, tällaiset saduissa nähtävät representaatiot vaikuttavat muun muassa käsityksiin siitä, miten muita saa kohdella. Siksi on erityisen tärkeää tutkia lapsille suunnattuja sisältöjä, sillä lasten ei voi olettaa osaavan tulkita tekstejä vain suhteessa niiden syntykontekstiin ja genreen.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Full text linkWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Full text linkWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
- …
