1,720,976 research outputs found
Healthy Learning Mind (HLM) : Cluster Randomized Controlled Trial on A Mindfulness Intervention, Moderators and Association with Perceived Socioeconomic Status, and Comparison to Other National Data
Get PDFBackground: This paper presents the baseline characteristics and their moderators in the Healthy Learning Mind (HLM)– school-based cluster-randomized controlled trial. Objectives: The paper evaluates the state of various measures of well-being, their moderators and how these results compare to national and global norms/population studies. Methods: Data were collected from all participants prior to the intervention and further analyzed by gender, grade and perceived socioeconomic status, including standardized measures for resilience, depressive symptoms and socioemotional functioning; health-related quality of life, dispositional mindfulness, satisfaction with life, compassion/self-kindness, self-rated health and morning tiredness. Results: Participating 2793 students (1425 girls, 1368 boys), ages 12 to 15 years, filled in the questionnaires. The outcomes were in line with previous research, demonstrating gender differentiation and lower wellbeing among older children and adolescents. Conclusions: All outcomes were associated with perceived socioeconomic status, suggesting that perceived low socioeconomic status should be addressed as a serious risk factor and included as a moderator in similar trials. CC BY 4.0© 2022, The Author(s).Maarit Lassander [email protected]: 01 March 2022This project is funded by Signe and Ane Gyllenberg Foundation; Juho Vainio Foundation; Mats Brommels Foundation; Yrjö Jahnsson Foundation; Ministry of Social Affairs and Health. The study protocol has undergone peer-review by all the funding bodies.</p
HEALTHY LEARNING MIND : EFFECTIVENESS OF A SCHOOL-BASED MINDFULNESS PROGRAM
Get PDFMindfulness is a capacity to focus on present-moment awareness that can be enhanced and learned.
Studies I and II examined the outcomes of mindfulness intervention on resilience, depressive symptoms, socioemotional functioning (primary outcomes) and health-related quality of life (secondary outcome). Finnish school children and adolescents (N=3519) aged 12–15 years (6th to 8th graders), from 56 schools, were cluster-randomised into a 9-week mindfulness intervention group or control groups with a relaxation program or teaching as usual. In Studies III and IV, a subset of students (N=131) completed a cognitive test-package to measure executive functioning, and a majority of these students (N=110) also completed the psychophysiological test-package to measure stress reactivity. All measures were completed at baseline, at completion of the programs at 9 weeks, and at follow-up at 26 weeks.
In Study I, the mindfulness intervention did not show more beneficial effects on the primary outcomes compared to the controls, except for resilience for which a positive intervention effect was found at 9 weeks in the whole intervention group compared to the active control group. In addition, in gender- and grade-related analyses, the intervention reduced the prevalence of depressive symptoms in girls, and the effect was also significantly different compared to boys. The mindfulness intervention improved socioemotional functioning among 7th graders at 9 weeks and 26 weeks, compared to the active control group.
In Study II, a significant intervention effect was found for health-related quality of life at 9 weeks and 26 weeks as compared to the active control group. Moderating effects were found for both gender and grade. Girls and 7th–8th grade students benefited most from the intervention in terms of health-related quality of life compared to the active control group.
In the subset of students in Study III, both the intervention group and active control group improved on a majority of executive functioning measures (response inhibition, cognitive processing and flexibility, verbal fluency) at both 9 weeks and 26 weeks.
In Study IV, the number of electrodermal responses indicative of stress stayed at the same level in the intervention group, but increased in the active control group, during a task of social stress at both the 9 week and 26 week follow-ups, suggesting that mindfulness may have a stress buffering effect in the intervention group.
In sum, this thesis contributes to the field of mindfulness and socioemotional learning by showing the potential benefits of short-term mindfulness intervention for wellbeing outcomes in adolescents. The results of this thesis can be applied in adapting and targeting mindfulness interventions in schools to achieve optimal benefits.Terve Oppiva Mieli-tutkimus on satunnaistettu kontrolloitu kokeellinen tutkimus, jossa tietoisuustaito-ohjelman vaikutuksia on arvioitu kouluympäristössä verrattuna vastaavankaltaiseen ohjelmaan. Vaikutuksia on seurattu puolen vuoden ajan. Tietoisuustaidot viittaavat yksilön kykyyn suunnata huomio nykyhetkeen, ja kohdentaa huomiota tietoisesti. Tietoinen huomion kohdentaminen ja kyky tunnistaa sekä ajatuksia ja tunteita, voi olla nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeä. Tätä kykyä voidaan vahvistaa ja oppia. Maarit Lassanderin väitöskirjatyön osatutkimusten tavoitteena on ollut selvittää luokkaopetuksena tapahtuvan tietoisuustaito-ohjelman vaikutuksia 12–15 -vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Väitöskirjassa tutkittiin intervention ja verrokkiohjelman vaikutusta oppilaiden resilienssiin eli psyykkiseen mukautumisvalmiuteen, masennusoireisiin, sosioemotionaaliseen toimintakykyyn ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Lisäksi tutkittiin toiminnanohjausta ja stressiin reagoimista pienemmän oppilasryhmän osalta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että koulussa toteutettava tietoisuustaito-ohjelma vahvistaa mielenterveyttä ja hyvinvointia interventioryhmässä, verrattuna ryhmään, jossa toteutettiin rentoutumiseen perustuvaa verrokkiohjelmaa. Iällä, ja harjoitusaktiivisuudella on yhteyttä siihen, miten tietoisuustaito-ohjelma vaikuttaa nuoriin. Eri ikäiset hyötyvät eri tavoin ja säännöllisesti harjoituksia tekevät hyötyvät enemmän. Myös sukupuolella on vaikutusta useampiin mitattuihin muuttujiin. Tietoisuustaito-ohjelmalla ei ollut havaittavia vaikutuksia toiminnanohjaukseen, toiminnanohjaus parani sekä interventio- että verrokkiryhmässä. Erittäin psyykkisesti kuormittavissa tilanteissa tietoisuustaito-ohjelmalla saatetaan vähentää reagointia stressiin. Tutkimuksen tulokset tarjoavat uutta tietoa siitä, miten lyhyt tietoisuustaitojen interventio voi edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää tietoisuustaito-ohjelmien soveltamisessa parhaalla mahdollisella tavalla koulumaailmassa. Vaikka näyttöä on vielä hyvin rajallisesti ovat nämä tulokset rohkaisevia ja viittaavat siihen, että tietoisuustaitojen opettamisesta kouluissa voi olla hyötyä.ei saavutettav
Incitament för att flytta till landsbygden och skärgården : Ett beteendevetenskapligt perspektiv
No full textUtredningen granskar faktorer som påverkar människors benägenhet att flytta till landsbygden och skärgården ur ett beteendevetenskapligt perspektiv. Enligt undersökningen påverkas motivationen att flytta främst av närhet till naturen, lugn miljö, gemenskap och förmånligare boende.
Utredningen visar att det inte räcker med enbart ekonomiska incitament (som flyttningspenning eller skatteförmåner), utan att mer övergripande lösningar behövs. De viktigaste faktorerna som möjliggör en flytt är tillgång på bostäder, tillräcklig basservice, fungerande dataförbindelser samt arbets- och studiemöjligheter.
I undersökningen betonas den betydelse multilokalitet och distansarbete har för landsbygdens livskraft. För att regionernas dragningskraft ska utvecklas är det viktigt att kommunerna samarbetar, att gemenskapen stärks och att kommunikationen är effektiv.
Rekommendationerna i utredningen betonar behovet av mångsidigare boende, utveckling av arbetsmöjligheterna, tryggad basservice, riktade ekonomiska incitament, stärkt gemenskap samt effektivare kommunikation och marknadsföring för att främja landsbygdregionernas livskraft
Maaseudulle ja saaristoon muuton kannustimet : Käyttäytymistieteellinen näkökulma
No full textSelvitys tarkastelee käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten halukkuuteen muuttaa maaseudulle ja saaristoon. Tutkimuksen mukaan tärkeimpiä muuttomotivaatioon vaikuttavia tekijöitä ovat luonnonläheisyys, rauhallinen ympäristö, yhteisöllisyys ja edullisempi asuminen.
Selvitys osoittaa, että pelkät taloudelliset kannustimet (kuten muuttorahat tai veroedut) eivät ole riittäviä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempia ratkaisuja. Merkittävimmiksi muuton mahdollistaviksi tekijöiksi nousevat asuntojen saatavuus, riittävät peruspalvelut, toimivat tietoliikenneyhteydet sekä työ- ja opiskelumahdollisuudet.
Tutkimuksessa korostuu monipaikkaisuuden ja etätyön merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle. Kuntien välinen yhteistyö, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja tehokas viestintä ovat avainasemassa alueiden vetovoimaisuuden kehittämisessä.
Selvityksen suositukset painottavat asumisen monipuolistamista, työmahdollisuuksien kehittämistä, peruspalveluiden turvaamista, kohdennettuja taloudellisia kannustimia, yhteisöllisyyden vahvistamista sekä tehokkaampaa viestintää ja markkinointia maaseutualueiden elinvoimaisuuden edistämiseksi
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
- …
