154 research outputs found
Enhancing the Attendee Co-creation : a Case Study of Hackathon Concept Revamp
Tutkimus tarkastelee yhteiskehittämiseen pohjautuvia tilaisuuksia, ja sitä kuinka osallistujakokemusta parantamalla voidaan edesauttaa avointen innovaatioiden syntymistä. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida kohdeyrityksen hackathon-tapahtumakonseptin eri osasia, sekä konseptin mahdollisia sudenkuppia.
Kohdeyrityksen nykyisen hackathon-konseptin arvioimisessa sekä uuden, parannellun konseptin luomisessa on hyödynnetty Hackathon-kanvaasia (Duchateau, M, 2016). Tutkimusta tukeva teoreettinen viitekehys pohjautuu innovaatioihin ja yhteiskehittämiseen, erityisesti tapahtuman osallistujien asiakaskokemuksen näkökulmasta tarkasteltuna.
Tutkimus pyrkii ymmärtämään syvällisesti yksittäistä tapausta tapaustutkimuksen menetelmiin nojautuen, ja kvalitatiivisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Toimintatutkimusta on sovellettu tässä työssä kehittämistutkimuksen muodossa niin nykytila-analyysissa, kuin nykyisen hackathon-tapahtumakonseptin puutteiden arvioinnissa, ja edelleen parannellun tapahtumakonseptin luomisessa. Lisäksi palvelumuotoilun menetelmiä hyödynnettiin persoonien sekä asiakaspolkujen luomisessa hackathon-tapahtumien eri osallistujaryhmille.
Tutkimustieto pohjautuu suurimmaksi osaksi puolistrukturoituihin haastatteluihin kohdeyrityksessä hackathonia järjestävien henkilöiden kanssa. Kaikki haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin sekä analysoitiin huolellisesti. Lisäksi yhtenä aineistonhankinnan menetelmänä tutkimuksen tekijä osallistui kohdeyrityksen järjestämään hackathon-tapahtumaan, jotta pystytiin muodostamaan mahdollisimman laaja ymmärrys tapahtumien nykytilasta.
Tutkimustiedon analyysi johdatti seuraaviin aihekokonaisuuksiin: kohdeyrityksen sisäisen osaamisen hyödyntäminen yhteiskehittämisessä; tarve tarkemmin fasilitoidulle kehittämisprossille; ja henkilökohtaisemman osallistujakokemuksen luominen ennen ja jälkeen hackathon-tapahtumaa, sekä sen aikana. Tutkimustulosten perusteella rakentui lopullinen suositus uudistetusta hackathon-tapahtumakonseptista, sekä kehitysideoita siitä, kuinka kohdeyritys voisi tehdä jatkossa hedelmällisempää yhteistyötä hackathon-tapahtumien osallistujien kanssa. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta tapahtumakonseptia voidaan kehittää eteenpäin, ja luoda edellytyksiä yhteiskehittämiselle myös virtuaalisesti tapahtuvissa hackathoneissa.The research problem of this study concerns the co-creational events, and how improving the attendee experience could enhance the creation of open innovation. To address this issue, the purpose of this study is to explore the different elements, as well as the possible pitfalls of current the hackathon concept of the case company’s hackathon events.
In evaluation and in concept creation phases the Hackathon Canvas (Duchateau, M. 2016) is used as a tool for creating a robust hackathon event concept. The theoretical framework supporting the study is based on the literature reviews on open innovation and co-creation, especially from the attendee experience point of view. Service design principles and tools are also applied in this study. In the course of the study, provisional personas were recognized and customer journeys were done for selected event attendees.
The goal of the case study is to both guide the qualitative research principles and provide detailed examination of a single case. Additionally, action research method is applied by first analyzing the current state of the case company’s hackathon events; following the evaluation of the current limitations and furthermore in creating an improved and comprehensive concept for hackathons.
The research data is largely based on semi-structured interviews with the organizers of the hackathon events in the case company. All the interviews were recorded, transcribed and analyzed carefully. Additionally, the author participated in one of the case company’s hackathons in order to form wider understanding by observing the course of the hackathon events.
Analysis of the data lead to the following themes: involving the case company’s internal expertise into collaboration; the need for more carefully facilitated design processes, and more personalized attendee experience creation before, during and after the hackathon events. Based on the findings of this study, the initial proposal of the revamped hackathon concept, as well as the development ideas to enhance fruitful cooperation with the attendees of the hackathon events were delivered to the case company. Nevertheless, further research is needed in order to evolve the hackathon concept further – and to explore the new possibilities of collaboration when organizing the online hackathon events
Kuurosokean henkilön ympäristöön orientoitumisen tukeminen kuvailun keinoin uudessa asuin- ja toimintaympäristössä
TIIVISTELMÄ
Heikkinen, Paula, Koski-Vähälä, Jaana & Kovanen, Merja. Kuurosokean henkilön ympäristöön orientoitumisen tukeminen kuvailun keinoin uudessa asuin- ja toimintaympäristössä. Syksy 2018, 60 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK)
Opinnäytetyön tavoitteena oli rakentaa kuurosokeiden henkilöiden ympäristöorientaation rakentumista tukeva paikallinen toimintamalli työn tilaajan Suomen Kuurosokeat ry:n Kuntoutumis- ja asumispalvelujen käyttöön. Mallin ensisijaisiksi käyttäjiksi määriteltiin Tampereella sijaitsevan Kuurosokeiden Toimintakeskuksen taktiilisti toimivat viittomakieliset asukkaat ja asumispalvelu-henkilöstö. Sen toivottiin olevan samanaikaisesti asiakas- ja työelämälähtöinen. Mallin tavoitteiksi asetettiin kuurosokeiden mahdollisimman hyvä ympäristön hallinta ja omatoimisuus omassa elinympäristössään. Lisäksi sillä haluttiin kehittää henkilöstön ympäristöorientaation tukemiseen liittyviä valmiuksia.
Työ oli luonteeltaan kehittämispainotteinen toiminnallinen opinnäytetyö. Sen raportti ja produkti syntyivät aihepiiriin liittyvän tiedon ja tutkimusten, opinnäytetyön tekijöiden aiemmin hankitun kuurosokeuteen liittyvän tietotaidon ja asiakaskohderyhmää edustaneiden kuuden kokemusasiantuntijan kokemusten ja havaintojen pohjalta. Kokemusasiantuntijoiden kanssa toteutetut toiminnalliset kuvailutilanteet ja niistä tehdyt huomiot ohjasivat toimintamallin kokoamista ja sen tausta- ja tukimateriaalien määrittelyä ja valmistusta.
Opinnäytetyöprosessissa syntyi konkreettinen toimintamalli, joka toteutuessaan mahdollistaa kuurosokean henkilön kokonaisvaltaisen ympäristöön orientoitumisen. Toimintamallin kuvauksen lisäksi produkti sisältää tuntoaistiin ja kuvailuun liittyvät henkilöstölle suunnatut taustamateriaalit, neljä kohomateriaalia, kuvailua mallittavia videoita ja perehdytyslomakkeen.
Toteutuessaan toimintamalli muuttaa merkittävästi asumisyksikön aiempia toimintatapoja. Se suuntaa henkilöstön huomion kuurosokeille asukkaille tärkeään ja merkitykselliseen asiaan. Orientaation tukemisesta tulee tavoitteellisempaa ja ammattitaitoisempaa. Asuin- ja toimintaympäristönsä hyvin hahmottavat asiakkaat ovat todennäköisesti arjessaan omatoimisempia, itsenäisempiä ja tyytyväisempiä kuin henkilöt, jotka tarvitsevat jatkuvasti toisen ihmisen apua liikkumisessaan.
Vaikka malli on lähtökohtaisesti paikallinen ja kohderyhmältään rajattu, sen periaatteita ja sisältöjä voidaan todennäköisesti hyödyntää myös muissa vastaavissa tilanteissa ja muiden asiakaskohderyhmien, kuten suomenkielisten kuurosokeiden ja näkövammaisten, kanssa. Malli on sovellettavissa myös tulkkaustilanteiden aikaiseen kuvailuun. Opinnäytetyön raportti ja produktin oheismateriaalit tuovat oman lisänsä aihepiiristä käytävään keskusteluun.ABSTRACT
Heikkinen, Paula, Koski-Vähälä, Jaana and Kovanen, Merja. Supporting the environmental orientation of people with deafblindness with environmental description when in a new environment. Autumn 2018, 60 pages, 4 appen-dices.
Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Sign Lan-guage and Interpreting. Degree: Interpreter.
The objective of this thesis was to make a mode of conduct for the personnel which supports the environmental orientation of people with deafblindness. The object of the model is the new building of the Resource Center for the Deafblind in Tampere. The tactile sign language using people with deafblindness and the personnel of the housing services were specified to be the main users of the model. The model is designed to serve customers and suit working life. The model aims at enhancing the personnel’s skills in supporting the environmental orientation ability of their clients. The model also helps people with deafblindness to understand and be independent and active in their living environment.
This thesis is a functional study and focuses on development. Writing the thesis and its product benefitted from the background literature on subject, skills of the authors as well as the experiences and observations made by the experts in the target group. Observations and experience from the environmental description in use guided the building of the model and defining other material.
The product of the thesis is a set of instructions, which helps people with deafblindness to orientate to the environment. The product consists of the description of the manual, four tactile materials, videos explaining details of environmental description, a familiarization form and material about environmental description and tactile sense for personnel.
This product will notably alter the former habits used in the housing unit. The model will help personnel to focus on issues that are more important and necessary for the residents. Supporting orientation will be more professional, instructive and goal-directed. Residents who have an ability to orientate independently in their housing and operational environment are likely to be more independent, active, and content when compared to residents who constantly need help from other people when walking about.
This model per se is local and has a restricted focus group but its contents and principles might benefit similar institutions elsewhere as well as other focus groups, such as people with deafblindness using spoken language or people with visual impairment. The set of instructions can also be applied in interpreting when environmental description is used. This thesis and its product will contribute in discussions around the subject.
Keywords: people with deafblindness, tactile, tactile sense, orientation in the environment, sign language, environmental description
Työssä valmistui neljä työn tilaajan käyttöön jäänyttä kuurosokeiden ympäristöön orientoitumista tukevaa kohomateriaalia. Ne on esitelty valokuvin raportin yhteydessä
KOSKIKARTANON PALVELUN TUOTTEISTUS JA MARKKINOINTI
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuotteistaa Koski-Ounas kyläyhdistys ry:n omistuksessa olevan
Koskikartanon toimitilojen vuokraus, tehdä kyläyhdistykselle Koskikartanoa koskeva markkinointiohjeistus
ja esite.
Teoriaosuudessa käsitellään palvelutuotetta markkinointitekijänä, markkinoinnin suunnittelua ja
toteutusta sekä esitteen ja suoramarkkinointikirjeen laatimista.
Empiirinen osuus sisältää Koskikartanon palvelun sisäisen tuotekuvauksen, markkinointiohjeistuksen
ja esitteen. Tuotteistamisen ja markkinointiohjeistuksen avulla kyläyhdistyksen hallituksen jäsenet
saavat konkreettisen kuvan Koskikartanon vuokraustoiminnasta. Opinnäytetyön tekijät laativat
myös mallin suoramarkkinointikirjeestä.
Markkinointiohjeistuksessa käsitellään niitä toimenpiteitä, joita Koski-Ounas kyläyhdistys ry:n kannattaa
käyttää Koskikartanon markkinoinnissa olemassa olevat resurssinsa huomioiden.
Opinnäytetyön tarkoituksena on, että sitä voidaan hyödyntää jatkossakin Koskikartanon palvelujen
tuotekehittelyssä ja markkinoinnin suunnittelussa.The target of this thesis was to productize the rental service of Koskikartano premises owned by
Koski-Ounas kyläyhdistys ry (Koski-Ounas Registered Village Association) and to create a marketing
plan and a brochure.
The theory part deals with a service product as a marketing tool, marketing planning and execution, the
creation of a brochure and a direct marketing letter.
The result of the work was an in-depth description of the service of Koskikartano, the creation of a
marketing plan and a brochure. With the help of the service productization and marketing plan, the
members of the association receive a concrete picture of the rental service. In addition, a direct
marketing letter was written.
The marketing plan includes the marketing actions which the association should use in marketing the
premises taking into account the available resources. Koski-Ounas kyläyhdistys ry can use the results
later on for service product development and marketing planning
Studies of Artists: An Annotated Directory
This annotated directory documents more than 80 different studies of artist populations. The directory provides information about how the researcher in each study has defined the artist and identified the population. Studies are arranged by type of artist population and, within each category, by study date. Each entry indicates, in so far as possible from available materials, the study investigator, the artist population, the way in which artists were identified, sampling procedures, number of respondents and response rates, and publications based on the study. This directory should provide researchers and other interested parties with a range of definitions, identification methods, and sampling procedures currently used in studies of artists. The introduction to the directory provides a critical overview of the numerous methods for identifying and defining "artists."
Kohteliaisuuden välittyminen simultaanitulkkauksessa
Tässä tutkielmassa pyritään määrittämään, eroaako se, miten kohteliaisuus tai epäkohteliaisuus ilmenee englanniksi pidettyjen puheiden suomenkielisissä tulkkeissa siitä, miten se ilmenee suomeksi pidetyissä puheissa. Tutkimusaineisto koostuu Euroopan parlamentin istunnoissa pidetyistä puheista, joista kymmenen on pidetty suomeksi ja kymmenen on tulkattu englannista suomeen. Koska tarkoituksena on siten verrata tulkattua kieltä tulkkaamattomaan kieleen, muistuttavat tutkimuksen lähtökohdat käännöskielen korpustutkimuksen lähtökohtia. Korpustutkimuksen mallin mukaisesti ei tulkkeiden lähtötekstejä tarkastella myöskään tässä tutkimuksessa. Termin käännössuomi innoittamana ehdotetaan tulkattua kieltä tutkittaessa käytettäväksi termiä tulkesuomi.
Kohteliaisuuden vaikutuksen uskotaan perustuvan juuri siihen, että käyttämällä yhteisöllisesti relevantteja kohteliaisuusmuotoja viestijät voivat näyttää toisilleen olevansa saman yhteisön sivistyneitä jäseniä ja sitoutuvansa yhteisön normeihin. Yhteisön jäsen oppii yhdistämään tietyt kohteliaisuusmuodot tiettyihin tilanteisiin sosiaalistuessaan yhteisöön. Niinpä kohteliaisuutta kussakin tilanteessa on se puhetapa, jota yhteisön jäsenet tavallisesti käyttävät kyseisessä tilanteessa. Siksi kohteliaisuutta voi tutkia tarkastelemalla sitä, miten ihmiset tavallisesti puhuvat.
Tutkielmassa kohteliaisuuden tutkimus rajataan koskemaan henkilöviittauksia. Rajauksen perusteena ovat aiemmat tutkimukset, joiden mukaan suomalaiset välttävät suoria henkilöviittauksia itseen ja kuulijaan ollakseen kohteliaita. Puheita analysoidessa tarkastellaan sekä suoria henkilöviittauksia itseen ja kuulijaan että keinoja välttää kyseisiä viittauksia. Välttämiskeinoiksi määritellään ryhmään viittaaminen ja persoonattomat ilmaukset.
Tutkimuksen perusteella kohteliaisuuden ja epäkohteliaisuuden ilmenemisessä on eroa tulkattujen puheiden ja suomeksi pidettyjen puheiden välillä, eli tulkesuomen ja supisuomen välillä. Suorat viittaukset itseen ovat harvinaisempia supisuomen aineistossa kuin tulkesuomen aineistossa. Suoria viittauksia toiseen ei ole juurikaan kummassakaan aineistossa. Keinoista välttää suoria viittauksia suositaan supisuomessa erityisesti persoonattomia ilmauksia, tulkesuomessa puolestaan ryhmään viittaamista. Tutkimus osoittaa, että kohteliaisuus ja toisaalta tulkesuomi voivat olla varteenotettavia tutkimuskohteita käännöstieteessä.
Asiasanat:simultaanitulkkaus, kohteliaisuus, tulkesuomi, henkilöviittaukse
The bioactive peptides derived from proteolysis of bovine beta-lactoglobulin and the use of hydrolysates in hypoallergenic infant formulas
Pro-gradu-työ : Helsingin yliopisto, 1996vet
Energiayritysten strategiset päästökauppaa koskevat päätökset
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten Euroopan unionin päästökauppa on vaikuttanut yritysten strategiseen päätöksentekoon, ja miksi sillä on ollut tällainen vaikutus. Ilmastonmuutos näkyy väistämättä myös yritystoiminnassa esimerkiksi sääntelyn lisääntymisenä. Euroopan unionin päästökauppa on tällaisen sääntelyn merkittävä muoto. Päästökauppa luo päästöille hinnan, jonka tarkoitus on ohjata kustannustehokkaisiin päästövähennyksiin. Samalla päästökaupan tavoitteena on lisätä innovaatioita. Päätöksenteko on se tekijä, jonka kautta Euroopan unionin päästökauppa voi muuntua päästövähennyksiksi, innovaatioiksi ja investoinneiksi.
Päästökauppa perustuu teoreettisesti käsitykseen täydellisen rationaalisesta päätöksentekijästä. Samaan käsitykseen nojaa myös johdon laskentatoimen perinteinen keinovalikoima. Tässä tutkimuksessa on kuitenkin lähdetty siitä oletuksesta, ettei tällainen rationaalisuus ole mahdollista. Tämän oletetaan pätevän erityisesti strategisiin päästökauppaan liittyviin päätöksiin, sillä pitkälle tulevaisuuteen vaikuttaviin ympäristökysymyksiin liittyy erityistä epävarmuutta. Yksi merkittävä epävarmuuden lähde on juuri sääntely, joka saattaa muuttaa nykyisiä ulkoisia kustannuksia sisäisiksi kustannuksiksi, kuten päästökauppa on tehnyt.
Tutkimus on laadullinen, toiminta-analyyttinen monitapaustutkimus, jonka kohdeyritykset ovat energia-alan yrityksiä. Tutkimuksen aineisto on kerätty pääosin teemahaastatteluin. Tutkimuksessa pyritään analyyttiseen yleistämiseen, jossa kohdetapauksia verrataan teoriaan, ja näin joko vahvistetaan tai muokataan sitä. Tämän mahdollistamiseksi kohdeyritykset on valittu siten, että ne ovat samankaltaisia päästömääriltään ja asiakaskunniltaan, mutta eroavat valituilta osin. Erot liittyvät viimeaikaisiin investointeihin, käytettyihin polttoaineisiin ja omistuspohjaan.
Tutkimustulosten perusteella päästöoikeuksiin liittyvissä strategisissa päätöksissä painavat monet tekijät, joiden joukossa päästökauppa lähinnä kasvattaa epävarmuutta ja on yksi tekijä lisäämässä uusiutuvien polttoaineiden houkuttelevuutta. Kantavana teemana kaikissa strategisissa päästöoikeuksiin liittyvissä päätöksissä oli riskien jakaminen ja poistaminen. Silti vaikuttaa siltä, ettei päästöoikeuksiin liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia ole riittävästi huomioitu niiden matalan nykyhinnan ja ilmaisjaon takia. Tutkimus osoittaa, että epävarmuuden käsittelemiseen päätöksenteossa tarvitaan nykyistä parempia välineitä. Johdon laskentatoimella on mahdollisuus tällaisten välineiden kehittämiseen ja tunnetuksi tekemiseen
- …
