1,720,970 research outputs found
Syväjärven kaivosalueen suolaisen pohjaveden laatu
Get PDFTiivistelmä. Korkean sähkönjohtavuuden vedet ovat yleisiä varsinkin muinaisen Litorinameren peittämillä alueilla Suomessa. Ensimmäiset tutkimukset suolaisiin pohjavesiin liittyen on tehty porakaivovesistä, kun veden suolaisuus on haitannut juomavesien laatua. Tiheyseron takia suolaisempi pohjavesi laskeutuu makeanveden kerroksen alapuolelle. Vesien korkeista suolaionipitoisuuksista voi olla haittaa myös ympäristölle, jos ne pääsevät virtaamaan makeisiin pintavesiin.
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin Keski-Pohjanmaalla Kaustisen kunnan ja Kokkolan kaupungin rajalla olevaa Syväjärven kaivosaluetta, josta on löydetty korkean sähkönjohtavuuden vesiä. Työssä käsitellyt tutkimukset on toteutettu maastotyöskentelynä vuosien 2017–2018 aikana. Vesien sähkönjohtavuuksia tutkittiin suoraan kairarei’istä luotausmenetelmällä. Vesien kemiallisen koostumuksen tutkimista varten kairarei’istä otettiin letkunäytteenotolla vesinäytteitä, jotka lähetettiin laboratorioon tutkittaviksi.
Vesien kemiallisten analyysien tuloksista tarkasteltiin yleisimpien suolaisuutta aiheuttavien ionien pitoisuuksia. Tarkastelussa olivat kloori, natrium, kalsium, strontium, magnesium, bromi ja jodi. Tilastollisten menetelmien ja visualisoinnin avulla tulkittiin vesinäytteiden geokemiaa ja vesityyppejä. Tulosten perusteella havaittiin, että Syväjärven alueen pohjavesien sähkönjohtavuudet vaihtelivat noin 0,02–800 mS/m välillä. Lisäksi korkean sähkönjohtavuuden vesissä kloridi-, natrium- ja kalsiumpitoisuudet olivat tyypillisiä murtovesien pitoisuuksia. Kairareikien alaosien vesinäytteet olivat tyypillisesti Ca-Cl-, Ca-Na-Cl- tai Ca-Na-tyypin vesiä.
Pohjaveden laadun lisäksi työssä tarkasteltiin korkean sähkönjohtavuuden veden ja kallioperän rikkonaisuuden yhteyttä toisiinsa. Siinä veden sähkönjohtavuusluotaustulosten perusteella tehtyjä kuvaajia verrattiin tutkimusalueen kallioperän kairasydänloggauksen tuloksiin. Sähkönjohtavuus-kuvaajista katsottiin kairareikien pituudet, joissa sähkönjohtavuudessa tapahtuu suurempia vaihteluja. Näitä kohtia verrattiin kairasydänloggauksen tuloksiin, ja katsottiin mikä on ollut kallion rikkonaisuus RQD-indeksillä samalla pituudella. Tässä vertailussa oli mukana 13 kairareikää, ja vain kahdessa veden sähkönjohtavuuden nousukohta ja kallion rikkonaisuus osuivat samalla kohdalle. Näillä tutkimuspisteillä suolaisempi pohjavesi voi virrata kyseisiin kairareikiin kallion rikkonaisuusvyöhykkeestä.
Alueella toimivan kaivosyhtiön tulee huomioida vesienhallinnan suunnittelussa Syväjärven kaivosalueella havaitut keskimääräistä suolaisemmat pohjavedet. Nämä suolaiset pohjavedet voivat kulkeutua ympäristöön esimerkiksi avolouhoksen kuivatusvesinä, jolloin ne voivat mahdollisesti aiheuttaa ympäröiviin vesistöihin ongelmia. Nämä vesistöihin päästettävät kuivatusvedet eivät saa heikentää merkittävästi vesistön tilaa purkupaikan alapuolella
Life Cycle Thinking as a Method of Identifying and Managing Environmental Aspects and Impacts in a Defence Industry Company
No full textElinkaariajattelun sisällyttäminen toimintaan on tehokas keino vähentää tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksia. Ympäristöjärjestelmästandardi ISO 14001:2015 onkin tuonut mukanaan elinkaarinäkökulman ympäristöasioiden hallintaan. Organisaation on standardin mukaisesti tunnistettava tuotteisiinsa, palveluihinsa ja toimintoihinsa liittyvät ympäristönäkökohdat ja niistä seuraavat ympäristövaikutukset elinkaarinäkökulmasta tarkasteltuna. Tunnistamisessa voidaan käyttää useita erilaisia menetelmiä. Merkittävät ympäristönäkökohdat tulee määrittää asetettujen kriteerien mukaisesti. Ympäristö-järjestelmän vaatimukset olisi myös liitettävä organisaation liiketoimintaprosesseihin. Koska suunnittelussa määräytyy suurin osa elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista, ovat tuotteiden ja palveluiden suunnittelun ja kehittämisen prosessit keskeisimpiä prosesseja, joihin elinkaariajattelu tulisi sisällyttää.
Tässä työssä hyödynnetään elinkaariajattelua toimeksiantajayrityksen tuotteiden ja palveluiden ympäristönäkökohtien ja -vaikutusten tunnistamisessa sekä niiden hallinnan suunnittelussa toimintaan liitettäväksi. Lähtökohtana ympäristönäkökohtien ja -vaikutusten tunnistamisessa ovat yrityksen tuotteista (tornillinen kranaatinheitinjärjestelmä ja panssaroitu pyöräajoneuvo) ja niihin liittyvistä palveluista muodostetut tuote-palvelu-järjestelmien elinkaaret. Elinkaarien avaintoimijana toimeksiantajayrityksellä on suurin mahdollisuus vaikuttaa tuote-palvelu-järjestelmiensä ympäristömyötäisyyteen. Järjestelmien elinkaaret ovat pitkät, ja niiden toimitusketjut ovat monimutkaiset. Ympäristönäkökohdat on tunnistettu tarkastelemalla elinkaarien sisään- ja ulosvirtauksia. Elinkaarien aikaiset ympäristönäkökohdat liittyvät etenkin raaka-aineisiin, vaarallisten kemikaalien käsittelyyn, raskasmetalleihin ja muihin haitallisiin aineisiin, päästöihin ilmaan, maaperään ja vesistöihin, energian kulutukseen sekä jätteen muodostumiseen. Yrityksellä on mahdollisuuksia hallita ympäristönäkökohtia tai vaikuttaa niihin jokaisessa elinkaaren vaiheessa. Ympäristönäkökohdista seuraavia keskeisimpiä tunnistettuja ympäristövaikutuksia ovat ekotoksisuus, humaanitoksisuus, ilmastonmuutos ja fotokemiallinen otsonin muodostuminen.
Konstruktiivisen tutkimuksen avulla laaditulla mallilla elinkaariajattelun liittämisestä yrityksen toimintaan voidaan tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa hallita ympäristönäkökohtia ja -vaikutuksia, kun esimerkiksi kierrätettävyyttä edistetään ja toimittajille asetetaan vaatimuksia. Elinkaarisuunnittelun mallin lisäksi yrityksen tulee toteuttaa määritettyjä ympäristönäkökohtien ja -vaikutusten yleisiä hallintakeinoja jokaisessa elinkaaren todellisessa vaiheessa, jotta hallinta olisi kokonaisvaltaista ja tehokasta
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Vertaisuutta, osallisuutta ja kuulluksi tulemista : ryhmät asumisen tukena - talotoiminnan käynnistämisprosessi
Get PDFAsunnottomuus ja sen myötä kehittyvä moniongelmaisuus on yhä lisääntyvä haaste yhteiskunnallisesti ja yhä nuorempien ihmisten keskuudessa. Kehittämistyö toteutettiin Ruusulankadun asumispalveluyksikössä, jossa asukkaat ovat pääsääntöisesti nuoria aikuisia asunnottomia, joilla voi olla mielenterveyden- ja/tai päihteidenkäytön ongelmia. Asumispalveluyksikkö on päihteet sallivat yksikkö, jossa toimitaan Asunto ensin –periaatteen pohjalta, jolloin asuntoa ei tarvitse ansaita; se on perusoikeuksiin kuuluva asia. Kehittämistyön kohteena olivat asumispalveluyksikön asukkaat ja heille tarjottavien tukipalveluiden sisällön laajentuminen. Asumispalveluyksikössä tarjottiin perustamisvaiheessa asumisen lisäksi yksilöllistä psykososiaalista tukea, mutta ryhmämuotoinen psykososiaalinen tuki puuttui. Asukkaat olivat jo asukashaastatteluvaiheessa tuoneet esiin arjen sisällön, tekemisen ja puutteita, yksinäisyyden tunnetta ja osallisena olemisen sekä vaikuttamisen tarpeita. Kehittämistyön tavoitteena ja tarkoituksena oli luoda yksikköön ryhmämuotoinen talotoiminta osaksi laadullisia palveluita vastaamaan asukkaiden perustarpeita vertaisuuden, osallisuuden sekä kuulluksi tulemisen näkökulmista. Kehittämistyö rajattiin talotoiminnan käynnistämiseen vaadittuihin toimenpiteisiin koko asumisyhteisön sekä työyhteisön prosessina ja aineistoa kehittämistyön tueksi sekä kohdentamiseksi kerättiin tutustumiskäyntien, asukaskyselyn, SWOT-analyysien sekä yhteisen reflektion avulla. Kehittämistyön pääpaino oli prosessissa ja ryhmien käynnistämisessä käytännön toimien avulla, mutta aineiston avulla haettiin tutkimustietoa siitä, kokevatko asukkaat ryhmämuotoisen talotoiminnan tarpeelliseksi ja aikovatko he osallistua kehitettävään toimintaan. Tarkoituksena oli myös selvittää asukkaiden ajatuksia, mielipiteitä ja kokemuksia kehittämiskohteena olevan toiminnan sisällöllisistä seikoista. Tuloksista voidaan päätellä, että ryhmämuotoinen talotoiminta koetaan tarpeelliseksi ja jopa 63,7 % koko talon asukkaista osallistui kyselyyn vastaamiseen. 91 asukkaasta 58 miestä ja 23 naista vastasi kyselyyn. Tämä kertoo kuulluksi tulemisen ja osallisuuden tarpeesta omaan elämään liittyvissä asioissa. Suurin osa aikoi osallistua toimintaan ja myös uskoi osallisuutensa kasvavan kehitettävän yhteisen toiminnan myötä. Ryhmämuotoisen talotoiminnan runko, sisällöt ja vuosikalenteri luotiin alkukesän 2013 aikana ja toiminta käynnistettiin. Palvelutuotannon sisältö laajeni ja menetelmistä saatu tieto hyödynnettiin käytännön kehittämistyössä.Homelessness and thereby developing multiple deprivation is an increasing challenge for society and more and younger people alike. The development work was carried out Ruusulankadun housing service unit, where the residents are mostly young adults, the homeless, which may have mental health and / or substance abuse problems. Housing Services Unit is a unit of Drugs permit, with the local Housing First is based on the principle, when the housing does not have to earn; it is the fundamental right of thing. Development focused on the residents of supported housing and support services offered to them the contents of enlargement. Housing Services unit offered up phase of housing in addition to individual psychosocial support, but in the shape of a group of psycho-social support was lacking. Residents were already a resident of the interview stage the presence of the ubiquitous content, conclusion and shortcomings, the feeling of loneliness and of being involved in and influence needs.Aim and purpose of the group was to create a unit in the shape of the house activities into the quality of services to meet the basic needs of the inhabitants of peer, inclusion, and points of view to be heard. The development work was limited to house start-up activities required for the measures of housing throughout the community and the workplace as a process and materials to support the development and target were collected by site visits, the resident survey, a SWOT analysis as well as a common reflection. The main focus was in the process of development and start-up groups through practical measures, but the data set was applied for research on group-based experience that the inhabitants of the house and the necessary action they intend to take part in the activities be developed. The aim was to find out residents' thoughts, opinions and experiences of development activity subject to the substantive issues. It can be concluded that the group action in the shape of the house is considered necessary, and even 63.7% of the building's inhabitants participated in the inquiry. 91 inhabitants of the 58 men and 23 women responded to the questionnaire. This will be heard and the need for inclusion into your life matters. Most of the intention to participate in activities, and also believed to increase their participation in the development of joint operation time. Group-shaped frame house in operation, the contents of the calendar year, and was created in the early summer of 2013 and started operations. Service was expanded content and methodology of the information obtained was utilized in practical development work
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
- …
