274 research outputs found
Yhteistoiminnallinen oppiminen käyttäjien kanssa palveluinnovaatioiden mahdollistajana
No full textIn today's economies, innovations increasingly concern new services and social issues. These kinds of innovations are only rarely created via in-house research and development; more often they emerge in the inter-organizational collaboration with different actors. The importance of the active role of users is recognized and learning has been emphasized as a key process of innovation. However, deeper knowledge about the relationship between learning and innovation is still scarce, and this concerns knowledge-intensive service organizations, among others. This thesis aims to provide new scientific knowledge about collaborative learning in the context of service innovation. It focuses on the activities and practices in which collaboration – with users in particular – takes place and on the ways in which mutual learning can be fostered.
The theoretical starting point of this thesis is the theory of expansive learning. It describes how organizations can learn to renew their activity in a cyclical manner by perceiving current contradictions in their activity and by creating a new concept of activity to meet shortcomings in practice. In this thesis, the theory of expansive learning is supplemented with the user- and strategy-based innovation literature to enable its application for the analysis of collaborative learning experiments. Hence, this thesis utilizes theories that strengthen both the bottom-up and the top-down perspectives in learning and innovation.
The context of the study is knowledge-intensive service organizations. Concrete activities and practices to co-develop services with users were examined via four case studies in public and private organizations. The methodology of the thesis is qualitative and the case studies were carried out with an action research approach. The empirical material was collected by observations and interventions concerning innovation activities; theme-based interviews of the key developers supplemented the material and focused on the innovation processes and their results.
The key finding is that collaborative learning with users is an integral part in innovation activities of knowledge-intensive service organizations, and supports the bridging of the topdown and bottom-up innovation activities if it is pursued in an expansive and reflective manner. This includes understanding the needs of users and the collaborating with them in value creation. More specifically, lead-users can be inspirers and questioners in the search for a strategic direction, and all kinds of users can be collaborators or responsible agents who ideate and implement service innovations in practice. Based on these findings, the thesis supplements the model of expansive learning to include: the strengthening of useragency at the strategic level by means of evaluation and foresight, and the creation of novel activity at the operational level by experimenting with users in practice. This new conceptual model is presented as a 'two-level learning cycle'.
The most important theoretical contribution of the thesis is the construction of connections between the research into service innovation and the research into organizational learning. It includes the description of concrete learning activities to enable service innovation with users, and a model based on these activities. As a practical contribution, the results highlight the importance of enabling collaborative learning experiments and their critical reflection.Innovaatiot koskevat yhä useammin palveluja ja sosiaalisia kysymyksiä ja edellyttävät yhteistyötä useiden toimijoiden välillä. Käyttäjälähtöisyys, käyttäjien aktiivinen rooli ja oppiminen heidän kanssaan on tunnistettu merkittäviksi tekijöiksi palveluinnovaatioiden synnylle. Kuitenkin syvällistä tutkimustietoa käyttäjien kanssa tapahtuvasta oppimisesta ja sen suhteesta palveluorganisaatioiden innovaatiotoimintaan on saatavilla niukasti. Ongelma koskee mm. tietointensiivisiä organisaatioita.Tämän väitöskirjan tavoitteena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa käyttäjien kanssa tapahtuvasta yhteistoiminnallisesta oppimisesta ja saada lisätietoa siitä, miten ja millä käytänteillä tämä oppiminen tukee palveluinnovaatioiden syntyä.
Väitöskirjan teoreettinen lähtökohta on teoria ekspansiivisesta eli uutta luovasta oppimisesta. Siinä kuvataan, kuinka organisaatiot voivat oppia uudistamaan toimintaansa syklisesti hahmottamalla ensin toimintansa ristiriitoja ja luomalla sen jälkeen uuden toimintakonseptin, jolla vastataan näihin ristiriitoihin käytännössä. Väitöskirjassa ekspansiivisen oppimisen teoria yhdistetään käyttäjä- ja strategialähtöistä innovaatiotoimintaa kuvaaviin teorioihin. Tavoitteena on vahvistaa sekä alhaalta ylös- että ylhäältä alas -näkökulmia oppimiseen ja innovaatiotoimintaan.
Tutkimuksen kontekstina ovat tietointensiiviset palveluorganisaatiot. Konkreettista toimintaa ja käytänteitä kehittää palveluja yhdessä käyttäjien kanssa analysoitiin neljän tapaustutkimuksen avulla julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa. Työn metodologia on laadullinen, ja tapaustutkimuksissa sovellettiin toimintatutkimuksen lähestymistapaa. Empiirinen aineisto kerättiin havainnointia ja interventioita käyttäen. Tapaustutkimuksiin osallistuneiden avainhenkilöiden teemahaastattelut täydentävät aineistoa; ne keskittyvät sekä innovaatioprosesseihin että niiden tuloksiin.
Väitöskirjan keskeinen havainto on, että yhteinen oppiminen käyttäjien kanssa on erottamaton osa tietointensiivisten palveluorganisaatioiden innovaatiotoimintaa; tämä oppiminen tukee sillan rakentamista ylhäältä alas- ja alhaalta ylös –innovaatiotoiminnan välillä, kun sitä toteutetaan ekspansiivisesti ja refleksiivisesti. Edellytyksenä on ymmärrys käyttäjien uudistuvista tarpeista ja arvon luomisesta yhdessä heidän kanssaan. Työn tulokset osoittavat, että "kärkikäyttäjät" ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita etsittäessä organisaation strategista suuntaa, ja kaikki käyttäjät ovat kyvykkäitä ideoimaan ja toteuttamaan palveluinnovaatioita käytännössä. Näiden tulosten perusteella väitöskirja täydentää ekspansiivisen oppimisen mallia suhteessa käyttäjiin ja korostaa toimijuuden merkitystä. Ennakointi ja arviointi edistävät tämänsuuntaista kehitystä organisaatioiden strategisella tasolla, ja palveluinnovaatiokokeilut yhdessä käyttäjien kanssa ovat avainkysymys operatiivisella tasolla. Työn päätuloksena esitellään löydöksiin pohjautuva käsitteellinen malli "kaksitasoisena oppimissyklinä".
Väitöskirjan teoreettinen kontribuutio on yhteyksien luominen palveluinnovaatiotutkimuksen ja organisaatioiden oppimista käsittelevän tutkimuksen välille. Tätä yhteyttä luodaan sekä mainitulla käsitteellisellä mallilla että kuvaamalla konkreettisia oppimistekoja ja -toimintaa, joiden avulla palveluinnovaatiota voidaan luoda ja niiden tuloksia voidaan kriittisesti reflektoida yhdessä käyttäjien kanssa
Schools of innovation thought
No full textThis chapter aims to start a debate about the underlying assumptions of innovation schools (research traditions) in which various frameworks and models have been developed. By identifying the social science research dimensions in innovation studies, we highlight three schools of innovation thought: (1) linear and planned, (2) iterative and interactive, and (3) practice based. A common perspective emerges within each school with regard to how scholars recognize themselves as a research community (sociological) and set meanings and purposes in focusing on social phenomena (teleological) according to specific beliefs about the nature and the structure of these phenomena (ontological) that in turn influence the knowledge scholars can obtain about them (epistemological). The overall process of grasping social reality is affected by researchers’ values and axiological skills (ethical). Our main claims are that we should be more aware of the epistemological and ontological assumptions of our research, and we should make those assumptions more explicit. In these ways, we cannot only recognize limitations but also be confident when various stances are working "well enough" for practical purposes. Such knowledge creates paths toward new innovation frameworks that reflect the complexity of innovation phenomena and create better conditions for innovation theorizing
Katri Valas modernistische (In)konsequenz
Get PDFIn the article the authors presented the chosen aspects
of the works of Katri Vala, one of the most interesting Finnishspeaking
poets in the 1920s and 30s. She was part of the Nuori
voima (Youth power) group, formed by young Finnish poets and
writers, and later of the Tulenkantajat (The Torch Bearers). Her
early poems are marked by the modernist tendencies which
prevailed in the Sweedish-language poetry in Finland, foremost in
the works of Edith Sodergran.
The new way of writing, which Katri Vala perceived as something
natural and coming from her heart, was never difficult for her and
she never elaborated on it in theory.
The poems written by Katri Vala are considered to be a modernist
breakthrough in the poetry written in Finnish. The author,
however, did not strive to substitute the whole of the Finnish
writing until then, but rather to gain an equal status for the new
poetry.
Her attempt, as well as those of her colleagues, was unsuccessful in
the 1920s and 30s
Practice-based approaches to learning and innovating
No full textThis chapter examines how practice-based learning perspectives allow to approach the broad, service-based view of innovation and its processes as a collaborative learning process of creating something new in a better way.We focus on studying three practice-based learning approaches through their key concepts. More specifically, we are interested in how these theories interpret the creation of new social structures, learning processes, practices and tools in the cultural-historic context for the creation of new knowledge and activity. The study brings new conceptual insights to the topical phenomena about various learning mechanisms in order to contribute especially to the processes of innovation and enhance as well as facilitate innovation activities within and between organisations in a purposeful manner. Thus, as our conclusion, we state that, by increasing the in-depth understanding of different mechanisms of learning in action and between actors, we can create better conditions for innovation to take place
Digitalization-enabled evolution of customer value creation: An executive view in financial services
Get PDFFunding Information: We thank two anonymous reviewers and associate editor, Prof. Hean Tat Keh, for their constructive feedback and valuable comments, which remarkably improved our study. Data for this study were collected in several research projects over the years. We therefore thank all our research partners who have participated in data collection during these projects, including Dr Katri Kallio, Mikko Riikkinen MSc, and Dr Kaisa Still, in the Redefining Digital Opportunities project (2015?2017) funded by Business Finland, and Professors Maria Holmlund and Tore Strandvik from Hanken School of Economics. Publisher Copyright: © 2022 The Author(s)Digitalization and related transformation in services is disrupting existing businesses and changing the positions and roles of incumbent and new players in the industry, as well as customers. This study aims to create an understanding of how digitalization has driven change in customer value creation, and how companies can enhance customers’ digital value creation in the present situation. For this purpose, we conduct a qualitative inquiry and use inductive logic with rich data from the represented industry – the financial sector – which enables us to detect the evolution of value creation during the last thirty years from an executive perspective. Our contribution is based on defining change processes involved in the evolution of customer value creation due to digitalization and revealing its microfoundations.Peer reviewe
Tutkimusorganisaation oppiminen kehittävän vaikuttavuusarvioinnin prosessissa : osallistujien, johdon ja menetelmän kehittäjän käsityksiä prosessin aikaansaamasta oppimisesta
Get PDFSiirretty Doriast
The Roles of Template RNA and Replication Proteins in the Formation of Semliki Forest Virus Replication Spherules
No full textAll positive-strand RNA viruses replicate their RNA genomes in close association with cellular membranes. A great variety of cellular membranes are utilized by different viruses and those membranes are extensively modified to support viral replication and to protect the viral RNA from host cell defense mechanisms.
Alphaviruses, including Semliki Forest virus (SFV), are positive-strand RNA viruses replicating their RNA on membranes derived from endosomal and lysosomal compartments. SFV induces small invaginations called spherules on plasma membrane and on endosomal membranes.
Viral replication complex assembly, spherule formation and initiation of replication are carefully orchestrated events and are guided by specific sequence elements within the genomic RNA as well as by important enzymatic activities of nonstructural proteins (nsPs). The aim of this research was to study in detail how alphavirus replication complexes are assembled and to define the minimum requirements for spherule formation by using a plasmid-derived transreplication system mimicking SFV replication.
The role of the genomic RNA in replication was deciphered by using RNA templates, which were either modified or differed in length. Use of RNA templates differing in length clearly showed that they define the spherule diameter suggesting that the template has a significant role in spherule formation. By modifying or deleting specific sequences from the template it was shown that highly conserved RNA elements are important for SFV replication and do not tolerate modifications without compromising replication.
Study with the nsPs of SFV showed that the enzymatic activities essential for virus replication are also needed for spherule formation and that enzymes like helicase, protease and polymerase are absolutely essential for replication. Membrane association of the replication complex is also required to establish virus replication in the cells. The work with mutated nonstructural proteins and modified templates revealed a clear correlation between the minus-strand synthesis and spherule formation.
This work describes the alphavirus replication processes in detail and provides new principles, which may be generally applicable to study the positive-sense RNA virus replication and the formation of virus-induced membranous replication spherules.Positiivijuosteiset RNA-virukset hyödyntävät isäntäsolun kalvorakenteita kopioidessaan perintöainestaan. Eri virukset käyttävät solun eri kalvorakenteita apuna kopioitumisessa ja samalla muokkaavat niitä lajilleen tyypillisellä tavalla. Muunnellut isäntäsolun kalvorakenteet sekä tukevat viruksen kopioitumistapahtumaa että suojaavat virusta solun puolustusreaktioilta.
Alfavirukset, kuten Semliki Forest virus (SFV), lukeutuvat positiivijuosteisiin RNA-viruksiin, ja ne hyödyntävät kopioitumisessaan mm. isäntäsolun endo- ja lysosomaalisia kalvorakenteita. Kopioituessaan SFV muodostaa isäntäsolussa sekä solukalvolle että endosomien kalvoille pieniä pussimaisia kalvokuroumia, joita kutsutaan sferuleiksi.
Replikaatiokompleksin kokoaminen, sferulin muodostuminen sekä kopioitumisen käynnistyminen ovat hienovaraisesti säädeltyjä tapahtumia, joihin osallistuvat sekä viruksen RNA:n tietyt konservoituneet alueet, että viruksen replikaatioproteiinit. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli tutkia yksityiskohtaisesti alfavirusten replikaatiokompleksin muodostumisen vaiheita sekä selvittää, mitkä ovat kopioitumisen vähimmäisvaatimukset. Tutkimuksessa käytettiin SFV:n kopioitumista jäljittelevää trans-replikaatiosysteemiä, jossa tarvittavat viruksen replikaatioproteiinit ja RNA-perintöainesta muistuttava RNA-mallijuoste tuotetaan erillisistä plasmideista.
RNA-perintöaineksen roolia tutkittiin käyttämällä muunneltuja RNA-mallijuosteita. Käyttämällä eripituisia RNA-mallijuosteita havaitsimme, että juosteen pituus määrittää syntyvän kalvokurouman halkaisijan. Tutkimustulos viittaa siihen, että perintöaineksella on merkittävä rooli viruksen replikaatiokompleksin muodostumisessa. Perintöaineksen sisäiset, konservoituneet alueet osoittautuivat myös erittäin tärkeiksi viruksen kopioitumiselle.
Tutkittaessa viruksen replikaatioproteiineja sekä niiden tärkeitä entsymaattisia toimintoja kävi ilmi, että viruksen kopioitumisen kannalta välttämättömät entsyymaattiset aktiivisuudet ovat välttämättömiä myös kalvokurouman muodostumiselle. Havaittiin myös, että kopioituminen on mahdollista vain silloin kun replikaatiokompleksi on kiinnittyneenä isäntäsolun kalvorakenteisiin. Tutkimuksessa saadut tulokset osoittivat selvän yhteyden kopioitumisen ja kalvokurouman syntymisen välillä.
Tässä työssä alfavirusten kopioitumista on tutkittu aiempaa yksityiskohtaisemmalla tasolla. Teimme kopioitumistapahtumasta uusia havaintoja, mitkä ovat hyödynnettävissä yleisesti RNA-virustutkimuksessa sekä tutkittaessa virusten muokkaamia kalvorakenteita.ei saavutettav
Endosomin sisäisen ioniympäristön vaikutukset echovirus 1 -infektioon
No full textunknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest
Opettajan lukemaanoppimiskäsitys ja sen tiedostaminen
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää opettajan lukemaanoppimiskäsitystä ja prosessia, jossa opettaja käsitteellisen ja reflektiivisen ajattelun kautta muodostaa tietoisuuttansa ilmiöstä.Tutkimusongelmat alaongelmineen ovat:1) Miten opettaja muodostaa lukemaanoppimiskäsityksensä?Mitkä ovat ne lähteet, joista opettaja muodostaa lukemaanoppimiskäsityksensä?Miten lukemaanoppimiskäsityksen muodostaminen tapahtuu?Miten lukemaanoppimiskäsitys heijastuu menetelmävalintaan?Mikä on lukemaanoppimiskäsityksen yhteisöllinen paradigma?2) Miten opettaja tiedostaa lukemaanoppimiskäsitystään?Millaista on opettajan lukemaanoppimiseen kohdistuva käsitteellinen ajattelu?Miten opettaja reflektoi lukemaanoppimiskäsitystään?Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä peruskoulun 1-2 luokkien opettajaa, joista yhdeksän on mukana tässä tutkimusraportissa. Haastattelu oli tyypiltään teemahaastattelu, jossa oli viisi lukemaanoppimiseen ja -opettamiseen liittyvää aihepiiriä.Tutkimusongelmiin etsittiin vastauksia haastatteluaineistosta analyyttisen vertailumetodin avulla, joka on yhdistelmä aineiston luokittelusta ja impressionistisesta tulkinnasta.Tutkimus osoitti, että kenttäopettajat muodostavat lukemaanoppimiskäsityksensä varsin kapealta tietopohjalta vallitsevan yhteisöllisen mallin mukaiseksi. Lukemaanoppimiseen kohdistuva käsitteellinen ajattelu on lähinnä kokemuspohjalta nousevaa induktiivista ajattelua. Lukemaanoppimiskäsitykseen kohdistuva reflektio ilmenee niissä uran vaiheissa, jolloin opettaja joko ulkoisesta tai sisäisestä syystä kokee tietonsa ja taitonsa riittämättömäksi. Mitä tyytyväisempi opettaja on lukemaanoppimiskäsitykseensä, sitä epätodennäköisempää sen muuttuminen on.Asiasanat: lukutaito - oppiminen, lukeminen - oppiminen - käsitykset, opettajat - käsitykset - lukemine
Seksuaalineuvonnan tueksi : Osa I: Seksuaalineuvojana toimiminen; Osa II: Esimerkkejä seksuaalineuvonnan käytänteistä
Get PDFei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
- …
