1,720,956 research outputs found
Programming with ChatGPT : How far can we go?
Get PDFArtificial intelligence (AI) has made remarkable strides, giving rise to the development of large language models such as ChatGPT. The chatbot has garnered significant attention from academia, industry, and the general public, marking the beginning of a new era in AI applications. This work explores how well ChatGPT can write source code. To this end, we performed a series of experiments to assess the extent to which ChatGPT is capable of solving general programming problems. Our objective is to assess ChatGPT's capabilities in two different programming languages, namely C++ and Java, by providing it with a set of programming problem, encompassing various types and difficulty levels. We focus on evaluating ChatGPT's performance in terms of code correctness, run-time efficiency, and memory usage. The experimental results show that, while ChatGPT is good at solving easy and medium programming problems written in C++ and Java, it encounters some difficulties with more complicated tasks in the two languages. Compared to code written by humans, the one generated by ChatGPT is of lower quality, with respect to runtime and memory usage.</p
Going Beyond Counting First Authors in Author Co-citation Analysis
Get PDFThe present study examines one of the fundamental aspects of author co-citation analysis (ACA) - the way co-citation
counts are defined. Co-citation counting provides the data on which all subsequent statistical analyses and mappings
are based, and we compare ACA results based on two different types of co-citation counting - the traditional type that
only counts the first one among a cited work's authors on the one hand and a non-traditional type that takes into
account the first 5 authors of a cited work on the other hand. Results indicate that the picture produced through this non-traditional author co-citation counting contains more coherent author groups and is therefore considerably clearer. However, this picture represents fewer specialties in the research field being studied than that produced through the traditional first-author co-citation counting when the same number of top-ranked authors is selected and analyzed. Reasons for these effects are discussed
Variations on the Author
Get PDF“Variations on the Author” discusses two of Eduardo Coutinho’s recent films (Um Dia na Vida, from 2010, and Últimas Conversas, posthumously released in 2015) and their contribution to the general question of documentary authorship. The director’s filmography is characterized by a consistent yet self-effacing form of authorial self-inscription: Coutinho often features as an interviewer that rather than express opinions propels discourses; an interviewer that is good at listening. This mode of self-inscription characterizes him as an author who is not expressive but who is nonetheless markedly present on the screen. In Um Dia na Vida, however, Coutinho is completely absent form the image, while Últimas Conversas, on the contrary, includes a confessional prologue that moves the director from the margins to the center of his films. This article examines the ways in which these works stand out in the filmography of a director who offers new insights into the notion of cinematic authorship
Appropriate Similarity Measures for Author Cocitation Analysis
Get PDFWe provide a number of new insights into the methodological discussion about author cocitation analysis. We first argue that the use of the Pearson correlation for measuring the similarity between authors’ cocitation profiles is not very satisfactory. We then discuss what kind of similarity measures may be used as an alternative to the Pearson correlation. We consider three similarity measures in particular. One is the well-known cosine. The other two similarity measures have not been used before in the bibliometric literature. Finally, we show by means of an example that our findings have a high practical relevance.information science;Pearson correlation;cosine;similarity measure;author cocitation analysis
Dispelling the Myths Behind First-author Citation Counts
Get PDFWe conducted a full-scale evaluative citation analysis study of scholars in the XML research field to explore just how different from each other author rankings resulting from different citation counting methods actually are, and to demonstrate the capability of emerging data and tools on the Web in supporting more realistic citation counting methods. Our results contest some common arguments for the continued
use of first-author citation counts in the evaluation of scholars, such as high correlations between author rankings by first-author citation counts and other citation
counting methods, and high costs of using more realistic citation counting methods that are not well-supported by the ISI databases. It is argued that increasingly available digital full text research papers make it possible for citation analysis studies to go beyond what the ISI databases have directly supported and to employ more
sophisticated methods
koamabayili/VECTRON-author-checklist: VECTRON author checklist
No full textWe have done our best to complete the author checklist relating to the use of animals in the hut study. Note that the objective for the hut study was to evaluate the IRS treatment applications for residual efficacy against Anopheles mosquitoes, including the local An. coluzzii mosquito population. Cows were only used to attract mosquitoes into the huts and no tests were carried out directly on the cows. The author checklist is intended for use with studies where experiments are carried out on animals, which is why we have had such difficulty in completing this for the hut study, as many of the questions do not relate to how the cows were used
’’Aina kun ärsyynnyn, niin...’’ : Ohjaus- ja opetusvuorovaikutusta koskevien toimeenpanoaikomusten sisältö ja laatu MotiStyleSport-interventiossa – tottumusteoriaan pohjautuva sisällönanalyysi
Get PDFTerveys- ja liikunta-alan ammattilaisten tuki voi olla elämäntapojen, kuten liikkumisen tai ruokavalion, muutoksessa merkittävässä roolissa. Teema on tärkeä niin yksilön, kuin yhteiskunnan näkökulmasta, sillä tutkimukset osoittavat ihmisten liikkuvan yhä vähemmän, ja terveysongelmat rasittavat terveydenhuoltoa, jonka kantokyky on jo valmiiksi heikentynyt. Liikunta- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen kehittäminen on siksi tärkeää. MotiStyleSport-interventiossa pyrittiin kehittämään liikunnan ja terveyden edistämisen ammattilaisten vuorovaikutustaitoja. Osallistujille opetettiin motivoivia vuorovaikutustekniikoita, jotka tukevat ohjattavan psykologisia perustarpeita. Psykologisten perustarpeiden täyttyminen edistää laadukkaan, omaehtoisen motivaation syntymistä, mikä taas tukee elämäntapamuutoksien onnistumista. Intervention osallistujat tekivät vuorovaikutustekniikoista toimeenpanoaikomuksia eli kun-niin -suunnitelmia, joiden ideana on tehdä interventiossa opittujen vuorovaikutustekniikoiden käytöstä rutiininomaista, jolloin niiden käyttäminen ei vaadi aktiivista suunnittelua tai vaivannäköä, ja näin ollen niiden käyttö todennäköisemmin rakentuu osaksi pitkäaikaista ja luontevaa työskentelyä.
Tutkielman pääasiallisena teoreettisena viitekehyksenä toimii tottumusteoria, jonka mukaan tottumukset ovat jonkin ympäristön ärsykkeen tai vihjeen laukaisemia automaattisia toimintatapoja. Useimmat tottumukset ovat tiedostamattomia, mutta tottumuksia voi luoda myös tietoisesti. Tottumus syntyy, kun haluttua toimintaa toistetaan tarpeeksi usein valitun vihjeen tai ärsykkeen yhteydessä. Näin muistissa alkaa syntyä assosiaatio ärsykkeen ja toiminnan välille, ja riittävän toiston myötä toiminnasta tulee automaattinen responssi ärsykkeeseen. Monien käyttäytymisen muutoksen interventioiden ongelma on, että muutoksesta ei tule pysyvää, ja intervention päätyttyä palataan takaisin vanhoihin toimintatapoihin. Tottumusteoriaa hyödynnetään MotiStyleSport-interventiossa, jotta interventiossa opittu käyttäytymisen muutos jäisi pitkäaikaiseksi toiminnaksi.
Opittuja motivoivia vuorovaikutustekniikoita pyrittiin interventiossa vakiinnuttamaan pysyvään käyttöön toimeenpanoaikomuksien avulla. Toimeenpanoaikomukset (engl. implementation intentions) ovat toimintasuunnitelmia, joista käytetään myös nimitystä kun-niin -suunnitelmat. Nimitys kumpuaa suunnitelman rakenteesta: ’’aina kun tapahtuu x, niin toimin tavalla y’’. Toimeenpanoaikomukset koostuvat tilannevihjeestä ja siihen liitettävästä responssista, ja ne ovat tehokas aikomuksen toiminnaksi muuttamisen työkalu. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että hyvä ja tehokas toimeenpanoaikomus on riittävän tarkasti määritelty ja helposti toteutettava. Toimeenpanoaikomuksia on käytetty paljon mm. elintapojen muutoksien, terveyskäyttäytymisen, ja ympäristökäyttäytymisen interventioissa, mutta vuorovaikutuksen muutoksen yhteydessä niistä tiedetään vasta vähän.
Tämän pro-gradu -tutkielman tarkoituksena on syventyä siihen, miten MotiStyleSport -interventiotutkimukseen osallistuneet liikunnan ja terveyden edistämisen ammattilaiset suunnittelivat oman vuorovaikutus- ja opetuskäyttäytymisensä muutosta toimeenpanoaikomuksilla, eli kun-niin -suunnitelmilla, joita osallistujia interventiossa opetettiin ja kannustettiin tekemään.
Tutkielman aineistona käytetään MotiStyleSport-interventiotutkimuksen yhteydessä koulutukseen osallistuneilta ammattilaisilta kerättyä kyselylomakeaineistoa. Kyselylomakkeita täytettiin 3 eri aikapisteessä, jotka olivat ennen intervention alkua, keskellä eli kolmannen tapaamisen jälkeen ja viimeisen tapaamisen jälkeen. Aineistona käytetään kahden viimeisen aikapisteen lomakkeita, joissa osallistujilta kysyttiin ’’kerro, millaisen/millaisia kun-niin -suunnitelmia olet itsellesi tehnyt?’’. Toisen lomakkeen täytti 122 ja viimeisen 108 osallistujaa. Sisällönanalyysin ja aineiston kvantifioinnin eli määrällistämisen avulla vastataan tutkimuskysymyksiin, jotka ovat: 1. Kuinka yleisiä erilaiset tilannevihjeet olivat? 2. Kuinka yleisiä erilaiset responssit olivat? 3. Kuinka yleisiä erilaiset tilannevihjeen ja responssin yhdistelmät eli toimeenpanoaikomukset olivat? 4. Missä määrin toimeenpanoaikomukset noudattivat ohjeita? 5. Pyrittiinkö toimeenpanoaikomuksella luomaan uusi tottumus vai korvaamaan vanha tottumus?
Analyysin tulosten mukaan tilannevihjeistä suosituin oli ohjattavan toiminnan tuottama ärsyke, ja tällaista tilannevihjettä käytettiin 48,8 % toimeenpanoaikomuksista. Ohjattavan toiminnan tuottamista ärsykkeistä käytetyin alakategoria oli ohjattavan vastarinta, jota käytettiin 25,2 % toimeenpanoaikomuksista. Käytetyin vuorovaikutustekniikka oli avoimet kysymykset, jotka kattoivat 22 % toimeenpanoaikomuksista. Suosituin tilannevihjeen ja vuorovaikutustekniikan yhdistelmä, eli toimeenpanoaikomus oli ohjattavan toiminnan tuottama ärsyke yhdistettynä avoimiin kysymyksiin. Toimeenpanoaikomuksista 75,5 % vastasi intervention ohjeita, ja 24,4 % toimeenpanoaikomuksista ei vastannut ohjeita joko tilannevihjeen tai responssin osalta. 72,4 % toimeenpanoaikomuksista keskittyivät uuden tottumuksen luomiseen, kun taas 27,6 % toimeenpanoaikomuksista pyrki korvaamaan vanhaa, haitallista tottumusta.
Käytetyin tilannevihje oli ohjattavan vastarinta, mikä kertoo siitä, että toimeenpanoaikomuksia käytettiin usein haastaviksi koetuissa tilanteissa. Toimeenpanoaikomusten laadussa oli heikkouksia enemmän responssitoiminnan eli vuorovaikutustekniikan osalta kuin tilannevihjeiden osalta. 18,9 % toimeenpanoaikomuksista oli jollain tapaa epäonnistuneita vuorovaikutustekniikan osalta. Suurin haaste toimeenpanoaikomuksissa oli se, että yhteen tilannevihjeeseen liitettiin useampi responssi, jolloin suunnitelman toteutettavuus kärsii. Tätä tapahtui 12,6 % toimeenpanoaikomuksista. Tämän vuoksi tulevaisuuden interventioissa voi olla hyödyllistä painottaa toimeenpanoaikomusten rakennetta ja sitä, että niistä kannattaa tehdä riittävän yksinkertaisia ja helposti toteutettavia
Author-wise bibliometric analysis based on entropy.
No full textAuthor-wise bibliometric analysis based on entropy.</p
- …
